Suzuki K100RS

[Säätäjä_setä]

Jostain tuli taas halu säilyttää Bemarin oma virtalukko. Kaveriksi tarvitaan tietysti starttinappula kun tuossa prätkän lukossa ei starttiasentoa ole. Nappulaksi löytyi hieno vandaalin kestävä valolla varustettu painike. Jälleen 3D-osaston puheille ja kiinikkeet tälle paketille. Tuli jälleen hieno osa.



Asennusvaiheessa paljastui sytytysboksin piilovika. Napissa kun on valo ja sytytysboksi antaa starttiluvan tai paremminkin estää startin koneen käydessä ajattelin hyödyntää valon osoittamaan starttivalmiutta. Näyttää kuitenkin siltä, että sytytysboksissa on yksi transistori palanut skorbariin ja starttilupa on jatkuvasti päällä. Kukahan tuonkin korjaisi?

[Säätäjä_setä]

Ei niin pientä juttua, että ensin kannattaisi hankkia oikeat lähtötiedot ja funtsailla vähän ennen kuin ryntää tekemään.
Kytkentähän toimikin näin:
Starttikytkintä painettaessa starttirele (8) saa jännitteen. Sama piiri kytketty myäs sytytysyksikälle(1) ja ECM:älle (12) jotta purkit tietävät että nyt startataan. Molempien yksiköiden inputissa on jastuksia ja transistori kuormana. Tarvittava virta ei ole iso, mutta virtaa kulkee kuitenkin. No tämä asennettu nappulan ledihän "näkee" nämä vastukset starttireleen läpi. Hyvä LED ei tarvitse kuin 1mA virran niin loistaa jo kummasti.
Sitten vaan keksimään diodilogiikkaa millä tilenne korjataan. Kuvan alanurkkaan lisätty kaksi diodia millä ledin haamupalaminen estetään. Toisessa kuvassa diodipari kutistesukkaan asennettuna johtosarjassa.

[Säätäjä_setä]

Varsinainen paja laitettu talviunille, mutta jotenkin pitää edistää projektia. On tullut aika tutustua sähköisiin ohjaustehostimiin ja kokeilla sellaista. Arpa osui Tojota Yariksen EPAS systeemiin. Voimista ei vielä tiedä mitään, mutta tehostinpaketin pieni koko oli hyvä valintaperuste.Rojua maailmalta ja tutkimaan.



Sitten sen verran Suzukin hytin osia kyytiin, että pystyy tekemään mitoitusta.



Vähän ahtaaltahan asennustila näyttää.



Mahdollinen vaihtoehto on konehuoneen puolelle. Nämä Tojotan kamppeet ei vaan ole vesitiiviitä eli tarkoitettu sisätiloihin.



Kamakasassa tuli kahden valmistajan paketteja. Jtek ja Koyo. Sama toiminta, mutta pieniä rakenne eroja. Akseleiden sovitteiden tekoon liittyen. Tulot ja lähdöt tietenkin eri mitoilla ja spoorituksilla. Yksikään mitta ei myöskään täsmää Suzukin nivelten tai rattiakselin mittojen kanssa. Eiköhän näistä selvitä kunhan vaan keksii paketille hyvän paikan.

[Säätäjä_setä]

Ajankuluksi tutustuttu EPAS tehostajan rakenteisiin.

Aivot on yhdistelmä tehoelektroniikkaa ja säätöpiiriä.



Sitten tietysti moottori ja vaihteisto. Moottori on pienen starttimoottorin kokoinen. Max virrasta ei vielä tietoa. Vaihteisto matoruuvi/muovinen kehäpyörä. Aika näyttää miten tulee hestämään.




Koko homman juoni on kuvassa näkyvä delta kulma-anturi. Akselin sisällä on torsion bar jousi ja paketti myötää tuosta limittäin olevien hampaiden kohdalta. +/- muutos tunnistetaan seuraavassa kuvassa näkyvillä keloilla. Kelojen kaverina on vähän elektroniikkaa millä signaali käsitellään prossulle/säätöpiirille sopivaksi.

[Säätäjä_setä]

Tavoite oli sijoittaa tehostin hytin puolelle jos vaan mitenkään mahtuu. Armotonta mittailua ja funtsailua mihin asentoon ja miten kiinni. Suzuki simulaattori eli hytin poikkiputki ja poljinhylly auttoivat tässä paljon.



Vielä päätös kummasta Koyo vai Jtek kummsta lähdetään tekemään. Tarkemmassa tutkiskelussa kun paljastui pieniä eroja vaikka kuinka. Lähinnä rattiakselin puolelta.



Jtekkejä kun oli kaksin kappalein niin arpa osui siihen. Eikun purkamaan. No Japanilainen oli tehnyt jekun. Säätövivin lukituspultti aukesi oudon tahmeasti ja julmalla voimalla. No siinähän olisi ollut vasen kierre. Sitten vaan funtsailua ja mitoitusta. Alkoi näyttämään siltä, että kyllä se tohon mahtuu ja jalatkin menee vielä polkimille. Samoin näytti siltä, että akseleita sopivasti pätkimällä ja modifioimalla voimansiirtokin saadaan kasaan.

[Säätäjä_setä]

Raaka työ tehtiin kaverin pajalla kun oma nukkuu jo talviunia. Homma alkoi tilan tekemisellä Jtek murikalle.



Vaikeimmaksi rastiksi osoittautui tehdä kiinikkeet siten, että paketti on myös purettavissa.





Rattiakselin sovite tehtiin isossa sorvissa kun kamat ei kotisorviin mahtuneet.



Jotain näpertelyä kotipajallekin. Tulipeltiin tulevan laakeripesän päätin tehdä kokeeksi pikkusorvilla. Toinen pää suunnilleen valmis. Jatkuu kun laakerit tulevat ensi viikolla. Tarkoitus on laittaa kaksi 18x30x7 kuulalaakeria tuokon putkeen/laittaan.

[Säätäjä_setä]

Projektia varten tilatut laakerit saapuivat ja tekeminen jatkuu. Meininki oli käyttää 18x30x7 laakereita, mutta tilasin varoiksi myös mitan molemmin puolin olevat lakrut. Pesän voi tietenkin tehdä haluamiinsa mittoihin, mutta akselin kanssa oli pientä epävarmuutta saako sovitettua 18mm reikään vai pitääkö ohentaa tai tehdä täyteholkkia.



Laakeripukin teko pikkusorvilla oli hyvä harjoitus. Lastuakin tuli pari purkillista.

Sitten voikin heittää arvoituksen: Mistä laakeripukin aihio on kotoisin?



Sitten taas kaverin pajalle. Vähän sovittelua, akselit isolla sorvilla pätkiksi ja mikkiliimaa väliin. Tässä lopputuote viimeistelyhitsauksia vaille valmis.