Suzuki K100RS

[Säätäjä_setä]

Tuli vielä harjoiteltua miten 410:stä irroitetaan tuulilasi (ehjänä).



Edittiä / lisäys

Niin ja menihän se myös ehjänä paikoilleen.

[Säätäjä_setä]

Rakentelu pysähtyi tälle syksylle kun väliin tuli terveysongelmia. Pieniä askarteluluokan virityksiä kuitenkin tehty.

Jakolaatikon kepistä puuttui nuppi. Ei muuta kuin 3D-osasto töihin.

[Säätäjä_setä]

K100:n kahvassa oleva ryyppyvipu pn kaksivaiheinen kuulalukkoineen. Ehkä sakemannin over engineered osa, mutta toimii hyvin. Kahvalla kun ei ollut enää näkyvissä olevaa käyttöä niin turhat pois ja autoon.

[Säätäjä_setä]

Jostain tuli taas halu säilyttää Bemarin oma virtalukko. Kaveriksi tarvitaan tietysti starttinappula kun tuossa prätkän lukossa ei starttiasentoa ole. Nappulaksi löytyi hieno vandaalin kestävä valolla varustettu painike. Jälleen 3D-osaston puheille ja kiinikkeet tälle paketille. Tuli jälleen hieno osa.



Asennusvaiheessa paljastui sytytysboksin piilovika. Napissa kun on valo ja sytytysboksi antaa starttiluvan tai paremminkin estää startin koneen käydessä ajattelin hyödyntää valon osoittamaan starttivalmiutta. Näyttää kuitenkin siltä, että sytytysboksissa on yksi transistori palanut skorbariin ja starttilupa on jatkuvasti päällä. Kukahan tuonkin korjaisi?

[Säätäjä_setä]

Ei niin pientä juttua, että ensin kannattaisi hankkia oikeat lähtötiedot ja funtsailla vähän ennen kuin ryntää tekemään.
Kytkentähän toimikin näin:
Starttikytkintä painettaessa starttirele (8) saa jännitteen. Sama piiri kytketty myäs sytytysyksikälle(1) ja ECM:älle (12) jotta purkit tietävät että nyt startataan. Molempien yksiköiden inputissa on jastuksia ja transistori kuormana. Tarvittava virta ei ole iso, mutta virtaa kulkee kuitenkin. No tämä asennettu nappulan ledihän "näkee" nämä vastukset starttireleen läpi. Hyvä LED ei tarvitse kuin 1mA virran niin loistaa jo kummasti.
Sitten vaan keksimään diodilogiikkaa millä tilenne korjataan. Kuvan alanurkkaan lisätty kaksi diodia millä ledin haamupalaminen estetään. Toisessa kuvassa diodipari kutistesukkaan asennettuna johtosarjassa.

[Säätäjä_setä]

Varsinainen paja laitettu talviunille, mutta jotenkin pitää edistää projektia. On tullut aika tutustua sähköisiin ohjaustehostimiin ja kokeilla sellaista. Arpa osui Tojota Yariksen EPAS systeemiin. Voimista ei vielä tiedä mitään, mutta tehostinpaketin pieni koko oli hyvä valintaperuste.Rojua maailmalta ja tutkimaan.



Sitten sen verran Suzukin hytin osia kyytiin, että pystyy tekemään mitoitusta.



Vähän ahtaaltahan asennustila näyttää.



Mahdollinen vaihtoehto on konehuoneen puolelle. Nämä Tojotan kamppeet ei vaan ole vesitiiviitä eli tarkoitettu sisätiloihin.



Kamakasassa tuli kahden valmistajan paketteja. Jtek ja Koyo. Sama toiminta, mutta pieniä rakenne eroja. Akseleiden sovitteiden tekoon liittyen. Tulot ja lähdöt tietenkin eri mitoilla ja spoorituksilla. Yksikään mitta ei myöskään täsmää Suzukin nivelten tai rattiakselin mittojen kanssa. Eiköhän näistä selvitä kunhan vaan keksii paketille hyvän paikan.

[Säätäjä_setä]

Ajankuluksi tutustuttu EPAS tehostajan rakenteisiin.

Aivot on yhdistelmä tehoelektroniikkaa ja säätöpiiriä.



Sitten tietysti moottori ja vaihteisto. Moottori on pienen starttimoottorin kokoinen. Max virrasta ei vielä tietoa. Vaihteisto matoruuvi/muovinen kehäpyörä. Aika näyttää miten tulee hestämään.




Koko homman juoni on kuvassa näkyvä delta kulma-anturi. Akselin sisällä on torsion bar jousi ja paketti myötää tuosta limittäin olevien hampaiden kohdalta. +/- muutos tunnistetaan seuraavassa kuvassa näkyvillä keloilla. Kelojen kaverina on vähän elektroniikkaa millä signaali käsitellään prossulle/säätöpiirille sopivaksi.