Minarc Mig 200 ongelmaa

[Mr_Peace]

Alkuperäinen kirjoittaja Dodger

Uudella Minarcmig 200:lla veetty 15 cm saumaa onnistuneesti 0,6mm langalla. Sen jälkeen vain palaa lanka kiinni eikä hitsuu onnistu enää mitenkään. Lähtö myyjäliikkeeseen het huomen aamulla sen kanssa. Ja vielä onko kukaan uuden koneen omistajista onnistunut rekisteröimään konetta saadakseen laajennetun takuun. Mulla vaan sivut herjaa että ei tunne sarjanumeroa.

Tuo MinarcMig Evo 200 on hyvin kranttu 0,6mm langalle ja vaikka se periaatteessa toimisi, ei sitä voi suositella, mielummin 0,8mm lanka jolla pitäisi toimia kuin junan vessa.

Tuo takuun rekisteröinti pitäisi onnistua heti kun myyjäliike on rekisteröinyt koneen Kempin järjestelmään. Kun myyjä on rekisteröinyt koneen, pitäisi rekisteröinnin onnistua tuolla olevan linkin kautta: https://www.kemppi.com/fi-FI/tuki/lue-lisaa/takuu/

[Radis]

Alkuperäinen kirjoittaja Mr_Peace

Tuo MinarcMig Evo 200 on hyvin kranttu 0,6mm langalle ja vaikka se periaatteessa toimisi, ei sitä voi suositella, mielummin 0,8mm lanka jolla pitäisi toimia kuin junan vessa.

Onkos sulla tietoa toimiiko 170 malli paremmin 0.6mm koneen kanssa, vai onko myös se yhtä kranttu?

[Hessu888]

Korjataas vielä suutintermejä, eli mulla oli Kempin omia 0,6mm virtasuuttimia (mistä lanka tulee läpi) koneessa eikä toiminut niillä.

Kaasusuutin oli se mikä koneen mukana tuli, mutta sillähän ei ollut merkitystä tässä tapauksessa.

[JiiPee]

Eikös mig-hitsissä kuitenkin puhuta kaarijännitteestä, joka on tietyllä tasolla? Perinteisessä koneessa se valittiin muuntajan ensiökäämin pituutta valintakytkimellä säätäen, uudemmissa elektroniikalla. Virta säätyy sen mukaan, millä vauhdilla lankaa valokaareen tai sulaan lykätään. Eikö tämä toimi noissa uusissa koneissa enää tähän tapaan, eli säädetäänkö niissä tosiaan langan läpi kulkevaa virtaa?

[Radis]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Eikös mig-hitsissä kuitenkin puhuta kaarijännitteestä, joka on tietyllä tasolla? Perinteisessä koneessa se valittiin muuntajan ensiökäämin pituutta valintakytkimellä säätäen, uudemmissa elektroniikalla. Virta säätyy sen mukaan, millä vauhdilla lankaa valokaareen tai sulaan lykätään. Eikö tämä toimi noissa uusissa koneissa enää tähän tapaan, eli säädetäänkö niissä tosiaan langan läpi kulkevaa virtaa?

Disclaimer: En tiedä näiden koneiden kytkennästä mitään. Tarkastelen aihetta tässä treadissa tehtyjen havaintojen, kommenttien sekä yleisesti puolijohdeteholähteen toiminnan kannalta. Tämä on siis puhdasta spekulaatiota kysymykseen miksi virtasuuttimen kontakti voi aiheuttaa ongelmaa hitsausprosessiin puolijohdeteholähteeseen perustuvassa laitteessa.

Puhumme JP samasta asiasta mutta hieman eri sanoin.

Puolijohdeteholähteen kaarijännitteen säätö, esimerkiksi jos sitä säädetään jostain nupista, voi joko perustua esiasetettuihin parametreihin powerin kontrollerissa, tai asetusarvoon, jonka toteutumista kontrolleri mittaa powerin lähdöstä.

Mikäli kone on toteutettu esiasetetulla parametreilla ilman mittausta, tällöin koneessa ei hyödynnettäisi puolijohdetekniikan tuomia hyötyjä ja kone vastaisi vain tavallista muuntajakonetta. Pidän tätä epätodennäköisenä.

Todennäköisempää on siis, että lähtöä mitataan, ja koneen jännitettä ja virtaa säädetään mittausten perusteella.

Kontrollerin controll loop voi perustua: virta-, jännite- tai molempien mittausten tuomaan virta- ja jänniteohjeeseen, jota teholähde sitten pyrkii toteuttamaan.

Virtamittaus pitänee joka tapauksessa olla, jotta teholähde pystyy ylipäätään toimimaan käyttötarkoituksessaan. Koska en tiedä mitä kone säätää mittatietonsa perustella en voi ottaa myöskään kantaa säädetäänkö koneen tehoa pelkästään kaarijännitteen, vai pelkästään virran, vai molempien avulla.

Ottamatta nyt enempi kantaa mitä tämän koneen kontrolleri mittaa lähdöstään (eli tapahtumasta maakaapelin ja langan välillä), kone ei voi toimia stabiilisti, mikäli mittaustapahtumassa on häiriöitä.

Analogisesti tilannetta voisi kuvitella seuraavanlaiseksi muuntajakoneen kanssa:

Henkilö 1 yrittää hitsata koneella samanaikaisesti, kun henkilö 2 on kaarijännitteen säätönupissa kiinni ja pyörittelee sitä jatkuvasti ihan mihin sattuu random-arvoihin...

[JiiPee]

Joo, kyllä niitä teholähteitä voidaan eri tavoin ohjata. Tarkka säätö saadaan takaisinkytkennällä sieltä virtasuuttimelta asti, koska sehän viime kädessä lähinnä kaarijännitteessä on. Jännitten ja lankanopeuden välillä vallitsee riippuvuus, eli tietyllä jännitteellä tarvitaan tietty langan nopeus, jotta kaari palaa tarkoitetulla tavalla.

Voi sähköpuolen ohjata virtaakin säätämällä, kunhan kaarijännite pidetään sopivana langan nopeuteen nähden. Tietyllä virralla saadaan aikaan tietty kaarijännite, kun langan paksuus ja nopeus tiedetään.

Minulla on aiemmin tässä ketjussa mainittu Trigger 1000, joka on poltinkahvan liipaisimella säädettävä synerginen kone. Siinä kaarijännitteen ja lankanopeuden suhde on ohjelmoitu kiinteästi piirikortille, parametreina 80%/20% seoskaasu, 0.6 lanka ja perus musta rauta. 90-luvun alun tekniikkaa. Liipaisimella säädetään lankamoottorin nopeutta tai jännitettä. En tiedä kumpaa siinä säädetään, mutta toinen parametri lasketaan jonkun kortille ohjelmoidun yhtälön mukaan siitä säädetystä.

Muutin aikoinaan sen koneen erilaiselle langalle. Piti hieman peukaloida lankamoottorin ohjausta niin, että sen sai pyörimään hitaammin. Tuli ihan toimiva, ja on hyppylangalla palautettavissa alkuperäiseksi.

[Radis]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Minulla on aiemmin tässä ketjussa mainittu Trigger 1000, joka on poltinkahvan liipaisimella säädettävä synerginen kone. Siinä kaarijännitteen ja lankanopeuden suhde on ohjelmoitu kiinteästi piirikortille, parametreina 80%/20% seoskaasu, 0.6 lanka ja perus musta rauta. 90-luvun alun tekniikkaa. Liipaisimella säädetään lankamoottorin nopeutta tai jännitettä. En tiedä kumpaa siinä säädetään, mutta toinen parametri lasketaan jonkun kortille ohjelmoidun yhtälön mukaan siitä säädetystä.

Mielenkiintoista. Olisin olettanut että synerginenen prosessi nimenomaan olisi takaisinkynkennän ansiosta mahdollistunut prosessi. Tästähän päästäänkin mielenkiintoiseen kysymykseen mitä termi "synerginen" ylipäätään tarkoittaa tässä yhteydessä?

Voihan se sitten olla ettei näissä EVOissakaan ole takaisinkytkentää... Silloin toki kranttuus virtasuuttimen toleranssia kohtaan pitäisi selittyä jonkin muun syyn vuoksi.

Jollakin sekin selityy miksi 200 malli on kranttu 0.6mm langalle. Langan ja virtasuuttimen välisen kontaktin tärkeyteen täälä aiemin viitattiinkin. Toki mainittiin myös se että kone ei toiminut oikealla suutinkoollakaan.

Joku tässä jutussa nyt kuitenki mättää kun sekä markkinointimateriaalissa ja käyttöojeessakin puhutaan 0.6mm langaata. Tästä huolinatta käytännökokemukset viittaavat siihen että homma ei kyseisellä koneella onnistu.