12HT syöttöpumpun ahtopainesäätimen toimintapaineen säätö

[Vilbo]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Ja taas pieni varoituksen sana: Kun pumppuun laitetaan jyrkkä nokka(akseli), ja iso mäntä, niin dieselin paine suihkuputkessa kasvaa todella suureksi, kun kierroksia on paljon:
Jo vakioilla -80 luvun dieseleillä puhutaan cr dieseleiden linjapaineista; viritetyissä paineet noninkertaiset?

Isompia ainemääriä tavoitellessa onkin oleellista vaihtaa suutinkärjet isompiin, siis paremmin virtaaviin. Vakiokärjet taitaa olla 0.28mm reijillä ja pelkästään kärjet vaihtamalla saa muutoin vakiokoneen ruiskutusaikaa lyhennettyä yläkierroksilla jolloin huipputeho nousee.

Isommilla suuttimilla siis saanee kolme selkeää hyötyä:
- Ruiskutusaika lyhenee, eli maksimiainemäärä saadaan palamaan tehokkaammin
- Linjapaine ei nouse niin suureksi. En tiedä mistä tämän huomaa, mutta ainakin riski paineen alaisten osien vaurioitumiseen pienenee.
- Pienempi linjapaine auttaa elementtien kääntymisessä kun säätötangon liike ei jäykisty. Tämä lienee se ongelma mistä oli maininta aiemmin. Eli jos elementit kääntää maksimiainemäärällä niin kohonnut linjapaine ja pidempi ruiskutusaika "jarruttaa" elementin kääntöä. Siis isolla ainemäärällä elementti jäykistyy + isolla ainemäärällä kierrosluku kasvaa -> elementti jäykkenee lisää josta seuraa isolle ainemäärälle jumiutunut säätötanko. Lopputuloksena moottori karkaa kunnes ilmansaanti estetään tai jotain hajoaa.

Aivan satavarma en ole, mutta pumpun kaasuvipu vaikuttaisi kykenevän vetämään säätötangon ulos, eli vahvat palautusjouset tuohon kaasuvivulle olisi ainakin hyvä varmistus jos(/kun) pelkää tämmöistä skenaariota.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Vilbo

Isompia ainemääriä tavoitellessa onkin oleellista vaihtaa suutinkärjet isompiin, siis paremmin virtaaviin. Vakiokärjet taitaa olla 0.28mm reijillä ja pelkästään kärjet vaihtamalla saa muutoin vakiokoneen ruiskutusaikaa lyhennettyä yläkierroksilla jolloin huipputeho nousee.

Isommilla suuttimilla siis saanee kolme selkeää hyötyä:
- Ruiskutusaika lyhenee, eli maksimiainemäärä saadaan palamaan tehokkaammin
- Linjapaine ei nouse niin suureksi. En tiedä mistä tämän huomaa, mutta ainakin riski paineen alaisten osien vaurioitumiseen pienenee.
- Pienempi linjapaine auttaa elementtien kääntymisessä kun säätötangon liike ei jäykisty. Tämä lienee se ongelma mistä oli maininta aiemmin. Eli jos elementit kääntää maksimiainemäärällä niin kohonnut linjapaine ja pidempi ruiskutusaika "jarruttaa" elementin kääntöä. Siis isolla ainemäärällä elementti jäykistyy + isolla ainemäärällä kierrosluku kasvaa -> elementti jäykkenee lisää josta seuraa isolle ainemäärälle jumiutunut säätötanko. Lopputuloksena moottori karkaa kunnes ilmansaanti estetään tai jotain hajoaa.

Aivan satavarma en ole, mutta pumpun kaasuvipu vaikuttaisi kykenevän vetämään säätötangon ulos, eli vahvat palautusjouset tuohon kaasuvivulle olisi ainakin hyvä varmistus jos(/kun) pelkää tämmöistä skenaariota.

Suurin ongelma suuttimen reikkäkoon kasvattamisessa lienee se, että tyhjäkäynnillä palotilaan suihkutettu dieselin paine (noista isommista suuttimien reijistä) tippuu liian pieneksi; palaminen on sitä huonompaa, mitä pienempi paine/sylinterin ilman lämpötila ja taas tästä johtuu se, että dsl ei pala läheskään täydellisesti, vaan muodostaa nokea, taikka jopa "kitkuaa"; ja tästä seuraa sylinterin lämpötilan laskua.... ja entistä huonompaa palamista....
Ja epätasaista; ja varsinkin eri sylinterien kesken; toiset sylinterit kitkuaa/savuaa kylmänä, ja toiset polttaa hyvin, kun lämpöä on.....
Tyhjäkäynti alkaa "heijata", samoin kuin -60 luvun linja-autoissa

Ja tuo suihkutusajan lyheneminen isompireikäisillä suuttimilla:
Tuo suihkutusajan lyheneminen johtuu (kait?) suurimmalta osaltaan suihkuputkien pienemmän paineen aiheuttamalta pienemmältä joustamiselta?

En ole oikein perillä termistöstä, mutta eiko "linjapaine" ole noiden yhteispainedieseleiden suihkutuspaine; mistä sitä dieseliä lirautellaan sähköisillä "venttiileillä" keskimäärin n.3-6 kertaa puristustahdille?

Noissa vanhemmissa, rivi- ja jakaja pumpuissa puhutaan suihkutuspaineesta? joka alimmillaan on suihkujen avautumispaine?
Ja suurimmillaan useita satoja, jopa tuhansia kg/cm2, ja tilanne muuttuu pahimmillaan maksimipaineen suhteen 200 kg/cm2:sta kymmenkertaiseksi alta sekunnin?

Mutta Peukku:

Tuo 12h-t on aikalaisekseen hyvä kone, pelkästään ahtopainetta reilusti lisää (taisi olla reilu 1,5 kg/cm, pikkasen säädin tuota ahtopainekelloa) ja lisää syöttöä sen verran, että savutti sopivasti täydellä kaasulla....
Suihkutusennakkoa sen verran, että ei pahasti sattunut korvaan.....
Hyvin jaksoi vetää jopa isompaa kärryä.

Taannoin tuon "katumaasturin, A3 Audi Quatro 1.9 pumppusuutin dsl " ongelmia, heti (alta sekuntti?) kun ahtopaineet karkaa yli 3 kg, niin vikatilaan, ja silloin max 90 km/h...
Ongelma löytyi kymmenien? testeri/tietokone tuntien jälkeen.... kun turbo oli ns. pöydällä.
Ei ole vag normaalilla, eikä "huijaus"-ohjelmalla...

[Vilbo]

Joo nyt taisi mennä termistö hieman sekaisin. Linjapaine tosiaankin tarkoittanee yhteispaineruiskutusjärjestelmässä käytettävä paine minkä polttoainepumppu suuttimille tarjoaa. Se noissa rivipumpuissa onkin tosiaan merkittävä ero että niissä annetaan suuttimille avautumispaine mutta suihkutuksen maksimipaineesta ei juurikaan puhuta. Sinänsä en huolestuisi siitä ajatuksesta että rivipumpulla tuo paine nousisi common rail paineiden tasolle, käsittääkseni suuttimien kärjet on samankaltaisia ainevahvuuksiltaan ja rei'iltään.

Isommat suutinkärjet (0.32 reiät) mitkä laitoin vakiopumpun jatkeeksi tuntui toimivan kyllä melko savuttomasti ja hyvin oli vetoja reilusti alle tyhjäkäyntikierroksien. Kuitenkin uskon että vakiokärjet olisi alakierroksilla ja tyhjäkäyntikierroksilla selkeästi paremmat. Nuo suutinkärjet on kuitenkin yksi niitä kompromissiasioita joilla voi painottaa savuttomuutta ja hyvää käyntiä alakierroksilla tai sitten maksimaalista suorituskykyä yläkierroksille. Tämä seikka korostunee nimenomaa rivipumpussa jossa suihkutuspaine on riippuvainen moottorin kierrosluvusta.

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Ja tuo suihkutusajan lyheneminen isompireikäisillä suuttimilla:
Tuo suihkutusajan lyheneminen johtuu (kait?) suurimmalta osaltaan suihkuputkien pienemmän paineen aiheuttamalta pienemmältä joustamiselta?

Katsoisin asiaa siten että fluidin kyky virrata x-kokoisen reiän läpi on rajallinen. Siis virtausmäärä ei tietyn pisteen jälkeen enää käytännössä lisäänny vaikka painetta nostaa. Siis jos suutinkärki alkaa ahdistamaan mutta pumpun elementti yrittää tuupata lisää ainetta suutinkärjen läpi niin paine nousee ja suutinputki toimii tässä tapauksessa paineakkuna.

Noin niinkuin sivuhuomiona pitää mainita että eilen ehdin vaihtaa tuon viritetyn 10mm elementeillä olevan pumpun paikoilleen. Ja vaikka nyt on säädöt aivan mitä sattuu ja ilmeisesti ykkösen suutin pitää tehdä uusiksi, niin jäi sellainen vaikutelma että aivan eri maailma on vastassa kun ainemäärä ei tule rajoittavana tekijänä vastaan.