Talliprojekti käynnissä - Lopputarkastus suoritettu

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja Palex

Poistokanavan toisin ison nosto-oven yläpuolelle, johon sitten vaikka neljä isompaa venttiiliä. Tällöin ilman liike ainakin teoreettisesti suuntautuisi ennemmän tuon ison oven suuntaan, joka on lämpötaloudellisesti kuitenkin se tallin heikoin lenkki.

Tätä näkökulmaa en tajunnutkaan ottaa huomioon - jos ovi falskaa lämpöä, niin on parempi että poistot on lähellä sitä että kylmän ilman leviäminen talliin minimoidaan. Iso ovi on toki pinta-alaltaan iso, mutta luulenpa että tuo pienempi nosto-ovi vuotaa vielä enemmän. Se tuli minulle käytettynä eli tiivisteet on jo vähän maailmaa nähneet ja käyntiovi huonontaa tilannetta entisestään. Kuva #1 olisi ok tältä kannalta.

[Palex]

Tai sitten vaan laitat pari poistovenaa molempien ovien päälle ja tulo kakkoskuvan mukaisesti. Toinen poistorunko menemään katossa ison oven luo, ja toinen sitten tulorungon vieressä parven alla pikkuovelle.

[JiiPee]

Laitoin omaan talliin tulot katon rajaan pitkälle sivulle pääoven puolelle ja poistot alemmas, noin 2.3m korkeudelle mahdollisimman kauas tuloista, ja tietysti yksi WC-tilaan. Ajatus on sekoittaa tuloilma kerrostuneeseen lämpimään ja ottaa poistot alempaa, ettei vedetä ihan lämpimintä ilmaa pihalle. Koneena on käytetty, nimellisvirtaamaltaan 100-litrainen ristivirtakennoinen. Kahta tai kolmea nopeutta olen siihen suunnitellut, (poissa) / paikalla / tehostettu. Tehostettu olisi täysillä ja "paikalla" noin puolet siitä.

Koska tallioloissa ilma on likaisempaa kuin asunnossa, laitoin kohtuullisen kokoisen G3 pussisuodattimen poistokanavaan juuri ennen iv-konetta. Eilen mittaisin puhtaan suodattimen vastukseksi koneen maksiminopeudella 10 Pascalia. Sutarin plussapuolella eli kanavassa oli silloin n. 120-130 Pa alipaine. Laitoin säädettävän 20-100 Pa paine-erokytkimen suodatinkotelon yli, niin saan siitä hälytystiedon sutarin vaihtotarpeesta.

[Julle vaan]

Kirjoittelit tuossa että hitsi ja rälläkkähommien aikaan ilma on turhan sakeaa. Epäilen että tuon kokonen IV kone ei kyllä tilannetta juurikaan muuta. Itellä on tallin päätyseinässä 500dm3/s imuri ja 200mm kanava puhaltamassa käryjä ulos. Imee katonrajasta, ei ole kun pieni pätkä putkea ja lautasventtiili jatkona. Kyllä se vähän auttaa mutta on se ilma silti aika utusta kun enemmän sepäntöitä tekee. Lisäksi on haarana 100mm puruletkua millä saa halutessaan kohdepoistoa, se on suht tekokas systeemi jos saa letkun hyvin hollille. Hyvän ja energiatehokkaan perusilmanvaihdon talliin varmasti saa tuollasella koneella mutta käryjen poistoon vaatinee vähän järeemmän koneen. Mulla ei mitään jatkuvaa koneellista ilmanvaihtoa ole, öljykattila kun ottaa paloilman tallista ja pariovet falskaa niin siinä taitaa ilma vaihtua ihan riittävästi.

[Rak]

Rälläköinnin pölyä on hankalahko hallita, mutta voisiko hitsauskäryihin toimia mobiiili hitsaukäryimuri/suodatin? Suodattimet maksaa kyllä jotain sellaiseen.

Jos hitsuutusta varten on kiinteä piste olemassa niin siinä voi olla huuva tai nivelöity kärsä ilmanvaihtoon tai suoraan poistoon kytkettynä. Samaten osienpesuun, jos käyttää haihtuvaa tavaraa, vois olla kohdepoiston paikka(ex-puhaltimen tarve?)

Monesti polttoainejärjestelmää huoltaessakin haaveillut käryimurikärsästä, notta ei tarvi nasse päässä roplata.

[Kaitsu67]

Mä oon miettiny tollasia, kun on tarve sinksailla tallien (iso ja pieni) välillä niin kiinteä ei ole ratkaisu.

https://www.puuilo.fi/epages/puuilo....ObjectID=43271

https://www.puuilo.fi/epages/puuilo....ducts/10088025

https://www.puuilo.fi/epages/puuilo....ducts/10110662

[JiiPee]

Tein tänään tallin ilmanvaihdon loput säädöt ja tuloksista mittauspöytäkirjan. Koneena on käytetty MUH Ilmava 100, eli nimellisesti -100/+80 (100 Pa) IV-kone. Käyttötunteja sille on kertynyt edellisessä kohteessa noin 130 tuhatta.

Säädin jo aiemmin poistoventtiilit keskenään oikeisiin virtausmääriin. Siinä yhteydessä tuli huomattua, että käytetyn IV-koneen poisto ei pysty lähellekään nimellisvirtaamaa. Otin silloin poistopuhaltimen koneesta ulos ja siitä moottoriosan irti. Vallox'in käyttämässä Papst'in puhaltimessa on eteenpäin kaarevat siivet, eli ilma virtaa kuppimaisen kaarevaa pintaa pitkin. Kaikissa siivissä oli vanhaa pölyn yms. kuonan muodostamaa ryönää niin paljon, ettei siiven muotoa oikein enää tunnistanut. Siivistön puhdistamisen jälkeen alkoi ilma virrata ihan eri malliin.

Tänään tuloventtiilejä täysteholla mitatessa näkyi sama ilmiö, eli puhaltimen siivikko ei enää toimi kunnolla. Puoliteholla tehtyjen mittausarvojen pohjalta virtaus jäi tulopuolella reilusti jälkeen, kun nopeus nousi täysille. Puratti ensin jälkilämmitysmoduulin kapillaaritermostaatteineen pois, että sai puhaltimen koneesta ulos. Samanlainen parin millin kuonakerros oli tulopuhaltimenkin siivissä, vaikka tulopuolella on ollut vähän parempi suodatus kuin poistopuhaltimen edessä.

-81 / +71 suhteeseen säädin systeemin.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Laitoin omaan talliin tulot katon rajaan pitkälle sivulle pääoven puolelle ja poistot alemmas, noin 2.3m korkeudelle mahdollisimman kauas tuloista, ja tietysti yksi WC-tilaan. Ajatus on sekoittaa tuloilma kerrostuneeseen lämpimään ja ottaa poistot alempaa, ettei vedetä ihan lämpimintä ilmaa pihalle.

Minä mietin jossain vaiheessa myös stratum-ilmanvaihtoa jossa tuloilmaventtiilit on ylempänä ja poistoventtiilit alempana. Esimerkiksi niin että kuten olen kuvassa #2 piirtänyt mutta ilma tulee sisään ruskeaa putkea ja poistuu sinistä putkea. Tarkoituksena olisi että tuloilma sekottuisi ylhäällä olevaan lämpimään ilmaan. En osaa tuo toimivuudesta sanoa mutta ei tunnu olevan kovin yleinen tapa ainakaan Suomessa.

Alkuperäinen kirjoittaja Julle vaan

Kirjoittelit tuossa että hitsi ja rälläkkähommien aikaan ilma on turhan sakeaa. Epäilen että tuon kokonen IV kone ei kyllä tilannetta juurikaan muuta.

Juu, on tiedossa eikä tuon ole tarkoituskaan olla ihmeparannus. Pakokaasuletkukela on jo hankittu ja siihen on tarkoitus hankkia puhallin josta haaroitetaan sekä kuumavesipesurille että hitsauspisteelle. Ei tuo hitsaus ja rälläköinti ole kovin iso ongelma, kun harvemmin tulee niin paljon hitsattu/rälläköityä yhteen menoon että ilma menisi huonoksi. On tuossa jonkin verran kuitenkin ilmatilaa.

Alkuperäinen kirjoittaja Rak

Rälläköinnin pölyä on hankalahko hallita, mutta voisiko hitsauskäryihin toimia mobiiili hitsaukäryimuri/suodatin? Suodattimet maksaa kyllä jotain sellaiseen.

Jos hitsuutusta varten on kiinteä piste olemassa niin siinä voi olla huuva tai nivelöity kärsä ilmanvaihtoon tai suoraan poistoon kytkettynä. Samaten osienpesuun, jos käyttää haihtuvaa tavaraa, vois olla kohdepoiston paikka(ex-puhaltimen tarve?)

Tuollaista suodattimella varustettua laitetta mietin vaihtoehdoksi, mutta pakokaasut täytyy kuitenkin saada ulos, jonka vuoksi ilmaa kierrättävä laite ei kelpaa yksinään. Pesuaineiden yms liuottimien kanssa en ole huomannut isoa ongelmaa, jos ei nyt sitten lasketa ruiskumaalausta siihen kategoriaan. Maalausta tulee varmasti harrastettu satunnaisesti, mutta mikä sitten olisikaan järkevä köyhän miehen ratkaisu siedettävän maalaustilan tekemiseen?

Alkuperäinen kirjoittaja Kaitsu67

Mä oon miettiny tollasia, kun on tarve sinksailla tallien (iso ja pieni) välillä niin kiinteä ei ole ratkaisu.

Tavoite olisi minimoida siirtely, joten itse haen ensisijaisesti kiinteää puhallinta ja putkiostoa.

Alkuperäinen kirjoittaja Catrik

Onko millasia ajatuksia ollut sen suhteen ton lattialämmityksen kanssa että jos haluaa lattiaan kiinnittää jotain niin onko ne putket tiellä? Saako tarkkaa sijaintia tarkistettua mitenkään?

Ilmeisesti onnistuu lämpökameralla kuten Harriko sanoi, mutta itse olen asennoitunut niin että lattiaan ei kiinnitetä mitään muuta kuin parvihyllyjen tolpat ja kaksoissaksinostin.

[offroadjouni]

Loma alkoi joten pääsi taas jatkamaan talliharrastusta. Räystäskourut ja syöksytorvet on odottaneet rästilistalla, joten niistä aloitettiin. Ajattelin että vuokraan jonkun kuukulkijan tai vastaavan härvelin jolla pääsee asentamaan räystäitä, mutta testasin kuitenkin että miten Jeeppi toimisi alustana. Tämähän toimi (tietenkin) sen verran hyvin, että kuukulkija sai jäädä vuokraamoon. A-tikkaat kiinni katolle parilla liinalla autoon ja maastokelpoinen tellinki on valmis. Onneksi on oma työmaa niin saa tehdä asiat juuri niin turvattomasti kun itse haluaa. Pitkät räystäskourut oli 6-metrisiä, mutta nekin oli helppo asentaa yksinään tikkaiden päältä tuonne melkein 5 metrin korkeudelle.



Syöksytorven alapää tulee asennusohjeen mukaan olla >= 300 mm maasta ja asensinkin sen tuolle korkeudelle. Ensimmäiset sateet kun tuli niin näkyi kuinka tuuli roiskii sadevedet sokkelille. Asian korjasin asentamalla tyylikkäät haitariputket kunkin syöksytorven ja rännikaivon väliin. En kyllä ymmärrä minkä vuoksi torvet ohjeistetaan jättämään noin lyhyiksi - jos olisi tuonut ne vaikkapa 150 mm korkeudelle niin ei olisi tarvinnut noita epäesteettisiä haitareita lisätä vaan syöksytorvi olisi hoitanut itse tehtävänsä.



Sitten paljon päänvaivaa aiheuttanut sivuovi jolla kokoa 3000x2500 mm. Sivuovea ei ole nostettu kertaakaan ylös ennen tätä viikkoa, kun nosto-oven kiskoja ei ollut asennettu. Siltanosturi aiheutti sen että sivuoven vaakakiskoja ei voi kiinnittää kattoon, vaan niille piti tehdä tälläiset ulokkeet johon kiskot on kiinnitetty. Pääovi on kiinnitetty normaalisti kattoon ja silta rullaa korkeussuunnassa pääoven alapuolella ja sivuoven yläpuolella. Jousimekanismille piti myöskin rakennella uusi paikka ja siinäkin kului pari yritystä ennen kuin ovi lopulta mahtui aukeamaan ylös asti. Vaakaulokkeessa näkyvät mutkat johtuu puhelimen panorama-kuvasta, ei siinä oikeasti tuollaista epäjatkumoa ole. Ovitorin sähköinen moottori odottaa vielä asentamista - siihen asti ovi nousee käsitoimisesti.



Loppukevennyksenä vielä perheen pienimmät nosturilla: Taaempi on lasten kaksipaikkainen sähkö-Jeeppi ja etummainen "lapsille ostettu" RC-auto joka on kyllä iskän käytössä. Hurjasti kulkee tuollainen.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Syöksytorven alapää tulee asennusohjeen mukaan olla >= 300 mm maasta ja asensinkin sen tuolle korkeudelle. Ensimmäiset sateet kun tuli niin näkyi kuinka tuuli roiskii sadevedet sokkelille. Asian korjasin asentamalla tyylikkäät haitariputket kunkin syöksytorven ja rännikaivon väliin. En kyllä ymmärrä minkä vuoksi torvet ohjeistetaan jättämään noin lyhyiksi - jos olisi tuonut ne vaikkapa 150 mm korkeudelle niin ei olisi tarvinnut noita epäesteettisiä haitareita lisätä vaan syöksytorvi olisi hoitanut itse tehtävänsä.

Juu, torven pää ~100-150mm rännikaivon yläpuolella ja niin että syöksytorven takareuna on suunnilleen rännikaivon sokkelinpuoleisen reunan tasalla tai vähän taaempana niin aika hyvin osuu vedet silloin kaivoon.
Kaivohan pitäisi olla sen 200-300mm seinästä irti jolloin teoriassa torvesta vedet osuu sinne kaivoon - mutta jos syöksytorvi on ohjeen mukaisen 300mm maasta niin etenkin tuulisella kelillä vedet on pitkin sokkelia.

[offroadjouni]

Päivitystä taas. Kesällä tuli asennettua ilmanvaihto, ja päädyin aikaisemmassa kuvassa esitettyyn vaihtoehto #1:een.



Ilmanvaihtokone on sijoitettu parvihyllylle niin että ulkoilma otetaan tallin eteläseinän läpi ja jäteilma pusketaan ulos itäseinästä. Ilmanvaihtoputket kulkevat parvihyllyn alapinnassa. Kiinnitykset hoidin reikänauhalla parvihyllyn vaneriin.



Asennuksen aikoihin oli kovia helteitä, ja LTO toimii silloinkin hyvin. Tallin sisälämpö pysyy melko hyvin vakiona vaikka ilma vaihtuu. Tallissa ilma on ollut aina vähän tunkkaista, mutta kun ei ole paremmasta tiennyt niin ei ilmanvaihtoa ole juuri kaivannut. Nyt kun koneen kytki päälle, niin tuli alkuun aina hämmästynyt olo kun tuli talliin sisään eikä tunkkainen ilma tullutkaan vastaan. Ei ilmanlaatu vedä vieläkään ihan vertoja normaaleille asuinrakennuksille mutta öljyjen yms hajut on kyllä pudonneet murto-osaan aikaisemmasta.



Sähköjohtojen vetoa olin miettinyt jo pitkään, ja todennäköisimpänä vaihtoehtona asennustapana pidin tikashyllyjä tai lankahyllyjä. Aloin kuitenkin miettimään että kuinka johdot saisi kulkemaan noiden ilmanvaihtoputkien kyljessä, ja päätin kokeilla taivutella reikänauhasta kannakkeita jotka sitten liimataan uretaaniliimalla putken takaseinustalle. K600 jaolla näitä sitten asentelin ja niistä tuli ihan kohtuulliset tilaasäästävät ja edulliset kannakkeet.




Ilmanvaihtokoneesta ulos menevät putket pitää eristää ja tavoitteena oli löytää joku riittävän siistin näköinen ja paloturvallinen materiaali. Päädyin 100 mm eristepaksuudella olevanan sujutettavaan Isover Climcover Alu2 125/100 -eristeeseen, josta kulmia leikkailemalla syntyy kohtuullisen siistiä aluminiiteipillä liimattavaa pintaa. Leikkaaminen onnistuu kohtuu hyvin samalla erikoistyökalulla jota käytin aikaisemmin ekovillalevyjen leikkaamiseen: Käsisaha josta on lamellilaikalla pyyhkäisty hampaiden sivulle harittavat piikit pois.



Asennuskin tuntui onnistuvan muuten nätisti mutta ylhäältä tulevan ulkoilman putki ei meinannut asettua paikalleen lisäeristeen kanssa ilman pientä väkivaltaa. Eristeet meni vähän kasaan tuon taistelun tiimellyksessä, mutta koitan jatkaa elämää näistä rypyistä huolimatta.

[pee]

Tuloilman saattolämmitys päällä ⬆️❓