Talliprojekti käynnissä - Lopputarkastus suoritettu

[Satakunta]

Komia näköinen offisorvi, olethan huomioinut uudessa tallissa laatan vahvuuden kun kiinnittelet sorvia.
huolella passittelut joka suuntaan.
Ja Ostoslistaan muljuallas pumpulla, hiukka naftin kokoinen pakan keskireikä offihommiin.
Ja sandvikin terän pitimiä ja paloja vaikka huutonetistä jossa jostain syystä paikoitellen halvalla.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja Satakunta

Komia näköinen offisorvi, olethan huomioinut uudessa tallissa laatan vahvuuden kun kiinnittelet sorvia.
huolella passittelut joka suuntaan.
Ja Ostoslistaan muljuallas pumpulla, hiukka naftin kokoinen pakan keskireikä offihommiin.
Ja sandvikin terän pitimiä ja paloja vaikka huutonetistä jossa jostain syystä paikoitellen halvalla.

Lattiana on reunavahvistetettu laatta jolla paksuutta reilut 170 mm joten eiköhän tuo pikkusorvin kestä. Lattiaan en kyllä meinaa kiinnittää tätä, mutta jonkinlaiset säädettävät tassut pitää hankkia kun lattiassa on kaadot

Muljuallas ja pumppu on tuossa kärryn kulmalla, ja jonkinlaisia teriä ja pitimiä on mukana iso läjä. Suurin osa on epäkuranttia, mutta täytyy tehdä inventaariota että millaisia pitimiä löytyy ja millaiset palat niihin käy. Sorvaamisesta en paljon tiedä, mutta monen näköistä olen nähnyt sorvattavan ilman muljua. Sillä perusteella tarkoituksena olisi vetää pääasiassa kuivana, kun tuo mulju tuntuu sotkevan joka paikan. Vähän yli 50 mm akseli menee karasta läpi ja 570 mm halkaisija mahtuu pyörimään johteiden päällä. 1000 mm nimellisellä kärkivälillä, todellisuudessa joku 1200 mm mahtuu kärkien väliin. En tiedä mitä tällä sorvilla meinaan tehdä, mutta kuvittelisin että ei se nyt kovin usein jää liian pieneksi.

[dodge3500]

15 vuotta ollu itellä sorvi enkä ole kiinnittänyt lattiaan ja hyvin on pysynyt paikallaa.
Enkä ole muljua käyttänyt. Terät kuulemma kestää pitempään jos käyttää muljua.

[lepoantti]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Lattiana on reunavahvistetettu laatta jolla paksuutta reilut 170 mm joten eiköhän tuo pikkusorvin kestä. Lattiaan en kyllä meinaa kiinnittää tätä, mutta jonkinlaiset säädettävät tassut pitää hankkia kun lattiassa on kaadot

Muljuallas ja pumppu on tuossa kärryn kulmalla, ja jonkinlaisia teriä ja pitimiä on mukana iso läjä. Suurin osa on epäkuranttia, mutta täytyy tehdä inventaariota että millaisia pitimiä löytyy ja millaiset palat niihin käy. Sorvaamisesta en paljon tiedä, mutta monen näköistä olen nähnyt sorvattavan ilman muljua. Sillä perusteella tarkoituksena olisi vetää pääasiassa kuivana, kun tuo mulju tuntuu sotkevan joka paikan. Vähän yli 50 mm akseli menee karasta läpi ja 570 mm halkaisija mahtuu pyörimään johteiden päällä. 1000 mm nimellisellä kärkivälillä, todellisuudessa joku 1200 mm mahtuu kärkien väliin. En tiedä mitä tällä sorvilla meinaan tehdä, mutta kuvittelisin että ei se nyt kovin usein jää liian pieneksi.

Hetken aikaa kun sorvailet ja pääset hiukan makuun niin ihmettelet kuinka on ollut mahdollista harrastaa ilman sorvia.

Harrastelijalla harvoin niin kiire että kovametallipaloilla muljua tarvitsee. Hss poranteriä kyllä mielellään jäähdyttää, siinäkin käytän leikkuunestettä suihkepullossa.

Kiinasta saa teränpitimiä ja paloja varsin järkevästi, kaveri työstökeskuksella ja nc-sorvilla koeajoi kiinalaisia juttuja. Oli varsin iloisesti yllättynyt laadusta, sanoi että jokin erikoisempi terä mokkia kairatessa hankki hintansa viidessä reiässä. Kesti kuitenkn paljon enemmän.

[Satakunta]

Nc keskuksella esim kairatessa reikiä pelkkä hhs poran terä kestää ikuisuuden, kun saa leikkuunopeuden ja syötön kondikseen, ja paikat tukevat sekä muljutus toimii kunnolla.

Juurikin noissa manuaali koneissa tärkeää laadukkaat työkalut,kun esim leikkuu nopeudet ovat mitä ovat.
Kolmella perus pitimellä tulet jo hyvin alkuun toimeen, tarpeen vaatiessa Katselet jatkoksi esim porateriä.

Kova metallilla kun ajelet niin harvassa paikassa tarvitset muljua, mutta esim porauksessa ja pistoissa ehdoton.

[offroadjouni]

Taustaa ja mitoitusta
Ilmanvaihto pitäisi suunnitella ja taas on vähän epävarmaa että miten tämä kannattaisi tehdä. Rakennusmääräykset kertovat jonkinlaisia vaatiumuksia, mutta onko niillä mitään relevanssia käytännön tallioloihin? Talli on ollut pystyssä parisen vuotta, ja ilmanvaihtona toimii 125 mm kanava peräseinän korkeimmassa kohdassa ja korvausilma tulee lähinnä nosto-ovien raoista. Lämmityskaudella poistoreikä on puoliksi tulpattu pyyhkeen rievulla. Tallissa ei haise pahasti öljylle tms, eli en tällä hetkellä osaa kaivata (parempaa) ilmanvaihtoa talliin normaalioloissa. Tilanne muuttuu siinä vaiheessa kun pistetään rälläkkä ja hitsikone hommiin, mutta askeesiin tottuneena tuokin korjaantuu helpolla kun avaa ison oven aina välillä kun alkaa sisäilma tummumaan.

Ilmanvaihtokoneeksi olen hankkinut Vallox 90 SE, eli pieneen taloon tarkoitettu ristivastavirtakennolla varustettu LTO-kone tasavirtapuhaltimilla. Maksimipoistovirta on 92 dm3/s. Ulkoilma otetaan seinän läpi eteläpuolelta (sininen kuva, kuvan oikea laita) ja jäteilma puhalletaan ulos itäseinältä (harmaa kanava, kuvan ylälaita). Tulo- ja poistoilman venttiilien sijainti on vielä epäselvä, muuta siitä kohta lisää. Ilmanvaihdon lisäksi olen hankkimassa erillistä pakokaasuimuria autoille ja kuumavesipesurille, joten ilmanvaihdon ei ole tarkoitustkaan olla niin tehokas että pakokaasut poistuvat.

https://www.finlex.fi/data/normit/37...2012_Suomi.pdf kertoo seuraavaa

Asuntojen ilmanvaihto mitoitetaan yleensä taulukon poistoilmavirtojen perusteella siten, että asuntojen ilmanvaihtokerroin on vähintään 0,5 1/h

https://sulvi.fi/wp-content/uploads/...2017-11-30.pdf puolestaan sanoo

Työtila, jossa on ihmisten ja rakennusmateriaalien lisäksi runsaasti muitakin epäpuhtauslähteitä

Ilmanvaihto 6 dm3/s, hlö + 2 dm3/s,m2 Kohdepoistot selvästi rajattuihin epäpuhtauslähteisiin

Tallissa on 405 m3 tilavuutta, eli tuon kokoiselle asunnoille suositellun ilmanvaihdon saisi aikaan 405/2/3600*1000=56 dm3/s virtauksella, eli 60% teholla tuosta koneesta. Työtilan mitoitus puolestaa sanoo 6+2*90=186 dm3/s, joka on jo tuplasti sen mitä tuosta koneesta menee läpi maksimissaan. Mikä sitten mahtaa olla tarvittava taso epäsäännöllisessä käytössä olevalle harrastetilalle? Kuvittelisin että kun talli on tyhjillään niin ilmanvaihto voi olla minimiteholla ja työ aikana sitten isommalla. Onneksi säätäminen on helppoa minimin ja maksimin rajoissa, joten tarpeen voi sitten itse testata.

Putkien ja venttiilien sijainti
Tallilla on korkeutta 4,5 metriä keskellä ja 4 metriä sivuilla. Lattialämmitys lämpiää VILPillä ja lämpötilaa olen nyt pitänyt pöytätason korkeudella n. 15 asteen tietämillä. Lämpö nousee ylöspäin, joten parvihyllyn päällä on lämpimämpää, mutta en ole mitannut eroa asteissa. Lämmöstä ei tuolla ylhäällä ole iloa, ja pennin venyttäjä mielellään hyödyntäisi senkin energian paremmin. Kattoon on asennettu pari isohkoa tuuletinta jolla ilman saa kyllä sekoitettua tehokkaasti, mutta onkohan noille enää ilmanvaihdoin asentamisen jälkeen? Ilmanjako tehdään tyypillisesti joko sekoittavalla virtauksella tai syrjäyttävällä virtauksella, jotka on kuvattu esim. https://www.theseus.fi/bitstream/han...=1&isAllowed=y sivulla 19. Ilmanvaihtoputket tulee tallin sisätiloihin, ja tilan käytön vuoksi olen ajatellut paikoiksi a) parvihyllyn alla 240 cm korkeudella (läpi noista 45 asteisteessa olevista tukirakenteista) ja/tai b) katossa saksiristikon suoran osan laidalla 450 cm korkeudella. Kussakin 2-4 putkesa on sitten esim. 4 kpl venttiileitä jotka on piirretty kuviin.



Kuvassa #1 on pelkästään parvihyllyn alla kulkeva kanava josta kuvan yläpuoliselle seinälle laitetaan raitisilmaventtiilit (punainen kanava) ja alapuoliselle seinälle poistoventtiilit (ruskea kanava). Tässä etuna on että tallin likainen puoli, eli työpöytä ja hiovat koneet ovat lähellä poistoventtiileitä.



Kuvassa #2 puolestaan raitisilma tuodaan kummaltakin puolelta tallia (punaiset kanavat) ja poistoventtiilit ovat katossa. Haittapuoli on että lämmin ilma siirtyy ulos, vaikkakin tietyst LTO:n kautta osa lämpöenergiasta saadaan talteen ja palautuu raitisilman seassa takaisin talliin. Poistoputki voisi muuten olla keskellä kattoa, mutta tuulettimet tulevat tielle. Jos ne poistaa niin sitten selviää yhdellä putkella jossa on useampi poistoventtiili.


Mielipiteitä?
Ilmanvaihdostakaan en paljon tiedä, mutta ei se estä suunnitelmaa tekemästä. Onko lukijoissa asiasta jotain tietäviä tai muuten vaan ideoita miten tämä kannattaa tehdä? Tai että onko sillä mitään väliä miten tuon tekee?

[Palex]

Itse tekisin ehkäpä sun kuvan #2 mukaisesti tuloilman, varustettuna jollain hiukan heittopituutta omaavilla venttiileillä, suunnattuna jonkunlaisessa kulmassa tallin keskiosaa kohti. Poistokanavan toisin ison nosto-oven yläpuolelle, johon sitten vaikka neljä isompaa venttiiliä. Tällöin ilman liike ainakin teoreettisesti suuntautuisi ennemmän tuon ison oven suuntaan, joka on lämpötaloudellisesti kuitenkin se tallin heikoin lenkki. Poistokanavaan vielä ylimääräinen suodatinlaatikko, niin ei vedetä kaikkea saastaa koneelle asti. Ropellit katossa jättäisin myös paikoilleen.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja Palex

Poistokanavan toisin ison nosto-oven yläpuolelle, johon sitten vaikka neljä isompaa venttiiliä. Tällöin ilman liike ainakin teoreettisesti suuntautuisi ennemmän tuon ison oven suuntaan, joka on lämpötaloudellisesti kuitenkin se tallin heikoin lenkki.

Tätä näkökulmaa en tajunnutkaan ottaa huomioon - jos ovi falskaa lämpöä, niin on parempi että poistot on lähellä sitä että kylmän ilman leviäminen talliin minimoidaan. Iso ovi on toki pinta-alaltaan iso, mutta luulenpa että tuo pienempi nosto-ovi vuotaa vielä enemmän. Se tuli minulle käytettynä eli tiivisteet on jo vähän maailmaa nähneet ja käyntiovi huonontaa tilannetta entisestään. Kuva #1 olisi ok tältä kannalta.