Metsänhoitoon keskittyneet.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen

Tähän on pyritty.

Omien puiden lisäksi vois olla myös riittävästi aurinkopaaneeleja. Jos sais öljynkulutukset hiiteen talosta ja auto kulkis sähköllä, niin sitten vois pärjätä omassa metsässä kohtuullisin ulkopuolisin hommin tai tuottavin muiden sijoituksin.

Mä olen tällä hetkellä harmissani kerrostalojen kuluista.

[hiluvitkutin]

Mites ootko laskenu aukon muokkaus, taimet, istutus, heinäys, taimikonhoito, yms ojituksen tarve, metsäautotiet, tien hoitomaksut/tieosakkuus.
Rahaa tulee ikkunoista ja ovista, eikä menoja ole?

[460Xj]

tämä juttu.
rauhoitutaanpas ja aloitetaan alusta.
Mm. aloittajan mainitsemassa E-Karjalassa - kuten mm. Päijät-Hämeessäkin metsähehtaari tuottaa runsaat parisataa euroa/ha/v netto - ennen veroja (ei sentään tonneja). Silloin on tuloista vähennetty kaikki keskim. puuntuottamisen kustannukset, mutta tästä tuotosta siis maksetaan veroa pääomatuloprossan mukaan.
EK:ssa ja P-H:ssa maan huipputuloa tulee maan huippuhinnoista ja parhaasta keskim. metsän kasvusta - sekä vastaavasti riittävistä puun myynneistä. Tulot ja menot otetaan tilakohtaisesti verotuksessa huomioon. Mitä paremmin saat metsän kasvamaan, mitä enemmän on myytävää ja mitä enemmän myyt, sen parempi tulos. Useimmilla kustannusten laskennallinen osuus jää 10-20 % tasolle liikevaihdosta.
Ja sitten uudestaan laskeskelemaan...

[MetAxi]

Täällä pohjoisempana sitten tukiksi kasvamiseen ei riitä sata vuotta. Puun hinta on 20-30% etelää heikompi, kuljetuskustannusten ja kilpailun puutteen vuoksi.
Lähin sellutehdas löytyy Kemistä, eli noin 250 km päästä.

Kuitupuun hinta jää hyvin heikoksi, pelkkää kuitua ei tahdo yhtiöt ostaa ollenkaan.

Onneksi näyttäisi Kemijärvelle biosellutehdas syntyvän, kop kop kop...

Harvennuspuulle pitäisi löytää markkinaa, harventamalla saa metsän kasvamaan ja tuottamaan laadukasta puuta.

Sitten vielä lupa tappaa vahinkohirvet taimikosta, kiitos.

[Lerssinen]

Koivukuidusta ei saanut nyt oikein mitään, kaikki roskapuu kelpaa hakkeeksi paremmin

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja 460Xj

tämä juttu.
rauhoitutaanpas ja aloitetaan alusta.
Mm. aloittajan mainitsemassa E-Karjalassa

Aloittajan mukaan kyse oli jostakin Suomaliasta, tuntematon paikka.

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja hiluvitkutin

Mites ootko laskenu aukon muokkaus, taimet, istutus, heinäys, taimikonhoito, yms ojituksen tarve, metsäautotiet, tien hoitomaksut/tieosakkuus.
Rahaa tulee ikkunoista ja ovista, eikä menoja ole?

x2

Itse lasken noita aina ja koko ajan loputulos on, että seuraavalle sukupolvelle laitan taimet, hoidan taimikkoa, harvennan, ammun hirviä jne. Mitäpä tässä kohta eläkeikäinen ukko itselleen mitään metsän kasvutavoitetta laskee. Seuraava polvi on kuitenkin ollut alusta alkaen mukana uudistamistöissä, niin korjatkoon siitä sitten aikanaan satoakin.

[popo99]

onkos kukaan laskenu erotusta että jos tekeekin tukit polttopuuksi?

[jmk]

Varmaan lyö leiville pitkässä juoksussa, mutta vaatii sen verran rankat koneet että alku investointi on rankka.tietysti jos on klapille markkinat niin miksikäs ei

[Lerssinen]

Mää laitin kenttäsahan, pienin jalostusasteen nosto nostaa puunhintaa huomattavasti.


Siis jos sitä myisi muille

[uteiN_H]

Eri asia saako vastauksia.

Eli kysymys uudestaan.
Mikä ala riittää hyvinhoidettua metsää Etelä-Karjalassa joka kasvaa saman kokoisina paloina vuoden ikäeroilla.
Sekin tiedetään että se on päätehakkuun puun kasvuikä.
Ja iän pystyy laskeen vuosirenkaista. Mutta toi alan koko on asian ydin millä tulee toimeen. Ja sekin tiedetään että mitä enemmän ja parempaa niin sen paremmin tulee toimeen.


Suunnitelmissa vaihtaa pks. omakotitalo metsätiloiksi ja alkaa odotteeleen eläkkeitä omalla rahalla.



Viime keväänä kaadoin kaksi tyvestä 0,8-1m kokoista mäntytykkia, mutta renkaat jäi laskematta. Ja noi oli ranteen vahvuisia vuonna 1977.
Eli kymppitai kaks lisää niin ollaan tossa 60.s vuodes.
Mutta nää oli noin 100km etelämmäs kun Etelä-Karjala.