Vähän pöljä tuplaturboidea.

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja Repro

Niin, kokeile täyttää sama rengas kahdella eri kokoisella renkaalla missä on paine sama.
Kummalla täyttyy aiemmin, isommalla vai pienemmällä kompuralla?

Aivan ! Ja sillä isommalla renkaalla saa nopeammin ja korkeamman ilmanpaineen kuin sillä pienemmällä.

Mutta jos tietty vakio tila täytetään samalla paineella tiettyyn paineeseen (joko nopeasti tai hitaasti) niin ilmanmäärä ei muutu.

[Repro]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

Aivan ! Ja sillä isommalla renkaalla saa nopeammin ja korkeamman ilmanpaineen kuin sillä pienemmällä.

Mutta jos tietty vakio tila täytetään samalla paineella tiettyyn paineeseen (joko nopeasti tai hitaasti) niin ilmanmäärä ei muutu.

No en jaksa vääntää rautalangasta...
Enemmän ilmaa + enemmän polttoainetta = tehonlisäys
Paineella voi kompensoida pienemmästä ahtimesta enemmän ilmaa minkä isompi ahdin tuottaa pienemmällä paineella.

[qaw]

Ettei nyt kuitenkin menis silleen, että se ämpärin kokoinen ahdin jaksaa ylläpitää sitä 0,8bar myös yläkierroksilla, kun taas golfpallon kokoisen ahtimen paine laskee sitä mukaa kun kierrokset nousee ja moottorin läpi menee enemmän ilmaa. Jos golfpalloahdin jaksaa ylläpitää sitä painetta yläkierroksillakin, niin järjen mukaan sieltä menee sitten sitä ilmaakin läpi yhtä paljon kuin ämpäriahtimella.

Vai mitä mä en nyt tajua?

[Rak]

Kyse ei ole pelkästään paineesta vaan ilmamassan virtauksesta. Ei se paine lisää happea palotilassa vaan isompi ilmamassa. Isompi ahdin siirtää enemmän ilmaa samalla paineella. Kyse on ahtimen hyötysuhteesta valitulla tehotasolla.
Jos ahdin ei on epäsopiva tarvittavaan nähden, ilmamäärä suhteessa paineeseen heikkenee.

Renkaantäytön vertaus on siinä mielessä väärä että siinä lopputilanne on vakio. Moottorissa ilma virtaa koko ajan.

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja Rak

Kyse ei ole pelkästään paineesta vaan ilmamassan virtauksesta. Ei se paine lisää happea palotilassa vaan isompi ilmamassa. Isompi ahdin siirtää enemmän ilmaa samalla paineella. Kyse on ahtimen hyötysuhteesta valitulla tehotasolla.
Jos ahdin ei on epäsopiva tarvittavaan nähden, ilmamäärä suhteessa paineeseen heikkenee.

Renkaantäytön vertaus on siinä mielessä väärä että siinä lopputilanne on vakio. Moottorissa ilma virtaa koko ajan.

En oikeen nää järkeä tossa sun näkemyksessäs,on kai se niin että mitä enemmän painetta=enemmän ilmaa,hapen määrä paineeseen nähden voi vaihdella,täs tapauksessa kuitenkin enempi painetta=enempi happea. Sen ahtopaineen muodostus sit riippuu monesta asiasta esim. siitä paljonko jäännös painetta on sylinerissä sillon ku Turbon pitäs sinne ilmaa työntää,eli suuri pakopaine nostaa myös ahtoa kuitenkaan hapen lisääntymättä sylinterissä. Ja kaikki ahtimet siirtää samanverran ilmaa paineen ollessa sama,eli paine (Bar) ilmaisee myös ilman määrää (Litraa) tässä tapauksessa kun pelkästä ahtimesta puhutaan. Eli jos teho ei lisäänny vaikka ahtopainetta nostetaan ni pitää ihmetellä paljonko on pakopaine,jos pakopaine on korkeampi kun ahtopaine ni kannattaa ensikädessä laskea ahtoa,suuri pakopaine myös nostaa lämpöjä rajusti joka itsessään laskee ihan kaikkea. On se niinkin että happea palaa kun ilmaa ahdetaan kasaan mut siihen sylinterin täytökseen se ei käytännössä vaikuta. Enempi vaikuttaa turbon toimintaan esim. overlapping,jolla saadaan ahtoa alas matalilla kierroksilla ja hyötysuhdetta ylös ja siten heräävyyttä,ettei hyötyä menetettäis yläkierroksilla vaaditaan muuttuva venttiilien ajoitus jolla overlapping otetaan pois. Se on tosi että jos ahdin on vääränlainen ni hyötysuhde heikkenee,ahdin siksi mitoitetaankin halutun tehon mukaan. Käytännössä näin että käytetään mahdollisimman pientä ahdinta johon saadaan haluttu tuotto kompuralle ja riittävä virtaus pakopuolelle. Se ahtimen mitoitus on vähä niinku Pianonvirittäjän hommaa,mahdollisimman paljon tuottoa kompurasta mahdollisimman pienellä paineella turbiinissa. Rengas taas täyttyy sitä nopeammin mitä suurempi on tuotto (Litraa minuutissa) ja paine (bar) eli paine laskee jos tuotto ei riitä,ja tuotto on sidottu myös paineeseen.

[Repro]

Alkuperäinen kirjoittaja RIPAX

Ja kaikki ahtimet siirtää samanverran ilmaa paineen ollessa sama,eli paine (Bar) ilmaisee myös ilman määrää (Litraa) tässä tapauksessa kun pelkästä ahtimesta puhutaan.

No milläs sitten niitä tehoja revitään, jos isolla ahtimella saadaan 0,8 bar paineella karrikoidusti 300 heppaa enemmän kuin vakioahtimella 0,8 bar paineella?
Vai onko siellä vaan rajummat sytytysennakot?

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja Repro

No milläs sitten niitä tehoja revitään, jos isolla ahtimella saadaan 0,8 bar paineella karrikoidusti 300 heppaa enemmän kuin vakioahtimella 0,8 bar paineella?
Vai onko siellä vaan rajummat sytytysennakot?

Kerro ny esimerkki missä pelkällä turbon vaihdolla muuten vakiosta autosta olis tullu 300 heppaa lisää...

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja Repro

No milläs sitten niitä tehoja revitään, jos isolla ahtimella saadaan 0,8 bar paineella karrikoidusti 300 heppaa enemmän kuin vakioahtimella 0,8 bar paineella?
Vai onko siellä vaan rajummat sytytysennakot?

No jos hiukka karrigoidaan ni on mahdollista et isommalla ahtimella saadaan enemmän tehoa samalla (ahto) paineella. Jos on tilanne et pieni ahdin alkaa ahdistaa pakopuolelta ja siksi nostattaa ahtoa,sit ku vaihdetaan isompi ahdin ni pakopaine laskee,sitä kautta jäännöspaine laskee ja sylinteriin saadaan parempi täytös ja enemmän happea jolloin myös ruutataan enempi polttoainetta=enempi löylyä. Sytytys ennakko on enempi ominainen moottorille ja tehon kasvatuksen myötä siihen ei juuri kajota,jos suuttimessa ei riitä kapasiteetti ni sit isompaa suutinta kun ruiskutus aika ei saa venyä kovin pitkäksi. Käytännössä suuttimessa on kapasiteettia paljon kun lisääntynyt syöttö avaa suutinta enempi. Niin tää siis diesel koneessa,pensa vehkeissä hiukka eri.

[motomies]

Alkuperäinen kirjoittaja Repro

No milläs sitten niitä tehoja revitään, jos isolla ahtimella saadaan 0,8 bar paineella karrikoidusti 300 heppaa enemmän kuin vakioahtimella 0,8 bar paineella?
Vai onko siellä vaan rajummat sytytysennakot?

Vakio ahdin on tarkoitettu tuomaan vääntöä alakierroksille, ei lisäämään moottorin huipputehoa. Eli pieni ahdin alkaa nostamaan pakopainetta kierrosalueen yläpäässä ja näin moottorin läpi virtaava ilmamäärä minuutissa ei lisäänny. Ison ahtimen paras hyötysuhde saavutetaan vasta kierrosalueen yläpäässä ja näin moottorin läpi pääsee virtaamaan suurempi ilmamäärä minuutissa kuin pienellä ahtimella. Ja jos joku ymmärtää fysiikkaa sen verran, että tietää mitä teho tarkoittaa. Teho=voima*nopeus=vääntö*kierrokset. Eli kun vetoalue saadaan ylemmäs niin huipputehoa saadaan lisää. Tässä tälläinen nopeasti tehty selitys, jos oikein kunnollisen selvityksen tekisi asiasta niin tekstiä tulisi monta sivua.

[Jappi]

Alkuperäinen kirjoittaja qaw

Ettei nyt kuitenkin menis silleen, että se ämpärin kokoinen ahdin jaksaa ylläpitää sitä 0,8bar myös yläkierroksilla, kun taas golfpallon kokoisen ahtimen paine laskee sitä mukaa kun kierrokset nousee ja moottorin läpi menee enemmän ilmaa. Jos golfpalloahdin jaksaa ylläpitää sitä painetta yläkierroksillakin, niin järjen mukaan sieltä menee sitten sitä ilmaakin läpi yhtä paljon kuin ämpäriahtimella.

Vai mitä mä en nyt tajua?

Golfpallolla pakopuoli alkaa kuristaa yläkierroksilla->moottorista ei pääse pakokaasu alta pois->ahtoilmaa ei sovi sisään kun pakokaasut on tiellä. Isolla ämpärillä pakokaasut sopii alta pois myös yläkierroksilla.

Ahtopaine pysyy siis kummallakin 0,8bar mutta isolla moottorin täytös on parempi kun pakokaasut menee alta pois.

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja Jappi

moottorista ei pääse pakokaasu alta pois->ahtoilmaa ei sovi sisään kun pakokaasut on tiellä.

No ei se nyt mene ihan näinkään, kannatanee tutustua vähän miten nelitahtinen moottori toimii.

[Nikuzai]

Sotketaa alipaine jeesusteluun mukaan

Mites jos on 2000L minuutissa pumppaava lamellikompura ja sen verrokkina 15´000L pumppaava lamellikompura

Kummalla on 4000L pönttö ensin täynnä kun molemmat kykenee siihen 1bar alipaineeseen



Kyyl mulla on kokemusta, et letkut vuotaa enemmän ja pönttö lytistyy tolla isommalla tuotolla olevalla ja kun saadaan vuodot pois niin norttia ei kerkee kääriä kun pytty on täys vaikka sillä pikkusella vuodottomana ehti käydä kaffilla kesken imeskelyn
Ja molemmissa on sama paine

[Mika_T]

Alkuperäinen kirjoittaja Jappi

moottorista ei pääse pakokaasu alta pois->ahtoilmaa ei sovi sisään kun pakokaasut on tiellä.

Alkuperäinen kirjoittaja HV

No ei se nyt mene ihan näinkään, kannatanee tutustua vähän miten nelitahtinen moottori toimii.

No ei se Jappi nyt aivan hukassa ollut. Kova pakopaine aiheuttaa sen että poistotahdin lopuksi sylinteriin jää turhan kova paine jolloin imutahdin aikana täytös ei ole täydellinen.

[Rak]

Alkuperäinen kirjoittaja Mika_T

No ei se Jappi nyt aivan hukassa ollut. Kova pakopaine aiheuttaa sen että poistotahdin lopuksi sylinteriin jää turhan kova paine jolloin imutahdin aikana täytös ei ole täydellinen.

No ei se pienen ahtimen ahdistus mistään sylinteriin jääneistä pakokaasuista johdu. Siinä ahtimessa on myös se kompurapuoli, kyse ei ole pelkästään pakopuolen virtaamisesta.

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja Mika_T

No ei se Jappi nyt aivan hukassa ollut. Kova pakopaine aiheuttaa sen että poistotahdin lopuksi sylinteriin jää turhan kova paine jolloin imutahdin aikana täytös ei ole täydellinen.

Sinänsä ihan hyvä pointti mutta mahtaako overlapissa virtaus päästä vielä kääntymään vaikka pakopaine oliskin enemmän kuin ahtopaine.... ???

[Jappi]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

No ei se nyt mene ihan näinkään, kannatanee tutustua vähän miten nelitahtinen moottori toimii.

Tunnen kyllä toimintaperiaatteen, kiitos vain. Dieseleissä ei yleensä ole paljoakaan overlappia, ahdetuissa vielä vähemmän. Esitin edellä asian yksinkertaistettuna rautalankaversiona että perusteet ei olisi ihan hukassa kun suunnittelee sillä vakiopillerillä ahtopaineen nostoa.

Jos sylinterissä on pakotahdin lopussa vaikkapa 4,5bar (mitattua tojon 2L+CT20, ahtimen alkuperä tuntematon, kombolla) paineista pakokaasua niin se todella syö tilaa siltä tuoreelta paloilmalta sillä 0,8bar ahtopaineella, tai ehkä enemmänkin se imuventtiilin avautuessa vastaan iskevä painepulssi estää tuoreen tavaran virtausta. Isommilla ahtimilla pakopaine on monesti jopa alle ahtopaineen, silloin ei jäännöspakokaasut juuri jää haittaamaan.

Ja mitä kompurapuolen ahdistamiseen tulee, sillä on silloin vähän vaikea nostaa ahtopainetta...

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja Jappi

Tunnen kyllä toimintaperiaatteen, kiitos vain. Dieseleissä ei yleensä ole paljoakaan overlappia, ahdetuissa vielä vähemmän. Esitin edellä asian yksinkertaistettuna rautalankaversiona että perusteet ei olisi ihan hukassa kun suunnittelee sillä vakiopillerillä ahtopaineen nostoa.

Jos sylinterissä on pakotahdin lopussa vaikkapa 4,5bar (mitattua tojon 2L+CT20, ahtimen alkuperä tuntematon, kombolla) paineista pakokaasua niin se todella syö tilaa siltä tuoreelta paloilmalta sillä 0,8bar ahtopaineella, tai ehkä enemmänkin se imuventtiilin avautuessa vastaan iskevä painepulssi estää tuoreen tavaran virtausta. Isommilla ahtimilla pakopaine on monesti jopa alle ahtopaineen, silloin ei jäännöspakokaasut juuri jää haittaamaan.

Ja mitä kompurapuolen ahdistamiseen tulee, sillä on silloin vähän vaikea nostaa ahtopainetta...

Äijä on juurikin ytimessä ja oma mielipiteeni on et pakopaine on pidettävä ahtopainetta pienempänä,jos ei onnistu muuten ni ahdin vaihtoon. Kattokaas immeiset muuten Lancian Triflux kisakonetta,on vekkuli aparaatti.