![]() |
|
|
|||||||
| Maasturiprojektit Osio on tarkoitettu etenkin pidempiaikaisten projektien seuraamiseen. Tämä on oikea paikka oman auton esittelyyn. |
![]() |
|
|
Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta | Näkymä |
|
|
|
#1
|
|||
|
|||
-Sinähän oot saakeli taiteilija
|
|
#2
|
||||
|
||||
|
Ihailtavaa suunnittelua, mainiota tarinan tuottoa!!
__________________
- Levannon We(l)ho - |
|
#3
|
||||
|
||||
|
Tuosta asennuksesta ei voi tulla kuin hyvä! Toteutuksesta taitaa vaan tulla niin vaativa, että omilla vehkeillä ja taidoilla ei pysty kopioimaan ainakaan suoraan... Mielenkiinnolla seuraan!
|
|
#4
|
|||
|
|||
|
Tiedäthän että nosturin katsastusmahdollisuudet muuttuvat noin 1000 kertaa vaikeammiksi kun kajoat sen rakenteeseen?
Muutenkin vaikuttaa jotenkin vaikealta tuo systeemi, itse olen aina mennyt siitä missä aita on matalin ![]() Oma homma noissa nosturiasennuksissa on, itse laitoin 045 hiabin protosisuun siitä kuvia ja tarinaa sisufoorumin puolella. http://www.sisua.net/forum/viewtopic.php?f=10&t=2840 |
|
#5
|
|||
|
|||
Nosturiauto (vaikka) väkisin.Lainaus:
Kävin kollaamassa linkin. Hyvää settiä Proton kanssa! Aidan mataluudesta voi olla monta mieltä sillä tulokulma on vain eri. Itse kun olen hitsaustaidoton (Siinä mielessä kun pitäisi pysyä tonni rautaa saumojen varassa), levyjen piirtely Sketchupilla on kannaltani se matalimman kynnyksen reitti. Panin protoketjusta merkille että käytät samaa ohjelmaa. Rakenteen monimutkaisuus on kahden kauppa. Osaltaan haluan säästää painoa sillä auton kantavuus nosturi niskassa jää muutenkin olemattomaksi. Toissijaisesti, levyrakenne tuossa muodossaan on rakenteellisesti melko kaunis. Suorat levyt joissa on sekä ripustus autoon että tartunta nosturin runkoon. Nosturin rakenteeseen kajoaminen on muutoksen 'radikaaliudesta' huolimatta melko pieni. Ajatus on elänyt siinä määrin että nosturia ei ole tarpeen hitsailla. Samalla etukiinnike voi olla yksinkertaisempi sillä kiinnike voidaan asentaa nosturiin suoraan edestä työntämällä. Meininki on periaatteessa sama kuin hitsausliitoksessa mutta niin että jalkapalkki kiinnitetään pulteilla omista kiinnikkeistään. Tarkistin muutosasiaa Etelä-Suomen AVIn julkaisemasta ohjeesta kuormausnosturitarkastajille. Uudelleen asennuksessa, rakenteiden muutoksen tms. yhteydessä 'vähintään koekäyttö suurimmalla sallitulla kuormalla'. Juoni apurungonkin osalta on se ettei sille ole varsinaisia suoranaisia ehtoja suunnittelulle. Toteutetaan 'Järjen kanssa'. Ehdot tulevat kuitenkin käytäntöön epäsuorasti sitä kautta että käyttöönottotarkastuksessa testataan nosturi pyöräyttämällä puomi ympäri maksimiulottumalla/kuormalla jolloin nosturin sijoituksesta ja alustasta riippuen sallitaan tukijalkojen nostoa ym. tietyissä rajoissa. Toisin sanoen, apurungon suunnitteluparametrit on määritelty sillä jos haluaa nosturin pääsevän käyttöönottotarkastuksesta läpi. Uazimiehen vinkit suurlujuusteräksestä menevät hyötyyn. Päälirakentaja oli vahvasti sitä mieltä että ihan sama mitä rautaa laittaa sillä kaikki paino auton päällä ei ole missään nimessä pahasta. Tässä tapauksessa, materiavahvuuden voi mitoittaa niin että saa sen massan ja toisaalta, reilusti vääntöjäykkyyttä. Soittelin Nosturilloydsin tarkastajalle. Tarvittaessa nosturi voidaan katsastaa pienemmällekin kuormalle. Teettää muutoksia nosturin asetuksiin (nosto- ja taittosylinterien painemittaus ja toiminnan rajoitus niiden mukaan ilmeisesti). Kymppitarkastus ei ole iso kustannus kun osat purkaa ja pesee itse plus on apuna osia kääntelemässä. Kokeilin just huvikseni millä taakalla tämä setuppi täyttää erään nosturivalmistajan vakavuuslaskelman varmuuskertoimella 1.4: 9,1m varren päässä 68kg. Toisin sanoen, kouran kanssa pyöritellessään saa olla varovainen. Vetopalkin kanssa meinaa olla jännää. Nehän ovat perkeleet todellakin hyväksynnän kautta kulkevaa ja asennettavaa tavaraa. Joko pitää tinkiä kärryn painosta kuulakytkintä käyttämällä jolloin ei ole aivan niin nökönuukaa tai opiskella vetokytkin/vetopalkkikuvio niin että vetopalkin saa laillisesti alemmas. Himottaisi nimittäin hankkia joku dolly kärryaihioksi jossa on jarrut ja joka on ennen kaikkea valmiiksi kilvissä. Onko kenelläkään tietoa pitääkö vetopalkin droppauksessa tarvittavien asennuslevyjen olla erikseen hyväksyttyjä? Ellei niin ole -ja miltä näyttää sillä esim. VBG:llä on myynnissä itse porailtavia sivulevyjä- veikkaan että apurungon kiinnityslevyille tulee jousten takakorvakkeiden lisäksi tehtäväksi vielä vetopalkin ripustus. Toki varmistettava että kelpaako orginaali vetopalkki uuteen kohteeseen sijoiteltuna/tulkitaanko se hyväksytyksi jo sillä että se on ollut autoon asennettuna. On, perkele, opettavaista. Mannimiehet! Missä lukemissa teillä on öljynpaineet ajossa? - |
|
#6
|
||||
|
||||
|
Lainaus:
Onko sulla öljynpainehuolia? |
|
#7
|
|||
|
|||
|
Juu sketch upilla piirtelen kun se on sopivan yksinkertainen ohjelma yksinkertaiselle hitsarille
![]() Vasta nyt huomasin sun nosturivalinnan, aika raju pilkki jos autokin painaa lastattuna alle 7500kg ![]() Sisu painaa tyhjänä suunnilleen tuon ja mun mielestä jopa toi 045 on turhan jööti, nostelee huoletta tukijalkaa kun vähän enemmän nostaa. Toki sulla on jäykkä runko ja alusta parantamassa tilannetta, sisussa joustaa kaikki kuin kuminauha niin ei saa "painoa nosturille" Etunurkkaan kun nostaa niin niiaa kuin kaupunkibussi mummolle ![]() Ja apurunkojahan voi tosiaan tehdä vaikka minkälaisia mutta se nosturin rakenne tuntuu olevan "pyhä" ainakin tämänperän tarkastajille, toki sen ymmärrän kun voi tulla kuormia vääriin paikkoihin jotka sitten ajan kanssa väsyttävät rakennetta. Eli toi sun muutos nosturin kiinnityksestä pulttaamalla kuten se on tarkoitettu kuulostaa pirun hyvältä ![]() Tollasen pienen nosturin kymppikatsastaa muutamassa päivässä, ennen kuin meni firman auto mukkelismakkelis niin ajelin 25tm nosturia jibillä, kymppikatsastuksen loppuhinta kaikkineen päivineen noin 20000e, 3 viikkoa pajalla kahteen pekkaan purettiin ja kasattiin niin että olin itse toisena, purettiin tosin 2 nosturia koska valittiin 2 nosturista parhaat osat, onneksi oli varaosanosturi koska käännön pesässä oli ollut öljyn tilalla vettä, tyvi oli kulunut pilalle..... Joten jos sulla on öljyssä oleva kääntö niin kannattaa ne tarkistaa! Ja muistelen hämärästi että ainoa hyväksytty vetojuttu tuonpainoiseen autoon on 50mm kuula joka rajoittaa kärrypainon 3500kg, kitaa saa käyttää sitten yli 12t autoissa? Säästät myös kitaverossa koska sitä ei kuulemma tarvitse maksaa koska noi kuulakärryt on "kevytperävaunuja" eikä keskiakseli vaunuja.. |
|
#8
|
|||
|
|||
|
Lainaus:
Onhan siellä jotain painetta mutta varmistelen että mikä on normaalia käytöstä. Öljynpaine pomppii edelleen niin että se on kierroksilla ylimmän viivan (5bar) tasalla ja putoaa ajoittain ~3,5bariin. Kuumana käyttäytyy tyhjäkäynnillä samalla tavalla kuin sinulla. En tiedä olenko hieman neuroottinen noiden viisareiden kanssa mutta paineen vaihtelu ei oikein käy järkeen. Funtsin nimittäin sitä että jos 3,5bar olisikin normaali ja 5bar on poikkeustilanne jolloin paineensäädössä on jotain hämminkiä joka voisi mahdollisesti liittyä siihen että vaihdoin synteettiset öljyt -> mahdollisesti kierrossa jotain irronnutta shittiä. Katselin näitä motor flush -kategorian kemikaaleja. Googlailin asiaa ja joku tekee jopa niin että vaihtaa öljyt dieseliin ja pyöräyttää koneen hetkeksi aikaa käyntiin. Kukaan toteuttanut omalla kalustollaan? Vaihdan siihen ensi hätään öljyfiltterin ja katson vaikuttaako millään tavalla asiaan. Olisiko synteettisten myötä irronnutta moskaa suodatin täynnä ->ohivirtausventtiili auki -> paine notkahtaa. En tosin tullut katsoneeksi onko siinä mitään ohivirtausventtiiliä. Filtteripatruunassa ei ainakaan sellaista ole. Argh. Kävin katastuskonttorilla kysymässä mielipidettä vetopalkin kiinnityksestä. Ei suurta hyötyä. 'Kysy päällirakentajalta'. Löysin imppernetistä jonkin opinnäytetyön jossa oli päälirakentaja tehnyt vetopalkin kannakkeet iha ite eli kait ne sitten ovat tehtävissä, iha ite. Vetokytkimen korkeus selvisi. Kuten myös se että alkuperäinen Rockingerin vetokytkin sietää puolitoista tonnia aisapainoa eli pelittää keskiakselivaunun kanssa jolla pitää säädösten mukaan sietää tonni aisapainoa. Aisapaino ei oikeilla perävaunuilla ole mikään ongelma sillä täysperävaunu ei nyöki eikä kuorma vaikuta aisapainoon mitenkään. Leikittelin (eli väänsin pakon edessä) ajatuksella 'täysleveistä' apujaloista. Siinähän käy niin että laitteesta tulee nippa nappa vakaa täydellä taakalla. Paikkaa pituussuunnassa mallatessani näytti 'vakauskertoimen' puolesta siltä ettei apujalkoja kannata laittaa mahdollisimman eteen. Veikkaan kyllä että ohjelma jota käytän ei käsitä tilannetta sillä parhaat arvot tulevat kun apujalat ovat suurin piirtein takapyörien edessä. Kyseessä on kompromissi sen suhteen että lähempänä nosturia jalat vakauttavat enemmin mutta raudan on oltava järeämpää kun rungon vipuvarsi lyhenee. Vastaavasti edempänä menee hieman rimppanampikin rakenne. Apinoin sujuvasti rakenteen Hiabista ja mitoituksen promaxilta. Materiaali samoja 10mm/5mm 'roturautoja' kuin muuallakin rakenteessa. Virittelin takaperän lukon ohjausventtiilin paikoilleen. Aiempi povaukseni homman vittumaisuudesta ruostesuojauksen jälkeen piti paikkansa. Kaikki ilmaosat kabiinin alla ovat paksun töhkän peitossa. Vitutti ankarasti. Ei kylläkään vituttanut enää siinä kohtaa kun huristelin pitkin joutomaita vahvalla luotolla siihen ettei sellaista paikkaa enää olekaan mistä ei pääsisi pois. Tulee katsottua maisemia ihan eri näkökulmasta nykyään. 'Oliskohan tuolla sen verran kovaa ettei sinne jäisi kovin paljoa renkaanjälkiä?'. - |
![]() |
| Luokat |
| man 8.136 fae |
| Käyttäjiä lukemassa tätä viestiketjua: 1 (0 jäsentä and 1 vierasta) | |
| Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta |
| Näkymä | |
|