PaloMAN

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Onko tuo 95 kNm, ts 9,5 tonnimetrin nosturi? Paljonkohan yli tonnin mahtaa painaa?

Ei tosiaan olisi mitään mieltä laittaa sitä hytin taakse, kun sitten sun auton kokonaispainolla kantavuus olisi sen lisäksi aina alle kaksi tonnia. Etuakselimassakin saattaisi olla täynnä jo tuolla. Siispä alkuperäisen suunnitelman mukaan taakse ja helposti irroitettavaksi! Laitappa kuvia, kun nosturin kiinnityksen runko piirreltynä.

Totta. Lava jää hieman nihkeän mittaiseksi mutta se on nieltävissä. Nosturi painaa sen puolitoista tonnia. Lohtua antaa se että on noita isompiakin laitettu kuten kuvissa alla. Pilkki yli 2500kg, aika jämäkän näköinen vahvikerunko ja etujalat, jos kohta näyttää olevan hieman paksumpi pinkka jousilattaakin. Runko näyttää olevan pidempi kuin jo valmiiksi akseliväliltään pidemmässä FAE mallissa eli voipa olla joku tehtaalta lähtien nosturiksi tehty auto. Nosturin painopisteen osalta ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja: Puomi etuasennossa noin 1,4m nosturin kiinnitystasosta ja 1,2m kääntökeskipisteestä eteenpäin. Puomi viikattuna painopiste putoaa hieman alle metriin ja siirtyy taakse. Ja kai noissa telineissä on sitten viety jotain pylväitä tms.







Kaveri keksi konstin vietereiden ja kantavuuden toteamiseksi. Pajalla on kolmen tonnin painoinen teräskuula jolla saa nosturin ja koukkuvaa'an avulla painotettua runkoa halutulla kuormalla ja halutusta paikasta. Takaylitystä ei ole akselilta kuin tarkka metri mutta kolmella tonnilla voi simuloida hieman vipuvarttakin joten näkee miten keula kevenee.


Otin tänään rungosta hieman mittoja. Äkkiseltään näyttäisi siltä että jos nosturin saa pudotettua edes runkoaisojen tasalle, tukijaloille jää liki 40cm iskua reserviin maakosketuksen jälkeen. Ei siis tarvi rakennella mitään jatkovirityksiä.

Laitoin pari kuvaa. Todellisessa muodossa ei ole kuin runkoaisat ja niissä olevat päälirakenteiden kiinnikkeet. Nosturi on mittojensa (Kiinnityspisteet ja äärimitat) puolesta kuvassa.



Luulisi pysyvän pystyssä ainakin takasektoriin jos auton voisi olettaa painavan sen nelisen tonnia:



Nosturi tulee ilmeisesti loppuviikosta. Kävin Kotkasta Turussa ajelemassa terveisiä. Lähdin toiverikkaasti 'hakemaan' nosturia lava-LT:llä jossa kantavuus oli nippa nappa siinä ja siinä. Ulkomittojen ja painopisteen mallailu mielessä on kuitenkin eri asia kuin paikan päällä suoritettu mulkaisu ja instant riskianalyysi. Jäi sinne. Suvannon kaveri ei kuljetuskaluston selvittyä edes kysellyt mielipiteitä vaan alkoi suoraan järjestämään rahtia.


Pesin auton kuumavesipesurilla. Miellyttää jollain perverssillä tavalla kun vuosien saatossa pumpatun vaseliinin alta paljastuu käytännössä uutta pintaa. Oikeaa ruostetta löytyi pohjaanlyöntikumien kannakkeiden kupeista.
Nyt täytyy kiireen vilkkaa sotkea se uudestaan rasvalla että pysyy hyvänä.


Riittääkö se +1000Nm yhtään mihinkään?



-

[pee]

Mullahan oli hetken tuollainen, Ferrarin 4500 pilkillä. Kantavuutta oli 3700 kg jäljellä, kokonaismassa otteella oli 9300 kG, ja tässä oli kakskerroksinen sähkölaitoslava. Kuvaa en heti hoksannu, mutta vanhasta myynti ilmosta löyty speksit: http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=80114

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja pee

Mullahan oli hetken tuollainen, Ferrarin 4500 pilkillä. Kantavuutta oli 3700 kg jäljellä, kokonaismassa otteella oli 9300 kG, ja tässä oli kakskerroksinen sähkölaitoslava. Kuvaa en heti hoksannu, mutta vanhasta myynti ilmosta löyty speksit: http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=80114

Oliko tämän kaltainen:

http://www.nettikone.com/man/man/1373396



-

[pee]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Oliko tämän kaltainen:

http://www.nettikone.com/man/man/1373396



-

Muuten hyvinkin ilmon kaltainen, paitsi että pilkki oli heti hytin takana

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Kaveri keksi konstin vietereiden ja kantavuuden toteamiseksi. Pajalla on kolmen tonnin painoinen teräskuula jolla saa nosturin ja koukkuvaa'an avulla painotettua runkoa halutulla kuormalla ja halutusta paikasta. Takaylitystä ei ole akselilta kuin tarkka metri mutta kolmella tonnilla voi simuloida hieman vipuvarttakin joten näkee miten keula kevenee.


Otin tänään rungosta hieman mittoja. Äkkiseltään näyttäisi siltä että jos nosturin saa pudotettua edes runkoaisojen tasalle, tukijaloille jää liki 40cm iskua reserviin maakosketuksen jälkeen. Ei siis tarvi rakennella mitään jatkovirityksiä.

Laitoin pari kuvaa. Todellisessa muodossa ei ole kuin runkoaisat ja niissä olevat päälirakenteiden kiinnikkeet. Nosturi on mittojensa (Kiinnityspisteet ja äärimitat) puolesta kuvassa.



Luulisi pysyvän pystyssä ainakin takasektoriin jos auton voisi olettaa painavan sen nelisen tonnia:



Nosturi tulee ilmeisesti loppuviikosta. Kävin Kotkasta Turussa ajelemassa terveisiä. Lähdin toiverikkaasti 'hakemaan' nosturia lava-LT:llä jossa kantavuus oli nippa nappa siinä ja siinä. Ulkomittojen ja painopisteen mallailu mielessä on kuitenkin eri asia kuin paikan päällä suoritettu mulkaisu ja instant riskianalyysi. Jäi sinne. Suvannon kaveri ei kuljetuskaluston selvittyä edes kysellyt mielipiteitä vaan alkoi suoraan järjestämään rahtia.


Pesin auton kuumavesipesurilla. Miellyttää jollain perverssillä tavalla kun vuosien saatossa pumpatun vaseliinin alta paljastuu käytännössä uutta pintaa. Oikeaa ruostetta löytyi pohjaanlyöntikumien kannakkeiden kupeista.
Nyt täytyy kiireen vilkkaa sotkea se uudestaan rasvalla että pysyy hyvänä.


Riittääkö se +1000Nm yhtään mihinkään?



-

Näyttää ihan siltä, että hommaa on suunniteltu jo aika pitkälle..!

Mielenkiinnolla odottelen, kunhan ne kiinnitykset rakentelet. Olikohan tuo minun auto ihan identtinen rungon takaosaltaan ja siihen kiinnityviltä osiltaan?

Oma auto painoi viime katsastuksessa n. 5 tonnia, joten eiköhän tuo sinunkin sen 4,5 t noilla renkailla ja kunhan lavan saat rakenneltua. Huomenna taas katsastus, niin näkee, onko paino vielä sama.

Kyllä se +1000 Nm on hyvin mua jaksanut työmatkat kuljettaa ja eleettömästi hakureissulla kyllä kuljetti n. 7 tonnin yhdistelmää. Nyt kun viikon olen ajanut taloudellisuusajoa ja todennut sen taloudelliseksi, niin kohta sitten voi alkaa vähän suorituskykykä enemmän testailemaan!

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Näyttää ihan siltä, että hommaa on suunniteltu jo aika pitkälle..!

Mielenkiinnolla odottelen, kunhan ne kiinnitykset rakentelet. Olikohan tuo minun auto ihan identtinen rungon takaosaltaan ja siihen kiinnityviltä osiltaan?



Oma auto painoi viime katsastuksessa n. 5 tonnia, joten eiköhän tuo sinunkin sen 4,5 t noilla renkailla ja kunhan lavan saat rakenneltua. Huomenna taas katsastus, niin näkee, onko paino vielä sama.

Bullshit suunniteltu. Tilanne kaatuu eteen sitä mukaa kun huomaa että kaikki ei olekaan aivan kuten valokuvien ja kuulopuheiden perusteella kuvittelin. Tässähän kävi niin että ajattelin asian valmiiksi militääriMannin kannalta mutta tämä paloauto on vinssin osalta olennaisesti erilainen.

Saa siis nähdä kostutko rakenteiden/rautojen osalta juurikaan ellet ole halukas laittamaan lavaa uusiksi:


Sen hetken kun uppouduin runkopalkkeja 'syvemmälle' eli todella kävin mittaamaan mitä tilaa siellä oikeasti on tarjolla, mitä on muutettavissa ja mitä liikutettavissa, tilanne on melko vittumainen. Vinssi on tässä mallissa likimain vetopalkista seuraavana ja tekee tilan todella ahtaaksi.
Jousien takakorvakkeet eivät ole kovin helposti korvattavissa tai ainakaan sinne ei mahdu mitään merkityksellisen vahvaa materiaa väliin eikä vietereitä saa siirrettyä akselilla ulospäin, kiitos akselivalussa olevan klunssin. Tällä tietoa kyseeseen tulisi apurunko runkopalkkien päälle suorakaideprofiilista, kiinnitys orggiskiinnityskorvakkeisiin sekä runkopalkkien kylkiin takapäästään. Ottaa pystysuunnassa momenttia vastaan ja riittävästi ristiinjäykistettynä myös kiertoa. Alkuperäinen vetopalkki mäjelle ja tilalle apurungon takaosan yhteen kytkevä palkki johon tuppisovite on vielä jollain tarkemmin määrittelemättömällä tavalla integroitu. Laser- ja vesileikkaus tulee olemaan kuuminta hottia.

Se mikä ratkaisussa närästää on se että sovite tulee runkopalkkien sisäpuolelle eli heti toistakymmentä senttiä kapeammaksi joka taas ei yleisesti ole hyvä lujuuden kannalta. Toisaalta tukijalat ottavat sivusuuntaiset voimat vastaan eli ongelma on lähinnä ajon aikana. Varmaan joku varmuusvaijeri että pysyy mukana jos rojahtaa tielle.


Parametrit suunnittelun tässä vaiheessa:

-Vinssistä ei luovuta.
-Levyrakenteinen tuppisovite tyyliin Jake
-Nosturi tulee asennettavaksi mahdollisimman alas.
-Sivuille kaatava kippi, nosturivoimalla (Lenkit sivuilla jotka voi raksilla kytkeä koukkuun) kippaavana. Varsinainen taka-ajatus on se että apurunko tarvii joka tapauksessa poikkituet ja tulee mahdollisuus vaihtaa toisenlainen päälirakenne saranoiden päälle.

Mistä luovuttu:

-Näppärä rakenne jossa kulkevat kivat muotoon leikatut ja rei'itetyt levyt runkoaisojen sivussa mihin sovitetaan takajousen korvake ja takaosaan tuppisovite.


En ole vielä hahmottanut/piirtänyt tilannetta lavan pituuden suhteen eli tilanne helpottuu olennaisesti jos lavan takalaita tulee (Eli se näyttää hyvältä=pääsuunnittelukriteeri. ) runkoaisojen yli ja siis tuppisovitteet eivät jää törröttämään lavan takalinjan taakse. Tämä avautuminen kuitenkin tämänhetkisillä vitutuksilla ja tiedoilla.


Jossain näin (FMG itävalta) Moggiin laitetun nosturille hieman saman tyylisen kiinnityskorvakkeen kuin kauhoissa ym. jossa pilkin kiinniketarjotin lasketaan yläosastaan aisojen päissä oleviin koukkuihin ja vedetään alhaalta hahloihin. Olisi ainakin lyhyt.

Hetken jo mietin että vittu, vanhan liiton tuppisovitteet apurungon palkkien sisään mutta ei. Ei ainakaan vielä. Tulee olennaisesti ja ihan kaikella tavalla työläämmäksi kuin elättelin mutta niinhän se aina.

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Kyllä se +1000 Nm on hyvin mua jaksanut työmatkat kuljettaa ja eleettömästi hakureissulla kyllä kuljetti n. 7 tonnin yhdistelmää. Nyt kun viikon olen ajanut taloudellisuusajoa ja todennut sen taloudelliseksi, niin kohta sitten voi alkaa vähän suorituskykykä enemmän testailemaan!

..huokaus ja haikeus..

-

[Pergolaattori]

Kiinnitin tänään aamulla huomiota siihen ettei öljynpainemittari enää pompannut samalla tavalla kuin aiemmin.
Mainitsin asiasta eräälle tutulle ja heitin vitsinä että varmaan öljy on niin vähissä että vetää välillä ilmaa sekaan. Paloauto EVP, raivohuollettu saksalaisella pieteetillä ja kaikki. Heh. Heh.

Katsoin kuitenkin öljytikkua, ensimmäistä kertaa ikinä. Täysin kuiva. Muistelin jostain lukeneeni että viivojen väli taisi olla neljä litraa eli ostin pari neljän litran pönttöä tilkkeeksi ennen varsinaista öljynvaihtoa joka on joka tapauksessa esissä ensi viikolla. Menihän sinne sitten se hieman vajaa kahdeksan litraa. Lainatkaa minulle autonne. Lupaan pitää siitä hyvää huolta.


Tuttu jonka kanssa haastoin öljyistä sanoi että synteettisten kanssa käy niin että ajan myötä moottoriin kertynyt moska lähtee kiertoon ja piru nokkii. Maito on toki sikäli maassa että tilasin jo pöntöllisen jotain täyssynteettistä ihmelientä. Se ei pelaa joka pelkää eli katsotaan mistä kaikkialta tursuaa läpi. Kuten tähänkin asti, luotan että auto on pidetty hyvissä öljyissä ja vähät kilometrit eivät ole ehtineet kerryttää mitään pikikakkua öljykanaviin.

Onko kenelläkään ensi/toisen käden tietoa öljyn pesevyyden aiheuttamista ongelmista?


-

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Onko kenelläkään ensi/toisen käden tietoa öljyn pesevyyden aiheuttamista ongelmista?
-

Kaverilla poksahti bmv;n v12 aikaisempi omistaja oli ajellut suositusten mukaisilla liemillä, sit edellinen omistaja meinasi, et laatuauto laatuöljyt, niin lähti paskat liikkeelle ja sit nokka leikkasi kiinni kun voitelu katosi ja samalla kaunista metallihohdetta lähti kiertoon, niin alakerran laakerit valmiit



Mites jos sen vaarivainaan keksimän tuppisovitteen unohtaa ja laittaa tanskalais tyylisen "traktorin kauha" kiinnityksen koukut ylhäällä ja silmät alhaalla

Tarpeeksi vankan kun tekee niin voi nostaa alatuet ylös, jolloin ne ei tutkaa kaikkia kantoja ja kiviä kun ojan tuolle puolen siirtyy

[pee]

Mä en ikinä oo uskaltanu laittaa ikäluokkansa öljyjä oleellisesti parempia / pesevämpiä, jollei oo ollut kone välissä auki. Perusteluna justiin pelko siitä, että lähtee ryöhnät liikkeelle ja iskee joko

- hallitsematon öljyjen ulossyöksy vrt verensyöksyn hauskuus

- rajumpi tukkeuma öljynkiertoon vrt sydänkohtauksen riemut


Esimerkkinä noihin vanhoihin meesuihin Delvaccia vaan, vaikka hiukan tiuhemmalla vaihtovälillä ...

[Uazmies]

Mulla on jostain (voi olla 110% väärää tietoa) mielikuva, että dieselmoottoriöljyt ovat aina peseviä, olivat sitten synteettisiä tai mineraaliöljyjä.

Öljyihmisiä palstalla?

Vakavuus- ja jäykkyyssuunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, vaivaa ja vaikka hieman rahaakin, sitä tulee monesti säästettyä.

Nosturikauppiailla on käytössä yleisesti TrailerWin-ohjelman laajennus CraneWin ja FrameWin, tutustumisen arvoisia ohjelmia.

Nosturiautojen apurunkorakenteissa sorrutaan monesti siihen, että laitetaan mutuna paljon ja paksua rautaa, monesti sillä saavutetaan paljon painoa ja kiertyvä runko, kun taas roturauta asennettuna ennen kaikkea oikeaan paikkaan ja muotoon säästää paljon painoa ja lopputulos on jäykempi.

Nosturin (=vaatii jäykän apurungon) yhdistäminen kiertyvään maastorunkoon on lähtökohtaisesti hankalaa, varsinkin toteuttaminen niin ettei auton maasto-ominaisuudet kärsi ja/tai runko katkea "murroskohdasta".

Ruåtsalainen hinurirakentaja toteutti asian melko innovatiivisesti ja mielestäni asiallisesti tässä:

https://www.youtube.com/watch?v=Lb_aZpUN8D0

Videolla kohdassa 1:56 näkyy hienosti miten apurunko sallii rungon joustaa ja tarvittaessa (hinattaessa) sen saa hydrauliikan voimin jäykistettyä.

Lähtökohtaisesti ajatus siitä että itsessään jäykkä apurunkorakenne kiinnitetään auton omaan runkoon takaa kylkilevyin ja edestä esim. keskeltä keinuvana kuulostaa loistavan yksinkertaiselta ja toimivalta ratkaisulta, tietty takasektorilta nostettaessa täytyy apurungon etupää "lukita" jotenkin joustavalla ratkaisulla (ketju?) runkoon jotta auton massa saadaan mukaan vastapainoksi.

Yleensä taka-asenteisissa nostureissa ongelmaksi ei millään muotoa muodostu tuo takasektori, vaan nimenomaan etunurkat, ja niiden suuntien vakavuuden parantamiseksi tarvitsee reilusti levenevät tukijalat.

Roturaudoista vielä sen verran, niiden merkitys nosturiauton vakavuuteen on isompi kuin pelkän murtolujuusvertailun perusteella arvaakaan, laadukkaiden rakenneterästen (esim. Weldox, Optim) myötöraja on huomattavasti korkeampi kuin paskaraudoissa, tällä saavutetaan alusta asti jäykempi rakenne, jolloin alkuvakavuus on parempi ja painokeskipisteen siirtyminen nostettaessa on huomattavasti vähäisempää.

Eli kiteytettynä, kaikki paino mikä on tukipisteet (tukijalat ja renkaat) yhdistävän suoran sisäpuolella pyrkii pitämään pystyssä ja kaikki mikä on ulkopuolella pyrkii kaatamaan, tavoitteena on saada mahdollisimman paljon massaa ylös mahdollisimman kaukaa, ja jos nostoliikkeen alusta asti alkaa kalusto kallistumaan, puomi siirtyy koko ajan ulommas ja vastaavasti kaikki vastapaino toisella puolella lähemmäs kantavaa pistettä.

Eli jäykkä on hyvä, täälläkin

Projekti on komia, helevetin komia ja isot pojat nostaa maastossa.

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Kaverilla poksahti bmv;n v12 aikaisempi omistaja oli ajellut suositusten mukaisilla liemillä, sit edellinen omistaja meinasi, et laatuauto laatuöljyt, niin lähti paskat liikkeelle ja sit nokka leikkasi kiinni kun voitelu katosi ja samalla kaunista metallihohdetta lähti kiertoon, niin alakerran laakerit valmiit

Samalla menttaliteetilla öljyjen suhteen. Maatalousmoottori, laatuöljyt.

Tieto lisää tuskaa. Kiitos. Meninpä kysymään.

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Mites jos sen vaarivainaan keksimän tuppisovitteen unohtaa ja laittaa tanskalais tyylisen "traktorin kauha" kiinnityksen koukut ylhäällä ja silmät alhaalla

Tarpeeksi vankan kun tekee niin voi nostaa alatuet ylös, jolloin ne ei tutkaa kaikkia kantoja ja kiviä kun ojan tuolle puolen siirtyy

Jaken levysovitteessa kiehtoo kiilarakenne jonka ansiosta sovite on välyksetön ja paksu kiilalevy voi jatkua suoraan liitettävän kimpaleen alle runkona ilman että sitä liitetään mihinkään putkeen tms. Sama pätee sinällään 'kauhakiinnitykseen' sillä paksusta levystähän nekin muodot leikataan. Mitä yksinkertaisempi ja levystä leikattavampi muoto sen parempi valmistuksen=sen kannalta jos kuvittelee siihen muita laitteita sovittavansa. Ei siis missään tapauksessa mitään kahteen suuntaan kiilaavia tms. äidin rakkaudella rakennettavia yksityiskohtia.
Täytyy tsekata tanskankiinnikkeet. Kiitokset vinkistä.

Lisälaitteista tulee äkkiseltään mieleen lavanjatke sekä maatalousmallin kolmipistekiinnike. Kyntämään.


Löysin amerikkalaisen nosturin vakavuuslaskentaformun. ( https://www.imt.com/common/pdf/manua...bility-ext.pdf ) laskin hihasta vedetyillä akselipainoilla ja eihän se millään kestä pystyssä nimelliskuormilla pahimpaan suuntaan (Viiva tukijalasta etuakselin keskipisteeseen ja nosturi 90 asteen kulmassa tähän.)
Se on sentään positiivista että kantaa puominsa ulos levitettynä.

Hyvä laskentalomake siinä mielessä että yhdet tiedot syöttämällä voi ristiinverrata vaihtoehtoja nosturi edessä/takana ja lisätukijaloilla/ilman.


-

[Pergolaattori]

Off road. Kävin takapellolla kääntymässä. Ilmeisesti oli olevinaan ahdasta kun sain peruutettua pakoputken mutkalle. Tarkoitus oli taittaa tarkasti kuusen vierestä mutta pimeys teki tepposet.

Aiempaan kurakaarikysymykseen liittyen, ilmeisesti on niin ettei n2g -luokan ajoneuvossa edellytetä kaaria mikäli ne 'eivät ajoneuvon käyttötarkoitukseen sovellu'. Tällä hetkellä käyttötarkoitus ei just niitä kestä. Kaaret tulevat kyllä ensi tilassa. Kaikki pinnat ohjaamosta taapäin ovat tasaisen moskan peitossa.

Tanskalaiskiinnitys tms. (Löysin jonkin palfingerin mallin) nosturin kiinnitykseen vaikuttaa toimivalta ratkaisulta. Kiitokset vinkistä!

Nosturi on menossa hyvää vauhtia palasiksi. Toistaiseksi ei mitään katastrofaalista ole löytynyt. Ellei katastrofiksi katso sitä että hydrauliletkuja on kaikkiaan 51kpl ja hyvin suuri osa niistä menee vaihtoon. Imutyhjennyspytty on äärimmäisen kätevä laite linjojen tyhjentämisessä. Imu päälle putken päähän ja liitinten avaaminen on siistiä hommaa.

Vaihtelin nesteitä. Jäähdytinnesteet ruosteista liejua. Vaihdon jälkeen lämmöt pysyvät termarin lukemissa. Ero ei ole iso (neulan paksuus mittarissa) mutta ilmeinen.
Öljynvaihdon jälkeen paineet käyttäytyvät johdonmukaisemmin. Muutenkin panin merkille että ellei öljyä ole yläviivaan ja autoa vähääkään hyppyyttää paineet notkahtavat jonkin verran. Sille militäärimallin mfa-moottorivariantin tuplaöljypumpulle on ilmeisesti ihan asiallinen syy.
Ja juu, puolen litran käsikäyttöinen mäntäpumppu ei välttämättä ole oikea työkalu 75w90 -öljyn pumppaamiseen. Asiaa tarkemmin ajattelematta kaavailin että pumpulla on helppo annostella sopivat määrät tuoretta öljyä periin ja laatikoihin. Suit sait. Pumppauksia litramäärä kertaa kaksi ja korkki päälle.

Kardaanin ristikoiden rasvauksesta, näytti siltä että jossain nivelessä rasva tuli ristikon vastakkaiselta puolelta keskeltä läpi. Kuuluuko asiaan?

-

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Jaken levysovitteessa kiehtoo kiilarakenne jonka ansiosta sovite on välyksetön ja paksu kiilalevy voi jatkua suoraan liitettävän kimpaleen alle runkona ilman että sitä liitetään mihinkään putkeen tms. Sama pätee sinällään 'kauhakiinnitykseen' sillä paksusta levystähän nekin muodot leikataan. Mitä yksinkertaisempi ja levystä leikattavampi muoto sen parempi valmistuksen=sen kannalta jos kuvittelee siihen muita laitteita sovittavansa. Ei siis missään tapauksessa mitään kahteen suuntaan kiilaavia tms. äidin rakkaudella rakennettavia yksityiskohtia.
Täytyy tsekata tanskankiinnikkeet. Kiitokset vinkistä.

Lisälaitteista tulee äkkiseltään mieleen lavanjatke sekä maatalousmallin kolmipistekiinnike. Kyntämään.
-

Tanskalaisten käyttämä kiinnike on käytännössä sama kuin traktorin kauhan kiinnitys tai toi jake;n käyttämä

Eli levystä kulma jonka päälle nosturi asennetaan kuten puutavara kuormaimen tuppisovitteessa

En nyt löytänyt yhtään kuvaa tanskalaisten omasta , mut esim. tuollainen nuo yläkoukut vain toisin päin auton perään ja siihen nosturin pöytä sopivasti kun tekee niin ton saa lavan alle jolloin lavan saa taakse asti. Sit jos oikeen sovittaa niin vois kokeilla tehdä noi ala silmät sinne auton alle, et ne sais mahdollisimman suojaan toikin kiinnike tosin voi olla melkoisen matala kun ajattelee et 60tonnia nostavassa pillarissakaan ne kiinnitys silmät ei kovin kaukana toisistaan ole



Sit pötköttely herkkyyteen vois auttaa lisäjalat nehän voi olla jopa mekaaniset sopivasti vaan tapin reikiä ja sellaiset, et voi ajamalla kaataa ne vaikka kumpaankin suuntaan jos käy niin, ettei tappi haluakkaan reiästä helpata kuorman päälä ollessa.

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Kiinnitin tänään aamulla huomiota siihen ettei öljynpainemittari enää pompannut samalla tavalla kuin aiemmin.
Mainitsin asiasta eräälle tutulle ja heitin vitsinä että varmaan öljy on niin vähissä että vetää välillä ilmaa sekaan. Paloauto EVP, raivohuollettu saksalaisella pieteetillä ja kaikki. Heh. Heh.

Katsoin kuitenkin öljytikkua, ensimmäistä kertaa ikinä. Täysin kuiva. Muistelin jostain lukeneeni että viivojen väli taisi olla neljä litraa eli ostin pari neljän litran pönttöä tilkkeeksi ennen varsinaista öljynvaihtoa joka on joka tapauksessa esissä ensi viikolla. Menihän sinne sitten se hieman vajaa kahdeksan litraa. Lainatkaa minulle autonne. Lupaan pitää siitä hyvää huolta.


Tuttu jonka kanssa haastoin öljyistä sanoi että synteettisten kanssa käy niin että ajan myötä moottoriin kertynyt moska lähtee kiertoon ja piru nokkii. Maito on toki sikäli maassa että tilasin jo pöntöllisen jotain täyssynteettistä ihmelientä. Se ei pelaa joka pelkää eli katsotaan mistä kaikkialta tursuaa läpi. Kuten tähänkin asti, luotan että auto on pidetty hyvissä öljyissä ja vähät kilometrit eivät ole ehtineet kerryttää mitään pikikakkua öljykanaviin.

Onko kenelläkään ensi/toisen käden tietoa öljyn pesevyyden aiheuttamista ongelmista?


-

Hmm, sulla oli siis koneessa suunnilleen puolet öljyistä jäljellä! Mihinköhän ne loput oli mennyt, kun oletettavasti edellisen öljynvaihdon jälkeen ei kauheesti ole kilometrejä tullut. Eikä vuodakaan varmasti noin paljon ainakaan?

Omaan laitoin ainakin synteettiset 5W-40 öljyt ihan siitä syystä, kun ei minkäänlaista esilämmitintä ole moottorille, niin lähtee öljy kiertämään pakkasellakin nopeasti. Yläpään 40 tuntuu kanssa ihan hyvälle, niin pysyy kesäkuumallakin tyhjäkäynnillä öljynpaineet korkealla. Vielä ei ainakaan ongelmia ole ilmennyt eikä öljyä kulu merkittävästi.

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Hmm, sulla oli siis koneessa suunnilleen puolet öljyistä jäljellä! Mihinköhän ne loput oli mennyt, kun oletettavasti edellisen öljynvaihdon jälkeen ei kauheesti ole kilometrejä tullut. Eikä vuodakaan varmasti noin paljon ainakaan?

Omaan laitoin ainakin synteettiset 5W-40 öljyt ihan siitä syystä, kun ei minkäänlaista esilämmitintä ole moottorille, niin lähtee öljy kiertämään pakkasellakin nopeasti. Yläpään 40 tuntuu kanssa ihan hyvälle, niin pysyy kesäkuumallakin tyhjäkäynnillä öljynpaineet korkealla. Vielä ei ainakaan ongelmia ole ilmennyt eikä öljyä kulu merkittävästi.

Todennäköisesti tähän ei ole koskaan vaihdettu mitään öljyjä tai jos on niin alaviivalle, säästeliäästi. Ilmeisesti uudet öljyt kestävät sisällä ok. Petaan hieman myös sen öljyn pesevyyden varaan että jos siinä on ollut öljyrenkaat jumissa tms. ja öljy olisi maittanut siitä syystä.

Voimansiirtoöljyjen vaihdon jälkeen auto on kuin uudestisyntynyt. Jopa rullaa eikä vaihteiden käyttö vaadi samanlaista rusikointia. Myyjän mukaan "Ammattilainen vaihtaa vaihteen pehmeästi, sormenpäillä" kun sanoin koeajon jälkeen että vaihteiden käyttöön joutuu asennoitumaan uudelleen. Paskan marjat. Sormenpäillä vaihdetaan silloin jos auto on joskus huollettu.

Öljynpaineet ovat kylmänä neljä, lämpimänä kierroksilla karvan verran päälle ja lämpimänä putoaa tyhjäkäynnilä kahteen.


-