Mystinen metsätyö topicci...

[Messätissari]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Toisaalta kovin syvä kaatokolo vie voimaa pois kaatovänkäristä, jos se on ainoa väline, millä vääntää väärään suuntaan kaltevaa tai vastatuuleen olevaa puuta nurin. Hankalaan paikkaan siis mieluummin vaijeritalja vetoavuksi,

Matalalla kaatokololla painopisteen yli saaminen vaatii enemmän voimaa kuin syvällä. Mieti vaikka täyttä öljytynnyriä, jonka alle laitetaan pulikka saranaksi. Tynnyriä saa työntää sitä kovempaa saadakseen sen keikahtamaan saranan yli, mitä enemmän etureunassa pulikka on.

Tottahan kaatovänkärin pitää mahtua sahausrakoon yhtä aikaa laipan kanssa, ja se rajoittaa ohuessa puussa kaatokolon syvyyttä.

Itse teen taakse kallellaan oleviin ropsipuihin kaatosahauksen ensin. Sitten paukuttelen kiilan sahausrakoon sisään ja vasta sen jälkeen teen kaatosuuntaan kaatokolon.

[Porvoon Hilma]

Tiukka paikka jos on ihan oikeasti, niin sitten vedetään vinssivaijeri riittävän ylös puuhun. Itte oon käyttänyt vaijerin suuntauksessa puunsuojaliinaa ja plokia, jonka kautta olen saanut vaijerin takavinssistä ilman, että pölli kaatuu suoraan lavalle. Ei lava välttämättä kestä...

Sitten sahailemaan kirurgintarkkaa kaatolovea. Siinä jos tyrii, niin puu ei kaadu haluttuun suuntaan.

Vinssi siksi, että kerran sahattua puuta ei saa liimattua takaisin ja jos meinaa puu peruuttaa sinne kaatosahauksen puolelle ja jättää sahan nalkkiin, niin aina saa pelastettua. Toki maastotunkkikin piikillä on toimiva kaadossa.

Vinssissä on myös voimaa tarpeeksi ja kauko-ohjaimen kanssa voi mennä hiukka kauemmaksi ihailemaan kun puu kaatuu täpärästi rajam omalle puolelle naapurin omenapuun ja leikkimökin viereen

Saha sitten etukäteen kuntoon. Turvahousut ja kengät jalkaan, ilman niitä ei sahata mitään.

Ja ennen sahausta: kattele ympäristö, huolehdi sivullisten, etenkin lasten turvallisuudesta ja mieti ihan rauhassa etukäteen mitä teet.

Työn iloa

[-Joni-]

Eritasosahauksella saadaan pieneenkin puuhun vänkäri ja laippa ilman yhteen ottoa. Kaatokolo tehdään normaalisti, mutta kaatosahaus aavistuksen eri korkeuksiin, (miten tän nyt selittäs). Jaetaan puun katkaisupinta ristikkäin 4 osaan 2/4 on kaatokolo 1/4 sahataan vänkärille paikka, ja sahataan lopullinen katkaisu 1/4 noin sentin alapuolelle, (ei kuitenkaan vänkärin alta!!!).

[Ponssekuski]

Kaikkein paras olisi, jos pääsisit harjoittelemaan tuota puun kaatoa mahd. kauas rakennuksista, sähkölinjoista yms. Laittaa vaan jonkun tikun maahan pystyyn 10-20m päähän puusta ja koittaa kaataa puun päälle.. Sitten kun on muutaman kerran osunut hyvin.. hyvin lähelle, ni on jo lähes ammattilainen

Auton vinssi on hyvä tuossa, kunha vaan ei tule puun pituus yllätyksenä ja rakas maasturi jääpi alle Tuo puun pituuskin on helposti arvioitavissa.. ei tarvia, kuin riittävän pitkän kepin ja liikkuvat jäsenet.

Eli keppi nyrkkiin, käsi suoraksi ja ranteella/sormilla taivutat keppiä, niin että kepin pää koskee poskea(älä puhkaise silmää) Sitten vaan käännät kepin pystyyn kevyellä ranneliikkeellä(kepin oltava tanassa eli pystysuorassa ja käsivarren suorassa eteenpäin) ja vertaat sitä sitten kaadettavaan puuhun, niin jotta peukalon ja etusormen tasoa vertaat puun juurelle ja toista päätä tietty latvaan.. Sitten vain hölkkäät eteen tai taakse kunnes keppi on puun kanssa "saman mittainen" ja siihen turvasaappaiden kohdille se latva sitten suurinpiirtein yltää.. kannattaa kuitenkin ottaa joku metri ylimääräistä köyttä, ihan vaan varmuuden maksimoimiseksi

Ihan alkuun kannattaa vielä varmistaa kevyellä pistosahauksella, ettei puu ole laho(tämä tilanne on nimittäin erittäin epämiellyttävä huomata, kun kaatosahaus on loppusenteillä menossa) Ja jotta kaato sujuisi sahauksen osalta hyvin, niin tee kaatosahaus pari kolme senttiä kaatoloven pohjaa ylemmäksi, jotta jäljelle jäävä saranapuu hiukan joustaisi kaadettaessa, eikä heti repeäisi. Jos puu todella iso, voi saranapuuhun tehdä keskelle loven, jottaa jaksaa maasturin vinssi puun kaataa.

Niin.. ja aina reilusti pakkia, kun puu lähtee kaatumaa. Jos kaatuu esim. kiven päälle, niin saattaa tyvi tehdä melkoisen pompun ja jos siinä sattuu olemaa leukaluu ulottuvilla, ni ei varmaan riitä hammaslääkärikäynti enää Kerran minulta lensi kypärä päästä, kun 50cm koivun tyvi napsautti alhaaltapäin visiiriin, vaikka pari askelta taakse otinkin.. nykyään otan ainakin kolme askelta

[Jappi]

Sitten pikku tipsi aloittelevalle metsurille, oikeiden sahojen etukahvan pystyosuus on suorassa kulmassa laippaan nähden, sillä on hyvä tähdätä kaatosuuntaa kaatokoloa tehdessä...

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja Jappi

Sitten pikku tipsi aloittelevalle metsurille, oikeiden sahojen etukahvan pystyosuus on suorassa kulmassa laippaan nähden, sillä on hyvä tähdätä kaatosuuntaa kaatokoloa tehdessä...

Joissain oikeissa sahoissa on jopa sellainen sahaukseen nähden poikittainen viiva, jota voi käyttää tähtäyksessä

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja Messätissari

Matalalla kaatokololla painopisteen yli saaminen vaatii enemmän voimaa kuin syvällä. Mieti vaikka täyttä öljytynnyriä, jonka alle laitetaan pulikka saranaksi. Tynnyriä saa työntää sitä kovempaa saadakseen sen keikahtamaan saranan yli, mitä enemmän etureunassa pulikka on.

Toimii juuri noin, kun puun panopiste on aika hyvin linjassa rungon kanssa, eli tarvitttava "vänkkäminen" on vähäisempää. Itse asiassa, jos puun painopiste olisi keskellä runkoa ("ideaalipuu"), niin mitä syvempi kaatokolo tehdään, sitä enemmän puun painopiste onkin saranan etupuolella ja puu lähtee itsekseen kaatumaan.

Kun kaatokoloa syvennetään, jää kaatosahaukselle ja vänkärille vähemmän tilaa ja siten myös vähemmän vipuvartta. Vipuvarsi muodostuu saranapuun ja vänkärin runkoa nostavan pisten välille. Kun se mitta pienenee, vähenee vänkärin puuta kääntävä momentti. Jos puun painopiste on kaatosahauksen puolella tai kaadetaan vastatuuleen, niin olen kyllä saanut puun helpommin nurin, kun kaatokolo on matalampi ja vänkärin puolelle jää pidempi vipuvarsi.

[Jappi]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Toimii juuri noin, kun puun panopiste on aika hyvin linjassa rungon kanssa, eli tarvitttava "vänkkäminen" on vähäisempää. Itse asiassa, jos puun painopiste olisi keskellä runkoa ("ideaalipuu"), niin mitä syvempi kaatokolo tehdään, sitä enemmän puun painopiste onkin saranan etupuolella ja puu lähtee itsekseen kaatumaan.

Kun kaatokoloa syvennetään, jää kaatosahaukselle ja vänkärille vähemmän tilaa ja siten myös vähemmän vipuvartta. Vipuvarsi muodostuu saranapuun ja vänkärin runkoa nostavan pisten välille. Kun se mitta pienenee, vähenee vänkärin puuta kääntävä momentti. Jos puun painopiste on kaatosahauksen puolella tai kaadetaan vastatuuleen, niin olen kyllä saanut puun helpommin nurin, kun kaatokolo on matalampi ja vänkärin puolelle jää pidempi vipuvarsi.

Koulussa opettivat että 1/3 osa on sopiva kaatokolon syvyys.

[Bj Andy]

Uusinta hottia patakiilojen tekoon...

[Bj Andy]

http://m.youtube.com/watch?feature=y...&v=ZTbmuC8bXMo

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

http://m.youtube.com/watch?feature=y...&v=ZTbmuC8bXMo

Jees. Mikäpäs tuossa. Klapia pukkaa. Sitä mä vaan mietin, että kuinka kauan tuo kaivurikuski jaksaa noita rankoja pujotella ja pyydystää ennenkuin toteaa homman vaikeaksi?

[Bj Andy]

Varmaan jo kymmenen minuuttia riittää siihen ettei se ole enåä vaikeeta. Tuo pätkä oli kuvattu luokkaa kolmannella ropsilla. Niin konekkin on tämän kesän uutuus ja ensimmäinen mikä on ylipäätään kaivuriin asennettu. Eli pioneerityötä siisi....

Koska tänään ei satanu läheskään niin paljon ku eilen niin kävin hieman saha hommissa ja kumma kyllä tilhi oli kokenu ihme parantumisen. Eli työtä vaille se vaan oli.

[Pertsi]

Alkuperäinen kirjoittaja Porvoon Hilma

Jees. Mikäpäs tuossa. Klapia pukkaa. Sitä mä vaan mietin, että kuinka kauan tuo kaivurikuski jaksaa noita rankoja pujotella ja pyydystää ennenkuin toteaa homman vaikeaksi?

Paljon vakuuttavampi on Pilkemasterin perinteinen klapikone, tuo vaikutti vähän hitaalta jos vertaa vaikka evo36 malliin ja puu täytyy olla pienehköä ettei jää halkasun jälkeen liian isoksi. Eihän tuossa tietysti tarvitse lihaksia käyttää ollenkaan.