Sähköt palasivat - tuliko nollavika ???

[temmi_hoo]

Alkuperäinen kirjoittaja Reetu

Joskus säikäytti, et nyt on nollavika, kun kersojen mönkijä antoi kynsille laturissa ollessaan.

C-tekki oli roikan perässä kiinni, ja lohkosta mitattuna antoi reilu 80v ac:tä maan välille...
Tökkäsin siis toisen karvan suoraan multaan.

Nollavikaa ei löytynyt, eikä kyllä syytäkään ilmiölle ennenkuin kyllästyin etsimään.

Jossain kohti systeemiä lie häiriönpoistokonkat vaiheesta maahan ja nollasta maahan, jotka sitten nostaa sen jännitteen harmillisen kutisevasti, sikäli mikäli syöttävän verkon eli pistorasian maadoitus ei ole kunnossa.

Jostain syystä näin sähkärinä näkee jakorasioissa ja muissa kytkentäpisteissä aivan vitusti irtijätettyjä kevinpäitä, vaikka niiden kytkentä ei nyt mitenkään kovin hurjan monimutkaista ole. Näihinhän pitäis koskea ainoastaan ammattilaisten, joiden myös pitäis tietää miten ja mihin ne kuuluu kytkeä ja mihin ei. Jonkinverran näkee myös aivan suoranaista kevin väärinkäyttöä mm. ohjattuna vaiheena, koska ilmeisesti ei sattunu just olemaan 3x1,5N kaapelia autossa.

Tavailen just hiljakseen kaikessa rauhassa S2 tenttimatskua tenttiäkseni sen huhtikuussa, eikä se nyt mitenkään kovin vaikeelta vaikuta. Perkeleen monisanaisesti esitetty ihan selkeät asiat ja sotkettu taittovaiheessa asioiden kuvat irti tekstistä. Väitän, että hamssitutkinto oli osaamisvaatimukseltaan vaikeempi ja senkin suoritin keskenkasvusena parikymmentä vuotta sitten.

Omaan taloon oon tässä suunnitellu verkonvaihtokytkimen asentamista ja mua hämmästyttää todella vahvan pahasti yleinen tapa käyttää kolminapaisia verkonvaihtokytkimiä, jolloin yhden syöttävän verkon nollavika väistämättä vaikuttaa kytkimen asennosta riippumatta. Tulen laittamaan nelinapaisen kytkimen juuri tästä syystä ja taidanpa huolehtia tälle verkonvaihtolaitteistolle muovisen koteloinnin.

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja temmi_hoo

Jossain kohti systeemiä lie häiriönpoistokonkat vaiheesta maahan ja nollasta maahan, jotka sitten nostaa sen jännitteen harmillisen kutisevasti, sikäli mikäli syöttävän verkon eli pistorasian maadoitus ei ole kunnossa.

Jostain syystä näin sähkärinä näkee jakorasioissa ja muissa kytkentäpisteissä aivan vitusti irtijätettyjä kevinpäitä, vaikka niiden kytkentä ei nyt mitenkään kovin hurjan monimutkaista ole. Näihinhän pitäis koskea ainoastaan ammattilaisten, joiden myös pitäis tietää miten ja mihin ne kuuluu kytkeä ja mihin ei. Jonkinverran näkee myös aivan suoranaista kevin väärinkäyttöä mm. ohjattuna vaiheena, koska ilmeisesti ei sattunu just olemaan 3x1,5N kaapelia autossa.

Tavailen just hiljakseen kaikessa rauhassa S2 tenttimatskua tenttiäkseni sen huhtikuussa, eikä se nyt mitenkään kovin vaikeelta vaikuta. Perkeleen monisanaisesti esitetty ihan selkeät asiat ja sotkettu taittovaiheessa asioiden kuvat irti tekstistä. Väitän, että hamssitutkinto oli osaamisvaatimukseltaan vaikeempi ja senkin suoritin keskenkasvusena parikymmentä vuotta sitten.

Omaan taloon oon tässä suunnitellu verkonvaihtokytkimen asentamista ja mua hämmästyttää todella vahvan pahasti yleinen tapa käyttää kolminapaisia verkonvaihtokytkimiä, jolloin yhden syöttävän verkon nollavika väistämättä vaikuttaa kytkimen asennosta riippumatta. Tulen laittamaan nelinapaisen kytkimen juuri tästä syystä ja taidanpa huolehtia tälle verkonvaihtolaitteistolle muovisen koteloinnin.

Nuo irto kevit hämmästyttää. Niitä ei pitäisi olla yhtään, koska käyttöönotossa kevi-piirit mitataan kaikki.

Mulla ei ole S2:ta, mutta vanhan systeemin mukaiset rajoittamaton A ja käytönjohtajan paperit löytyy

[Juippa]

Alkuperäinen kirjoittaja Porvoon Hilma

Nuo irto kevit hämmästyttää. Niitä ei pitäisi olla yhtään, koska käyttöönotossa kevi-piirit mitataan kaikki.

Mulla ei ole S2:ta, mutta vanhan systeemin mukaiset rajoittamaton A ja käytönjohtajan paperit löytyy

Suojaeristettyjä laitteita kun kytketään niin moni jättää valitettavasti sen kevin kytkemättä jo rasiassa. Eniten vituttaa kun se on katkaistu kaapelin suojakuoren tyvestä kuorimisvaiheessa. Ei ole mahdollista ottaa käyttöön ellei kääpelissa ole löysiä.

Monesti keville ei löydy edes kytkentäpaikkaa suojaeristetyissä laitteissa. Esim. muuntajat ja valaisimet.

[temmi_hoo]

Alkuperäinen kirjoittaja Juippa

Suojaeristettyjä laitteita kun kytketään niin moni jättää valitettavasti sen kevin kytkemättä jo rasiassa. Eniten vituttaa kun se on katkaistu kaapelin suojakuoren tyvestä kuorimisvaiheessa. Ei ole mahdollista ottaa käyttöön ellei kääpelissa ole löysiä.

Monesti keville ei löydy edes kytkentäpaikkaa suojaeristetyissä laitteissa. Esim. muuntajat ja valaisimet.

Oon tosi paljon nähny tätä ja sitten sitä, että samaan rasiaan tulevat kevit on vaan kaikki jätetty kytkemättä. Ihan kun niiden oikeaoppinen kytkentä olis jotenkin supervaikeaa samalle kaverille, keltä on kuitenkin onnistunu sitten köyhän miehen käytäväkytkentä.

[Nikuzai]

Anteeksi typerä kysymys, mutta mikä tää kevi on


Joskus jos ehkä mahdollisesti joutuu asuntovaunuista ihmettelemään sähköjä niin kaikki tieto olisi hyväksi

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja Juippa

Suojaeristettyjä laitteita kun kytketään niin moni jättää valitettavasti sen kevin kytkemättä jo rasiassa. Eniten vituttaa kun se on katkaistu kaapelin suojakuoren tyvestä kuorimisvaiheessa. Ei ole mahdollista ottaa käyttöön ellei kääpelissa ole löysiä.

Monesti keville ei löydy edes kytkentäpaikkaa suojaeristetyissä laitteissa. Esim. muuntajat ja valaisimet.

Suojaeristetyt laitteet, esim. jotkut lämmittimet ja muovikuoriset valaisimet eivät tarvitse keviä. Siksi niissä ei ole sille liitintä. Laitteet tunnistaa merkistä, jossa on kaksi neliötä sisäkkäin.

Siltikin on ihan viisasta kytkeä ainakin keskuksen päässä tuo kevi, koska eihän sitä tiedä, mitä tuohon piiriin kytketään seuraavien vuosien aikana.

Nikuzaille:kevi on keltavihreäraitainen johdin, jota käytetään sähköissä ainoastaan suojamaadoittamiseen. Se yhdistyy kosketukselle alttiisiin osiin, kuten laitteen runkoon ja estää vikatapauksessa laitteen kuoren tulemisen jännitteiseksi sulkemalla vikavirtapiirin ja siten aiheuttaen ylivirta-tai vikavirtasuojakytkimen laukeamisen. Ne muut johtimet on sinisiä (nolla), ruskeita, mustia tai valkoisia (vaihejohtimet)

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Porvoon Hilma

Nikuzaille:kevi on keltavihreäraitainen johdin, jota käytetään sähköissä ainoastaan suojamaadoittamiseen. Se yhdistyy kosketukselle alttiisiin osiin, kuten laitteen runkoon ja estää vikatapauksessa laitteen kuoren tulemisen jännitteiseksi sulkemalla vikavirtapiirin ja siten aiheuttaen ylivirta-tai vikavirtasuojakytkimen laukeamisen. Ne muut johtimet on sinisiä (nolla), ruskeita, mustia tai valkoisia (vaihejohtimet)

Jeppistä

[Juippa]

Alkuperäinen kirjoittaja Porvoon Hilma

Suojaeristetyt laitteet, esim. jotkut lämmittimet ja muovikuoriset valaisimet eivät tarvitse keviä. Siksi niissä ei ole sille liitintä. Laitteet tunnistaa merkistä, jossa on kaksi neliötä sisäkkäin.

Siltikin on ihan viisasta kytkeä ainakin keskuksen päässä tuo kevi, koska eihän sitä tiedä, mitä tuohon piiriin kytketään seuraavien vuosien aikana.

Juu tiedossa on, asennuksia tehdään joka arkipäivä 7-15:30.

Kannattaa se kevi olla aina kytkettynä. Ikinä ei tosiaan tiedä mihin joku muuu meinaa kaapelia käyttää. Oletus kun usein on että kaikki johtimet on kytkettynä, harva sitä suojamaata kuitenkaan mittaa loppupeleissä...

Sama juttu jos viedään kolmivaiheryhmää ja tiputellaan vaiheita pois käytöstä pitkin matkaa, vaikka vikalle rasialle tulee vielä kaikki langat niin ei ole kaikki kytketty... Ihan turhaa lisäduunii tulee aina kun joku muu oikoo...

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja Juippa

Juu tiedossa on, asennuksia tehdään joka arkipäivä 7-15:30.

Kannattaa se kevi olla aina kytkettynä. Ikinä ei tosiaan tiedä mihin joku muuu meinaa kaapelia käyttää. Oletus kun usein on että kaikki johtimet on kytkettynä, harva sitä suojamaata kuitenkaan mittaa loppupeleissä...

Sama juttu jos viedään kolmivaiheryhmää ja tiputellaan vaiheita pois käytöstä pitkin matkaa, vaikka vikalle rasialle tulee vielä kaikki langat niin ei ole kaikki kytketty... Ihan turhaa lisäduunii tulee aina kun joku muu oikoo...

Juups. Mie oon enemmän laitevalmistuksen puolella. Koetan mm. saada tuotteista mahdollisimman helposti asennettavia. Teen kyllä vähän muutakin.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Juippa

Juu tiedossa on, asennuksia tehdään joka arkipäivä 7-15:30.

Kannattaa se kevi olla aina kytkettynä. Ikinä ei tosiaan tiedä mihin joku muuu meinaa kaapelia käyttää. Oletus kun usein on että kaikki johtimet on kytkettynä, harva sitä suojamaata kuitenkaan mittaa loppupeleissä...

Ja teet k.o asennuksia jatkuvasti? voi jossain vaiheeessa tulla ongelmia.... Ja jos jotain vakavampaa sattuu, niin leivättömän pöydän ääressä koko organisaatio kaavio alkaen sinusta, ja jatkuu ylöspäin...
(nykyään pitää mitata mm. tuo suojamaan kytkentä aina kun asennetaan uutta kiinteää; vai onko joku poikkeus/porsaanreikä?)

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Ja teet k.o asennuksia jatkuvasti? voi jossain vaiheeessa tulla ongelmia.... Ja jos jotain vakavampaa sattuu, niin leivättömän pöydän ääressä koko organisaatio kaavio alkaen sinusta, ja jatkuu ylöspäin...
(nykyään pitää mitata mm. tuo suojamaan kytkentä aina kun asennetaan uutta kiinteää; vai onko joku poikkeus/porsaanreikä?)

Mie luulen, että Juippa asentelee työkseen eikä jätä kevejä irti

Jos on laite, johon ei keviä tarvita, kuten kaksoiseristetty lämmitin, niin silloin ei sitä keviä tuohon laitteeseen yhdistetä eikä laitteen runkoa mitata, koska kosketusjännitesuojaus on järjestetty itse laitteen rakenteen kautta.

Mutta jos se kevi sinne liitosrasialle saakka jaksetaan nykiä, niin silloin sen olisi syytä olla keskuksen päästä kiinni kytkettynä. ( ja mitattukin)