Uutta lakkaa vanhan päälle huonekalussa.

[Byrocrat]

Alkuperäinen kirjoittaja wikke

Ei vaihtoehto. Kun ei siitä suostu luopumaan vaikka tarjosin sen tilalle uutta Boknäsin rulokirjoituspöytää. Kun sen nyt vain pitää olla just tämä jämä koska sen hän muistaa niin tarkasti lapsuudestaan. Missä oli sini-punakynät, kettu karkit, isänsä röntkenkuvat etc. Joskaan ei sitten ollut muistanut sen olleen vain 80cm leveä töttörö, jalka-aukoton ja kaikkea muuta mikä unohtunut vuosien saatossa... Tosin vitustako sitä edes tietää onko tämä nyt juuri SE muistojen mystinen aarrearkku. Tietojen mukaan kyllä olisi. Toinen että miksi se olevinaan niin tärkeä, on se että kun hänelle tämä aikanaan luvattiin, ja sen jälkeen siitä on (millon se nyt ei ole ollut kateissa) on suvun haaroissa väännetty niin että kosto elää varmaan niin pitkään ettei tulevat sukupolvet varmaan edes muista mistä alun alkanut...

Jos kalusteessa on kulunut (ei hilseilevä) Shellakka (pulituurilakka) niin helpoin tapa saada se kuntoon on kiilottaa se spriillä kostutetulla rätillä (esim sinolilla) samaan tyyliin kuin aikoinaan on loppukiilotus näin lakatuille kalusteille tehtykin. teettää jonkin verran työtä mutta toimii erittäin hyvin eikä riko taikka kuluta ohutta viilua. Jos lakkaa on vain nimeksi niin samalla menetelmällä saa sen vanhan lakan ensin tasoitettua ennen uusintalakkaustakin
Jos vanhaa lakkapintaa on riittävästi niin pelkällä spriikäsittelylläkin pinnasta saa ihan käypäsen!

[wikke]

Osin kyllä kulunut puhki, mutta veikkaisin että orkkis lakka olisi sellulloosa kun ei tuntunut tentusta hätkähtävän ja abaut -50 luvun mööpeli. Tämän lisäksi siinä on siis myös jotain muuta lakkaa tuhrittuna. Sellakkaa löytyisi kyllä himasta liki täys törppä.

[liisi]

Vanhan lakan poistaminen terävällä siklillä. Tooosi varovasti voi auttaa kuumailmapuhaltimella paksumpien kerrosten kanssa, mutta toistan, varovasti! Ja tuota sikliä pitää sitten pitkin matkaa terottaa oikeanlaisella viilalla. Eikä pidä painaa liian lujasti... Työtähän tuossa on ihan pirusti mutta tommosella me entisöintikurssilla niitä mummojen aarteita hinkattiin.

Lakan valinnasta en enää muista mutta google löytää kyllä runsaasti aiheesta.

[wikke]

Juuh, kyllä siklin käyttökin tuttua touhua, mutta tuo viilu tosiaan alle millistä (paksuin kohta mitä sain mitattua tönärillä oli 0.6mm) ja monin kohdin aivan hitusella eli mekaaninen poisto ei oikein tule kysymykseen. Varsinkaan kun pinnat kaiken muun hyvän lisäksi aavistuksen aaltoilee. Toinen etten viitsisi tuhlata tuohon kammotukseen yhtään enempää aikaa tai kaljaa kuin välttämätöntä, varsinkaan kun fraulle ei muuten pinnalla niin merkitystä kunhan se ei ole maali. Sillä tuo ylilakkaus olisi niin viehättävä ajatus. Epäilyttää vain tuo vesilakan pysyminen vanhojen lakkojen päällä, tai niiden kiehuminen kunnon tököttien alla.

[Samppa79]

Olen menestyksellä lakkaillut ja maalaillut noita vanhoja ja uudempia huonekaluja sekä super unicalla että bilteman lakkamaalilla. Ompelukone jostakin 50-60 luvulta (alkuperäinen lakka), penkki-hässäkkä joka on taivaan vanha (vaikka mitä väriä), ruokapöytä ja 6 tuolia (uudempaa tuotantoa, lakattu). Paras menetelmä on ollut sellainen että hiontatyynyllä pinta mataksi ja uutta maalia/lakkaa perään ohuina kerroksina ruiskulla. Ihan tuossa koivun alla ne on kesällä syleksitty ja kaikki on sisälle kelvannu.

[pee]

lasi päälle - näyttää wanhalta - tuntuu uudelta - helppohoitoinen

[wikke]

Alkuperäinen kirjoittaja pee

lasi päälle - näyttää wanhalta - tuntuu uudelta - helppohoitoinen

Juu hyvä konsti saada varmasti sileä pinta (ei muuten välttämättä lasitettu pöytälevy kestä kaasari remppaa...), mutta kun pitäisi saada koko kamppeeseen pinta ja tämä murheenkryyni on ikään kuin senkki jonka yläosasta saa käännettyä auki kirjoitustason ja lokerikot.

Mutta mutta, tuossa eilen kokeilin tenulla "hautoa" pintaa rätin ja muovin kanssa niin kas, sepä pehmeni n.5 minuutissa kaavittavaksi. Myös ne paksut jälkikäteen lähmityt kohdat, eli kyseessä lienee jonkin sortin vernissaa. Eli sitä sitten vissiin järkevintä vetää sitten sitä myös uudeksi pinnaksi.