kartaani käsijarru

[BJ-40/76]

Siis tuo levyjarrusatulahan ei ole se monimutkaisempi, kuin että puristaa palat levyyn: mutta kuinka se käytännössä toteutetaan/onnistuu, on juttu sinänsä.

joskus on joillakin ollut ongelmana saada niin paljon jarrutustehoa, että saavat katsastuksesta läpi, puhumattakaan siitä, että toimisi maastossa riittävän tehokkaasti. (haulla vois yrittää löytää täältä, jos osaisi)

Siis tuommoisella "kierretanko/mutteri" systeemillä saa kohtuullisen pienillä häviöillä puristettua voimakkaasti ja rakenteesta helppo tehdä jäykkä -> siis suuri jarrutusvoima. (toki muullakin tavalla onnistuu)

Jos tuo wilwood on hyvä/toimiva, niin ei tuo hintakaan ole aivan kohtuuton, jos tulee jarrupalat mukana. (onko kellään omakohtaisia kokemuksia?)

Siis kun maasturissa on vain yksi käsijarru, niin tuo n.4 kertaa nopeammin pyörivä kardaani yhdistettynä tuplasti isompiin renkaisiin mitätöi tuon edun.
Ja 2x massa pudottaa hidastuvuuden puoleen.

Jos vielä palataan tuohon jarrurummulla toteutettuun kardaanijarruun; siis jos esim. Hiluxin takajarru kilpi/rumpu istutetaan jakiksen perään, niin ei liene sen enempää laiton, kuin joku transportterin satula/wilwood? jopa automaattisäätö vois toimia?
Ja voishan tuota jarrurumpua pikkuisen avartaa, esim. poraamalla reikiä rummun kitkapintaan...?

Nuo alkuperäiset kardaanilla olevat rumpukäsijarrut, kuten esim. minun bj-40:ssä, toimii huomattavan hyvin, varsinkin kun käytännössä kaikki sisuskalut on jo "keski ikäisiä", no, toki kengät voi olla vaihdettu, kuten minun bj:ssä. Ja pitää huomattavan hyvin, 38" swampperit meni suttiin konttorin lattialla; en antanut kokeilla dynolla, kun tuo on luonteeltaan "itsestään tehostava"

Traktorissani on mekaaniset jarrut, toki jarrulevyjen puristus on toteutettu "kuula-paisuvaisella" ja oikein säikäytti, kun jarrurempan jälkeen 15,5-38" ratas alkoi ulisemaan asfaltilla 4000 kg painavassa keksinnössä.

[olenko minäkö]

no ei ainakaan kouvolan seudul saa leimattua. sönkätään vaan et ei ole mitenkään mahdollista ja ne ei viitti ja ei vissii edes kiinnosta koko asia et saako vaiko eikö

[HeikkiH]

Mä asiaa kyselin joskus konttorilla, ja ei siinä ollut mitään isoa ongelmaa. Levy ja satula tarvi olla tehdastekoiset, ja taisipa sanoa katsuri että osien pitää myös olla riittävän akselimassan omaavasta ajoneuvosta.

[Tomppaa_]

Ei taida onnistua kovin pienellä valehtelulla jos ei kardaanijarrua ole ollut kyseisessä ajoneuvossa tai jossain verrokiksi kelpaavassa

[OffBeast]

ja eikös se vielä oo silleeki et jos on alunperin mekaaninen ni ei hytraulista saa sinne katastettuu?

[Sami89]

Alkuperäinen kirjoittaja OffBeast

ja eikös se vielä oo silleeki et jos on alunperin mekaaninen ni ei hytraulista saa sinne katastettuu?

Onkos jossaa vehkeessä sit hytraulinen käsijarru vakiona?

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Sami89

Onkos jossaa vehkeessä sit hytraulinen käsijarru vakiona?

Jossain keskieuroopan peräkärryssä, vai olikohan asuntovaunu?

Ja edellisellä vuosituhannella tuo pääsi suomen kilpiin, kun oli "pyöräkiilat" 4 kpl, ja jotain komentoa niiden käytöstä.

Toki kilpailukalusto pääsee vähemmällä...

[HeikkiH]

Alkuperäinen kirjoittaja Tomppaa_

Ei taida onnistua kovin pienellä valehtelulla jos ei kardaanijarrua ole ollut kyseisessä ajoneuvossa tai jossain verrokiksi kelpaavassa

Vuonna 06 kyselin AKE:sta asian suhteen, eli taka-akselin vaihto, rummut levyiksi ja kardaanijarru:

Hei.

Kuten muissakin auton rakennemuutoksissa, on jarrumuutoksissa sovellettava
Liikenneministeriön päätöstä auton rakenteen muuttamisesta. Päätöksen 13 §:ssä
kerrotaan jarrumuutoksista. Pykälä on seuraavanlainen:

13 § Jarrujen muutokset

1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton jarrujen vaihtaminen seuraavin
edellytyksin:

a) jarrut ovat alkuperäisiä tehokkaammat ja peräisin autosta tai tarkoitettu
autoon, jonka akselimassa tai valmistajan sallima akselimassa ja moottoriteho
vastaavat vähintään muutettavaa autoa;

b) jarrusatula tai -kilpi on kiinnitetty ruuviliitoksella suoraan tai
asianmukaista soviteosaa käyttäen olka-akseliin tai vastaavaan taikka
taka-akselistoon; omavalmisteisten soviteosien lujuudesta on tarvittaessa
esitettävä luotettava selvitys;

c) jarrupääsylinteri on toiminnalliselta mitoitukseltaan jarrujärjestelmään
sopiva; tarvittaessa on käytettävä tehostusta;

d) jarrupolkimen ja jarrupääsylinterin kiinnitykset ovat asianmukaiset;

e) jarruvoiman jakaantuminen ei muutoksen seurauksena muutu alkuperäistä
huonommaksi, mikä tulee tarkastaa katsastuksessa; jarruvoiman oikean
jakautumisen aikaansaamiseksi jarrujärjestelmästä saa poistaa tai siihen saa
asentaa akselistokohtaisesti jarruihin vaikuttavan säätöventtiilin; asennettu
säätöventtiili ei saa olla ajon aikana säädettävissä;

f) jarrujen lukkiutumisenestojärjestelmää ei poisteta eikä levyjarruja vaihdeta
auton mallisarjaan kuulumattomiksi rumpujarruiksi; ja

g) jarrut, joiden on edellytetty auton käyttöönottoajankohtana olevan E-säännön,
direktiivin tai FMVSS-standardin mukaiset, tulee muutoksen jälkeen osoittaa
sanotut vaatimukset täyttäviksi.

2. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä myös yksipiirisen jarrujärjestelmän
muuttaminen kaksipiiriseksi vaihtamalla alkuperäinen jarrupääsylinteri
asennusmitoiltaan ja toimintaan vaikuttavalta mitoitukseltaan vastaavaksi
kaksipiirijärjestelmän jarrupääsylinteriksi. Jarrupiirit on tällöin jaettava
samalla tavalla kuin autoon asennettavaa pääsylinteriä vastaavassa
järjestelmässä. Tarvittaessa on tehtävä uuden jarrupääsylinterin vanhaan
jarrujärjestelmään edellyttämät muutkin muutokset.


Pykälä ei siis suoranaisesti kiellä seisontajarrun muuttamista mainitsemallasi
tavalla. Vaihdettavan taka-akselin tulee olla tarkoitettu vähintäänkin saman
painoiselle ja tehoiselle autolle, kuten myös jarrulevyjen ja
jarrusatuloidenkin. Myös seisontajarrun tulee olla riittävän tehoinen ja
mahdollisten omatekoisten soviteosien lujuudesta on muutoskatsastuksessa
tarvittaessa esitettävä luotettavat selvitykset.