Mää mittään tiä, kun yhen vaan oon siirtänyt, mutta jos on korotuspalat rungon ja korin välissä niin nostaminen on suht helppo.
Kardaani mahtuu tuossa tapauksessa korin ja rungon välistä syylärin alta, ainoastaan pitkittäisen ja poikittaisen palkin
välissä kulmittain menevää palkinpätkää joutuu loveamaan x-määrän. mulla pysty kardaanin jopa kiinnittämään alkuperäseen kannatinlaakerin paikkaan (ainakin muistaakseni). Jos taas korinkorotuksia ei ole, joutuu loveemaan palkkia, tekemään hiekkapeltiin aukon ja nostamaan syyläriä, jolle taas on luovutettava tilaa konepellistä. Jos aivan ahtaasti tekee, niin konepellin uloin pelti vielä jää ehjäksi. Näin siis alkuperäissyylärillä. Itse vein sisäänpäin sen verran kuin kardaani antoi myöden, mutta ilmeisesti näitä on hyvällä menestyksellä katkottu ja liimattu takaisin lyhemmäksi. Olen itse kyllä lyhennellyt noita isoja kardaaneita, eikä siinä mitään sen kummempaa ole, kuin että hankkii jonkun todella sopivan holkin sauman kohdalle sisäpuolelle, jotta tulee suoraan kun hitsaa.
Vinssinkardaani tuskin on edes niin tuhannen tarkka. Siinäpä ne omat kokemukset, niin ja sitten vielä niin perkeleen tiukkaan kovalla
virralla kiinni, hyväksikäyttäen jotain sopivaa lisämetallia, nimimerkillä kerran repinyt vinssin irti keulasta hätäisten hitsausten jäljiltä.
Oppii kyllä kivasti laittamaan sen seuraavalla kerralla kunnolla jos jossain suossa vinssinsä tipauttaa.
|