Toyota B moottorin ahtaminen

[teg]

Mitäs muutoksia pumpulle täytyy tehdä ahtamisen yhteydessä? Oisko jollain räjäytyskuvia pumpusta?

[mikjus]

Ei mitään. Syötöt tappiin ja jos haluu säästää niitä pumpun kalvoja niin poraa toiseen letkuun 3mm reiän ettei ahtopaine riko sitä eikä paina syöttöjä alas.

[teg]

Moottori on minulle vielä hiukan vieras, joten en tarkkaan tunne pumpun toimintaa jne. Käsittääkseni imusarjasta ja jostain muualta lähtee pumpun kalvolle letkut. Mitä suurempi paine (tai mitä pienempi alipaine) kalvolla on, sitä suurempi syöttö? No jos alunperin pumppu on suunniteltu max 1 bar absoluuttista painetta, niin onko kalvon toisella puolella kenties jokin jousi jossa on varaa vielä ylipaineelle mentäessäkin?
Miksi muuten kalvolle menee 2 letkua?

[Mappe]

Alkuperäinen kirjoittaja teg

Moottori on minulle vielä hiukan vieras, joten en tarkkaan tunne pumpun toimintaa jne. Käsittääkseni imusarjasta ja jostain muualta lähtee pumpun kalvolle letkut. Mitä suurempi paine (tai mitä pienempi alipaine) kalvolla on, sitä suurempi syöttö? No jos alunperin pumppu on suunniteltu max 1 bar absoluuttista painetta, niin onko kalvon toisella puolella kenties jokin jousi jossa on varaa vielä ylipaineelle mentäessäkin?
Miksi muuten kalvolle menee 2 letkua?

Minkä merkkinen/mallinen pumppu? Toi morkoolihan on sitä varten ettei pumppu anna täysiä syöttöjä alkuun vaan nostaa syöttöä ahtopaineen nousun mukaan. Tämä tomii myös savutuksen estona. Siitä kellon päältä olevasta ruuvista saat alasyöttöä lisää ja pumpun kannen takaa syöttöä ja kierroksia... tai näin ainakin useammissa bosch pumpuissa. Ohessa kuva mersun morkooli pumpusta jos olis yhtään apua...

[teg]

Pumppuhan on Toyotan b moottorin alkuperäinen (imukone).

Miten tuossa mersun pumpussa toimii tuo savutuksen esto? Miten se hidastaa syötön nostoa?

Entä jos veisi kalvon taakse turbon tekemän paineen suoraan ja pienellä kuristuksella toiselle puolelle läpän jälkeen paineen?

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja mikjus

Ei mitään. Syötöt tappiin ja jos haluu säästää niitä pumpun kalvoja niin poraa toiseen letkuun 3mm reiän ettei ahtopaine riko sitä eikä paina syöttöjä alas.

Tai kääntää sen ylemmän letkun nipan 180 astetta ympäri.

Ja joka tapauksessa siihen kannattaa ostaa se uusi kalvo jo valmiiksi koska todennäköisesti se vanha on jo aika haperoa,ja menee samantien puhki.Ja sen kalvon saa ostaa jostain diesel huollosta motonetti ei niitä myy.

Ja kun se kalvo menee puhki niin syötöt menee täysille ja silloinhan moottori ryntää täysille kierroksille.

Itse laitoin siihen ylempään letkuun varoventtilin joka aukeaa jossain kiloin kieppeillä eikä ole sen jälkeen kalvoja mennyt.
Dumppi ajannee saman asian???

Mikään raketti ei tuosta tule turbottamallakaan mutta antaa se silti mukavasti lisäpotkua.

Ja koska varmaan seuraavaksi kysyt katsastusta niin se onnistuu ja vaatii dyno lapun.Takapyöräteho ei luultavasti nouse yli 20 prosenttia. Ja jos nousee niin aina voi syöttöjä sen verran pienentää ettei mene yli.

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja teg

Moottori on minulle vielä hiukan vieras, joten en tarkkaan tunne pumpun toimintaa jne. Käsittääkseni imusarjasta ja jostain muualta lähtee pumpun kalvolle letkut. Mitä suurempi paine (tai mitä pienempi alipaine) kalvolla on, sitä suurempi syöttö? No jos alunperin pumppu on suunniteltu max 1 bar absoluuttista painetta, niin onko kalvon toisella puolella kenties jokin jousi jossa on varaa vielä ylipaineelle mentäessäkin?
Miksi muuten kalvolle menee 2 letkua?

Kalvon takana on jousi joka pyrkii painamaan syöttöä täysille.
Kaasuläpän kohdalta lähtevä letku puolestaan menee samalle puolelle kuin jousi ja alipaineen vaikutuksesta pyrkii vähentämään taas vähentämään syöttöä.

Ja se ylempi letku menee sinne kalvon toiselle puolelle joten loppujen lopuksi se imusarjassa virtaavan ilman massa ja/tai paine ero on se joka sitä pumppua ohjailee.

Ja kun kyseinen keksintö turbotetaan niin ilmamassa lisääntyy jolloin sen ylemmän letkun nipan ohi virtaavan ilmanmäärä lisääntyy myös jolloin taas sinne kalvon toiselle puolelle menevän ilmanpaine nousee myös,josta aiheutuu se että kun ahtopaineet nousee ja pitäisi olla kivaa,niin syötöt pienenevät ja hauskuus loppuu heti alkuunsa.

Johon on ratkaisuna se että joko poraa siihen letkuun sen kolmen millin reijän,jolloin ylipaineet pääsee karkuun.
Tai kääntää sen nipan ympäri ja hakee siihen tarkalleen oikean asennon jolloin ohivirtaava ilma tekeekin aavistuksen alipainetta(verrattuna vallitsevaan ahto paineeseen)ja näin päästää syötöt nousemaan.

[teg]

Entäs jos kalvohässäkkään laittaisi kaksi jousta siten, että normaalipaineessa kalvo on noin puolessa välissä. Eli välillä 0-1bar (absoluuttista painetta) kalvo liikkuu noin puolet liikerastaan ja ylipaineella sitten vasta se taistelee toista jousta vastaan jolloin pumppu pääsee yli 50% arvoille. Ymmärsittekö?

Löytyykö tuosta pumpusta tai moottorista ahdettua versiota josta löytyisi suoraan oikeat osat?


Ps. Kyllä kai tehot nyt yli 20% nousee jos siinä on imukoneena 80hp ja jos ahtaa 0.6-0.8bar + välijäähy, niin kyllä nyt 100-120hp pitäisi saada?

[Bj Andy]

Kun tehot mitataan pyöristä niin sinne voimalinjaan häviää yllättävän paljon,eli sen puoleen ei ole hätää.

Slck:n sivuilta löytyy tuosta turbottamisesta aika paljon asiaa eli kannattaa lukea myös sieltä miten päätä on hakattu b ,ja 3b ja 2h moottorien lohkoihin.

Siis sen syötön säätö perustuu paine eroon kalvon eri puolilla.Se ahtopaineen määrä ei siihen vaikuta paitsi sen mitä edellä jo kerroin.

Yksinkertaisin konsti saada se ahtopaineen mukana nouseva maksimisyötön määrä lienee rakentaa joku kalvosylinteri hässäkkä siihen sammuttimen yhteyteen mutta siitä ei nyt varsinaisesti ole mitään hyötyä (muuta kuin värkkäämisen ilo).

Maksimi paineet kannattaa juurikin jättää alle kiloon ehkä 0.8-0.9 koska ei sieltä vakio pumpusta tule soppaa niin paljon että kovemmista paineista olisi mitään hyötyä.

Minkäs turbon meinasit laittaa?

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Kun tehot mitataan pyöristä niin sinne voimalinjaan häviää yllättävän paljon,eli sen puoleen ei ole hätää.



Yksinkertaisin konsti saada se ahtopaineen mukana nouseva maksimisyötön määrä lienee rakentaa joku kalvosylinteri hässäkkä siihen sammuttimen yhteyteen mutta siitä ei nyt varsinaisesti ole mitään hyötyä (muuta kuin värkkäämisen ilo).

Ittellä väheni savutus ja laski koneen lämmöt perusajelussa kun värkkäsin "ahdottoman syötön alentimen"

Tuolla jotain: http://forums.offipalsta.com/showthr...p%E4ivityst%E4

[Bj Andy]

Vastaavaa joskus mietin itsekkin mutta toistaiseksi on vielä tekemättä koska tuo oma bertta ei savua kuin ihan alakierroksilla.

[Mappe]

Alkuperäinen kirjoittaja teg

Pumppuhan on Toyotan b moottorin alkuperäinen (imukone).

Miten tuossa mersun pumpussa toimii tuo savutuksen esto? Miten se hidastaa syötön nostoa?

Entä jos veisi kalvon taakse turbon tekemän paineen suoraan ja pienellä kuristuksella toiselle puolelle läpän jälkeen paineen?

Sielä on kellossa kalvo joka liikkuu ahdon noustessa ja samalla antaa mekaanisesti enemmän poltto ainetta. Morkoolin päällä olevasta ruuvista säädetään sitä alasyöttöä, mikä on ennen ahtopaineen nousua.

[teg]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Kun tehot mitataan pyöristä niin sinne voimalinjaan häviää yllättävän paljon,eli sen puoleen ei ole hätää.

Häviöthän täytyy kompensoida (mitata) tehomittauksessa ja todistuksessa täytyy ilmoittaa moottoriteho.

Slck:n sivuilta löytyy tuosta turbottamisesta aika paljon asiaa eli kannattaa lukea myös sieltä miten päätä on hakattu b ,ja 3b ja 2h moottorien lohkoihin.

Missäs tuollaiset sivustot ovat? En ainakaan googlella löytänyt...

Siis sen syötön säätö perustuu paine eroon kalvon eri puolilla.Se ahtopaineen määrä ei siihen vaikuta paitsi sen mitä edellä jo kerroin.

Arvasin että selitin liian ylimalkaisesti.. Yritetään uudestaan. Kalvohan liikuttaa suoraan pumpun "tankoa". Oletetaan että tangon max syöttö on vaikkapa 30mm, joka siis on tilanne kun imusarjan paine on 100kPa absoluuttista painetta. Eli ilmakehän paine. Minimikuormituksella tankoa on sitten vaikka 5mm, eli silloin kun moottori on joutokäynnillä ja paine imusarjassa n. 20kPa, eli n. 0.8 baria alle ilmakehän.

No nyt jos kalvosysteemiin lisätään jousi, joka painaakin tankoa pienemmälle kun ollaan ilmakehän paineessa (eli 100kPa eli moottori seis). Säädetään kalvo siten, että tässä "moottori seis" tilanteessa tankoja on vaikka 20mm. Alipaineella tanko saadaan "imastua" sinne about 5mm kuten ennenkin.

Kun siirrytään 100kPa yläpuolelle ahtopaineelle, niin ahtopaine kalvon takana voittaakkin jousen voiman, joka painaa sitä maksimisyötöltä pienemmälle. Mitoitetaan tämä jousi niin että täysillä ahtopaineilla vasta se kumoaa täysin sen voiman ja saadaan täydet 30mm tankoja.

Mikäli olen oikein käsittänyt, tämä kalvo-systeemi on kuten turbo-ahtimen hukkaportin ohjauskello. Nyt tällä lisäjousella joka siis laitetaan toiselle puolelle missä nykyinen jousi on, muutetaan kello (kalvo) saman tyyppiseksi kuin turbosaabin jakajassa oleva ennakon kello. Se siis aikaistaa alipaineella ja myöhäistää ylipaineella. Eli liikkuu molempiin suuntiin perusasennostaan.

Olikohan taas tarpeeksi epäselvästi ja monimutkaisesti kerrottu

Minkäs turbon meinasit laittaa?

Tämä moottorihan on jo sijoitettu veneeseen ja siinä on volvo pentasta oleva ahdin kiinni. Enää pumpun ohjausta tässä pähkäillään

[Bj Andy]

http://slck.net/

Kun vaihdat sen kalvon niin se toimintakin siitä selviää.

Nii Ja semmoinen juttu vielä että koneen maksimikierros säätäjä ei todennäköisesti enää toimi turbon laiton jälkeen,eli sen joutuu rajoittamaan sillä kaasuläpällä jos se nyt edes jaksaa kiertää vaarallisen ylös.

[teg]

Nojoo.. olihan tuolla puhetta ameriikoissa myytävistä turbokiteistä ja niissä on täsmälleen samanlainen tuollainen rakenne mitä yritin selittää - tosin ulkoisella kellolla. Joku olikin ahtimen kellosta väsännyt itse samanlaisen systeemin.

[piipari]

Rohkenen olla sitä mieltä, että kannattaa kokeilla ainakin ihan ekana vaan nakata se turbo sinne väliin. Itte lueskelin kovasti mitä ihmiset on tehneet että saa turbon toimimaan siedettävästi ja varauduin pitkäaikaisiin säätötoimenpiteisiin, mutta kokeilin kuitenkin ensin tekemättä mitään muutoksia.
Lopputuloksena tehonlisäys oli jo 0,4bar ahdoilla varsin riittävä, koska 37" kumillakin jaksoi sen 100km/h kulkea Se ärsyttävä toyotan dieseleistä tuttu nyintä loppu lähestulkoon kokonaan ja kulutus tippui noin 5l/100km. Syöttöjä jopa pienensin normaalista hieman ja nostin lopulta ahdot 0,7bariin, että sai mutsillallakin kulutuksen sinne 10-12l pintaan. Turbona puolmiljoonaa ajettu 9000 saabin TE-05.
Savutus tipahti toki kokonaan pois, mutta voiko sitä nyt pystyputkivehkeessä edes laskea plussaksi.
Auto on läpi vuoden jokapäiväisessä käytössä n. 500km/viikko ja venäläisellä kiisselillä mennään.

[Bj Andy]

Rohkenen olla sitä mieltä, että kannattaa kokeilla ainakin ihan ekana vaan nakata se turbo sinne väliin. Itte lueskelin kovasti mitä ihmiset on tehneet että saa turbon toimimaan siedettävästi ja varauduin pitkäaikaisiin säätötoimenpiteisiin, mutta kokeilin kuitenkin ensin tekemättä mitään muutoksia.
Lopputuloksena tehonlisäys oli jo 0,4bar ahdoilla varsin riittävä, koska 37" kumillakin jaksoi sen 100km/h kulkea Se ärsyttävä toyotan dieseleistä tuttu nyintä loppu lähestulkoon kokonaan ja kulutus tippui noin 5l/100km. Syöttöjä jopa pienensin normaalista hieman ja nostin lopulta ahdot 0,7bariin, että sai mutsillallakin kulutuksen sinne 10-12l pintaan. Turbona puolmiljoonaa ajettu 9000 saabin TE-05.
Savutus tipahti toki kokonaan pois, mutta voiko sitä nyt pystyputkivehkeessä edes laskea plussaksi.
Auto on läpi vuoden jokapäiväisessä käytössä n. 500km/viikko ja venäläisellä kiisselillä mennään.

Tuo on ihan hyvä pointti.
Kannattaa kokeilla ja jos ei toimi niin kuin haluaa niin sitten alkaa värkkäilemään lisää.

[piipari]

Onkos muuten ihmiset mittaillu pakopaineita ahdetusta B-koneesta?

Laiteltiin viikonloppuna sellanenkin ihmetys, kuin pakopainemittari pakosarjaan. 0,5bar ja alle ahdoilla on vielä siedettävästi ~0,1bar enemmän pakopainetta, mutta yli puolen kilon ahdoilla hypätäänkin 0,3bar isommaksi. Hukkaportti aukee 0,7barin tietämillä, jonka jälkeen pakopuolella ei enää paineet nouse, niiden ollessa 1 - 1,1bar luokkaa.

Moottorijarrutuksellakin isommilla kierroksilla pakopaineita on helposti 0,3 - 0,5bar ahtojen ollessa nollilla. Oisko tuo saabaksen pakopesä sittenki liian pieni?

[make-lj]

miulla 3b motissa switcher s2a ahtimella pakopaine jotain1.1-1.2 bar ja ahto 0.9-1.0bar, syötöt tapissaan.

[A-P]

Onko CT-20 liika pieni B-moottorille?

[mikkoimp]

Alkuperäinen kirjoittaja A-P

Onko CT-20 liika pieni B-moottorille?

on.
ei ole mitään järkeä tuhota konetta moisella pakokaasu jarrulla...

varmasti on tuo saabinkin mitsu te05-12b6 pienehkö, sen pakopesä on A/R muunnettuna noin 0,43 luokkaa, kompura kyllä riittää hiukan pidemmälle kuin vastaavissa saabin garretteissa, niissä pako A/R 0,48 eli aavistuksen isompi. mitsu myös paljon herkempi eikä ihan niin on/off tyyppinen...

[elhapero]

Minun BJ40sessä 3.0B on Garret gt17,on varmaan turhan pieni tuokin ahdin.Alavääntö on todella hyvä,kierroksilla alkaa ahdot tippumaan.Ajattelin vaihtaa tilalle Garret T03 ahtinen,olisko tuo mahdollisesti sopiva vai mikä olisi sopivin.

[Jani E]

mihkä olette noita turbon paluuputkia laittanut?
itte turasin tohon nostajalaakson kannen etureunaan, ja leikkasin sieltä takaakin sitä peltikourua vähäsen pois siltä kohtaa, mutta siltikin räkii huohottimesta öljyä pihalle.
voiskohan ton huohottimen tulpata, ja laittaa vaikka öljykorkinreijästä uuden?

[Bj Andy]

mihkä olette noita turbon paluuputkia laittanut?
itte turasin tohon nostajalaakson kannen etureunaan, ja leikkasin sieltä takaakin sitä peltikourua vähäsen pois siltä kohtaa, mutta siltikin räkii huohottimesta öljyä pihalle.
voiskohan ton huohottimen tulpata, ja laittaa vaikka öljykorkinreijästä uuden?

Johonkin taisin kirjoittaakin että näin tulee käymään.

Ja tuon huohotuksen laitoin itsekkin juurikin tohon öljykorkkiin,ja tuosta syystä.

Eli se paluu olisi kai viisainta olla sinne öljypohjaan.

[piipari]

Mie tuuppasin paluun suoraan öljypohjaan siihen matalampaan osuuteen, ettei jää öljypinnan alapuolelle. Alapuolelle ei kannata laittaa, kun siellä pohjalla köllöttelevä öljy tahtoo vastustaa sieltä paluusta tulevaa virtausta ja sitten turbo tulvii. Miulla kyllä ainakin tuo maamoottori huohottaa muutenkin sen verran, että etukardaanille tulee hyvä tuorevoitelu.