aurinkopaneelille sopivat akut?

[petroman]

Pitääkö olla paljon puhuttu vapaa-ajan akku vai kestääkö joku muu akkutyyppi aurinkopaneeli-käytössä?

[-MaTTi-]

Vapaa-ajan akku, jos vieläpä geeli sellainen, niin saa eniten systeemistä irti.

[james_III]

Kyllä siinä normi starttiakkukin menee jos semmonen sattuu kohdille, osaa vapaa-ajan akuistahan voi käyttää ihan starttiakkunakin, geelityyppi on tärkeämpi, muuten saattaa kuivahtaa. Tärkeämpää on ehjät akut ja käyttötarkoitukseen nähden riittävästi amppeeritunteja. Tämänpäivän lataussäätimelle kerrotaan mikä akkutyyppi on kyseessä ja se hoitaa oikeat jännitteet ja latasutehot akuston kapasiteetin ja akkutyypin mukaisesti.

[tekniikkamies]

Ainakin tuossa mun autossa on 3000 watin invertterin toiminta parantunut sitä mukaa mitä uudempia akkuja on ja mitä suurempi niiden kapasiteetti. Johtojen järeydellä ja kytkentöjen laadulla on kanssa osuutta asiaan.

Siis oma johtopäätökseni on, että tavalliset starttiakut käy jos ne on tarpeeksi suuret vaadittavaan sähköntarpeeseen. Ne on meinaa halpoja ja kapasiteettia saa kohtuurahalla.

Itse olen ajatellut lisätä aurinkopaneelin lataussäätimineen järjestelmään, jotta se ikäänkuin huoltaa akuston automaattisesti täyteen.

[-MaTTi-]

Tavan starttiakut kyykkää paneelikäytössä nopeempaa kun ei oo tehty sietämään syväpurkuja. Samasta amppeerituntimäärästä voi saada käytännössä tuplaten enemmän wattitunteja toisentyyppisestä akusta koska suositeltu syväpurkausraja on alempana.

[petroman]

...entäpä tämmöiset startti-akut, missä lukee esim. deep cycle?

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja petroman

...entäpä tämmöiset startti-akut, missä lukee esim. deep cycle?

Tietty parempia, toimii ok, mut jos akkua oot ostamassa niin älä osta starttiakkua pelkästään paneelikäyttöön. Samalla rahaa saat tuohon käyttöön parhaiten sopivankin.

[JiiPee]

Syväpurkaus ei kuulosta hyvältä, olipa akku minkälainen tahansa. Jos paneelijärjestelmä vaatii syväpurkausta kestävän akun, on akun ja paneelin mitoitus suhteessa kulutukseen pielessä.

Minulla on tavallinen työkoneen 180Ah starttiakku, joka on kestänyt paneelikäytössä vuosikaudet. Säädin joku sellainen älykäs malli siinä mielessä, että se osaa säätää paneelin kuormituksen niin, että siitä saadaan paras tuotto.

Paneeli ei tuota tarpeeksi, jotta päivän aikana saisi ladattua akkuun takaisin sen, mitä ilta-ajan valot ja tv:n katselu sekä kompressorikylmälaukku vuorokauden aikana purkaa. Jokainen käyttövuorokausi siis vie akun varausta alaspäin, vaikka olisi kuinka aurinkoinen päivä tahansa. Pelkän kylmälaukun kulutuksella energiatase olisi edes jotenkin tasapainossa, jos olisi koko ajan aurinkoisia päiviä. Se systeemi on kulutuksen puolelta kuitenkin vain jaksottaisessa käytössä, eli viikonloppuisin, joten ehtii latautua viikolla. Jos on sateinen viikko, pitää ladata lisäksi aggregaatilla. Jos käyttö olisi jatkuvaa, pitäisi paneeliteho saada ainakin 3-kertaiseksi nykyiseen verrattuna.

Järjestelmä on väärin mitoitettu, kun on liian pieni paneeliteho. Akun varauksesta lähtee viikonlopun käytöllä usein noin puolet. Pitää laittaa isompi paneeli tai useampi.

[MOGGI]

Akun kestoon vaikuttaa myös purkukertojen määrä.
Hyvä linkki akkuihin liittyen.

http://www.reps.fi/datasheetsandmanu...-22-4-2012.pdf

[BJ-40/76]

Ja sitten se seikka, että talvella akut tyhjenee ja jäätyy....
Jos hyvän meinaa tehdä (esim. mökille), niin akuille oma "maakellari", jossa talvellakaan ei ole paljoa pakkasta.
Ja tosiaankin nuo johdotukset on tehtävä huolella, siis tuo 12v jännite huonoa kulkemaan pitkissä johdoissa, ja invertteriä en jättäisi "maakellariin" säilytykseen...
Ja itse laittasin niin ison akkukapasiteetin, että "koskaan" ei tarvisi purkaa kuin puoliksi, lisää varsinkin starttiakkujen kestoikää. Ja sitten generaattori kaveriksi, että saa akut ladattua täyteen, jos meinaa olla pilvistä: halvasta irtomoottorista pyöritys laturille, ja sitten automaatti sammutus, kun latausvirta alkaa laskea reilummin; niin voi jättää genun pärräämään, kun lähtee pois mökiltä, ja kun akut on täynnä, sammuu omia aikojaan.
Ja sitten jos vielä noista paneeleista: tuo minun halvista halvin 50w? paneeli ei siedä juuri yhtään varjoa; aurinkoisena kesäpäivänä työntää luvattua virtaa 13,8 jännitteellä, mutta kun pistää luudan varren varjostamaan paneelia niin virta tippuu noin kulmanneksen. Kaverilla pikkasen parempi vastaava paneeli, ja siinä virta ei tipu kuin vajaa puolet siitä mitä minun paneelissa.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Tavan starttiakut kyykkää paneelikäytössä nopeempaa kun ei oo tehty sietämään syväpurkuja. Samasta amppeerituntimäärästä voi saada käytännössä tuplaten enemmän wattitunteja toisentyyppisestä akusta koska suositeltu syväpurkausraja on alempana.

Omat testailut on antanut sellaista tuntumaa, että akut sais olla mielellään aika hyvissä virroissa. Useampaan käynnistysakkuun olen päätynyt siksi koska itsellä ensimmäisenä riittämättömät kapasiteetin merkkinä on tullut, ettei esim. paineilmakompressori lähde invertterin perässä suunnitellulla tavalla käyntiin.

Jyrkkää kantaa ei niinkään ole akkutyypistä vaan kapasiteetin riittävyydestä.

[mikkoimp]

täälä saatiin tänään ehtosti empiirinen tutkimus aluilleen, tosin mitään datan loggausta ei ole, eli perustuu vaan mittauksiin silloin kun olen kotona. 7kpl 245W monikide paneeleita laitettu seinälle killumaan ja sieltä suoraan 2kW varaajan vastukseen kytketty.

kerron kunhan hiukan alkaa kertymään mittauksia.. hiukan reilu 5 senttiä tuli watille hintaa näin kun ei ole mitään elektroniikkaa vastuksen ja paneelien välissä..

[OPA]

Mistä noin halpoja paneeleja? taitaa olla kuitenkin pilkkuvirhe?

[petroman]

Alkuperäinen kirjoittaja OPA

Mistä noin halpoja paneeleja? taitaa olla kuitenkin pilkkuvirhe?

Tuon hintaluokan paneelit herättää kiinnostusta täälläkin..

[karisa]

ACM akkuja mulla paneelin perässä, vielä pitäisi tuulimylly pystyttää.

[mikkoimp]

Alkuperäinen kirjoittaja OPA

Mistä noin halpoja paneeleja? taitaa olla kuitenkin pilkkuvirhe?

joo, eli pilkkuvirhehän sielä kummitteli, 58 senttiä näin tarkalleen tuli paneeleille hintaa ja parikymppiä saranoille joilla kiinnitin seinälle killumaan..
kyllä ne sieltä tämmöisenä pilvisenäkin päivänä muutamaa kymmentä wattia pukkaa, eihän sillä nyt tietenkään näin talvella lämmityksen kannalta ole mitään hyötyä, mutta kotiinpäin sekin! josko kesän niillä pystyisi suurinpiirtein lämmittämään..

[Nikuzai]

Nykkun tuulivoimaakin on sekaan puhuttu niin onko kukaan suunnitellut normaalista laturista tuuligeneraattoria?

[james_III]

Ei kai siinä sen suurempaa suunnittelua, jännitesäädin pitää olla vaan mallia älykäs että lähtee potkuri pyöriin "vapaalla" ja virran generointi myös samassa suhteessa tuulen kanssa, pysähtynyt tuulivoimala kun ei mitään tuota. Kerran mietin ja laitoin laturin paikallismoottorin kylkeen

[mikkoimp]

kyllähän sitä myös on kaikkea mietitty, mietein myös tuota generaattoria jos sen tekisi ihan dc moottorista, niin ei tulisi tuota ongelmaa mikä laturin kanssa eli kun se kerrasta magnetoi itsensä niin siinä pysää koko aparaatti. ehkä.
jätin toistaiseksi ne mietinnät ja sijoitin noihin paneeleihin

[pee]

Niin mitäs paneleita nuo ovat ??

[mikkoimp]

http://www.winaico.com/fileadmin/red...y_Englisch.pdf

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja james_III

Ei kai siinä sen suurempaa suunnittelua, jännitesäädin pitää olla vaan mallia älykäs että lähtee potkuri pyöriin "vapaalla" ja virran generointi myös samassa suhteessa tuulen kanssa, pysähtynyt tuulivoimala kun ei mitään tuota. Kerran mietin ja laitoin laturin paikallismoottorin kylkeen

Tasavirta laturi ja mekaaninen säädin?
Eikös tollanen toimi niin et kun pyörii liian hitaasti niin säädin ei kytke ja kun kierroksia on tarpeeksi niin sit kärjet kiinni


Mitä hieman kalliimpia ihmetellyt niin se laturi yksiköt on meeeelko painavia et oisko potkurin lavat painotettu pyörähtämään sen käynnistys nykäyksen yli

[james_III]

Periaatteessa kun ison lucaksen nostaa tikun nokkaan niin yhden lampun saa palamaan, aika tehottomiahan nuo ovat, jos pitäisi esim akkua saada ladattua. Vaihtoehtojahan tietty on monia, vaikkapa keskipakosäätönen variaattori joka irrotaa kokonaan. Taikka miksei ihan perus magneetto ratkasu jossa käämien etäisyyttä säädetään suhteessa magneetteihin, mallia vaikka monikenkäsestä rumpujarrusta. Vähän kun miettii niin loppu on pelkkää tekemistä, onneksi meilläpäin tuule tosi vähä

[mikkoimp]

pari kuvaa sähköntuotantolaitoksesta

http://forums.offipalsta.com/album.p...ctureid=171064

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja james_III

Ei kai siinä sen suurempaa suunnittelua, jännitesäädin pitää olla vaan mallia älykäs että lähtee potkuri pyöriin "vapaalla" ja virran generointi myös samassa suhteessa tuulen kanssa, pysähtynyt tuulivoimala kun ei mitään tuota. Kerran mietin ja laitoin laturin paikallismoottorin kylkeen

Tuo laturin tehon "pyyntö" on juurikin se ongelma, sen toisen, nimittäin hiilien keston lisäksi.
Perinteiset, siis -50/-60 luvun tasasähkölaturit periaatteessa joten kuten toimivia, mutta tuo huollon tarve on huomattavan suuri.... ja "halpis" hintaryhmässä tuo max teho rajoittuu suuruusluokkaa 150 wattia...

Nuo nykyaikaiset "tupakkiaskin kokoiset" minitietokoneet luo uusia mahdollisuuksia; sopiva I/O kortti mittaamaan laturin sähkön taajuutta (siis pyörimisnopeutta) ja sitten I/O kortista sopivaa magnetointivirtaa Perinteiselle vaihtovirta laturin säätimelle. Ja jos haluaa säästää huollettavuudessa, niin mitoitetaan 12v laturi liian suureksi, laitetaan siihen 24v laturin ankkuri teräksisillä liukurenkailla (saadaan ankkurivirta pienemmäksi)

Ennen noita bittimyllyjä piti perinteiseen bosch-tyyppiseen laturiin laittaa/porata-liimata magneetti ankkuriin, ja sitten "sopivasti" vastusta hiilien kanssa sarjaan.... Taikka yrittää rakentaa laturiin oma magnetointigeneraattori, joka syöttää säätimelle sähköä, vaikka toisesta perinteisestä vaihtovirtalaturista, johon porattiin ankkuriin "sopivasti" kestomagneetteja... hiilet ja säädin jätettiin kokonaan pois, ja siitä sitten sähköä esikuorman yli ja/tai diodien kautta varsinaisen generaattorin magnetointi säätimelle... ja tuo kokoonpano syötti sähköä akkupakettiin, ja kun jännite nousi yli 14voltin, niin perinteinen tolppa-jännitesäädin kytki releen avustuksella vedenlämmittimen rinnalle.