Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Late_
Lomaa 'edeltävä' vkl on lauantaina Drifting sm-osakilpailu Kuopiossa eli sille loma käyntiin.
.
|
Tuli tänään käytyä tuolla Kuopiossa kattomassa driftingiä eka kertaa ja luultavasti viimeistäkin kertaa samalla. Odotukset oli ehkä turhan korkealla sekä miulla että lapsilla (6- ja 8-vuotiaat), koska olin mieltänyt driftingin nimeomaan yleisölajiksi. Koskaan en ole kuitenkaan ollut yhtä huonosti järjestetyssä tapahtumassa. Tapahtumasta oli vaikea löytää tietoa netistä, lopulta kuitenkin löysin kisojen aikataulun yhdeltä keskustelufoorumilta.
Innokkaana sitten 7.00 auton keula kohti savoa. Enirosta tulostetuilla ajo-ohjeilla löydettiin hienosti kohdetie, ja olipa isolta tieltä käännyttäessä jopa pieni valkoinen viittakin katsojaparkkiin. Ajeltiin tietä muutaman muun kisoja katsomaan tulleen autokunnan kanssa ja ihmeteltiin missä se yleisöparkki oikein on. Lopulta päätettiin palata takaisin päin jolloin järjestäjä oli asettamassa kylttiä yleisöparkkialueen kohdalle. Tämä siis tapahtui reilusti kilpailun harjoitusten alkamisen jälkeen. Kysyin tuolta järjestäjältä mistä kisa-alueelle kävellään, mutta vastaus oli jotakin mitä karjalaispoika ei ymmärtänyt. Löydettiin itsemme reippaalta aamukävelyltä noin 50 muun kisoja katsomaan tulleen ihmisen kanssa. Parikymmentä minuuttia metsäpoluilla kävelyä riitti ja päätimme palata isommalle tielle ja etsiä parkin jostain kilpailijoiden kuljetuskaluston luota. Läheltä varikkoa löytyikin runsaasti tyhjää paikotustilaa.
Lipunmyynnissä päätettiin tarkastaa ettei repussani ole alkoholia vaikka olin jo ehtinyt avautua pysäköinnistä Lappeenrannan murteella ja olin siis liikkeellä kahden pienen lapsen kanssa, äly hoi. Tässä vaiheessa alkoi jo vitutuskäyrä olla aika korkealla. Katsomossa oli tässä vaiheessa vielä reilusti tamppaamatonta märkää heinikkoa josta sai valita paikkansa. Onneksi vieressä sattui olemaan kisatiimien jäseniä, joilta saatiin jonkinlaista perustietoa lajista. Vapaissa harjoituksissa autojen radankiertotahti oli ihan ok, mutta kun alkoi virallisten harjoitusten osuus niin lapset alkoivat jo kyllästyä jatkuvaan odotteluun. Kuuluttajakin kävi luettelemassa vaimeasti kuuluvat numerot 1-3 ja pyysi anteeksi, taisi toivottaa jopa hyvää päivää. Ok, harjoitukset on tälläistä odottelua, käydään syömässä jätskit ja palataan sitten katsomoon. Mitkä jäätelöt kun tapahtumassa ei olekaan muista moottoriurheilulajeista totuttuun tapaan saatavana kaikkea mitä yleisö kaipaa. Oluttelttakin olis saattanut tuottaa hieman t-paitoja enemmän paikalliselle autourheiluseuralle. Näytettiin taas vaihteeksi repun sisältö järjestysmihelle autolla poikettuamme, kun samaan aikaan alueella liikkui jo kohtuullisessa hönössä olevia henkilöitä.
Erät ja sama verkkainen tahti kisan kulussa jatkui ja pienet katsojakaverini tympääntyivät entistä enemmän. Tässä vaiheessa kuulutusta yritettiin saada toisen kerran toimimaan laihoin tuloksin. Lisäksi saimme viihteellisesti seurata kuinka katsojat tamppasivat lisää katsomoa järjestysmiehen opastuksella. Ei hyvää päivää, oliskohan niitä heiniä kannattanut tampata tai jopa leikata jo hieman aikeisemmin järjestäjän toimesta. Radan varren heinikon niittäminenkään ei olisi ainakaan huonontanut sitä mitä katsomosta pääsi näkemään. Kuulutusta ei siis saatu kuulumaan missään vaiheessa edes katsomon puoliväliin saakka.
Sitten taas reilu tauko ja ei titenkään minkäänlaista musaa soimaa, eikä luonnollisestikaan mitään viihdettä. Painostus kotiin lähtöön alkoi olla jo melko kova noiden pikkumiesten osalta, jotka olivat olleet edelliset kaksi viikkoa ihan täpinöissään kisoihin lähdöstä. Sitten tapahtui pikku kolari, jonka jälkiä ei siivottukaan nopeasti pyöräkoneella pois, vaan hinuri peruuteltiin sopivaan asentoon ihan tunteella. Tässä vaiheessa oli pakko poistua paikalta, vaikka omasta mielestä mielnkiintoisin osuus, eli pariajo, oli juuri alkanut. Pienemmät matkalaiset ei vaan enää millään kestäneet jokaisen ajosuorituksen jälkeistä odottelua.
Pois lähtiessä huomattiin yleisöparkin opasteen siirtyneen samaan tienhaaraan kilpailijoiden kulkuvälän kanssa ja tällä tien pätkällä olikin paljon katsojien autoja. Jotenkin pystyn nyt ymmärtämään niitä ensimmäistä kertaa offroad suunnistusta katsomaan lähteviä, jotka viettää jollakin ajoalueella pitkän aikaa näkemättä yhtään autoa. Ei välttämättä tee mieli lähteä uudestaan.
Kalustoa oli kyllä mielenkiintoista käydä varikolla ihmettelemässä ja saattoihan tämä kaikki johtua vaan liian suuresta kulttuurierosta.