Kommentoin, vaikka ei mulla suunnistusautoa olekaan.
Jos haluaisi trialia ajaa vähänkin tosissaan(ja HEI, ei sinne nyt kukaan lähde häviämään) niin pitäisi kai se auto saada niin kevyeksi kuin mahdollista?
Suunnistusautossahan on yleensä kori päällä, jossa on oikeat ikkunat, ovet ja peltiä niin paljon, että saa olla sateensuojassa. Vinssit on molemmissa päissä ja joskus niitä on kolme. Vinssien vaatimat akut tuo nekin jumalattomasti painoa, jne. Vähänkin kilpailumieltä(no minkäs muun takia sinne kisoihin sitten lähdetään?), niin aika paljon olisi muutoksia suunnistuksen ja trialin välillä? Suunnistuksessa ajetaan kurassa boggerilla ja rakkorin renkaalla, trialissa näkyy vähän erilaista rengasta? Nuokin taitaa olla niinkuin pintaraapaisu?
Sitten se ajotyyli? Mitä olen kattellut suunnistuskuskeja, niin siellä otetaan varovasti lähelle suorituspaikkaa ja vinssillä loput. Trialissa autoa hakkautetaan kalliota vasten hampaat irvessä niin kauan kun yksikin pyörä pyörii ja kone käy. Sitten on järjestäjien huoli saada raato pois radalta. Kärjistettyä, mutta eikö se vähän näin mene?
Ja tämähän on sitten omakohtaista kokemusta, mutta aina pitää ihmetellä trial ratoja noiden käännösten takia? Oikeastaan siihen kiinnitin huomiota alunperin sen takia kun ajoin Hiluxilla. Ikinä ei löytynyt sellaista rataa minkä olisi sillä kääntösäteellä ajanut, vaikka oli hydrauliohjaus ja kaikki. Nythän siellä on peruutussääntö akselivälin mukaan, tiedetään, mutta nykyisellä autolla ja lyhyemmällä akselivälillä ei vieläkään käännetä ilman kääntöjarrua. Monessako suunnistusautossa oli kääntöjarrut? Eikä siinä mitään, tokihan niillä käännöillä haetaan vaan piste-eroja kilpailijoiden välille, mutta minusta tuntuu, että ne piste-erot ratkaistaan tallilla, eikä ajamalla.
Jotenkin se vaan tuntuu, että tuollanen trial -vaikutteisesti rakennettu safariautokaan ei oikeen kovaan kilpailuhenkeen sopisi. Onneksi itellä ei ole paljon niitä ongelmia.
|