Voihan tämä veropäätös olla kansanedustajien hätähuutokin. Ovat ajautuneet ahdinkoon kaikkien typerien päätöstensä takia ja ovat nyt iskeneet oikein kunnon koukun sellaiseen porukkaan, joka iskun voimasta voisi pudota ajassa kauas taaksepäin ja olla mallina muille. Aikaan jolloin jäteöljyjä ja jätelietettä ei kuskattu mailta asutuskeskuksiin, vanhat akut osattiin hävittää ihan itse ja jos jollakulla sattui loisteputkivalot olemaan niin niiden hävittämiseen ei todellakaan tarvittu kierrätyskeskusta. Loppuunajetut telkkarit ja jääkaapit eivät edellyttäneet mitään erikoistoimenpiteitä loppumetreillään.

Meidät on vaan saatu oppimaan niin nöyriksi, minäkin olen nöyrä. Mutta en niille päättäjille joilla ei enää ole valtiomiestaitoa ja rehtiä yritystä kansamme parhaaksi. Ainoat kannuksensa he ansaitsevat ratkaisuilla, joilla antavat ovelammille mahdollisuuden lypsää kansakunnan varoja. Ymmärrän heidät avuttomina, joudun siis toimimaan oman muinaistalonpoikaisen ymmärtämykseni mukaan.

Esivaltaa pitää kunnioittaa, esivalta ansaitsee sen kunnioituksen minkä se teoillaan osoittaa.

Ehkä turhaan syytämme päättäjiämme siitä, että aina kaikki tehdään esim eu:n toiveiden mukaan, ennenaikaisesti ja paljon täydellisemmin mitä eu edellyttää. Me kansalaisetkin minä muiden mukana teemme samoin. Painostamme toisiamme tottelemaan, etsimme kaikista mahdollisista lähteistä sääntöjä joita voisimme jo etukäteen hyvissä ajoin alkaa noudattaa.

Vanhalla pakulla kohti tulevaa