Pakoputken rakentelussa tarkoitus oli hyödyntää alkuperäisiä osia niinpaljon kuin vaan voi. Hieno rosteriputki ja aavistus siitä, että sakemanni on rakennellut jotain sinne sisäänkin. Rohkeasti vaan kylki auki mutta ei ihan heti tyvestä.
Ensimmäinen havainto oli, että valtavan paksusta kamasta tehty. Koko pönttö painaa varmaa 10kg.
Aavistus, että putkessa on Münchenin tiedettä osoittautui heti oikeaksi.
Lähtöjen pituuksien tasauksia ja muutakin pimeää tiedettä.
Sovittelua paikoilleen. Toteamus, että nurinpäin käännettynä sopisi kuin sormi nenään.
Ei siinä auttanut muu kuin rälläkkä kouraan ja kääntämään sisäkaluja peilikuvaksi. Mutu menetelmällä koitin pitää lähdöt niin saman mittaisina kuin tällä rakenteella pystyy.
Oma Argon pullo oli Johanneksen tallilla ja Johanneksella on muutenkin parempi TIG kone. Eikun sinne harsimaan pönttö kasaan.
Halus näyttää faijalle ja kundihan vetäisi priima saumat pönttöön.
