Jos on riittävästi paksuutta pinnassa ja kiinnostaa nysvätä, niin vesihiontaa + kiillotus.
Itse olen laiska ja jos tulee kauheeta muhkurapintaa niin vetäsen ihan normi epäkeskolla sileeksi sitä pintaväriä puhkaisematta ja uusi väri niskaan. Menee toki uudet satsit pintaväriä mutta vesihiontaan + kiillotteluun menee koppa kaljaa ku on niin hikistä ja aikaa vievää puuhaa
Väri riittävän ohkaiseksi ja jos sulla HVLP ruisku niin ilmaruuvi ruiskusta täysin selälleen ja paineensäätö kompuran manometrista. Liipasin pohjassa pitäis olla noin 2-baria paineita ruiskussa -> mulla muutaman metrin letku itselläni niin säädän yleensä 3-bariin kompuran päästä kun ei ole ruiskuissa painemittaria. Neula 1,5-2 kiekkaa auki ruiskusta ja viuhka aika leveeksi. Etäisyys maalattavasta pinnasta baltiarallaa kahden nyrkin verran. Yks ohkaisempi varvi pohjalle, vartin venailu (riippuu tietty lämpötilasta) ja sitten yksi oikeesti märkä kerros päälle että se maali tasoittuu. Jos tuntuu siltä että ei tule märkää pintaa niin sulla on joko liian paksu maali, neula liian vähän auki tai liikaa painetta ruiskussa. Suutinkaan ei tietty saa olla liian pieni, akryyli vaatii hieman isomman suuttimen kuin vaikkapa lakka tai base. 1.4 millisen suuttimen läpi pitäis ainakin jankin tulla, en osaa sanoa raskaan kaluston maaleista kun ei ole niistä kokemusta.
Noi suorakiiltomaalit tasoittuu omien kokemusten mukaan huomattavasti nihkeemmin kuin lakka, mutta jos sinne tulee valuma niin veistää sen valuman partakoneen terällä veks + pikku vesi / öljyhionta oikein hienolla hiekkapaperilla ja myllytys perään. Paljon vähemmän duunia taas kuin koko konepellin pinnan hionta ja myllytys.
En ole ammattimaalari mutta about noilla tallimaalarin nyrkkisäännöillä olen päässyt ihan hyviin tuloksiin itse. Joku antanee lisävinkkejä jos tuntee aiheelliseksi.