Viimeisen 24 h ajan:
-VILPin kompressori on käynnistynyt 2 kertaa
-VILPin kompressori on ollut käynnissä 14 tuntia(!)
-VILP käynnistyy kun tuleva vesi on 18 astetta ja sammuu kun se saavuttaa 22 astetta
-Tallin sisälämpö on ollut 16,8 +-0,5 astetta 180 cm korkeudella
-VILP on ottanut verkosta 26,2 kWh sähköä (hintaa vajaat 2,5 euroa)
-Ulkolämpötila on ollut keskimäärin n. -5 astetta
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee
Rakennuksen kuivatukseen se 17 astetta on hyväksi. Luukkuja vaan auki, että kosteus poistuu ilman mukana. Betonilaatan ja seinä-/kattolevyjen kuivatus kestää aikansa ja silloin ei kannata säästää energian kanssa liiaksi.
|
Joo, tallissa on kovasti kosteutta ja haluan nyt vihdoin kuivattaa sen. Nyt kun tallissa ei ole vielä olemassa oikeaa ilmanvaihtoa, niin minulla on nyt alitehoinen ilmankuivain tuolla pöhisemässä. Sisäkosteus on nyt n. 60% luokkaa ja menossa alaspäin.
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee
Normaalilämpötilaksi 17 kuulostaa aika korkealta, mutta toki nämähän on makuasioita. Minulla on tällä hetkellä säätö minimissä ja nyt on n. 13.5 astetta pään korkeudella (1.9m).
|
Tuo 17 astetta on minusta liian kuuma tallilämmöksi - se on noin korkealla vain kuivatuksen vuoksi. Tuolla tellingeillä kun olin levyttämässä niin pitkähihainen paita oli vähän liikaa. Luulenpa että lasken lämpöä ainakin pari astetta kun saan ilmankosteuden halutulle tasolle.
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee
Jotenkin tuntuisi se vesikiertoinen lämmönjako helpommin säädettävältä, jos olisi varaaja pumpun ja lattiakierron välissä. Varaajalla saisi systeemin hystereesin toteutettua enimmäkseen sillä varaajalla, jolloin lattiakierron lämpötila vaihtelisi vähemmän. Varaajaan saisi liitettyä muitakin lämpöä tuottavia laitteita kuin pumpun.
|
Tietysti varaajalla saisi aikaan sen että sen lämpöä voi nostaa enemmän ilman että se vaikuttaa tallin sisälämpöön. Mutta mielestäni tuo +-1 asteen sisälämmön vaihtelu jota on nyt nähty on vähintäänkin kohtuullinen 4 asteen hystereesillä. Jos lisäisin jossain vaiheessa esim. aurinkokeräimiä, niin samaan tapaan sen voisi tehdä ilman varaajaakin. Vierelle vaan toinen piiri omalla kiertovesipumpulla ja sieltä levylämmönvaihtimen kautta siirretään lämpö lattiapiiriin. Tai luulenpa että se toimisi yhdelläkin vesipumpulla kun laittaa VILPin piirin rinnalle aurinkokeräimien piirin ja laittaa siihen lämpötilaeron mukaan ohjatun termostaatin.
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja L-200
Tälle peukku, se lämpö kannattaisi ennemin varata massaan josta sen voisi sitten luovuttaa lattiaan, näin säästyy sähkölaskussa. Meillä sama juttu talon kanssa, kun ei ole kattilassa kuin 180l tilavuutta niin ulkoyksikkö/vastukset napsuu aika tiuhaan. Varaaja tasoittaisi tilannetta, etenkin jos/kun siihen saisi ulkoisia lämmönkehittimiä liitettyä.
|
En tiedä mikä on mielestäsi aika tiuhaan. Mutta jos katsot näitä minun kertomia toteumia edelliseltä 48 tunnilta, niin siinä näkyy että VILP on käynnistynyt kahdesti vuorokauden aikana. En nää mitään syytä minkä vuoksi tuota pitäisi vähentää.
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja L-200
Tämä korostuu etenkin jos ja kun on kireitä pakkasjaksoja, jos nyt on 24h sähkölasku tallin osalta 1,5€ (+siirto päälle) sekä kun sitä sähköä menee muuallakin kuin tallissa.
Energiayhtiö kiittää.
|
Siirron kanssa hinta on täällä vielä keskimäärin alle 10 senttia/kWh, josta tuo ~1,5 € tulikin. Minä en nää vieläkään hyötyä erillisestä varaajasta. Jos varaajan lämmön pitää samana kuin lattian lämpö, niin silloin se lisää vain vähän lämmitettävää massaa ja pidentää käyntiaikoja. Aikaisemman laskelmani perusteella 1 m3 vesisäiliö kasvattaisi lämpökapasiteettia n. 10 prosentilla nykyisestä. Jos taas varaajaan tehtäisiin esim. 40 asteista vettä ja shuntattaisiin sieltä lattiakiertoon niin VILP toimisi huomattavasti huonommalla hyötysuhteella. Jos haluaisin pidentää käyntiaikaa nykyisestään, niin kasvattaisin hystereesiä ja antaisin sisälämpötilan heilua enemmän kuin +-1 astetta.
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja L-200
Tosin nythän on menossa kuivatus joten se viekin sähköä ihan eri tavalla ja muutoinkin kun ei LTO ole kytketty niin eihän tuo ole vertailukelpoista siinä mielessä.
Mutta on komea tallikin tulossa  |
Nyt kun tallissa ei ole vielä ilmanvaihtoa, niin sen puolesta lämmityskulut tulevat nousemaan LTO-koneen lisäämisen jälkeen. Rakenteiden kuivaminen, tiiivistäminen, ikkunoiden asentaminen pelkän kipsilevyn tilalle ja sisälämpötilan laskeminen tulevat puolestaan laskemaan lämmityskuluja
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Jyty
Hienoa tulee. Aikoinaan Roope nimitti miun uutta tallia laboratorioksi, mutta tämä on kyllä enemmän. |
Kiitos, kiitos. Kyllähän tuolla on jo ihan hyvä fiilis puuhastella ja kevään mittaan asiat muuttuu vaan paremmaksi.