Yhden kesäkuukauden illathan sitä sitten sai lopulta runkoa leikellä, paikkailla, paikata lisää ja mallailla uusia korvakkeita, poikkitukia, peräosaa rakentaa uusiksi ja rahaa palamaan että ei tuota voi suositella muuten kuin harrastamisen ilosta.
Työn laatustandardeina on ollut "määrä korvaa laadun" ja "pääasia on että se kestää". Toisin sanoen melko karua jälkeä ja harjoittelun puolelle on pääosin mennyt. Ammattihitsarilla toki tuli nuo runkopalkkien korjauspalat hitsattua ja itse sitten sai harjoitella vähemmän kriittisillä saumoilla.
Lähestulkoon valmiiksi tuo runko muodostui vuodenvaihteessa ja runko kävi Tikkakosken Tikkapinnalla puhalluksessa sekä maalauksessa.