Viime vkonloppuna piti käyä kokeilemassa vitaran maastoajoominaisuuksia. Aika hyvin rattorin mettäjälkiä pitkin pääsi, mutta käännöksen aikana tuli ongelmia. No ei muuta kuin puhelin käteen ja soitteleen rattoria hinaushommiin, paitsi että puhelin oli jäänyt kotiin.. Ja kävelymatkaa lähimmälle talolle n. 4 km...
Muutaman tupakkitauon -ilman tupakkia- jälkeen perälosteria auki, ainoa viksun oloinen vehe oli hinausköysi. Laitetaanpa rattoriaikaiset opit käytäntöön: hinausköyden toinen pää kiinni petäjään, toinen pää helevetin tiukkaan vetävän eturenkaan etummaiseen puolaan. Hyppäytyksellä tämä tunnettiin kun uponnutta rattoria vedettiin kuiville
Silloin yleensä kyllä rattorissa oli kettingit ja helpompi hyppäytystaktiikka sitoa parin metrin pölli kettiinkiin kiinni.
Konsti pelasi sen verta että auton sai nytkymään muutamia 10ä senttejä ja se riitti. Mutta kyllä tuli lukkoja ikävä, samoin vinssiä. Vinssi pitäsi hankkia, ja tehdä peti tuon tuoreemman tulokkaan keulaan. Valmiin paketin siirto sitten käyttöpeliin ja homma luistaa.
Tapahtumistahan ei kuvia ole kun se puhelinkin kotiin jäi. Mutta ainoat vahingot ilmeni tankin vaihossa kun tankin suojaPELTI oli ottanut osumaa sen verran että tankkikin oli painunut vähän läjään. Kukalie jättänyt niin pitkiä kantoja mettään! Tankki meni vaihtoon, suojalle vähän vasaraa ja rostekkia hakattuihin kohtiin. Onko toiset suikkakuskit vahvistaneet alkuperäistä tankin suojaa, vai suoraan uus panssari vahavemmasta tavarasta?