Kaipa itellä se hinku metsään ja hankaliin paikkoihin on lähteny siitä,
ku joskus mopoikäsenä käytii ajelemassa crossiradalla,
jonka vieressä kallioilla oli aina välillä autoja ajelemassa ja nähtiin miten äijät ajeli pystysuoraa kallioseinää ylös.
Tuli sellanen olo että tommonen pitäis joskus olla itellä.
Aina on pitäny olla kulkuvehkeet erilaisia ku muilla, polkupyöräajoista lähtien,
eikä kaveriporukassa ollu kellään maasturia, ni semmonen piti hommata.
Ja kyllä se hyvä fiilis tulee just siitä onnistumisen ilosta siellä metsässä.
Paikka josta ei usko itekkään että pääsis ylös tai eteenpäin ja silti sieltä päästään..
|