Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Poukko
Minäkin ihmettelin joskus sitä miten joku voi murtua siitä että esimerkiksi tyttöystävä jättää, minulla kun ei tyttöystävää ole koskaan ollut eikä se ole minua haitannut.
Ja siihen mikä minua häiritsee. Olen pohjimmiltani sosiaalinen tunneihminen ja vuosia jatkunut oman perusluonteen vastainen toiminta aiheutti todella säälittävän hajoamisen. Saa nauraa.
Ja asiasta tunkiolle, alkuperäinen ongelmani oli tunteiden tukahduttaminen, ja siihen tarjottiin ratkaisuksi tunteita turruttavia myrkkyjä... Aika jännä. Hoito tosin taisi toimia, koska lääke aiheutti muutaman kuukauden käytön jälkeen varsin ikäviä vatsaoireita jotka pakottivat minut lopettamaan lääkkeen käytön. Lääkityksen lopettamisen aiheuttamat vieroitusoireet taas aiheuttivat niin voimakkaan vitutuksen että avauduin täällä ja mursin samalla ainakin osan ympärilleni rakentamistani esteistä. En ole aikaisemmin juuri uskaltanut munattomuudestani johtuen avautua ja näyttää heikkouttani, mutta nyt kun sen kerrankin tein se tuntui yllättäen HELVETIN HYVÄLTÄ. Sama juttu oli aikoinaan korkeanpaikankammoni kanssa, piti vain kiivetä tarpeeksi korkealle.
|
mä sain aikoinaan lääkkeitä esim vaikeaan ja akuuttiin masennukseen...
no pilsut alotin ja aikani niitä rouhein ja ajattelin että mustahan tulee normi tallaaja
ja voiny saatana,, juu aikani niit pillereitä rouhein kunnes tuli se "PYSÄKKI",, no itse en asiaa hokassut kun ajattelin et musta tulee terve jne jne jne
....
ja just joo,,
ei noita nappeja todellakaan kuulu liikaa ottaa,, mun psykiatri ei tajunnut et koska markus on tarve annoksen nauttinut,, vaan isä,, lasten äiti,, oma äiti,, broidi jne jne jne kerto et lopeta,, susta on tullut zompi....
: ee
ystävät ja tässä kohtaa tosi läheiset osasi kertoa et markus nyt on aika tehdä jotain..
ja nyt on oltu n,, 6kk ilman pöpipillereitä ja psykiatria ja elämä tuntus taas kivalta
ei oo ahdistanu,, ei oo tuntunu et manaaja vainoaa mua tai mun lapsia,, ei tunnu et tarttis joltai repiä pää irti juurineen tai muutakaan
elämä on taas elämisen arvoista