Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies
Kaikki kiinteistöön tai putkiremontteihin liittyvät henkilöt ei muutes ole kovin hyviä vaikkapa hitsaamaan tai juottamaan putkiliitoksia. Voisiko jopa olla, että nämä taidot on vähenemässä ja uusia konsteja tulossa tilalle.
Kun putkia liitetään toisiinsa, niin oleellista on miten hyvin tunnetaan se mitä ollaan tekemässä ja mikä soveltuu mihinkin käyttöön.
|
Taitaa nuo vanhan linjan juottamalla/ hitsaamalla kupariputkia tekevät putkimiehet olla katoava kansanperinne tosiaan.. alkaa olla puristusliitokset yleisempiä. Nopea ja näppärä se on tehdä, mitä vierestä seurannut (mm. broidilla tehtiin rintamamiestaloon putkistoa aika paljon uusiksi maalämpöpumppuun liittyen). Jännä sinänsä, että esim. muovisten vesiputkienkin liitokset alkaa monessa paikkaa olla pelkällä työntöliittimellä, ei edes mitään varsinaista puristusta.
Tietyissä paikoissa kyllä nuo liitokset hieman epäilyttää, mutta onhan noita tutkimus- ja hyväksyntälaitosten toimesta tutkittu ympäri eurooppaa. Joten kuluttajana on kait vain luotettava siihen että ne toimii - ainakin niin kauan kun vakuutusyhtiö ko. menetelmät hyväksyy
Siinä olen kyllä ihan samaa mieltä että kertakäyttökulttuuri ja "kaikki äkkiä helpolla nopeasti halvalla"- meininkiä on vähän liikaa. Jos tähän aiheeseen liittyen, niin olen ehdottomasti sitä mieltä että nämä sukitus/ putkitushommat pitää aina katsoa tapauskohtaisesti. Jos esim. rakennuksen muun kaluston kunto riittää siihen että vasta esim. 20 vuoden päästä tarttisi isompaa remonttia mutta viemärit jo loppu, niin tuo uuden putken teko vanhan viemärin sisään ei varmastikaan ole huono vaihtoehto. Saadaan viemärijärjestelmälle kohtuuhintaan helppo ja siisti korjaus joka oikein tehtynä kestää riittävän pitkään. Voidaan sitten rauhassa kerätä taloyhtiölle fyrkkaa parikymmentä vuotta isompaa remonttia varten ja tehdä sitten kaikki kerralla. On niin tapauskohtaista mitä ja miten kannattaa tehdä, että ei pitäisi sulkea mitään vaihtoehtoja pois vaan ajatella ihan järjen ja faktojen perusteella mikä on kokonaisuudeltaan kustannustehokkain ratkaisu missäkin tilanteessa. Kustannustehokkuus siis tarkoittaen aiottua käyttöikää, aiheutuneita hyötyjä/ haittoja, korjauskustannuksia, lopputuloksen laatua, yms.. Tämä siis tarkoittaa että halvin ei välttämättä ole se kustannustehokkain.