välijäähdytin
 

nii onko kukaan koskaa asentanu tai yrittäny asentaa hojoon välijäähdytintä...kovasti ois suunnitelmis mut ideat aika vähis

sä oot kysyny suomi24 forumilla samaa monta kertaa, ja saanut monta vastaustakin

Note! This message was posted anonymously!

Eikai siinä nyt voi olla kummempaa, ku sopivaa torvea turbon ja imusarjan väliin kyhättynä siten, että tulee putkenpäät syylärin etupuolelle. Siihen vaan väliin sopivan kokoinen siivilä, niin ´vot..

Coolerissa on vaan se, että tilavuus pitäis olla suunnilleen oikein. Eli liian pieni ahdistaa ja liian iso kuulemma lisää turbon viivettä.. Näin ovat viisaammat kertoneet. Esim Rovaniemellä on parikin jäähdytinhuoltoliikettä, jossa olisivat mittoneet ja tinanneet juuri oikean malliset ja kokoiset coolerit.

Ollut nimittäin itselläkin mielessä moinen temppu. Haaveeksi vaan jäänyt toistaiseksi, mutta niinhän sitä sanotaan, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi särjetty.

Kiitos ja Anteeksi


Eespäin ja vinssillä loput..

Vaatiiko välijäähdyttimen jälki-asennus muutoskatsastuksen autoon?

- Pajerolla hommat hyvin pyyhkii... -

Juu. Se rinnastetaan turbon asentamiseen vaparikoneessa. Proturbo.fi -sivuilta seuraava:

ennen 1.7.1987 käyttöönotetut ajoneuvot:
Katsastusta varten riittää normaali pakokaasupäästömittaus ja muutoskatsastustoimenpiteet.
Autoja koskee päästöjen osalta E-sääntö 15/03.

ennen vuotta 1992 käyttöönotetut ajoneuvot:
Päästöjen osalta autoja koskee sääntö E 15/04. Helpoin tapa on asentaa katalysaattori mikäli auto ei ole merkitty vähäpäästöiseksi. Ahtimen tai ahtoilman jäähdyttimen asennuksen tai ahtimella varustetun moottorin muutoksen, esim. ns lastuvirityksen, jälkeen on moottorin teho selvitettävä tehomittauksella.

vuoden 1992 ja uudemmat ajoneuvot:
Turbon asentaminen vapaastihengittävään moottoriin on käytännössä mahdotonta. Asennus vaatii aina päästömittauksen (hinnat alk. 924.8€ alv 0%) ellei autoon asenneta mallisarjaan saatavissa olevaa alkuperäistä turbomoottoria apulaitteineen johon sen valmistajan edustajalta on saatava todistus E 15/04 päästönormien alittamisesta.

/* Life Begins at 35" */

Niin, onkohan kukaan suomen maalla asentanut välijäähdyttimen HJ61:seen? Käyttökokemuksia ja vinkkejä olisi mukava kuulla.
Mulla on välijäähdyttimen aihio, joka on kuorma-auton osittain rikkoontuneesta otettu "pala".

Kuorma-autoissa on yleensä tosi paksuseinäiset kennoston putket, koska ne tehdään kestämään kaikki pikkukivet ja kottaraiset mitä iso litteä nokka satojen tuhansien maantiekilometrien aikana joutuu nielaisemaan. Eli kuorma-auton coolerin kennot eivät ole henkilöautoversioihin verrattuna mahdottoman hyviä lämmönjohtimia, usein niistä puuttuu mm. sisäpuolinen rivoitus kokonaan. Muutenhan ne ovat oivia aihioita, jos vain tilaa on tarpeeksi auton nokalla. Ja eiköhän niissäkin kehitys ole kehittynyt viime vuosina.

Elä ressaa hector. Se sun KA-pala on varmaan ihan hyvä, ellei sua kiinnosta ihan hirveesti termiset hyötysuhteet sun muut... Lähinnä siis siltä kantilta, että jos sulla jo on tuommonen = se on sulle ilmainen, eli kannattaa kokeilla, ja varmasti toimii tyydyttävällä tavalla. Toki kunnon mitoitettu Cooleri olis parempi, vaan kun siihen taas tarvitsis sijoittaa rahaa, ja saako sille rahalle sitten vastaavaa hyötyä (jokaisen henkilökohtainen juttu)...?

Jo en meinannut ressata. On monta asiaa mitkä pitää ensin saadaa kohdalleen cruiserissa, mutta pitää pikkuhiljaa selvitellä tätä välijäähdytystä ettei tuu tehtyä turhaa työtä tai jotain päin hel..
Saamassani vaihtimessa on ripoja putkien välissä ja samanlaista aihiota on eräs kaveri käyttänyt menestyksellä henkilöauto virityksessä. Vaikka kuorma-auton kenno olisikin hieman huono lämmönsiirroltaan, niin luulisi sen jähdyttävän edes jonkin verran mikä tuskin on haitaksi.
Ajatuksena oli laittaa kenno varsinaisen jäähdyttimen eteen. Hankalin homma lienee vetää putket sinne. Olen nähnyt kuvia BJ:ssä olleista, mutten HJ:ssa olleista välijäähdyttimistä.

Täällä kun oli juttua kierrejousitetusta hj:sta, niin siinä on kuulemma cooleri keulilla. Olin messuilla kattovinani että se kenno siellä näkyi syylarin edessä. Ilmeisesti putket on vedetty akkujen alta.

Mutta kaiva se juttu, siellä auton rakentaja siitä kertoi. (otsikolla "HJ laimattu kierrejousilla" tai jotain sinne päin)

Jyväskylässä jäähdytinhuollon (joku Valkonen?) kaveri sanoi että esim. kuorma-auton isoja coolereita voisi kaventaa, eli ottaa ripoja pois, mutta ei lyhentää (siirtää päätyjä lahemmäksi). Tämä huolto tekee nestekennot hyvin ja koht. edullisesti, suosittelen.

Tokko se HJ:n kone niin ronkeli cooleristaan on jotta se pitäisi desilleen olla oikean kokoinen? Tuskin.

Tuo 15/04 koskee bensamoottoria. Vastaavan ikäisissä dieseleissä normin tarttee olla 24/03, vanhemmissa pelkkä 24. AKEn ohjeistuksen mukaan jos dieseli ei ole vähäpäästöinen, riittää käytönaikainen savutusmittaus päästötason selvittämiseksi.

Eli HoJottimen kuuleri täytyy muutoskatsastaa, eli penkittämään moottoriteho (teho saa nousta max. 20 %) ja sen jälkeen konttorille muutoskatsastukseen.

Nostetaas aihetta taas esille,

kertokaas viisaammat tästä välijäähdyttimen hyödystä käytännössä. Tuoko pelkkä IC:n laitto ilman muita säätöjä/virityksiä hyötyjä ja jos, niin mitä, missä ajotilanteessa ja paljonko noin suunnilleen?

Mitä muita säätöjä/virityksiä pitää tai kannattaa tehdä ja kuinka käytännössä tehdään (mittausarvot/säätöarvot jne.) ilman, että vaarannetaan koneen luotettavuutta?

Ajatuksena olis jäähdyttää HDJ:ta.


Terv. MPA567

Koneen lämpörasitus vähenee kovemmassa kuormituksessa. Jos on taipumusta savuttaa moottoritiellä ajaessa tai ohittaessa, niin senkin pitäisi ainakin teoriassa vähentyä, koska tiheämpi ilma sisältää enemmän happea. Tässä täytyy olettaa, ettei välijäähy ole läpi puhallettuun ilmamäärään nähden ahdasta mallia eikä siten aiheuta sanottavammin painehäviötä. Jos kone ei ole tähän astikaan ihmeemmin mustaa woimasavua putkesta pöllytellyt, ei välijäähyn laittamalla vääntö ja siten teho lisäänny.

Jos haluat lisää vääntöä ja sitä kautta tehoa, niin välijäähyllä parantunut happitilanne sallii pienen syötön lisäämisen ilman paksunevaa savuverhoa. Pelkän välijäähyn sallima lisäsyöttö tuskin rasittaa konetta niin paljon, että sitä tarvitsisi huomioida. Jos säätö tehdään savurajan mukaan (leimalle kelpaavaksi), niin ei kone siitä kovin isosti rasitu.

Sitten, jos aletaan nostamaan ahtopainettakin, niin täytyy tietää koneesta, mitä se kestää. Mielellään sellainen tekee säädöt, jolla on kokemusta.


Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on

meneekö tämä sitten näin että kun menen katsastaan hj-60 vm.82 en tarvitse tehomittauksia tai todistuksia mukaan vaikka olis turpo ja kuuleri keulilla. jaa oliko tyhmä kymysys.

pakko mahtua ku on vihitty

Ahtoilman jäähdytyksellä on hyviä ja huonoja puolia. Jottei keskustelu mene pelkästään hyvien puolien esittelyksi niin seuraavassa muutama huono puoli:
- Jäähdytin ja liitäntäputkisto aiheuttavat painehäviötä, joka kumoaa osan imuilman tiheyden kasvusta. Suuren jäähdyttäjän tehokkuus on hyvä ja painehäviö pieni mutta asennus moottoritilaan voi olla hankalaa.
- Riittävän kylmän jäähdytysaineen (autoissa yleensä ilma) saanti voi olla vaikeata. Jos turboahtimen painesuhde on alhainen ja jäähdyttävän ilman lämpötila korkea, ei ahtoilman jäähdytyksestä ole suurta hyötyä.
- Jos ahtoilman lämpötila jäähdyttimen jälkeen on alhaisempi kuin veden kastepiste, alkaa imuputkistoon kondensoitua vettä. Seurauksena on korroosiovaurioita ja sylinterien kulumista.
- Ahtoilman lämpötilan ollessa alhainen (=talvella) pitenee polttoaineen syttymisjättämä ja seurauksena on maksimisylinteripaineen kasvaminen.
- Auton ajonopeuden ollessa pieni ei jäähdytys toimi lainkaan/kunnolla, ellei käytössä ole sähköistä puhallinta.

Tumpula Racing Team

Pitäiskö nää kommentit tulkita niin, että eipä taida olla vastaavaa hyötyä pelkästä kuulerin laitosta vakio HDJ:hin?

Toisaalta minkä verran ko. koneessa olis potentiaalia ilman oleellista riskien nousua ja mikä olis halvin tapa ottaa se ulos?

Terv. MPA567

Paljonkos muuten hj61:n koneessa on vakioahdot ja kuinka paljon kestää nostaa?

HJ 60 -82

Vakioahdot taitaa olla 0.5 baarin luokkaa? Mulla on hoijakka kuusykkösessä ohjaamosta säädettävät ahtopaineet+ahtopaine ja pakopainemittarit sekä nokalla pieni cooleri. Ahtoja olen pitänyt siinä vähän vajaassa yhdessä baarissa.

******************************

alä puhu p****a puhtaalla suulla

tommonen löyty projekti osiosta:

http://www.petrisimolin.com/ThePalst...TOPIC_ID=34317

******************************

alä puhu p****a puhtaalla suulla

Niin oliks kellään tietoo kuinka HDJ:n kevyt viritys kannattaisi tehdä? Saksassa ainakin näyttää olevan paljon IC:llä varustettuja 80:siä jopiden tehot pyörii parin sadan kaakin kieppeillä, mutta mitä kaikkee niille on tehty ja mahtaako padat kestää hyvin? Luulis kyllä kun litratehoja miettii?!?

Terv. MPA567

Itellä tulos cooleri tuon hdj 80 sen keulaan myöskin pakoputkisto menee uusiksi ja sitten nostetaan lievästi syöttöjä.

Katsopas tälläinen sivu jos olis hyötyä.
http://www.airpowersystems.com.au/sa...tercooler.html

sopisko tämmönen kysely tähän, et mitä eroo on vesi välijäähdyttimellä ja ilma välijäähdyttimellä niinku tehon tai toiminnan puolesta et kumpi on parempi

Molemmissa etunsa, vesivälijäähyssä:
-pienempi vastus
-lyhyemmät ahtoputket/pienempi viive
-teoriassa tehokkaampi, yhteen litraan vettä saa sidottua enemmän energiaa kuin 3.5 m3 ilmaa samalla lämpötilan nousulla
-periaatteessa toimii myös puskurina, aika ennen lämpötilan lähtemistä nousuun on paljon pidempi
-helpompi sijoiteltava koska ei tarvii vetää pitkiä ahtoputkia

Miinuksena monimutkaisempi ja painavampi rakenne, vaatii myös reilun kokoisen keulakennon toimiakseen kunnolla. Kokeiltu on.

Itse tykkään tosta vesivälijäähdyttimestä. Just sen sijoittelun helppouden takia. Helpompi vetää vesiletkut kuin ahtoputket. Hiukan tehokkaampi minun mielestä, mutta en omista tämän todistamiseen tarvittavaa materiaalia. Virtaa paremmin muutenkin kuin normi cooleri ja vastaa kaasuun nopeammin kun saa pidettyä ne putket järkevän mittaisena. Eron huomaa kyllä jos ahtoputkea yhteensä se 1m VS 3m.