|
Sytytysjohdoista mietiskelyä
Tuli tuossa uazin moottorin kanssa pelleiltyä sytytysjohtojen kanssa. Ja tuli huomattua että eri johdoilla on erilaiset vastukset. GAZ49B koneen orkkis sytytysjohdoissa on 5,5kOhm vastusta. Kun taas uusissa Lucas Speedlead (tiedän paholaisen tekemät) silikooni johdoissa on vastusta 15kOhm. Orkkis piuhoilla toimii paremmin kun uusilla hifi piuhoilla.
Tässähän on aivan levottoman suuri ero. Mutta miten tämä vaikuttaa kipinään, heikentääkö se kipinää vai mitä tässä tapahtuu? Minun hyvin vähäisten sähkötietojen mukaan tämä heikentäisi kipinää. Minä olen aina luullut että sytytysjohdot ovat enemmän tai vähemmän universaaleja. Näin ei kuitenkaan taida olla? Jos jollakulla on tästä varmaa tietoa niin olisin hyvin kiinnostunut! UAZ-315126 "Ulyanovsky Avtomobilny Zavod" VAZ-21013 |
Joo kyllähän se noin menee, mitä enemmän vastusta sitä heikompi kipinä. Ilman vastusta olis tietty ihanteellisin, mutta ei ehkä käytännöllisin.<img src=icon_smile_dead.gif border=0 align=middle>
|
Jossain kohtaa suurjännitepuolella on vastus ympäristöön leviävien häiriöiden rajoittamiseksi. Se voipi olla tulpassa, tulpanhatussa, johdossa tai miksei jakajassakin. Jos niitä osia yhdistelee sillälailla, että vastusta alkaa kerääntymään liikaa niin haittaahan se. Esim jos pistää vastukselliset johdot JA tulpat.
Näissä meidän rasseissa voi mun mielestä pyrkiä pienempään vastukseen ja harkita muutoksia sitten jos alkaa naapuri valittaan ettei telkkari näy kun kaasuttelee<img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle> --Teknik, sano ryssä kun saranan näki.-- Kuvia matkan varrelta |
Ja jos tulpan "koodissa" on R kirjain, niin siellä on vastus. Ainakin NGK:oossa.
|
EDIT: Unohtakaa kaikki mitä tässä kohtaa aikasemmin luki<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
Muistan joskus naapurinsedän kertoneen semmosesta jeesuksenaikasesta viripalikasta "kipinänparantajasta" joka tuli puolanjohdon väliin ja jonka sisällä oli vastakkain kärjet jonka yli joka kerta kun sytytti, kipinä hyppäsi. Keksinnön idea perustui siihen että kun kipinä hyppää normaali ilmanpaineessa ylimääräisen raon yli, kipinä hypätessään tulpan eletrodista toiseen on voimakkaampi. Tulppa karstoittuessaan alkaa pätkimään, eli sähkö kulkee karstan pintaa pitkin, ei kipinää pääse syntymään. Ylimääräinen ilmaväli varmistaa riittävän jännitteennousun kipinöinnille, koska jos kipinä hyppää lisäkärkien välissä, se hyppää silloin myös tulpan elektrodien välissä. (Sama asia jos nyppii tulpanhattuja irti sen verran että kuulee kun tulpanhatun ja tulpan välissä hyppää kipinä.) Mitä korkeampi paine(puristus) sitä enemmän jännitettä tarvitaan.(ei siis koske uazia<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>) Helvetti kun se naapuri ei ole palstalaisia, se on niin haka selostamaan näitä teoria juttuja..:):) EDIT: Kävin jututtamassa naapuria. ------------------------------- Ennen postausta <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> THE Search Edited by - uazJanne on 26/03/2007 21:51:55 Edited by - uazJanne on 26/03/2007 22:02:08 |
Lainaus:
|
Kyllä toi johtojuttu totta on. Itsellä oli aikanaan 500 mersu jossa pätki tulpanjohto ja laitoin sinne kaupan silikoonijohdon, niin ei pelittänyt ollenkaan. Kyselin sitten vähän ja sain tietoon että tuossa koneessa pitää olla kuparijohdot.
|
Sähköteekkarin näkökulmasta rupesin miettimään tota juttua niin aina liitoksissa heijastuu pulssi takaisinpäin johdossa ja siitä voipi syntyä hassuja juttuja kun pulssi tulee puolalle takaisin mut onhan siinä jakajakin välissä.. Ja voi olla ettei noilla taajuuksilla (käyntinopeuksilla) ja muilla asioilla ole niin väliä etenkään perusautoissa.
************** Jussi ja Suzuki |
Lainaus:
--Teknik, sano ryssä kun saranan näki.-- Kuvia matkan varrelta |
Mitä kautta se virta tulpassa menisi jollei elektrodien yli? Ne kaksi "kärkiväliä" (tulppa ja kipinäpoksi) ovat sarjassa, silloin molempien pitää toimia samalla lailla (=kipinöidä) että kumpikaan toimisi = molemmista täytyy kulkea läpi sama määrä jännitettä.
------------------------------- Ennen postausta <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> THE Search Edited by - uazJanne on 26/03/2007 23:55:43 |
Mutta miten ihmeessä se ylimääräinen rako "varmistaa riittävän jännitteen nousun"?
Ja miten se kipuna hyppääkin karstan tarjoaman edullisemman reitin ohi? Ja eikö tähän mennessä sarjaan kytkettyihin vastuksiin ole jäänyt aina jännitehäviö? (Rako johdossa=vastus) Näin ollen varsinaiseen tulpan kipinään jää VÄHEMMÄN jännitettä joka tekisi kipinän. --Teknik, sano ryssä kun saranan näki.-- Kuvia matkan varrelta Edited by - -MAKE- on 27/03/2007 00:10:51 |
Jos kipinä hyppää yhdessä välissä on jännitteen oltava silloin niin suuri että se hyppää myös toisessa välissä.
Voidaanko kärkiväliä ajatella vastuksena? Ilmarako = vastus ääretön.. Oli itellä vaikee sitä aluks älytä mutta ku miettii ja märehtii riittävästi se alkoki tuntua järkeenkäypältä. Kuulemma toimii kans, oli hyvä parannus varsinki entisaikojen 2T-moottoreissa sen aikasilla tulpilla ja öljyillä. ------------------------------- Ennen postausta <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> THE Search |
Kyllä se vaan näin on ihan käytännössä, eli z1100 -83 kawasakin omistajana toi pitkän kipinän antaminen on liiankin tuttua puuhaa, eli jos pytty ryypyllä pimenee, niin hattu käteen ja hitaasti tulpasta irtipäin niin että naputtaa välissä, ja taas herää vehkeet eloon.
Märällä kelillä tosin lisävaivana tuo sähkön siirtyminen ei tapahdu tulppaan vaan käteen. Ei kyllä liity johtoihin mitenkään, mutta kuitenkin. Toyota-laatuun voit luottaa... ja paskat... |
Oon koittanut märehtiä ja vieläkään ei sytytä.
Jos kipinä hyppää yhdessä välissä niin se hyppää myös toisessa, ok selvä se. MUTTA kipinöintiin tarvittava jännite on kyllä suurempi kun ne ilmaraot pitää laskea yhteen ja siitä läpilyöntijännite. Näin ajatellen on myös totta, että jännite on suurempi MUTTA se on suurempi KAHDEN kärkiparin yli. Mikään tässä ei suurenna tulpalla olevaa jännitettä, päinvastoin. Yhtälailla vois pyörijästä viilata pari milliä pois niin olis parempi kipuna? Mihin ne kaikki teekkarit meni kun menee jo yöunet<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_dead.gif border=0 align=middle> Kertokaa mulle miks... ei ummarra ite. --Teknik, sano ryssä kun saranan näki.-- Kuvia matkan varrelta |
Lainaus:
Tumpula Racing Team |
Ylimääräinen ilmaväli lienee esiintyy ko. kohdassa sarjakapasitanssina tulpan ilmavälin kanssa ja noin äkkiseltään tulisi mieleen että tulpalla oleva jännite pienenisi sen myötä riippuen tulpan ja johdon ilmavälin kapasitanssien suhteesta.
Ei nyt äkkiseltään osaa arvioida aiheuttaako ylimääräinen ilmaväli toisaalta suuremman jännitteen puolalla vai mitenkö. Toisaalta jos ylimääräiseen ilmavälikapasitanssiin saadaan varastoitua energiaa joka yhdessä puolan kanssa aiheuttaa suuremman virran tulpalle, niin tulpan kärkien yli oleva jännite kasvaa, joka helpottaisi läpilyöntiä ja kasvanut virta aiheuttaisi vahvemman valokaaren. Mutta ei tämä nyt varmaan tällaista rakettitiedettä vaadi, oikeat tulpat ja johdot oikeassa koneessa, niin luulisi käyvän parhaalla mahdollisella tavalla. ---------------------------------------------------- Antaako ajokunto aiheen ajaa aamulla? Alkoholi poistuu verestäsi hitaasti. Yleensä hitaammin kuin luulet. Arvioi oikein ajokuntosi, jos aiot ajaa. ---- www.students.tut.fi/~koivune3/index.html |
Asian spekulointiin en ryhdy, mut pari pointtia, joihin kandee kiinnittää käytännön tasolla huomiota; Mitä suurempi ilmaväli/vastus, sitä suurempi jännite lähtee puolalta ja sitä suurempi virta kulkee sytytysyksikön/kärkien läpi. Sytytysyksikköjä sammuu aina sillointällöin ja kun niin käy, kandee koko reitti sytytysyksiköltä tulppaan saakka tarkastaa. Nykyautoissa on sitten suorasytytyspuolat joita sammuu merkistä riippuen enempi tai vähempi. Yleensä siihenkin liittyy liian kova vastus(ja varmaan se, ettei niitä valmistettaessa oteta vastuksen kasvamista juuri huomioon). Kipuna kun kulkee puolan päästä tulppaan ohuen jousen läpi, joka on "tulpanhatun sisällä". Tulppia vaihdellessa kandeekin ottaa varovasti hattu pois ja katsoa onko jousi tai puolan pää hapettunut. Yleensä on todella syöpyneen oloisia. Jos sitä kipunaa esim. virikoneissa haluaa isommaksi, ei vastusta kannata ilman parempaa tietoa kasvattaa millään muulla kuin tulpan kärkivälillä. Voisin kyllä kuvitella, et suht vakioissa moottoreissa joissa tulppa ei ole keskellä palotilaa vaan sojottaa viistosti sivusta helpoin ja tärkein(siis oikeanlaisen kärkivälin jälkeen) huomioitava on tulpan asento palotilassa.
Eli "vapaa" puoli alaspäin. Se, miten sitten sattuu kohdalleen ei varmaan aina onnistu. Antti L ja nyt ystävänäin Dumbon Sisko |
Lainaus:
Lainaus:
Voiko olla niin että, kun tulppa on karstainen (tai märkä) sähkö kulkee karstaa pitkin tulpan ilmaraon yli, jolloin puolan varaus purkautuu sitä mukaa kun puola latautuu, eli jännite ei pääse puolassa nousemaan. Tällöin kun virtapiiriin tuodaan ylimääräinen ilmaväli, jännite pakotetaan latautumaan niin korkeaksi että kipinä lopulta syntyy, niin ilmavälissä, kuin tulpassa. Siispä jännite juuri nimenomaisesti tulpan elektrodien välissä ei nouse, vaan puolassa. Lainaus:
Sen "kipinänparantajan" ilmaväli on pieni, jotain alta <1mm. Nyt on teekkareiden vuoro laskea kuinka asia oikeasti on, ja sen jälkeen kumota muu tieto ja olettamukset, koska jos se toimii paperilla, niin sen on silloin oltava absoluuttinentotuus.<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> ------------------------------- Ennen postausta <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> THE Search |
Kirjoittakaa joku niistä johdoistakin ettei mene ihan kokonaan OTn puolelle<img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>
------------------------------- Ennen postausta <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> THE Search |
Joo, kuollaan täällä kumminkin...
---------------------------------------------------- Antaako ajokunto aiheen ajaa aamulla? Alkoholi poistuu verestäsi hitaasti. Yleensä hitaammin kuin luulet. Arvioi oikein ajokuntosi, jos aiot ajaa. ---- www.students.tut.fi/~koivune3/index.html |
Eihän niissä johdoissa oo mitään kinattavaa<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
--Teknik, sano ryssä kun saranan näki.-- Kuvia matkan varrelta |
Pitäkää pojat vaan topiccia ylhäällä. Nimittäin nyt tuo teidän keskustelu meni niin hifistelyksi että minun sähkö"taidot" ei siihen riitä <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle> Minä kylläkin ymmärrän sen että tikittää sormessa kun vetää tulpanjohtoja irti <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
UAZ-315126 "Ulyanovsky Avtomobilny Zavod" VAZ-21013 |
Lainaus:
Tumpula Racing Team |
Edelleen sähkö menee sieltä mistä helpoiten pääsee.
Jos karsta tosiaan tarjoaa hyvän reitin puolan energian vapautumiseen niin kipunaa ei tule. Voisi ajatella, että jos ylimääräisen raon avulla saadaan puola aiheuttamaan suurempi jännite ,U=RxI =iso, niin kenties kerralla vapautuva suurempi energia piikki polttaa karstan aiheuttaman oikosulun tulpasta. Tämmöisen skenaarion pystyn jopa kuvittelemaan. Mutta se, että se lisärako auttaa ehjää tulpaa , pysyy mysteerinä. Vähän tuota Kelan kuvaamaa konkkajuttua käytetään kaasariekspertin myymissä nology tulpanjohdoissa. Siinä vaan käsittääkseni konkka on tulpan rinnalla. Ajatuksena on konkan varaaminen puolan jännitteellä. Kun jännite nousee tarpeeksi ja kipinä syttyy niin konkan varaus purkautuu kipinään. Ideaalikomponenteilla mainio idea mutta käytännöstä en sitten tiedä. Ehkä suurin etu on vähän pienempi vastus välillä konkka-tulppa verrattuna puolan ja tulpan väliin. Tosin saman edun saa pienempivastuksisilla tulpanjohdoilla, jopa moninkertaisesti. Tästäpä tulikin mieleen. Miks ihmeessä tulpanjohdot on kiedottu kelan muotoon? Sehän vastustaa nopean pulssin läpimenoa verrattuna suoraan johtoon. Eikö suora olis parempi? --Teknik, sano ryssä kun saranan näki.-- Kuvia matkan varrelta |
Lainaus:
Tumpula Racing Team |
| Sivu luotu: 16:26 (GMT +2). |