Napalukkokeskustelua
 

En viitsi sotkea enempää noita muita aiheita, joten perustan oman aiheen napalukkojen tarpeellisuudesta käytävälle keskustelulle. Tässä napalukkojen hyviä ja huonoja puolia kytkettävän nelivedon yhteydessä:

Käsikäytöiset:
+ Etuvoimansiirron saa irti vikatilanteessa
+/- Ei vaikuta oleellisesti kulumiseen eikä polttoaineenkulutukseen
- Yksi vikaantuva kohde lisää

Automaattiset lisäksi:
- Aukeavat, jos autoa heijataan irti
- Vikaantuvat käsilukkoja selvästi herkemmin

Beadlock-keskustelussa:
http://www.petrisimolin.com/ThePalst...age=2&ARCHIVE= tuli taas eteen noi hitaudet. Laskin karkeasti etuvoimansiirron hitauden vastaan yhden 15" beadlock-kehän hitauden ja tulos on tämmöinen (Hitaus2 on välityksellä korjattu hitausmomentti):
<pre id=code>
Osa Massa Säde Hitaus1 Välitys Hitaus2

Beadlock-kehä 3.6 20 1440 1 1440

Vetarit 5 1 5 1 5
Lautaspyörä 2.5 10 250 1 250
Tasauspyörästö 3 5 75 1 75
Pinion-akseli 1.5 2 6 4 96
Kardaani 5 3.5 61.25 4 980
Etuvoimansiirto yhteensä 1406
</pre id=code>

Vaikkei tuo nyt tieteellisen tarkka olekaan, niin ihan väärässä en ollut väittäessäni, että yhden beadlock-kehän hitaus on suurempi kuin koko muun etuvoimansiirron.


T, Antti

Mutta ku "tässä on napalukokki"-pojat sanoo että "tällä pääsee paremmin"!??
Pitäis vissiin hommata moggiakseliinkin napalukot...

Tuo oli uutta että automaattiset aukeavat heijauksessa?

No kyllähän tuosta nyt pääsee!

Tämä syytä korjata heti: napalukko irrottaa ulomman etuvetarin pyörännavasta. Sillä ei ole mitään tekemistä tasauspyörästön lukitsemisen kanssa.

Kaikki tuntemani automaattiset napalukot vapautetaan peruuttamalla takavedolla noin 1 metri. Sama ilmiö tapahtuu, kun autoa heijataan ykkösellä ja se rullaa hetken vapaasti taaksepäin. Kun veto laitetaan päälle, niin napalukot kytkeytyvät melkoisen paukkeen kanssa. Tämä saattaa olla suurin syy niiden herkälle rikkoutumiselle.


T, Antti

Eikös tosta vielä puutu vastaavat luvut vanteista ja renkaista?

Kai ne vanteet ja renkaat pyörivät napalukkojen asennosta huolimatta?

Muistaakseni Matsan (B 2600) lava-autossa napalukot vapautuu sähköisesti napilla.
Joo kyllä noista napalukoista monet tingat on käyty.. "oli paha paikka, piti laitta neliveto, mutta napalukkoja ei vielä tarvittu"...just



No kyllähän tuosta nyt pääsee!

Vai onko Mazdassa kuitenkin vaan sähköinen nelivedon kytkentä? Jos siinä on lisäksi automaattiset napalukot, niin tietty ne kytkeytyvät samalla.

T, Antti

Pyöriihän ne beadlock kehätkin siinä missä vanteet ja renkaatkin? Vai ymmärsinkö koko asian väärinpäin..

Beadlock-keskustelussa noista hitauksista tuli puhetta ja heitin siihen, että yhden kehän hitaismomentti on suurempi kuin koko etuvoimansiirron.

Kaikkien renkaiden ja vanteiden hitausmomentti on likimain satakertainen etuvoimansiirtoon verrattuna.

kyllä siinä maksalaatikossa on sähköisesti vapautettavat napalukot. kuin myös rangerissa. tai sama autohan se taitaa olla. neliveto kytketään kepistä hämmentämällä. ja mitä minä olen seurannu ni napalukkojen auki/kiini asennon huomaa polttoaineen kulutuksessa noin 1l. ainaski hilulla ja rangerilla. nuilla on tullu töihin ajeltua ja vasiten seuraillu polttoaineen kulutuksia

Pajerolla ei vaikuttanut yhtään mitään. Myöskään HJ60:llä ei muistaakseni tuntunut yhtään missään.

Ei kannata sotkea nelivedolla ajamista ja napalukot kiinni takavedolla ajamista. Kytkettävällä nelivedolla menee aina enemmän polttoainetta keskitasauspyörästön puutteen vuoksi.


T, Antti

HJ61:llä napalukkojen vaikutus oli noin 1l 31x10.5 renkailla. BJ75 33x12.5:lla ei napalukkojen asennolla ollut mitään vaikutusta kulutukseen. (Takavedolla ajettaessa)

joo toi on ilman nelivetoa tapahtuva ero. tulee aikapaljon ajeltua noilla kotteroilla metsäkonehommissa ni on ollu aikaa kokeilla kaikkea. joskus on noi duunimatkat kohtuupitkiäki. mut toi syönti voi johtua noilla kotteroilla ku niissä on aika mopo koneet esim. hojoon verrattuna

Automaattilukot ei kytkeydy pois pakilla jos on neliveto kytkettynä.
Ei ainakaa -90 pajerossa, viallisena saattaa kytkeytyä muttei kunnossa.



Note! This message was posted anonymously!

Ansiokasta laskentaa Ahosensedällä, mutta jos halutaan vertailla voimansiirron häviöitä etupään "pyöriessä" tai vapautettuna ( eli vetarit ja perä + kardaani eivät pyöri), mitä tässä visiin haetaan? Auton ollessa tasaisessa liikkeessä ei noilla massan hitauksilla ole käytännössä mitään merkitystä, vain kiihdytyksessä. Suurimmat häviöt syntyy kun laakerit ja tasauspyörästö lämmittävät öljyjään. (ja ettei tarvi kauheesti väitellä niin tuon tehonkulutuksen voi todeta koittamalla kädellä vaikkapa etuperän kuoresta ajon jälkeen)

Käytin sivistyssanaa väärin kun puhuin hitausmomentista, tarkoitin lähinnä että kuinka paljon se jarruttaa etenemistä<img src=icon_smile_blush.gif border=0 align=middle>

Onko häviöiden mukaan ottaminen laskelmointiin kuin helppoa, beadlockkihan ei sitä lisää, laakerointi(kardaani,pinion) kyllä. Kokonaishäviötähän tässä haetaan?.

Napiksien päälläolon huomaamiseen/näkymiseen kulutuksessa vaikuttaa myös renkaat ja niiden paineet. Tunnustan etten itsekkään haista niitä kun on swambberit alla:)

Edit: Nuo sähköiset "napalukot" todennäköisesti katkaisee toisen vetarin jolloin kardaani lakkaa pyörimästä. Systeemi löytyy ainakin uudemmasta fronterasta ja 4runnerista.



Edited by - Rak on 31/12/2006 09:58:41

Renkkaat/paineet ei vaikuta kulutukseen tässä tapauksessa ellei neliveto ole kytkettynä (eli mahdollisesti eri vierintähalkaisiat edessä ja takana)
-Kaikki mikä liikkuu (pyörii) kuluttaa energiaa, joka tulee polttoaineesta... -vähemmän liikettä, pienempi kulutus.
- lisää liikkuvia osia, enemmän vikoja...

Automaattisia on myös sellaisia, jotka kytkeytyvät aina päälle/pois samalla kun neliveto kytketään. Ei ne mihinkään aukea heijauksessa.

Eikä oo, ykskään kehä ei jää mehtään jos voimansiirto tulee kottiin! :D

------------
http://users.kymp.net/dsl11271/Offikka/ToyotaJapan.gif

SJ413.Ja sellaine poinnti että:
Napalukot auki on hyvä väännellä tiukkaa sädettä, kun on hidas neliveto päällä ja
pitävä pinta alla. Esim. peräkärryillä vekslaaminen asfaltilla. Lukot kiini murtaa
renkaissa ikävästi.

Tarkoitin renkaiden/paineiden suhteellista vaikutusta kulutukseen.

Jos on rättirenkaat alla 0,3 barin paineilla niin ei paljoa huomaa jotain napalukkoja,versus sirkkelinterät ja 2.5bar niin voi ero olla aika selvä.


Ot:suikkaan saa hitaan takavedon 2-3h:n työllä.(jakolaatikon irr.+as. purku ja kasaus). kustannus tiivisteliimatuubi.

Siihenhän laskut eivät selvästikään ota kantaa, huomaako beadlock-kehän lisäämisen ajossa?

Ainakin renkaiden vaihtamisen toisenlaisiin huomaa todella selkeästi, 33" ja 35" kumin ero oli aika järkyttävä BJ:ssä, jossa kokonaisvälityksen pienenemisen (renkaan kehän kasvamisesta johtuva) ja hitausmomentin lisääntymisen yhteisvaikutuksen seurauksena esim. liikkeellelähtö pelkkää kytkintä nostamalla ei ollutkaan enää vaivatonta.

Sellaista pohdin noiden kitkahäviöiden tiimoilta, että etupään voimansiirrossahan on paljon osia, joiden liikevastus lisääntyy nimenomaan käännettäessä, eli murrokset ja tasauspyörästö. Mitä jyrkemmin käännetään, sitä enemmän ko. nivelet ja rattaat joutuvat liikkumaan keskenään.

Pitäisikin varmaan tehdä helppo puolitieteellinen käytännön koe, jossa esim. Toyotan tasauspyörästön lukolla varustettu etuakseli olisi kelpo koe-eläin. Auton etupää nostetaan ilmaan esim. pukkien varaan. Kummaltakin puolelta otetaan napalukko pois, ja jommankumman murroksen päässä olevaan kierteeseen ruuvataan pinnapultti törröttämään. Tasauspyörästön lukko laitetaan päälle, ja jakolaatikko kytketään takavedolle. Pinnapulttiin kiristetään sopiva sähköporakone, jolla etuvoimansiirtoa voidaan pyöritellä. Ainoa mikä pitää hankkia on virtamittari, mutta niitähän saa kaupasta. Verkkovirran jännitteenkin voi huomioida. Virrankulutusta seuraamalla voi sähköporakoneen hyötysuhteen arvioimalla (n. 70-90%, vai?) selvittää suuntaa-antavasti minkä verran kitkaa etupäässä on.

Kokeita pitäisi tehdä vielä niin, että pyöritetään voimansiirtoa kumpaankin suuntaan ja yhtä lailla ohjaus suorassa ja ääriasennoissaan. Koe pitäisi vielä saada tehtyä eri lämpöisille akseleille, veikkaan että 20 asteen pakkasessa tilanne on radikaalisti eri kuin kesäpäivänä pitkän ajelun jälkeen.

Mitenköhän on, jaksaakohan esim. 700 W perusporakone pyörittää voimansiirtoa täysillä kierroksillaan (vajaa 2000 rpm matalalla vaihteella)? Jos vielä tunnettaisiin moottorin porakoneen vääntömomenttikäyrä, saataisiin kiihdytysajasta laskettua nuo hitausmomentitkin suuntaa-antavasti.

Aika iso merkitys lämpenemiseen on sillä, onko etuvetoa myös käytetty, vai onko se vain pyörinyt mukana. Lämpeneminen on suoraan suhteessa etuvedon avulla tehtyyn työhön.

Joskus tosiaan on käyttöä hitaalle takavedolle, ja sehän ei onnistu ilman manuaalisesti kytkettäviä napalukkoja ainakaan noissa maastureissa mitä mä oon ajanu. Pajerossa oli mahdollista ajaa takavedolla napalukot kytkettynä kun ei pysähtynyt ja peruuttanut nelivedon poiskytkemisen jälkeen. Kun etuvoimansiirto pyöri mukana "vapaana" kulki auto pikkasen raskaammin, eron huomas seurituskyvyssä ja olis näkyny kulutuksessakin, jos olis pidempiä matkoja ajellu.

Pessimisti ei pety.

Mahtaako takavetarit tykätä hitaan puolen vääntömomentista ilman etupään vetoapua?

EDIT: Itse itselleni vastaten... No joo, tarviihan niiden kestää tietty metsässäkin jos etuset ei pidä/koske maahan.

Uazissa ne on kyl hyvä olla kun etuvedon kardaani ravistaa niin saatanasti... <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Mut ovat aika pomminvarmat noi alkuperäiset, eivät vaan niin helppokäyttöiset. <img src=icon_smile_cool.gif border=0 align=middle>

If idiots could fly, internet would be an airport.

Edited by - Uazmies on 31/12/2006 12:56:16

Eikö tuo kitkan mittaus onnistuis vivun ja vaakan avulla?