Kokemuksia aurinkopaneelijärjestelmistä
 

Eli eli..

Suunitelmissa laittaa paneelijärjestelmää kokoluokkaa >10kW. Onko palstalaisilla pirkanmaan alueelta hyviä/huonoja kokemuksia toimittajista? Asennus olisi aivaimet käteen periaatteella. Tällä hetkellä tarjouspyyntöö laitettu paikalliselle sähkö/paneeli liikkeelle sekä finnwindille.

Saattaa olla sesonkia sillä alalla, asennushinta sama kuin peltikatolle: 100€/ruuvi :D

Sekin vaikuttaa lopputulokseen mitä tilaa.

Itse suunnittelisin tavanomaiseen omakotitaloon vaikka siltä pohjalta, kuvaa ensin pilvettömällä ilmalla kiinteistöstä pihoineen kuvan keväällä tai syksyllä minkälainen on varjotilanne aamulla ja illalla. Jos varjotonta tilaa on hyvin, hanke on paljon parempi kuin varjoisalla tontilla. Sitten piirtää kuvaan vaikka paperille kynällä karkean piirrustuksen miten paneelit on. Paneelien jännitteet ja ampeerit näkee niiden spekseissä.

Jos katto ei ole tasakatto, katolla olevia paneeleita ja liitoksia on vaikea huoltaa joten niissä pitäisi onnistua hyvin. Jos paneelit tuetaan ja kiinnitetään normaalisti pituussuunnassa kahdesta kohtaa, olen tuuminut tulisiko parempi jos olisi kolmaskin kiinnityspiste.

Verkkoinvertteri saattaa pitää ääntä, joten sille olisi hyvä olla joku sopiva tekninen tila. Samalla on mietittävä tuleeko järjestelmään ominaisuus, jolla tuotantoa ohjataan enemmän omaan käyttöön esim. vesivaraajaan. Jos menee paljon lämmintä käyttövettä, harkitsisin esim. Fronius Ohmpilotin asennusta.
https://youtu.be/y3-ZabgaRnw

Jos on yhtään epäilystä mahdollisista varjoista, niin ajatellun asennuspaikan kuvaaminen on tosiaan kannattava tehdä ennen investoinnin tekemistä. Siitä kannattaa suunnittelussa lähteä, että tuotto romahtaa lähes kokonaan, jos paneeliston päälle sattuu puun tai rakennuksen varjo. Tiedän, että yksittäisissä paneeleissa on ohitusdiodit, mutta pessimisti ei pety.

Esimerkiksi joku action-kamera jalustalle ja ajastettuna kuvaamaan pilvettömänä päivänä suunniteltua paneeliston paikkaa aamusta iltaan, esim. 4-6 kuvaa tunnissa. Tämä kannattaa tehdä huhti-, kesä- ja syyskuussa, niin tulee huomioitua maan kallistummisen vaikutuskin saatavaan suoraan auringonvaloon.

Kevään ja syksyn tuotto on tärkeää, koska silloin sähköä tarvitaan enemmän. Kesällä usein saadaan paneelistosta enenmmän sähköä kuin itse pystytään käyttämään tai varastoimaan. Myyntitykit paukuttelevat henkseleitä näillä kesän teholukemilla, kun aurinko on korkealla ja varjot vähissä. Keväällä ja syksyllä paneelistoa varjostava haitta löytyy kauempaa, joten siksi kannattaa tämäkin huomioida.

Joo tiedossa kyllä varjojen vaikutus. Asennuspaikka täysin varjoton lounaan suuntainen lape. Lähinnä kiinnostaisi kokemukset myyjistä. Onnistuko asennus ja oliko tavara mitä luvattiin.

Varjot on todellinen ongelma.
 

Minulla on kiinalainen halpis- paneeli venettä varten, ja se on niin herkkä varjoille, että tuntuu uskomattomalta:
paneeli on n. 45x65 cm ja pystyasennossa (testatessa) suoraa kohti aurinkoa, ei mitään varjostamassa, ja paneeeli kytketty suoraan akkuun, ilman mitään säätimiä.
Muistaakseni työnsi noin 2 Amppeeria virtaa akkuun 13,6 voltin jänniitteellä.
Ja kun varjostin paneelia luudan varrella (puolen metrin päästä paneelista) latausvirta tippui n. 30 % kun luudan varjo oli pystyssä, ja pikkuisen vähemmän, kun varjo oli vaakatasossa.
Ja kun pensas varjosti paneelia n. 1/4 nurkasta, virta oli enää 0,1-0,2 amppeeria.

Kun lähdetään suunnittelemaan aurinkosähköjärjestelmää, pitäisi ensin tiedostaa, mitä haluaa?
On eri asia tehdä järjestelmä, josta saadaan maksimi huipputeho, kuin tehdä järjestelmä, mistä saadaan käytännössä ympäri vuoden sähköä niin paljon, että esim. kiertovesipumppu toimii suurimman osan vuotta kohtuullisella akustolla ja minimaalisella agrekaatin käyttämisellä.

En tiedä, miten "hyviä" nuo nykyiset verkkoinvertterit on, osassa taitaa olla jo useampi sisääntulo eri paneeliryhmille ja/tai tuulimyllylle?

Yleensä paneelien sijoittamisessa joudutaan käyttämään olemassa olevia rakenteita, siis laittamaan paneelit esim. katolle taikka seinälle.
-> etelän puoleinen seinä, räystään alla, ei ole huono paikka paneeleille:
Vaikka ne tuottavat vain vähän sähköä, niin sähkön tuottoa tulee silloin, kun muut paneelit lumen alla....

Jos minä alkaisin rakentamaan aurinkopaneeleita omakotitalon sähköistykseen, kartottaisin nuo varjot erityisen huolellisesti, ja ryhmittelisin paneelit sellaisiin ryhmiin, että aikaisin aamulla oma ryhmä saa aurinkoa, samoin kuin myöhään illalla, ja jos joku yksittäinen varjostaja, esim. puu, niin ryhmitys niin, että puu varjostaa kerralla koko yksittäistä ryhmää, ei kokoajan useamman ryhmän yksittäisiä paneeleita.
Isot paneelit tahtoo olla suurella jännitteellä ja siten niitä ei yleensä kannata/saa kytkea kovinkaan montaa sarjaan; jos tyhjäkäyntijännite nousee yli 300? voltin, kaapelit yms. pompsahtaa hinnaltaan.
Isojen paneelien tyhjäkäyntijännite on herkästi 40-50 volttia, siis käytännössa yhdessä ryhmässä voi olla 5-7 paneelia, ja ryhmän nimellisteho on silloin suuruusluokkaa 2-3 kw ja jos halutaan esim. 10 kw nimellistehon järjestelmä, niin sehän tarkoittaa että paneeliryhmiä vois olla 4-5 kpl.
Täytyy muistaa, että näin kytkettynä invertterin syöttövirta kasvaa suureksi, ja se onkin usein rajoittava tekijä, siis että milloin voidaan pysyä 300? voltin max jännitteessä.
Ja koska paneelit on suunnattu niin, että koskaan kaikki paneelit ei ole yhtäaikaa suorassa auringonpaisteessa, niin riittää pienempi/halvempi verkkoinvertteri.
Ja verkkoinverttereissä on usein myös mahdollisuus "ylikuormittaa" invertteriä liian tehokkaalla aurinkopaneelistolla; esim. Fronius Symo 6.0-3-M WLAN 3-vaihe aurinkosähköinvertteri; nimellisteholtaan 6 kW, Max. DC-ottoteho: 12000 W.

Venepaneeliesimerkissä ei ehkä paneelissa niitä diodeita. Vähän kuin lytistäisi puutarhaletkua.

Itsellä huonoin ominaisuus tähän saakka tekemässäni aurinkosysteemissä on ollut oman käytön alhainen osuus. Viimekesänä ollu kuitenkin aika korkea spot-hinta, joten hyvitys oli ok myöhemmälle ajankohdalle.

Toinen kehittämistä kaipaava juttu on tulisiko olla myös lumettomia talvipaneeleja. Niille sopiva tila vähän kortilla. Melko ylös suunnatut paneelit on kesällä ok. Olen kuitenkin harmissani isosta lumikasasta paneelien päällä, joten lumeentuvat poistin talveksi.

Jos jaksaisi kehittää myös vesikiertoisen puulämmityksen, sitten voisi paukutella henkseleitä. Meinaa tulla helposti epäsuhtaa kiinteistön arvon ja teknisten järjestelmien suhteen. Lämmintä käyttövettä olen tehnyt viimeajat puukiukaalla ja astianpesukoneella.

Olen yrittänyt optimoida puita, jotten itse käristyisi mutta myös valoisaa aurinkopaneelitilaa. Yhtenä jippona mulla on myös Tigo optimoijia. Ensin kannattaa huolehtia fyysisestä optimoinnista. Esim. leveä aitamainen paneelisto helppo tehdä, mutta siihen osuu helposti varjo. Omakotitalossa ei invertteriin viitsi laittaa ehkä 2 sarjaa enempää. Jännite olisi hyvä osua sille alueelle millä mppt toimii. Välillä tulee kovia ampeereja, joten jokaisella sarjalla saisi olla omat johdot invertterissä suoraan.

Keväällä ja syksyllä ilta ja aamupaneelimeininki ei toimi kauhean hyvin.

Itse aloitin maailman pelastamisen vihreällä sähköllä grillikodasta. Paneeli, säädin ja johdot maksoivat lähetyskuluineen hieman reilun satasen. Ostopaikka saksan ebay.

Kodan sisällä on auton akku. Järjestelmällä käytetään valoja kodan sisällä, radiota, ja ulkona on yksi valo liiketunnistimella. Mukava syksy pimeällä hiipiä kotaan, kun näkee mihin tallustaa. Ja sisällä voi tietysti vaikka ladata puhelinta.

Kaikki hilut mitä olen ostanut, katkasijat, johdot, valot, asennuskaljat yms ovat maksaneet tähän mennessä noin 200e. Hullulla on halvat huvit, idiootilla ilmaiset?

Nyt kun on satanut lunta, niin olen melkein joka päivä harjammut paneelin puhtaaksi. Se onnistuu hyvin kodan vierestä.

Jos mulla olis paneelit talon katolla, niin millä ne putsaisi?

Yhdellä paneelilla ei varjo-ongelmasta pääse eroon muuten kuin varjon poistamalla. Jos olisi kaksi paneelia diodein kytkettyinä joko rinnan tai sarjassa, niin saisi edes yhden paneelin tuoton tilanteessa, jossa varjo sattuu toisen päälle.

Aiemmin mainittu ryhmittely, eli kokonaisuuden jakaminen itsenäisesti toimiviin osiin on hyvä keino väistää varjoja, joita ei pysty poistamaan.

Lumi on katolle asennettujen paneelien ikävä ongelma. Maatelineessä olevaa paneelistoa sentään pääsisi harjaamaan vielä kohtalaisen helposti, mutta harrastamista sekin vaatii, ja pihalta tilaa. Seinällä pystyssä oleva paneeli ei juurikaan lunta keräisi, mutta tuotto kesällä kärsii asennussuunnasta.

Kiitos hyvistä vastauksista, mutta tosiaan tarkotus oli kerätä kokemuksia eri firmoista jotka näitä asentaa ja myy. Kokoluokka ~10kW

Yksi firma joka asentaa verkkoinvertterejä on Sipilän Sähkö Oy.

Kattoasennuksista mieleen tulee, että eri katoille on erilaisia kiinnikkeitä, eikä läheskään aina tule kyseeseen konesaumakaton puristettava malli. En tiedä kuinka suuria vaihteluja eri firmoilla on jos niiltä pyytäisi tarjousta täsmälleen samasta asiasta samoilla tarvikkeilla.

No nyt sitten tuli tilattua 15kW järjestelmä. Eikä hetkeekään liian aikasin. 😬

Jos sen saat kunnolla valoon, kyllä se jotain tekee ja on kiinnostavaa seurata. Huomen oli suunnitelmis mennä kuulemaan minkälaista aurinkosysteemiä kaverille tarjotaan.

Joo hyvä lape on kyllä. Lounaaseen päin ja täysin varjoton. Pitkälle iltaan tulee valoo. Nyt jo tulis komeesti. Tavoitteena puolittaa ~28000kWh:n kulutus. Lisäks tulee yks ilmalämpöpumppu yhteen sähkölämmitteiseen rakenukseen.

On hyvä huomioida, että samaan aikaan jos on koko vuorokauden kulutusta kiinteistöllä on mahdoton saada tuotantoa kun aurinko ei paista koko ajan, eikä osu paneeleihin aina optimaalisesti. Siksi on merkitystä esim. minkämoisen hyvityksen saa ylituotannosta. Fronius OhmPilot on yksi hyvä idea saada enemmän omaan käyttöön.

Ei kannata tämän antaa lannistaa kun muissakin keinoissa on omat haasteensa. 15 kilowatin systeemissä on hyvä kun se syö kulutusta kohtuullisesti vaikka ei ole kaikista aurinkoisin ilma.

Juu ja tuleva tuntinetotus lyhentää mukavasti takaisinmaksuaikaa. Halvan energian aika on aika pitkäksi aikaa tällä erää ohi. Pörssisähkön hinta nousee varmasti merkittävästi tulevina vuosina, sekin lyhentää entisestään takaisinmaksuaikaa.

Mitä tuollaiselle 15kw systeemille tulee hintaa?

Ainakin verkkoinvertterin saa suht siedettävään hintaan. Mulla maksoi Sipilän Sähkö Oy:n asennus 644,80.

https://www.karkkainen.com/verkkokau...BoCqjkQAvD_BwE

Haastetta on miten paneelisto asennetaan edukkaasti muustakin näkökulmasta kuin hinnan. Halvaksi telinemateriaaliksi olen keksinyt käytetyt sähköpylväät, joihin helppo liittää muuta puuta.

Jos asennetaan katolle, sieltä ei passaisi pudota, joten voi kiinnostaa ostaa se osuus joltain firmalta ja siitä pitää maksaa.

Ilmalämpöpumpun kanssa 19800€ paneliteho 16,2kW

Karkeasti laskeskellen tuollaisessa valmiissa asennuksessa ehkä paneelien hinta kerrottava kahdella, jotta saadaan kiinnitystarvikkeet, johdot ja työt.

Kun järjestelmä on käytössä, se tekee hommia automaattisesti ja siitä kannattaa maksaa jonkin verta. Esim. puulämmityksessä on aika paljon työtä.

Niin, hyvä nyrkkisääntö on että suurin piirtein 1000e/Kw verottomana.. Kaikista halvimpia ei kannata ottaa.

Tänään alko paneelit puskemaan sähköä. Päivällä oli maksimituotto luokkaa 10,5kW. Jännä nähdä millon saadaan maksimitehot. Vajaan päivän tuotto oli vähän alle 56,4kWh. Mutta froniuksen sovellukset ja seurannan käyttöönotto on kyllä aivan käsittämättömän paskaa. Hermot meinas moneen kertaan mennä.

Lähtenyt homma siis hyvin käyntiin - mukava kuulla välillä jotain hyviä uutisia!

Froniusta pystyy kohtuuhyvin seuraamaan ilman sovelluksia sen näytöltä ja seuraamalla sähkön tuntikohtaista myyntiä ja kulutusta.

Sulla kun on hyvin tehoa kotitarpeisiin, varmaan yksi haaste on voiko tuottoa kohdistaa paremmin omaan käyttöön.

Meneekös tuosta ylijäämäteho myyntiin spot hinnalla?

Joo menee, ja helenillä vielä ilman provikkaa. 👍🏼