Sähkökulkineiden ihanuus & aurinkosähkö.
 

Ihan vain siksi että ei useampaan ketjuun tarvitse aiheita työntää joka välissä.

Voisko tästä muodostua sähkökulkineketju - toisessa ketjussa tuumittiin miten sähkökulkineita jatkossa voisi ladata.

Yksi vaihtoehto latauksen tehostamiseen voisi olla jos parkkipaikalle ilmaantuu odotettua nopeammin sähkökulkineita, eikä liittymät ja kaapeloinnit pysy kehityksessä mukana, yhden parkkiruuduista voisi uhrata lataukseen käytettyä sähköä puskuroivaksi kontiksi. Se voisi olla kuin jonkinlainen iso UPS.

Kustannuksia tulisi kohdistaa sinne ketkä tarvii uutta tekniikkaa. Koska aluksi pitää investoida, asia voi kehittyä jonkinlaisen ammattimaisen autoilun näkökulmasta - oli se sitten työsuhdeautoilua tai sähköbusseja.

Omakotiasuja on latauksen järjestämisessä hyvässä tilanteessa. Jos tavallisin sähköliittymä on 3x25 ampeerinen, sen voi joutua päivittää 35:seen.

Itse olen lähtenyt lähitulevaisuuteen panostamaan hommaamalla 15 kilowatin verkkoinvertterin ja jos teen niin, että akkuinvertterijärjestellä voi peruskulutuksen kattaa niinä hetkinä kun koko liittymän kapasiteetin haluaa käyttää vaikka sähköauton lataamiseen.

Ensimmäisiä jollain lailla kansanomaisia sähkökulkuneuvoja on sähköpyörä. Niissä on liikuttu jossain puolen kilowattitunnin akkukapasiteetissa ja kilowattitunnilla paukuttelee jo henkseleitä taajamakäytössä.

Voidaan joutua odottelemaan jonkin aikaa, että käytännöllisen oloisiin täyssähköautoihin tulee vaihtoehtoja kohtuullisessa hinnassa. Vaikka tekniikassa on haasteensa, sellainen valtti on olemassa, kun sähköä ja nykyisellään siirretään sinne missä on ihmisiä ja ajoneuvoja.

Parissakymmenessä vuodessa on tapahtunut aikamoinen kehitys älypuhelimien yleistymisen ja ominaisuuksien suhteen. Niissä kulkee samalla tehokas netti mukana, joka mahdollistaa etätyön. Sähkökulkuneuvot liittyy tähän samaan kehitykseen. Kuljettajan työt ei ole enää monien unelma-ammatteja. Kaupunkeihin voi tulla jonkinmoisia automaattisia autoja, jotka on parkissa siellä missä samalla latautuvat.

Jos koronapandemia muuttaa suuntaa, että ihmiset haluaa asua väljemmin, se tuo lisää rahaa maaseudun ja pienempien taajamien kehitykseen.

Ainoa järkevä tapa tankata sähkökuljin järkevästi on tehdä vaihto akku järjestelmä. Samalla poistuu kulkimen meneminen arvottomaksi akun tullessa tiettyyn ikään, se kun olisi tällöin kaikissa kulkimissa sama ja vaihtaminen onnistuu lähimmällä liikenneasemalla. Samalla akkuja voitaisiin myös käyttää muihinkin tarpeisiin, tämä toki ei ikinä tule tapahtumaan, kulutushysteria kärsii liikaa ja hallitus ei tykkää :rolleyes:

Tätä ei tosiaan olla paljon hyödynnetty, että akut olisivat monikäyttöisiä. Sähköpakuun monikäyttöisyyttä akulle toisi jos siinä on kolmivaihevirran ulosotto. Erittäin kätevä huoltohommissa. Dynasettia on tarjottu polttomoottoriautoihin.

Sähköpyörän 48 voltin akulle keksin käytön, että sillä voi ladata lyijyakkuja yhdistämällä aurinkopaneelisäätimeen. Pumppasin tällä tekniikalla järvivettä ja 1000 watin suuruusluokan uppopumpu otti järvestä vettä.

Kotarin sähköendurossa akku sitä kokoluokkaa, että sitä pystyy käsin vielä liikuttelemaan:
https://youtu.be/9nzb0LDLOoo

Autoissa akilleenkantapää on, että akut on toistaiseksi hiukan alamittaisia.

Norjassa on sähköautot suositumpia kuin täällä. Esim. Audi E-Tron on ollut suosittu.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/n...9-6a1edf2e1d27

Palataan vuoteen 1918. Silloin saksalainen Max Geitel kirjoitti:

Sähkövoimavaunu ei ole tähän mennessä kyennyt voittamaan niitä vaikeuksia, joita sille aiheuttavat raskaat akkumulaattorit, jotka toistaiseksi ovat välttämättömiä sähköenergian mukaan ottamiseksi.
Sähköpatterit ovat riittäviä ainoastaan n 150 km pituiseen matkaan. Sen jälkeen ne täytyy joko ladata uudelleen, mikä toimitus vaatii noin kolmisen tuntia, tai vaihtaa toisiin, mikä taas on mahdollista ainoastaan kaupunkiliikenteessä.
Tarkoitus käyttää sähkömoottorin hyviä puolia voimakoneissa, silti tarvitsematta kärsiä raskaiden patterien tuottamista haitoista, on johtanut ns yhdistetyn järjestelmän mukaisten koneitten rakentamiseen. Sellaisissa voimakoneissa on voimakas bentsiinimoottori, joka ei kuitenkaan vaikuta välittömästi vaunun pyöriin, vaan on yhdistetty pieneen dynamoon. Tämä muuttaa bentsiinimoottorin mekaanisen työn sähkövirraksi, joka johdetaan sähkömoottoreihin, mitkä vuorostaan vaikuttavat vaunun pyöriin.
Sähkövirtaa on myöskin käytetty automobiiliomnibussien käyttövoimana, kuljettamalla sitä moottoriin ilmajohdon avulla.

Tuo teksti kun käännetään nykykielelle, niin se voidaan sellaisenaan esittää yli 100 vuotta kirjoittamisen jälkeen. Tekstissä jäljempänä myös selitetään, miten (ensimmäisen) maailmansodan kestäessä moottoriajoneuvot ja räjähdysmoottorit kehittyivät ja mitkä "erittäin merkitsevät uudistukset" aiheuttivat sähkökulkineiden syrjäytymisen.

Se on juurikin näin, talouden pitää pyöriä, sille esitetään motivaattorina mm. ilmastomuutosta jonka varjolla saadaan kauppa käymään, sitä tehostetaan tiukentuvilla päästövaatimuksillla, jossa ei edes kokonaispäästöt kiinnosta. Todellisuudessa päästöistä ei siis välitetä niinkään, markkinoiden pyöriminen on tärkeintä. Paitsi ehkä Suomessa, kuvitellaan että suomalaiset voi pelastaa maapallon ilmaston vaikka todellisuudessa vaikutus meitin päästötoimilla on promillen osia, siis alle 0.00%.

Nykyinen tilanne on se, ettei akkuun kannata varastoida edes ilmaista sähköä; varastoinnin kustannus kun on suurempi kuin sähkön hinta milloinkaan (jos siis vapaista markkinoista puhutaan).

Akku maksaa jonkin verran ja kestää tietyn syklimäärän. Tämän perusteella saadaan varastoinnille hinta, joka hinta on pyörinyt jossain 20c/kWh tienoilla viime aikoina.

Tuo hinta pitäisi saada reilusti alle n 5 c/kWh, jolloin kannattaisi ottaa sähköä talteen silloin kun sitä halvalla saa.

Tämä on otettava huomioon, että asioiden kehittämisen tiellä itsekkäillä ja lyhytnäköisillä motivaation lähteillä on merkitystä. Toisaalta fossiilisten energialähteiden ja sähkötekniikan hyödyntämisessä päästiin eteenpäin muista syistä kuin orjuuden poistamisen tai köyhien työläisten auttamisen näkökulmasta.

Asiat voi mennä eteenpäin siitä syystä, että uusilla vaihtoehdoilla voi tienata paremmin kuin vanhoilla.

Ilmasto ei tunne valtioiden rajoja. Siinä ollaan kaikki samassa veneessä vaikka taustat ja motivaatiotekijät ovat erilaisia. Persläpimaissa ei todennäköisesti olla edelläkävijöitä näissä asioissa. Afrikan kurjissa oloissa oleva ihminen hyötyisi tästä tekniikasta, mistä täälläkin on ollut puhe ehkä enemmän kuin hyvän infran äärellä olevat.

Sadassa vuodessa on muuttunut paljon tämä tapa millä tietoa käsitellään ja on tullut jos jonkinlaista tekoälyä. Olen tuuminut, että joskus kehitetään pieniä ja suuria maatalousrobotteja, jotka voi opettaa poimimaan vaikka marjoja metsästä. Automaattivehje tekee yhä useamman homman siellä missä siihen on varaa.

Vehkeet kehittyy, mutta ihminen ei samaa vauhtia.

Tuuminut kotiolosuhteissa jos vesivaraajaan varastoisi edukkaan sähkön tilanteissa vaikka 10 kilowattituntia vuorokaudessa ja joskus sähköautoon samaa luokkaa. Kun akkujen kanssa on kotioloissa liikaa haasteita, jos joskus pääsen betonilattian valuun, voi sinne laittaa lattialämmityskaapelit ja vesikierron.

Tältä näyttää, ettei yleisessä käytössä olevasta akkutekniikasta ole vielä sellaista varastointiapua kuin toivotaan.

Tulee mieleen 1970-luvun talot uima-altaalla, oletetaan, että asentaa tasakatolle edullisella tekniikalla 80 paneelia, 20 kilowatin verkkoinvertteri, ilmavesilämpöpumppu, pörssisähkö, yösiirto, ajastusta edukkaimpiin aikoihin ja sähköauton akkuun myös. Toki tekniikan päivittäminen maksaa, mutta uusiakin rakennuksia tehdään. Ei ole vielä katot paneeleja täysi.

Maataloudessa voi energiatouhut olla jatkossa varteenotettavia. Sinne on ollut saatavilla tukea investointeihin:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusi...nvestointituet

Läheltä syyhkäsee mut ohi menee....
 

Tääkään ei olis toiminut ilman aurinko sähköö.....
Kaverilla joskus muinoin Saimaksella Honda perämoottori sähköstartilla josta latauskäämit rikki. Kesäaikana oli soiva peli aurinkopaneli avusteisena. Syksystä kuitenkin vaihdettiin uudet romut vauhtipyörän pyörivien magneettien sisään. :D :D :D
Kun kelit meni pilvisiks ja synkiks syksyn ja alkutalven veto keleille jäihin asti...:D :D :D

Mulla loppuu syksyllä lokakuussa henkselien paukuttelu aurinkosähköllä. Syyskuussa rokkaa hyvin.

Nyt puhelimen mukaan voi saada sähköpotkulaudan... :D
https://elisa.fi/kauppa/tuote/Xiaomi...0Aurora%20Blue

Eivät ole vielä ruvenneet tarjoomaan sähköistyssarjoja vanhoihin autoihin. HJ:sta hybriidi, etuveto sähköllä...

komment
 

Aika vahan meilla pain latausta voi suoritus

Sähköautolla ajeltu täällä alkuvuodesta lähtien, eipä ole käyttöautossa paluuta polttomoottoriin. Paljon pelätty lataus tapahtuu muutaman kerran viikossa yöaikaan, kun pörssisähkön hinta on nollissa. Dieselverosta ja polttoaineesta säästyneillä rahoilla voikin sitten kartuttaa (ainakin teoriassa) harrasteautobudjettia :-)

Kaikenlaisia retrofit-kittejä varmasti tulee lisää ja on suomessa yksi sähkökäyttönen G-mersu ja range, varmasti voi olla muitakin.

Onko tuosta jossain päin internettiä lisätietoa?

Mitä yleisesti tulee sähköautoon ja toimintamatkaan, omalla autolla olen tainnut käydä kerran yli 100km päässä kotoa tänä vuonna. Ja autokatokseen tulee jo sähkö, joka on muuten tuohon diesel-kulkineeseen kytkettynä ison osan talvesta. En pitäisi ollenkaan huonona vaihtoehtona sähköä vaikka ei varmasti vielä kaikille sovikaan.

Tyttö opiskelee kemiaa ja on perehtynyt akkuteknologiaan ja sen taustalla olevaan kaivosteollisuuteen. Niissä akuissa kun on harvinaisia metalleja. Melko karua kerrottavaa tuo puoli "vihreistä" sähköautoista. Tässäkin asiassa pitäisi miettiä kokonaisuutta ja liikkumisen kokonaisemissiota elinkaarikustannusten kautta. Yllättäen sähköauto ei liene ihan kärkipäässä siinä listalla. Ja jotkut noista metalleista loppuu kohtalaisen nopeasti, jolloin akkutekniikkaa pitää muuttaa. Biopolttoaineet olisivat hyvä vaihtoehto, infa ja autotekniikka ovat jo valmiina.

Jos suomi haluaa tehdä ympäristötekoja, kannattaisi raha kohdistaa rajojen ulkopuolelle ongelmamaiden ympäristöasioiden parantamiseen. Saataisiin samalla rahalla helposti kymmenkertainen hyöty verrattuna kotimaan piiperrykseen. Mutta eihän se politikoille käy, äänestäjät ei tykkää.

Näkisin niin, että tarvitaan jonkinlainen eteenpäin muljahdus, joka mahdollistaa uusia ratkaisuja. Vähän samalla tapaa kuin kirjoituskoneiden tilalle tuli pöytätietokone, internet, älypuhelimet, jossa nämä yhdistyy.

Jos myöhemmin näyttää, että se tapa, johon energiaa varastoidaan on muu kuin akku, tämä on myös ok. Näyttää siltä, että energian siirto piuhoilla on pitkään varteenotettavaa. Tosin tietotekniikassa on yllättävän nopeasti tullut langattomuutta. Minäkin lataan kännykän ilman piuhaa.

Kauempana olevan ongelman ratkaisu ei käy kovin helpolla. Mitenhän on keskusteleeko netitse ihmiset tämäntapaisista asioista muuallakin jos ajattelisi, että ideointiin voisi osallistua laajemmalla säteellä.

Kokeilin kirjoittaa videoon muutaman englanninkielisen sanan. 2017 talvella testailin minkämoinen voisi olla 2 vetoinen sähköpyörä, jossa on kunnolliset nastarenkaat. Ehkä tuubi on harvoja kanavia, jossa tavallinen kansalainen voi osallistua globaalisti.
https://youtu.be/pc6Xcv0uEbM

Ei haittaisi jos joku tekee taloyhtiöille ja muille kiinteistöille jonkinmoisen kannustavan tietoiskun, mitä vaihtoehtoja on jos halutaan sähköä saatavan paremmin kustannustehokkaalla tavalla. Vaikka videolla käytännön esimerkki.

Niissä kotitalouksissa, joissa on kaksi autoa ajossa yhtäaikaa, on helpompi ottaa täyssähköauto käyttöön nopealla aikataululla. Kuulin jonkun ratkaisseen latausongelmat kahdella Teslalla, niin toinen voi olla latautumassa! Voisi ajatella niinkin, että sähköauto toisi vanhalle rohjakkeelle lisää elinvuosia, niin peräkärryn hinailut hoitaisi nelivetokulkupelillä. Sähkövehkeitä tulee lisää erilaisia siinä missä älypuhelimiakin. Paku- ja pickup osastolla eteneminen ollut vielä hidasta.

En tiijä mutta meillä on duunissa sähköauto. Puolen vuoden kohdalla oli mittarissa 15000 kilsaa ja teollisuussähköä oli männynnää 5000kwh. Siis verkosta akkuun. Tuosta voi jokainen muuttaa tuon kulutuksen euroiksi oman sähkösopparin mukaan. Ja verrata sitä saman kokoisen bensa tai dieselin kulutukseen. Edellinen quashguiaiq vei keskim.Dieseliä 6.8 litraa satkulle, ja Sen seuraaja Note vei reilut 7litraa bensaa, ja lisäksi kolme moottoria 40tkm matkalle, tai kolmas oli menossa kun se vaihtui Leafiin.

Tämän hetken mittarilukema on 42 tkm. Tuo on kyllä hyvä seurantakohde. Ko.lajia kohtaan.

Ongelmiakin on ollut. Eturenkaita kuluu, ja laturin kanssa tuli semmonen kämmi, että siihen tuli otettua kiinteä kaapeli. Kämmiksi se osoittautui siksi, että kun auto otetaan laturista 6-16 krt/vrk. Rispaantuu se latauspistukkeen juuresta poikki pari kertaa vuodessa, ja tämä tarvii sähkärin aina sen piuhan vaihtoon. Toki väliaika menee ihan verkkovirralla ladatessa, riittää nippanappa.

Tästä kimmokkeen saaneena on ensimmäinen kollega vaihtanut polttisauton sähköön. Ei tosin lefaan. :D

Voin sanoa että Teslan kiihtyvyys tuntuuuuuuuuuu.....

http://www.mersuforum.net/forum/view...?f=27&t=115881 Tossa ainakin mersusta rakenteluketju

Rangesta ei taida olla mitään netissä ..

Tällä varmaan tarkoitat meilläkin olevaa kompilkaatitota kansalaisia kohtaan.
Talvivaara-Terrafame ketjuu......Kustannuksia aivan järkysti veronmaksajille ja pilattu luonto. Milloin makselevat takaisin hyvitetyt tuet. Koska saavat prosessinsa luonnon kestävälle tasolle. Näiden syiden takia ei ainakaan hyvä heilu ympäristöö,kansalaisia, äänestäjii saati politikkoja kohtaan.....

Mä oon asiasta samaa mieltä......Pidetään mieli kirkkaana ja paita puhtaana
Laulun sanoin......Eli luonto. Ja noi metallit mitä tarvitaan mihin tahansa energiapoliittiseen sirtymään olisi viisainta ostaa Suomalian rajojen ulkopuolelta Euroilla.......
Pysyis ainakin luonto puhtaana.

Sähkö varmaan on bensaan verrattuna halpaa, ellei joudu esimerkiksi matkan päällä jotain aikaveloittavaa pikalaturia käyttämään aliteholla. Silloin hinta voi pompsahtaa bensan tasolle (Moottori-lehden testi).

Sen sijaan sähkön varastointi ei kannata- paitsi autokäytössä jolloin kilpaillaan erittäin raskaasti verotetun liikennepolttoaineen kanssa.

Jos nyt olet varastoinut autoosi 5000 kWh, olisit akulla voinut pörssisähkön ostoajankohdalla keinottelemalla pienentää kotisi sähkölaskua noin 150 euroa. Koska akku maksaa 15000 euroa, tuo pitäisi tehdä sata kertaa, jotta pääsisi edes omilleen (vastaa 1.5 miljoonan kilometrin ajoa).

Vähän kaipaisi ihan suoria pennosia/km keskimääräisellä km-määrällä, että olisi edes hypoteeiittisellä tasolla verrattavissa nykyiseen 30tkm/5L dieseliä/100km/700€ autoverot vuosittaisella verolla.

Vähän korkealta kuulostaa 5000kWh / 15000km = 33kWh/100km? Leaffin kulutus on varmaan keskimäärin luokkaa n.16kWh/100km, ja lataushäviöt 10-15% tyypillisesti, joten puolet liikaa?

Mainittakoon vertailun vuoksi bensiinin energiatiheys on n. 9kWh/l ja diesel n. 12kWh/l niin antaa osviittaa hyötysuhteesta.

Itsellä pitäisi pörssisähkösopimus alkaa ensi viikolla. Sähköauto olisi yksi kohde lisää, jota voi optimoida. Aurinkotouhu tuo osalle vuotta myös valoisan ajan varteenotettavaksi ohjata sähköä johonkin.

Froniuksella on Ohmpilot, jotta omaan käyttöön jäisi enempi, mutta se on ajateltu erityisesti vastuksille.
https://youtu.be/y3-ZabgaRnw

Viikonloppu on pörssisähkössä ollut kanssa aika edulista aikaa.

Autoja pitää uusia välillä, eikä uudet monimutkaiset autot vaikuta varteenotettavalta pitää montaa kymmentä vuotta. Näin myös sähköauto on varteenotettava.

Näköjään siedettäviä toimintasäteitä luvataan yhä halvemmassa hintaluokassa.
https://www.renault.fi/henkiloautot/...SAAEgJq2PD_BwE

Autoissa on myös mukana jotain fiilis ja tottumisjuttuja ja ensimmäiset siedettävän hintaiset sähköautot on ristiriidassa omiin aikaisempiin tottumuksiin nähden. Se on vähän kuin musiikkimaku, joka ei muutu kovin nopeasti. Pidetään peukkuja, että Toyota edistyy sähköautoilussa.

Toisaalta on kotitalouksia, jotka käyttää 50 000 euroa johonkin veneeseen, muuten vaan uuteen autoon tms. muuhun vähemmän välttämättömään kuten matkusteluun. Miksei energiainvestointi voisi olla myös vaihtoehto...

Sähköpyörän olen jo todennut toimivaksi, mutta senkään mahdollisuudet ei ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti, vaikka samassa mittakaavassa ei ole akkuongelmia kuin autoissa.

Aiemmin mainittiin renkaiden kuluminen millä voi olla merkitystä painavassa sähköautossa. Viimeksi kun henkilöautoon ostin renkaat, valitsin C-merkinnällä pakurenkaat, joissa oli vierimismerkintä kuitenkin kohtuullinen. Sähköautolla saattaisi tulla ajettua enemmän.

Henkilöautoja ei ole viimeaikoina ollut käytössäni ja kulutus varmaan yleensä yli 10 litraa dieseliä satkulla. Yhteen väliin huristelin invavarustetulla tilataksilla, eikä sekään puoli-ilmaiseksi mennyt ja lämpöä piti tehdä myös ettei palele. Mielellään sähköautoon ottaisin ilma Webaston.

Kohta pääsee vierestä seuraamaan täyssähköilyn autuutta. Viimeinen pari vuotta onkin mennyt aurinkopaneelien ja hybridin kanssa ajellessa. Velipoika eilen ohi ajellessaan pysähtyi jutulle, ja olivat käyneet tilaamassa uuden Teslan, toimitusaika noin kuukausi ja sitten tai siihen mennessä olisi hyvä löytää Kia Optimalle uusi koti...

Olisi mennyt kuulemma vaikka heti kaupaksi, kun kävivät Teslakaupan naapuriin sitä Optimaa tarjoamassa, 27k€ lupasivat heti jos tekevät saman tien kaupan. Meinasi ettei ihan sillä varoitusajalla arvaa luopua, kun jollain pitää kuitenkin tämä kuukausi liikkua, vinoilin sitten että kyllä tuosta pihasta siihen ratkaisu löytyisi, tarjosin ekaksi P38 Rangea. Huvittavaakin tuolla kuukauden ajelu olisi, siltä kannalta kun siirtymäajan hybridistä täyssähköön ajaisi bensakasilla...

Keskusteltiin kyllä tuosta bensakulusta, että olisihan se vähän reilumpi Rangessa mitä Optimassa, keskikulutusmittarissa kymmenkertainen ero, Optimaa kun ovat latailleet kotona aurinkosähköllä ja aina kaupoissa yms, niin bensalla ei ole paljoa tarvinnut liikkua. Jotain luokkaa 1,6 litraa sataselle väittää keskikulutukseksi, valtaosa ajosta kaupunkipyöritystä ja aina töpselissä kun tilaisuus vaan on, siihen pyöritykseen olisi "hyvä" ottaa samanlaisessa pyörittelyssä sen pari kymppiä sataselle kiskova maasturi...

Tavallaan ihan hyvä ratkaisu heille tuommoinen uusi, missä on kovin vähän huoltokohteita. Kun itse huoltaminen ei ole koskaan kiinnostanut, on välttämätön paha mistä mieluusti maksaa, eikä ole tekniikkaan oikein tuntumaa syntynyt. Liki toinen ääripää omaan suhtautumiseen verrattuna, itse taas kun tykkään tehdä itse, säästää siinä rahaakin, jota ei itsellä ainakaan ole ylimääräistä juuri koskaan. Aika sitten näyttää miten tuommoisen kanssa heillä tulee sujumaan. Laskelmia ovat kovasti tehneet, ja päätyneet että nyt kun sijoittaa pari sataa euroa enemmän kuukausittaiseen autoilukuluun, niin sillä saa sen uuden Teslan hankittua. Näkyy noita kilometrejäkin syntyvän heillä moninkertainen määrä omiin ajoihini verraten, keikkaakin muusikolla on vähintään riittävästi studiolla istumisen lisäksi...

Kunhan tuota nyt pääsee aikansa seuraamaan, niin pitää jotain raporttia aiheesta sitten kehitellä...

"Käytännön toimintamatka ID.4 Pro Performance: 360-520 km.

Todellinen toimintamatka riippuu myös ajotyylistä, nopeudesta, mukavuuslaitteiden ja muiden sähkölaitteiden käytöstä, ulkolämpötilasta, matkustajien määrästä/kuormasta ja topografiasta. Auton toimintamatkan arvioinnissa suuntaa antaa ilmoittamamme oletettu toimintamatkaväli eli vuosikeskiarvo, jonka 80 % asiakkaistamme saavuttaa. Välin alaraja kattaa myös ajot kohtuullisilla moottoritienopeuksilla ja alhaisissa talvilämpötiloissa.".

https://www.volkswagen.fi/fi/mallit/...SAAEgJhcPD_BwE

Ja totuus toimintasäteestä on?

Toimintasädettä pitää olla enempi kuin matka mitä sillä normaalisti meinaa ajaa. Jos taloudessa on toinenkin auto, toimintasäteen puolesta nuo on ok. Silloin se toinen voi olla muukin kuin dieselauto jos sähkövehkeeseen saa suurimman osan ajosta.

Tänään Hiluxin veroa maksaessa tuli mieleen jos kaikkien autojen vuotuisan veron verran parannettaisiin latausmahdollisuuksia kustannustehokkaimmalla tavalla, asiassa tapahtuisi jo paljon edistymistä.

Jos tilanne on tämä, että sähköautoista aiheutuu paloriskiä, joka ei hallinnassa, niin ehkä autolle varattava paloturvallinen paikka, jossa sitä ladata. Luin jostain netistä, ettei palava kaasubussikaan niin miellyttävä ole.

Sähköautostakin joutuu maksamaan käyttövoimaveroa 1,5senttiä/päivä/100kg. Ainakin nyt alkuun, varmasti nousee kun sähköautot yleistyy...

Näin on, että muu maailma yrittää tehdä näillä rahaa. Sama on muuallakin yhteiskunnassa. Esim. miksi terveys- ja sotepalveluilla tehdään bisnestä.

Paljonko sitä kaupunkipyöritystä loppujen lopuksi sitten kenelläkin tulee? ymmärrän jos ajaisi vaikka taksia keskustassa niin asialla on merkitystä.

Vie omakin jeeppi kaupungissa yli 15, liki 20 jos olis pelkkää lyhyttä pätkää kylmästartteineen. Ajoin 3,5km työmatkaa vikkon pakkasilla, niin joku 18l/100km oli kulutus. Nyt ajan 12l/100km kulutuksella töihin koska matka onkin jo 50km/sivu...Kumpi sitten maksaa enempi.

Itselle ei juuri ollenkaan, kaupunkiin kun asioille lähtee niin ensimmäine reilu 20 km on ysitietä. Aiemmin kun asuttiin noin 8 km päässä keskustasta, niin kaupunkiajoa oli pääosa ajosta, ja vuotuinen ajomäärä kolminkertainen nykyiseen nähden. Veljellä taas päivittäiset liikkumiset, kotoa studiolle, vaimon ja pojan kuskaamista kaupunkikohteesta toiseen, ja sitten vastapainoksi keikkareissuja (ennen koronaa, nyt vähemmän) melkein joka viikonloppu... Reilu parikymppiä vuoteen sanoi kertyvän ajoja, itsellä alta kymppiin mahtuu kaikki...

Eilen iltasella spekuloitiin vähän moneltakin suunnalta, ja lopputulema oli että enemmän säästää kun näillä vanhoilla romuilla ajot suorittaa. Kun ei ole pääomakuluja ollenkaan, se muuttaa palettia aika paljosti...

Ja joo, piti sitten laskea, tänä vuonna on tullut ostettua kokonaista 1620 litraa bensaa, josta suuri osa ysikasia. Eikä yhdessäkään keksinnössä dieselveroa...

Itse olen nyt jo muutamaan otteeseen nähnyt töissä Scanian jakeluautoja sähkömoottorilla. Tai ainakin pelkkää suhinaa kuului kun lähti pois..
Kaupunkiympäristössä varmasti hyviä vekottimia niin kuskeille, ympäristölle kuin ympärillä oleville ihmisille.

Vähän sama kuin dieselillä säästäminen, saa ajaa jo verojen takia jonku pari kymppiä vuodessa että on tasoissa, jotkut vaativat enemmän remonttia ja kalliimpia ostaakkin kuin bensaversiot niin saattaa olla 30-40 tonnia ennenkuin ollaan tasoissa ja alkaa säästäminen..

ja tosiaan monen kympin auto säästämistä varten on vain yksi tapa perustella itselleen että haluaa uuden auton.

Kätevän tuntuisissa autoissa on melkein aina dieseli. Itsellä ei yhtään henkilöautoa. 2001 Jumper tuli tyhmyyksissä hommattua kun tavaratila oli hyvä, ok ajaa, mutta liikaa vikaa. Jos on pakko hommata uudempi auto, niin siinä sähkö olis tervetullut.

2000-luvun vehkeissä ei oikein ole sitä leppoisaa harrastamista, jossa mekaanisia vikoja korjailee yksinkertaisin työkaluin.

Onko samaa autoa pensa, diesel, sähkö tai hybridi versiona?
Ja millasethan hintalaput niissä on?

Nimenomaan sähköversiona ei vielä ole paljon käteviä autoja. Olis e NV200 vähän edes yritystö.

En ole ihan selvillä missä menee Caddy ja Transporter tässä. Sellaista ei sähköl silti kohtuuhintaisena käytettynä.

"Miksi liikenteen päästö*keskustelu pyörii itse*pintaisesti hiili*dioksidissa? – ”Polttoaineella on enää marginaalinen vaikutus”
Julkiseen keskusteluun mahtuu päästöasiantuntijoiden mukaan pääsääntöisesti vain yksi aihe kerrallaan."

"”Ajoneuvotekniikan kehityksen johdosta liikenteen päästöhaasteet ovat siirtyneet haitallisista lähipäästöistä voimakkaammin kasvihuonekaasupäästöihin."

"Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusimpien autojen päästötasot ovat tehokkaan puhdistustekniikan ansiosta niin pienet, että polttoaineella on enää marginaalinen vaikutus haitallisiin päästöihin."

https://www.is.fi/autot/art-2000007002073.html

Niin. Mietitäänpä näitä hetki, ja sitten pähkitään että mikä vaikkapa ilmastollinen kuormitus olisi:

https://www.talouselama.fi/uutiset/t...3-7df51592daee

Mutustellaanpa taasen hetki. Vain meidän osuus tulisi olla siis se 700.000 tuhatta. SEITSÄMÄNSATAATUHATTA! Kuinka vitunmoinen kuormitus olisi että koko telluksemme bilikat samassa suhteessa saataisiin akkukäyttöiseksi? Unohtamati että akut eivät todellakaan ikuisia, ja niitten lataamiseen tarvittava sähkö ei nyt vain jostain edelleenkään tyhjästä putkahda. Ja niiden akkujen ympärille kait se autokin olisi ihan kiva rakentaa...

Paljonkohan Jo vain yksistään meidän 700.000 sähköatojen tarvitsemien latauspisteiden metallien louhimiseen, jalostamiseen ja lopputuotteeksi saattamiseen sekä näiden asentamiseen & kuljettamiseen?

Ai niin, vittujako väliä kun se ei juuri meillä ilmastoa kuormita!

Edellisestä aika kuvaavaa erään "vihreän" PK-seutulaisen akan toteamus kun kiimassaan haluaa ajaa Malmin lentokenttää väkisin asuin alueeksi, mutta sen paalutus vaatisi 14.000 km. (juuh, luit oikein. Neljätoistatuhatta kilometriä) paalua. Siis pelkkää tb-paalua muista, vaikkapa viemäröintiin ym. maaperään liittyvistä ongelmista puhumattakaan:

"Malmin paalutukseen tarvittaisiin yli 14 000 km teräsbetonipilareita
4.12.2018
FacebookTwitterWhatsAppEmailShare
Suomen Kuvalehti uutisoi Malmin lentokenttäalueen rakentamissuunnitelmien ympäristövaikutuksista. Maaperän laadusta johtuen alue pitäisi paaluttaa tiheästi. Artikkelissa arvioidaan paalujen valmistamisen hiilidioksidipäästöjä: pelkästään paalujen valmistuksessa syntyy yli 350 000 tonnia hiilidioksidia, lisäksi kasvihuonekaasuja tulee paalujen asennuksesta ja alueen puhdistamisesta. Paaluttamisen kustannukseksi arvioidaan jopa 470 euroa kerrosneliömetriä kohti. Tämä nostaisi esimerkiksi 100 m2 perheasunnon hintaa 47 000 euroa.

Tiedot perustuvat kaupungin teettämiin rakennettavuusselvityksiin ja ao. virkamiehet vahvistavat ne oikeiksi."

https://www.malmiairport.fi/malmin-p...tonipilareita/

Pilareiden valmistamisen osuus siis tuo. Minkähän verran materiaalien valmistuskin kuormittaa? Pelkästään jo raudoituksien.

Ja tämä sama akka toteaa että pk-seudun ilmastokuormitus ei kasva koska niitä EI VALMISTETA TÄÄLLÄ!!! Ne kulkeutuu tänne lie itsekseen lentäen ja uppoavat maahan vain ajatuksenvoimalla...

Ollaan niin vitun vihreää edelläkävijää, ja maksetaan siitä itsemme kipeiksi, ja saastuttaminen laitetaan todellisuudessa muiden harteille. No mutta hei, omakilpi kiiltää vaikka ruoste alla onkin syönyt kaiken!

Siinäpä tekovihreille patteripyllyille pähkittävää.

Toivottavast oppinnet viime vuostuhannen rakennus virheist.
 

Ja ovat oppineet käyttään oikeet betonilaatuu ja ruostumattomii tai haponkestävii rautoi betonin sisäs...Tai sit ei... Ettei tarvii purkaa pakennuksii päältä pois kun paalut happanee alta.....happmas suomaastos......ja soppa ei ei nää pysy lautasel.....
Eikä auta sinkit raudiois kun hetken kun hapan suovesi pääsee rautoihin.
Ja ton jälkeen neliö hinta pompsahtaa 20v. kuluttua aurinkoon.
Ja toi sekä huonot vesieristykset syynä miks noit siltoja on ollu ns. isomman huollon alla viimeiset 5v. Pahimmat jopa valettu uusiks kirkailla raudoilla.
Halpaa kun saippua.....

Järkee saa käyttää......Ja rakentaa oikein......
Eikä tohonkaan ongelmaan injektointi betskuun auta.......ku ei oo mitään mikä sen pitäis kasas.....ku raurat sulanu norjan romiin.
Ja tolla norjan romilla on uskomattomattomasti voimii betskun sisäl.
Kun se alkaa turpoo niin se halkoo kaiken, veden ja pakkasen kanssa.

Eikä nääkään virheet tuota yhtään päästöi......Eikä maksa mitään.....

Sähköauton valmistaminen tuottaa n 10 tonnia enemmän päästöjä kuin vastaavan bensa-auton valmistaminen (määrä riippuu voimakkaasti akun koosta). 700 000 auton tekeminen tuottaa luokkaa 7 miljoonan tonnin ylimääräiset päästöt. Niitä ei tietenkään lasketa liikenteen päästöiksi, koska päästöt eivät synny liikenteessä vaan jo ennen liikennöintiä.

Polttomoottoriautossa vastaava ongelma voitaisiin ratkaista tankkaamalla auto jo valmiiksi tehtaalla käyttämällä muutaman tuhannen litran tilatankkia. Sen tilatankin voisi sitten auton käyttäjä jättää kotiin, ellei halua kuljettaa ajossa mukanaan. Niin kauan kun polttoaine otetaan tuosta tankista, auto on nollapäästöinen.

Ylempänä Wikellä oli hyvä huomio kuinka tulee kaikenlaista muutakin ympäristökuormitusta kuin hiilidioksidipäästöä. Kuormitusta on kokonaisuutena liikaa ja liian paljon ihmisiä kuluttavalla elämäntavalla.

Sitä ei vielä tiedetä minkä verran ongelmia tulee vaikka 50 vuodessa sähköautojen akkujen valmistamisesta ja romuttamisesta. Asiassa ollaan vasta alussa.

Se on kuitenkin selvä, että öljylutraaminen on kallista ja ongelmaista pidemmän päälle. Jo lähitulevaisuudessa moni jolla on varaa uuteen autoon valitsee vaihtoehdon, jota voi ladata edulisesti kotona. Osaa vähän ja joitain enempi. Bensaa eikä dieseliä ei saa mistään edulisesti.

On mahdollista myös, että otetaan käyttöön tekniikoita, jossa energiaa varastoidaan kätevästi muuhun kuin sellaisiin akkuihin mitä nyt käytetään. Ties vaikka nesteeseen tai kaasuun.

Jos maasturilla ajetaan 500 000 kilsaa, kulutus 10 satkulla, on se 50 000 litraa dieseliä. Jos puhutaan ajasta eteenpäin, ajatellaan dieselin hinnaksi 2 euroa litra, se on 100 000 euroa. Myöskin siitä tulee päästöjä kun tämä määrä rahaa tienataan.

Jos oikeasti pyrittäisiin parempaan biodiversiteetin säilymiseen ja ihmisten aiheuttamien haittojen vähentämiseen, niin puhuttaisiin väestönkasvusta.
Ihmisiä on nyt 7823 miljoonaa ja joka vuosi ihmisten määrä lisääntyy noin 80 miljoonalla. Tätä menoa vuonna 2050 meitä on 10 miljardia.

Tavoite pitäisi olla 3 miljardia (1960) tai korkeintaan 4 miljardia (1974) tasossa. Suomalaisten osalta tämä tarkoittaisi noin 4 miljoonaa asukasta.

Periaatteessa Suomessa voisi olla vaikka 15 miljoonaa ihmistä eikä meillä olisi mitään hämminkiä väestöntiheyden kannalta. Sinällään toki nykytilanne on parempi, enkä ainakaan itse kaipaisi tänne juurikaan enempää asukkaita.

Euroopan populaatio on kasvanut 1960- luvulta tähän päivään n.600 miljoonasta n. 750 miljoonaan, eli n.25%.
Pohjois-Amerikka ~200 miljoonasta 370 miljoonaan. Prosenteissa siis n.50%.
Karkeasti sanoen länsimaissa populaatio on siis kasvanut n.800 miljoonasta reiluun miljardiin, eli karvan yli 25%.

Etelä- Amerikan alue n.220 miljoonasta 660 miljoonaan, eli 200% kasvua.

Aasian alueen väestön määrä on kasvanut 60- luvulta tähän hetkeen 1700 miljoonasta 4600 miljoonaan. Kasvua on siis karkeasti ottaen 175%.
Afrikan alueen väestön määrä on kasvanut 285 miljoonasta 1350 miljoonaan, eli lähes 375%.


Vaikka länsimaissa käytetään paljon enemmän luonnonvaroja per asukas kuin kehitysmaissa/ osin teollistuneissa halpamaissa yms., niin tämän maapallon ongelmat on nimenomaan Afrikan ja Aasian alueen aivan tolkuton väestömäärän kasvu, ja osittain Etelä- ja Väli- Amerikan koska siltä(kin) alueelta kaadetaan mm. sademetsää vuosittain todella paljon, ja kasvava väestö muutenkin tuo ongelmia luonnon kanssa.
Sitten sellainen asia mitä moni viherpiipertäjä ja päättäjä ei vieläkään tunnu tajuavan hiilineutraaliuskiimassaan: esim. Kaakkois- Aasian alueella (Malesia, Indonesia etenkin) sademetsät on vaihdettu silmänkantamattomiin jatkuviksi palmuöljyplantaaseiksi. Siinä sitä on luonnollista bioraaka- ainetta :D

Näkisin näin, että Suomessa perhe pystyisi tulemaan toimeen ihan hyvin nykyajan keinoja hyödyntäen hehtaarin tontilla. Silloin voisi ajojakin vähentää.

Kaupunkeihin mahtuu ihmisiä, mutta niihin meinaa syntyä huonoja asuinalueita ja kalliita kustannuksia.

Siinä on vanhempi herrasmies ajatellut talon lämmitystä uudella tavalla:
https://yle.fi/uutiset/3-11633210

Näkisin tuollaisen kehittämisen tuovan elinikää talolle lisää ja hyötyä on myös joskus uusille omistajille.

Tuossa kohteessa otetaan talteen lämpöä aurinkoputkilla ja ilmalämpöpumpuilla isoon, 2500L, varaajaan.

Tuohon kun rakentaisi vielä isomman varauskapasiteetin, niin lämmöstä saisi jo luotettavasti sähkönkin, kiinteistön ja kulkuvälineiden tarpeisiin.
Matalalämpöisestä varaajasta saisi lämpöpumpulla nostettua lämpötilan höyryn puolelle.
Siihen sitten suljetulla kierrolla oleva höyrykone, joka pyörittäisi generaattoria.
Höyrykoneen lauhdelämpö menisi takaisin varaajaan tai kiinteistön lämmityskiertoon.

Kohteessa myös uima-allas, johon myös hyvä varastoida energiaa. Sellainen aparaatti voisi olla fiksu, joka tutkii pörssisähkön hintaa ja ohjaa laitteita. Vaikka kytkee kolmea vaihetta päälle ja pois.

Itsellä tulevaisuuden ideoita miten tehdä betoninen lattia johonkin kätevästi niin, että se varastoi lämpöä. Voisi ajatella, että mukana on nestekierto ja lämmityskaapelit. Jos ei teekään kauhean isoa lattiaa, vaan syvän painavan möykyn.

Tavallinen ilmalämpöpumppu lämmittää kohtuullisesti lähellä olevaa lattiaa, siitä tulee mieleen, että jos lattiassa on vesikierto, levittäisikö se samalla lämpöä vaikka autotalliin.

Kiinalainen Nio on menestyksekkäästi kehittänyt tätä järjestelmää, auton voi myös ostaa liisaamalla akun https://www.youtube.com/watch?v=4bahXXZ6Lxs&t=429s Osakkeen arvo noussut vaivaiset 2500% vuodessa

Standardoituja vaihtoakkuja suunniteltiin käyttöön 1910-luvulla, joten aivan uusi idea ei ole. Silloin ongelma oli, että akkuja tarvittiin moninkertainen määrä autojen lukumäärään verrattuna, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat edes jossain määrin.
Nykyisellä "äly"tekniikallahan tuota ongelmaa voidaan jonkin verran pienentää.

Akkutouhu on tullut näköjään joihinkin työkoneisiin. Jos nämä pienkuormaajat ei olisi niin kalliita, tulis ehkä hommattua pihatöihin sähkö Avantti. Se olis hyvä koska melko pienellä äänellä voisi tehdä muita häiritsemättä hommia.

https://www.avanttecno.com/fi/kuorma...sarja/avant-e6

Taidan tänään käydä hakemassa pienkonebensaa. Pikkujyrsimestä bensa loppu. Jos se toimisi akulla, ei tarvisi hakea.

Rahoiksi lyöminen on käsittääkseni yksi merkittävimmistä syistä miksi sähkö- ja akkuvehkeet lähtee yleistymään. Sama syy on ollut fossiilisten polttoaineiden kohdalla.

"Talosta paloivat aina sulakkeet, kun 15990 euron käytettyä töpselihybridiä ladattiin – lopulta hajosivat myös laturi ja koko auto
Myös ladattava auto voi olla melkoinen murheenkryyni."


https://www.is.fi/autot/art-2000007630391.html

Rehellisesti hitonkaan hajua noista, mutta jotenkin kuullostaa sangen hassulta että sähköhimmeli tarvitsee apuvirta jostain syystä. :) juuh, oli hyrpidick, mutta silti...

"Myyjäliike joka tapauksessa arveli, että vika johtui ulkoisesta syystä ja epäili myös väärin tehtyä apuvirran antamista.".

Jutussa ei puhuta mitään latausasemasta......
 

Yleensä noi hybridit ottaa sisäänsä yhdel tai kahdella vaiheella.....
Niin paljon kun saa.....
Täys-sähköt kaikillla kolmella.....Niin paljon kun saa.....
Eli mahdollisimman nopeasti akku täyteen sen mukaan mitä kulkineen äly ja latausasema antaa.
Silti näiskin sähkökulkinevärkeissä on äly sisällään elektroniikassa.....mitä tekevät.
Ja tärkein......Noi latausasemat on dippikytkimin säädettävissä, ketjutettavissa ja autoa suojaavissa valintamahdollisuuksiissa, sisältäen dynaamisen kuorman jaon kentälle latauspisteille, ja jopa sovelluksella avattavavuuden......
Eli väärät asetukset latausasemassa/asemissa tappaa sähkökulkineisen akut.
Ja nois on kuitenkin elktroninen latausvirran rajoitin. Ja vikavirtasuojaukset sen mukaan mitä sähkökulkineisiin vaaditaan.....
Sekä lukitustieto ja mekaaninen lukitus siitä kun latausjohto on kiinni verkossa.
Käyttäjä määrää sen koska latausjohto irtoo lataus asemasta.

Oliskohan tässäkin tapauksesa latausaseman käyny rakentamassa
kummeli tyyliin " Jakke ja Sepi" Eli Sawolainen Vituks-Män....:D :D :D
Ämpärillä ei voi ottaa jos kauhalla annetaan.,......
Eli asetukset pielessä latausaseman verkosta otto-virtaan ja sulakkeisiin nähden mitä sähkökulkineeseen tarjoillaan......:D :D :D

Tää story.
Latausasemista verkosta sähkökulkineisiin type2 tyyliin useamman latauspisteen kentältä.

ps.
Omista shuko tai 3-vaihe CEE-rasioista lataajat.....varmistukaa et niis on varmasti mäyhyy mitä auto pyytää silloin kuin shuko tai type2 johto on kiinni voimavirta rasiassa.
jos järjestelmässä ei oo virran rajoitusta varmaan nallit napsahtelee..... Haluu sen mitä auto pyytää.
Suosittelen latausaseman hankkimista, jopa vaadin....kun puhutaan muista kun auton omasta shukolaturista. Nois on elektroniset virran rajoittimet...

Jutusta tuli mieleen ettei kuitenkin olis niin, että vikavirtasuoja lauennut.

Kerrostalossa tuli mentyä katsomaan miksei vanhemman rouvan Punto käynnisty. Ei tarvinut suorittaa tekniikan tohtorin tutkintoa ymmärtääkseen mikä mättää. Akulla ei ollut kovin hyvät edellytykset latautua lyhyillä matkoilla. Taviksille ei meinaa mennä jakeluun, ettei kylmä akku lataudu kovin hyvin.

2012 vuosimalli ja 156000 kilsaa voi tuntua jossain tuollaisessa Opelissa.

Volvolla näköjään pientä sähkökaivinkonetta ja kuormaajaa.
https://youtu.be/f2u9kcQQSiE
Asiakkaat ei todellakaan tykkää jos ne ei toimi. Melkeen veikkaan, että toimii.

Pitäs autoistakin saada jotain tolkkua mitkä mallit on hommien tekoon ja mitkä on facebook päivitysten tekoon.

Toi on täysin turvallinen tilanne......Kun vikavirtasuoja laukee....
Tehonkestoon tai vikaan......Tai sulakkeet.... Silloin ne ovat toimineet oikein.
Suojannet ihmisen johdon varres tai syöttävän kaapelin.....
Mutta kuinka sähkörekkula suojaa itsensä? Se on kirjoitettu koodiin jollekin piisirulle.....
Eli ovat yhtä tyhmiä kuin koodiensa kirjoottajat.....
Niin silloin ei kyllä lataakkaan.....Eikä värkit liiku aamusta vaadittavaa toimintasädettä.
Ei se jännitteetömyys kulkineita ja akkuja riko.....vaan se että ei ehkä sähkörekkula osaa suojata itseensä.
Ja noidenkin elktroniikalle nollavika on varmasti se pahin joka elktroniikan tappaa.....niin et suhisee....
Ja silloin ei latauspisteen syötössä ole ollut ollenkaan A- tai B-tyypin vikavirtasuojausta. Riippuu tapausesta onko latausasemassa elektroninen virran rajoitus vai ei.
Suositus on kuitenkin että paremmin suojaava....ainakin Garo:lla.
Ja seuraavaks pahin....Alijännite yli 6%......Ylijännite ei niinkään paha, yleensä rjattu 10%:iin. Jos elktroniikkaa..... Tyhmät toimii suuremmiskin rajois.
Ja noist sulakkeiden palamisista tai vikavirta suojan laukeamisesta tehon kestton jos muuta vikaa ei löydy olisi pitänyt huomata sähkörekkula haluu enemmän mitä saa......
Eli asetukset pielessä....joka varmin tapa paskoo sähkörekkulan akusto.

Nooh, niin tahi näin. Ei tuo patteriautoilu lupaavalta kuullosta tuoltakaan sortilta.

Latausasema (siis se kotiin asennettava AC-laite) on varsin tyhmä kapistus, se ei käytännössä muuta ole kuin iso rele joka kytkee auton sähköverkkoon (plus datalinja, mikä kertoo paljonko voidaan kuormittaa).

Varsinainen latausäly ja AC->DC konvertteri on autossa, joten muutamankaan kymmenen prosentin heittelyt jännitteessä tuskin haittaa toimintaperiaatteesta johtuen.

Sen sijaan laturilta on ihan fiksua mennä vikatilaan jos jännite tippuu sen 6%, koska sehän tarkoittaa että se puuttuva jännite on muuttunut lämmöksi matkalla huonon kaapeloinnin takia.

Kaikista autoista tulee vanhetessaan Ooppeleita.....:D :D :D

[QUOTE=tekniikkamies;1437271

Omakotiasuja on latauksen järjestämisessä hyvässä tilanteessa. Jos tavallisin sähköliittymä on 3x25 ampeerinen, sen voi joutua päivittää 35:seen.

[/QUOTE]


Kyllä sääliksi käy niitä sähköautoilusta haaveksijoita, jotka unelmoivat halvasta autoilusta ja ostavat sokkona muutaman kymmenen kWh:n/vrk nielevän sähköauton.

Sähköliittymän "päivittäminen" maksaa jo kiinteinä maksuina useita kymppejä/kk lisää.

Pää/mittauskeskuksen pelkkä "päivittäminen" 25A (K2 varokepesät => 35A (K3 varokepesät) ei sekään ole mikään muutaman satasen pikkujuttu.

Pääkeskuksesta riippuen joutuu vaihtamaan koko kaapin. Kaikkiin vanhoihin 25A keskuksiin kun ei mahdu isommat 35A (käytännössä K3/63A varokepesät) päävarokkeiden kalut sisään.
Jos vaikka mahtuukin, niin sitten joutuu taas keskuksen sisäisiä kytkentöjä muuttelemaan.

Takavuosina meni omakotitalojen syöttökaapelina 4x10mm2 Cu -syöttökaapeli ja se riitti juuri tuohon 3x25A liittymään, riippuen linjan pituudesta.
3x35A ... 3x63A liittymään piti vetää 4x16mm2 Cu -syöttökaapeli tai jopa paksumpi, riippuen taas linjan pituudesta.

Pahimmassa tapauksessa se sähköautoilusta haaveksija saa kaivauttaa myös sen uuden syöttökaapelin sieltä lähimmältä puistomuuntamolta asti... :p

Jos taas puistomuuntajasta loppuu teho kesken, niin tältä sähköautoilun ystävältä peritään myös maksu tuon muuntamon suurentamisesta. Tosin osa kuluista peritään myös naapureilta (jotka suurentavat liittymiään)
.
Kustannusten pompsahtaminen riippuu niin monesta asiasta.

Ottakaa asiasta kunnolla selvää joka kantilta, ennenkuin lankeatte myyntitykkien puheisiin halvasta autoilusta...

Nyt on Jumpy sähköversiona:
https://www.citroen.fi/mallisto/citroen-e-jumpy/

Mulhan on Jumper enkä voi olla kovin ilahtunut sen sähkövarusteista, joskin ikääkin on.

1980-luvulla oli sähkövarusteet ihan ok, joskin turvatyyny on hyvä uudistus.

Noista kiinteistölle tulevista sähköistä ja niiden riittävyydestä, minun vaatimattomasta kodista mitattiin oikosulkuvirtaa 1300 ampeeria. Sukulaismiehelle on jonkin matkan päässä 2 kpl 63 ampeerin liittymiä pihapiirissä koska on enempi sähkön tarvetta. Mielestäni tämä ei ole akilleenkantapää ja jos jollain on surkeat sähköt, ei ehkä kannata ensimmäisenä hankkia jotain sähkörekkaa pihaan ;-)

Itsellä ainakin enempi jarruttaa vaikka tuo sähkö Jumpyn hinta jos Jumperin saa 1000 eurolla ja 2000 on jo hienoa valinnanvaraa...

Jos siitä sähkövekottimesta saa säädettyä millä teholla sitä lataa, niin vertailun vuoksi laitoin 1500 wattisen lämmittimen lämppärin letkuun, samalla teholla lataisi auttavasti.

Siinä olen samaa mieltä, ettei sähkövehkeilläkään välttämättä kovin eduliseksi tule kun ei se tule nykyisilläkään. Ehkä jatkossakin on eri hintaisia vaihtoehtoja.

Aikaisemmin on tullut tutkittua miten sähkö mihinkin tulee koska on tarvinut paineilmaa ja hiekkapuhaltamista. Sellaisissa kiinteistöissä, joissa on aneemisia johtoja, on tekniikka yleensä museokamaa, joissa uusimisen tarvetta. En pidä pelkästään huonona asiana jos kotimaassamme kehitetään infraa. Infran kehittämisessä tarvetta kun öljylämmityksistä luovutaan, laitetaan muuta tilalle.

Norjasta saisi käytännön kokemuksia mitä ongelmia on ollut ja mitkä on ratkaisut. En ole paljon mistään kuullut, etteikö uudessa tekniikassa kannattaisi olla melko ripeä käyttöönottaja ellei riskit ole täysin hallitsemattomat.

Mitenkähän tuo 1300A on mitattu?

Hatustako sä vetelet noita virtajuttuja?

Mul on lomake, johon merkitty 1,3 kA, mittalaitteet Fluke TS150 ja Telaris Proinstall-100.

Päättelitkö jostain, että pitäs olla jotkut muut lukemat? Minusta lukema vaikuttaisi sikäli asialliselta jos haluaa isommat pääsulakkeet.

Ihan perssilmällä näyttäisi, että sähköauton lataus ei tule olemaan ongelma.

Näyttäs olevan jännite / resistanssi mittaus. Virtaahan tuossa ei mitata. Se lasketaan noista parametreista. Ilmeisesti tuo asennustesteri on aikamoinen laite kun osaa ajoittaa mittauksen nollakohtaan jolloin se ei pala siitä testistä. Vaatimus on huomattavan alempi kuin tuo ilmoittamasi 1300A lukema jolloin voisin olettaa sinun asuvan todella lähellä pudotusmuuntajaa.

Itsellä ei ole testeriä ja vaikka olisikin, niin voisi mielenkiintoa tulla enempi siitä jos tietäisi mikä useammassa kiinteistössä tilanne ja minkälaisia oli ongelmat.

Tosiaan muuttaessa mietin sitä mitä asioita voi kehittää ja kävin katsomassa aika kummallisia kiinteistöjä. Infratilanteeltaan surkeat oli toisaalta hyvin halpoja. Yhdessä vapaa-ajan asunnossa tolppaan tuli kolme vaihetta ja siitä lähti yhdellä vaiheella. Täällä ei ole kauhean pitkä matka muuntajaan ja aivan aneemista johdinta ei ole käytetty.

Toisaalta kerrostalossa, josta muutin meni ikkunasta katsottuna varsin lähellä kolme erilistä johdinta ilmassa.

Hiekkapuhallussyistä tullut tavaksi katsoa mistä sähkö tulee. Surkeaa johdinta on yleensä vain lyhyt matka. Ennen näkyi rakennuksissa niitä neliskulmaisia metallisia kolmivaihepistorasioita ja rinnastaisin niiden sähkön tarpeen sähköauton lataamiseen.

Sähkösopimus on tullut muutettua pörssisähköksi:
https://sahko.tk/

Jonkin verta optimoinut sähkön käyttöä halvimpaan aikaan. Yö tuntuisi järkevältä sähköauton lataukseen. Jos 6 halvan yötunnin aikana täydentäisi latausta 20 kilowattituntia, tulisi tuntia kohden joku 3333 w.

Kiinteistössä, jossa on ollut öljylämmitys, voi lisääntyneen sähkön tarpeen takia joutua päivittämään pääsulakekokoa.

Jostain syystä nyt ollaan enempi huolissaan sähköautojen vaatimasta kuormituksesta vaikka kuormitusta tulee myös öljylämmityksestä luopumalla.

Jeesus-kanavalta tuli ohjelma Israelista (yllättäen). Siinä oli tarinaa israelilaisesta firmasta, joka teki vaihtoakkuihin ja Renaultiin perustuvaa sähköautojärjestelmää. Konkurssihan siitä syntyi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Better..._%28company%29

Optimaalisessa asemassa ovat omalla kiinteistöllä asuvat kaukolämpöverkossa roikkuvat. Eli lämpö tulee putkesta lämpimänä vetenä vaihtimeen.
Syöttökaapelit ylimitoitettuja vain "käyttösähköille" valaistus/pistorasiat ja talous/viihde-elektroniikka. Ja vielä parempi jos on vielä puulämmitteinen sauna.

Ainakin Vantaan Energialla sulakekoon kasvattaminen maksaa liittymähinnan erotuksen sulakekoon mukaan, ja loput listahintojen mukaan....
Ja alkaa ton jälkeen riittään sähköö myös harrastetiloihin isommillekin kolmivaihe värkeille. Kunhan tietää mitä asumukseen menee ja käytöt on oikea-aikaistettu.....

Että näin.

Muut erikseen, ja voi olla ongelmia.

Ja huonoimas asemas ne joilla terassl talvikäytettävät, sähköllä lämmitettävät pore/uima-altaat.....Yleensä jo noihin kaikilla herkuilla menee jo 3x25A.
Halpaa ku saippua.....

Ja noist sähkövärkeistä.....Lataus-asemasta kannattaa tarjoilla vähintään hybridille 11kw ja täys sähköisille 22kw, niin lataus on edes hehtaarilla.....Ja tonkin voi ajastaa.
Ja maksaa ihan saman.....nopeesti tai hitaasti. Vilkaisu auton omaan type2 latausjohtoon ketoo heti mitä rekkula voi ottaa sisäänsa. Kaikista löytyy sisäosat kahdesta pienest liittimest = Kytketty latausasemaan tieto puolin ja toisin, autolle ja pistukan lukitukselle. Isoimmist reist. Huonoimmist löytyy vain 1-vaihe+N+PE, keskiverroist 2-vaihetta+N+PE. Ja ehkä paremmista toi 3-vaihetta + muut.
Tarkastakaa tää tai ottakaa selvää mitä ootta hankkimas..... Hankinnan jälkeen on turha rytistellä jos on jo paskat housus.
Eikä kannata unohtaa sitä lämmitystolpan 16A suojattua pistorasiaakaan....Tarvii talvella.....
Silti noilla paskimmilla ei tee mitään jos täytyy vetää perävaunua..... varsinkaan sen kans mäkilähdös sähköllä.....:D :D :D
Hybrideis akkukoot varmaan ton 8,9-20kAh ja täys-sähköt varmaan 40-100kAh tai enemmän. Ja raealistiset toimita matkat sähköllä kaikkee 10km-500km.
Ja mitä kylmempää ulkona ja hytis niin sitä vähemmän.
Kiire ratkaisee kuinka nopeesti haluut saada akun täyteen päivälläkin. Silti kannattaa muistaa oikeet latausnormit rekkulaan akustonsuhteen.
Huonosti ladattuna akusto vanhenee nopeemmin.

BTW.
Oikeessa älyverkossa oikeilla värkeillä voi kotitaloudet myös ladata/hyödyntää sähkökulkineiden varasoitunutta energiaa yö-/päivä- tai tuulettomaan aikaan....
Siemens tekassu joskus vuonna miekka ja kivi ekan tollasen sovelluksen verkossa roikkuviin taloihin yhdellä asuinalueella Gyntherlandias....

Olen tuuminut, että 25:sesta liittymästä voi ottaa enempi irti jos tekee kunnolla myös sellaisen akkusysteemin, jolla voi käyttää ilmalämpöpumppua, jääkaappia ja elektroniikkaa, niin voi käyttää ajoittain liittymän koko kapasiteettia tiettyyn tehtävään.

Auttas myös jos käytössä olisi jonkinlaiset selkeät mittarit, joista näkee jokaisen vaiheen ampeerit. Ei tulis silloin kuormitettua liikaa mitään vaihetta.

Isommassa liittymässä ei ole muuta vikaa kuin se jos perusmaksut nousee vaikkei kapasiteettia niin tarvikaan.

Tuli hieno innovaatio mieleen, jos jatkossa tilanne menee siihen suuntaan, ettei ole varaa ajaa millään jämäkällä perävaunun vetoautolla joko siksi, että hyvät on liian vanhoja, verot on liian kovat, polttoaine maksaa liikaa...

Asianhan vois ratkaista niinkin, että hankkii sitten pilipaliauton, joka ei maksa ihan hirveästi ja lisäksi hankkii traktorin. Sitten ei tarvi niin jämäkkää autoa.

Omien kokemusten mukaan monet polttomoottoriautot ei ole ollut mitään mahtavia perävaunun veto ja etenkin peruutusautoja. Ei ole kuitenkaan persvakoäijäporukoissa mikään hyvä juttu jos sähköautot tulee esiin huonoina peräkärryn vetäjinä.

Pitää paikkaansa......
 

Jos jakelet viisaasti ton 3x25A syötön päivä-, yöajan ja käytönmukaan.
Ja vaihekuormat pidät balanssissa sovittamalla vaikka laturin/vaihe lataamaan vireen energian akustojas samaan aikaan kun lataat talon akkupakettia kun lataat sähkörakettia jos yks tai kaks vaiheinen, kolmivaiheisella ei vinokuorma ongelmaa.....oli sulla verkkoon syöttävä vihree järjestelmä tai ei. Jos on niin kaikki omavarane kannattaa käyttää eikä myydä pikkahintaan energiayhtiölle.
Mulla mökillä käytös victron enregyn 30A laturi, bluetuutti malli josta näkee akustosta, käynnis olevasta lataus-syklistä tehosta ja akkujännittestä kaikki puhelimella eikä ainakaan ton suhteen tarvii erillisii mittareita. Noita varmaan tehokkaampiakin.

(Tosin mökillä ei tarvii sähköraketteja jos ei sähköperämoottoria lasketa, ladata mut akkuja kuitenkin. Kun ei paista eikä tuule.
Omasta verkosta diesel generaattorilla...... Ei oo tuolla perus, energia eikä siirtomaksuja ja veroi noista......:D :D :D.
Mökillä järjestelmä maksanut jo itsensä takaisin.)

Ja noi muutkin tietää kun mittaa verkon puolelta kuluttajat millä tahansa tai maximi tilanteessa suoraan amppeeri pihdiltä joka vaiheen syöttökaapelista.
tai heti pääkytkimen jälkeen.
Ja mitoitus on heti vituiks jos ylität pääsulakekoon tai kaappis nimelliset amppeerit..

Silti järjestelmästä tulee yhtä hyvä ja viisas kun suunnittelijansa tai ohjelmoijansa.
Eikä se tee inhimillisiä virheitä niin kuin ihminen.
Oli se erittäin hyvä tai sysi paska. :D :D :D

Jäsen "uteiN_H" myös antaa ainakin osittain puutteellista/virheellistä/ylioptimistista tietoa 3x25A liittymän päivittämisen kustannuksista 3x35A:ksi.
Toki ihannetilanne on, että 3x25A liittymä riittää tulevaan käyttöön.
Kaikki eivät vaan asu kaukolämmön piirissä, eikä edes ydintaajamissa.

Tuossa jo aiemmin totesin, että jos pääkeskus on aikanaan ostettu 3x25A pääVAROKKEILLA / varokepesillä varustettuna, niin kulut todellakin pompsahtaa kun liittymää päivitetään 3x35A:ksi. Keskus tai ainakin osa sisukaluista menee uusiksi, mahdollisesti myös syöttökaapeli.

KAIKKI, myös täyssähkölämmitteiset OK-talot, mitä itsekin aikoinaan sähköistin 70-00 -luvuilla, on tehty K2/ 3x25A päävarokkeilla varustetuilla keskuksilla. Pienempiä liittymiä ei myyty ja 3x35A tarvittiin vain monen huoneiston rivitalon liittymään. Näissä keskuksissa onkin jo K3:n päävarokkeet, jotka riittää 63A asti.

Tämä tilanne nyt kun vaan on täyttä totta pääosalla sähköautoilusta haaveksivilla omakotiasujista edessään... :o

Jos sähköautoa hinkuaa, niin pitää huomioida sellainen malli, että nykyinen sähköliittymä riittää.

Tos ylemmäs eks viestis en maininut mitää.....
 

Sulake koost, talojen vuosiluvuista ym. hutuista joista yllä kirjoitat.....
Ja mihin täs lainauksessa viittaat.......Spede.
Sä vaan kuvittelit....Opettele lukemaan ja ymmärtämään.....

Jokainen viisas ottaa selvää mitä ostaa tai omistaa.....
Jos ei, niin on Spede x2....
Vantaalla pienimmät syöttävät sulakkeet Vantaan Energian verkossa katukeskuksilla noi 63A...... Ainakin mun alueella.....
Sähköyhtiöillä ollut jo vuodesta miekka ja kivi minimivaatimus syöttökaapelin koosta kupatina tai alumiinsta niiden tyypeistä.
Tosin taajama-alueil ainakin isoimmil kirkoil noi syöttökaapelitkin verkonomistajan omaisuutta ja toimittamia.....Ei asiakkaan....
Ja nois varoja, ei alamittasii.....
Ja tohon sähkönkulutukseen.... Onneks toi kaukolämpökin ja puulämmitteinen sauna.

ps.
Aika ohkasilla mennään jos OK-talossa 3x25A sähkökiukaalla ja sähkölämmityksella. Ja varmaan on ydintalvella pääsulakkeet nasahdellut kun autoo viel tarjoillaan saunan, pesukoneen, ja ruoan valmistuksen kans yhtä aikaa täyden patteri/lämmitin kuorman kans.....
Helpottava tekijä noissa yleensä on varaavaat puulämmitteiset uunit ja takat.

Asiaa helpottas jonkin verta jos olis helpossa paikassa joku valvontanäyttö, joka tutkii kolmea vaihetta. Periaatteessa kolme viisaria olis selkeet. Laturi sais olla mallia, joka osaa sopeutua muun kuorman mukaan.

Lämpöpumput saattaa ahmaista, joissain tilanteissa aika paljon virtaa jos vaan 25 liittymä. Olettas näitä tulevan öljylämmityksen tilalle.

Ehkä vähän leveämmin eläville kotitalouksille 25 on liian vähän.

Ei ole kukaan muistuttanut epäkohdasta jos kotona on useampi kuin yksi sähköauto. Pitääkö sitten olla 63 liittymät.

Nyt hyvät herrat......
 

Teiltä karkaa mopo käsist.......
Sen vesiilpin tai tai sen maalämpöpunpun massavaraajan voi myös lämmittää juuri oikeaan aikaan. Silloin kun ei lataa sähkörakettia.
Kaikki on vaan ohjausta, säätöö ja kulutusta sen mukaan paljon mäyhyy.....oikees järjestyksees ja tarpeessa....
Tosin vaatii muutakin ruuvarin ja sähköjohtoo......jos et oo valmis nosteleen syöttävien sulakkeiden kokoo.....
Kaikki maksaa..... Ja hevosella pääsee.....
Itse päätät ja maksat......
Eli tiedä mitä teet.....
Ja joka vaihtoehdolle kannattaa laskee takaisinmaksuaika joka yleensä kertoo viisaimman toteutuksen.....
Tosin täytyy tietää myös joka vaihtoehdon kustannukset .....
Jos se on niin svidun vaikeeta niin muuttakaa kaupungin vuokrataloihin.....tai viisastukaa.....

Jos käyttää pörssisähköä, arkena meinaa olla aika rajalliset edukkaat tunnit.
https://sahko.tk
Viimeksi ajastin toisen rakennuksen lämpöpumppua ilta 9 ja aamu 8 välille ja viikonloppu päällä koko aika.

Valoisaan aikaan aurinkosysteemi auttaa, mutta nyt on sen varassa onko syntynyt aikaisemmin ylituotantoa.

Tulevaisuuden kehitysvaihtoehtona meinasin jos toisen ilmalämpöpumpun lämmössä voi lämmitellä akkusähköllä, jää enempi pelivaraa kolmelle vaiheelle.

Pörssisähkössä tuntuu välillä olevan jossain 18 ja 19 maissa yllättävän kalliita hintoja. Jättäs mieluummin sen kaikista kalleimman sähkön väliin.

Järki hoi ymmärrys älä jätä......
Ilamaseks tääl saa vaan syntyy ja kuolla.......
Tai olla veroja maksavien elättinä.....
Tää oli mun viimen tähän topicciin.....

Ei viel kannata pelihousuja repiä kun tällänen muutos mistä puhutaan vie niin kauan aikaa, että vuodet ellei vuosikymmenet kerkii vaihtumaan. Lämpöpumpputouhu lähtenyt siinä mielessä hyvin käyntiin, että aika mones rakennuksessa niitä näkyy.

Voisko tarvetta olla monipuolisemmille sähkökeskuksille, joissa ohjelmointimahdollisuuksia, lokia ja sähkön analysointia.

Itse puuhastelin kans jossain vaiheessa spot-sähkön kanssa, mutta sen hinnat on viimevuosina ollut niin korkealla että en saanut sitä kannattavaksi. Esim. autotallin VILPiä ajoin jossain vaiheessa pelkällä yösähköllä, mutta nyt kiintehintaisen sähkön aikaan vaihdoin ajastimen niin että sitä käytetään pelkästään päiväaikaan. VILP toimii paremmalla hyötysuhteella lämpöisellä, joten parempi lämmittää silloin.

Perheen hybridiä lailtiin jossain vaiheessa myös yösähköllä, mutta useammin kävi niin että autossa on ajoakku tyhjä kun illalla pitäisi yllättäen lähteä johonkin. Siinä vaiheessa taas totesin että on parempi pistää lataus päälle heti kun tulee kotiin ja maksaa vähän enemmän sähköstä. Yhdenkin kerran kun ajaa pelkällä bensalla tuollaisen ajon, niin siinä on pitkän ajat yösähkösäästöt syöty pois.

Amen :D

Kunnes..... korkki..... taas..... aukeaa,..... niin..... horinat..... vaan..... jatkuu..... :p

Vanhoihinkin tulppasulakekeskuksiin saa yllättävän hyvin tilaa, kun sen rakentaa uusiksi "automaattisulakkeilla".
Samaan DIN-kiskoon saa napsautettua myös ohjelmoitavia kelloja, releitä, logiikkaohjauksia,...
Esim. Aliexpressistä löytyy paljon erilaisia, myös wifillä operoitavia, ohjelmoitavia laitteita sähkökojeiden ohjaamiseen.

Jo 70-luvulla käytettiin releillä pakko-ohjauksia, kun haluttiin pienentää kerralla päällä olevaa kuormaa.

Esim. kun sähkökiukaan termostaatti naksahtaa päälle, niin samalla putoaa pois varaaja sekä osa suorasta sähkölämmityksestä.

Samalla periaatteella voi funtsia tuota auton latausta, niin pääsee pienemmillä huippukuormilla.

Viime perjantaina käväisi tuntihinta 24,91 senttiä kilowattitunti. Siirto Elenialla ilman yösiirtoa 8 senttiä. Yösiirrolla 6,80 tai 5,24, mutta isompi perusmaksu.

Kun alkaa oikeasti kylmät kelit, taidan ottaa lämpöpumpusta pois sen, että on kokonaan sammuksissa. Pörssisähkötouhuun aurinkopaneelit sopii kun ne syö kalliita tunteja. Mielenkiintoista nähdä mihin aikaan vuodesta lähtee aurinkotouhu taas pelittämään.

Vesi-ilmalämpöpumpulla on paremmat mahdollisuudet varastoida lämpöä. Itselle vesitouhu sopii valitettavan huonosti koska lämpöä kaipaisi ehkä kolmessa sijainnissa ja missään niistä ei ole ennestään vesikiertoiseen lämmitykseen liittyvää tekniikkaa. Itsellä on hyödyntämättä vielä poistoilman lämpö. Toisaalta on mukana ajatus jos tuotan aurinkosähköä senverta, että sähköä myyvästä firmasta ei juurikaan laskua tule. Silloin ei tarvi olla kovin säästeliäs.

"Audi lopettaa polttomoottoriautojen valmistuksen".

https://www.is.fi/autot/art-2000007727831.html

Kertoo jotain mitä lähivuosikymmeninä tapahtuu. Vähänlaisesti on vielä tapahtunut mitään persvakoäijille tarkoitettujen sähköautojen valmistamiseksi.

Sähkökuorma-autotouhua kokeillaan tuollakin:
https://yle.fi/uutiset/3-11722285

Itsellä meinasi tänään tulla ikävä takaisku sähkötouhuissa, koska sähkösaha lakkasi kesken homman pelaamasta ja ihmettelin menikö hiilet vai mikä tuli. Vika olikin johdossa ja saha tuli samalla putsattua sisältä johtoa lyhentäessä.

Akkukäyttöisessä sähkötekniikassa on tullut edettyä niinkin hurjasti kuin kuin hommasi sähköhammasharjan. Ainakin se harjaa sähäkästi. :D

Tänään pitkästä aikaa näkyi keltaista auringon valoa ja voinee kohtapuoleen ruveta taas kehittelemään paneelitouhuja. Ylitsepääsemättömiä teknisiä ongelmia ei vielä, mutta välillä puuduttaa kun yrittää hommata siihen liittyvää tekniikka, eikä sen ostaminen aina suju helposti. Olis kiva hakea parit paneelikohtaiset optimoijat testiin kun jostain saa.

Tuossa vähän sähköauton lataussekoilua. Vaikuttaisi aina monen ihmisen tiedot sähköstä olevan aika huonot kun ei tajuta yhtään minkä verta tehoa voi siirtää. Siihen vaikuttaa ainakin voltit, johtimen mitat myös pituus huomioiden ja oltava sellaiset liittimet, jotka riittää. On kumma tapa yrittää liittää kaikki vehkeet kaikista aneemisimoasn valivirtapistorasiaan. Nehän ei mitään jytkyjä ole koska itse olen huomannut, että meinaa lämpöä muodostua jo astianpesukoneella.

Pitäskö kansalaisille olla puolipakollinen sähkökurssi vähän kuin tulityökortti?

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/9...nt=ohjausboksi

Etkös sinä aikaisemmin kirjoitellut sitä että kunhan vaan vaihtaa pistokkeen toisenlaiseksi niin tehoa saa vaikka kuinka paljon? Olisiko se tuossa linkin jutussa pelastanut sen tilanteen?

Mulla on omatekemä paineilmavaunu 15 kilowatin kolmivaihemoottorilla ja taajuusmuuttajalla. Sitä voi käyttää pienemmälläkin teholla. Yleensä sen on saanut toimimaan pienellä vaivalla.

Tuo ei ole ihan hyvä meininki suhtautua sähköauton akun lataukseen kuin lataisi kännykkää tai Matti laturilla 12 voltin akkua.

Isommille työkaluille pitää etsiä vähän tömäkämpi piuha ja töpseli. Näin se on jos haluaa sähköauton latautuvan reippaampaa vauhtia. Kuluttajille myydään yhtä ja toista vehjettä, jossa virtaa yritetään ottaa valovirtatöpselistä ja jatkojohdoista maksimi määrä. Asian eteen pitäisi nähdä sen verta vaivaa kuin kolmivaiheisen betonimyllyn, painepesurin tai kompressorin kytkemiseksi.

En nyt tiedä liittyykö tähän keskusteluun mitenkään, mutta eilen oli mukavat -10 pakkasta kun aattelin, että käydään kokeileen miten sähköauto lämpiää pakkasella. Koeajoon otin Renault Zoen. No sen verran voin kertoa, etteihän se muuten lämpene. Aivan hemmetin kylmää kyytiä. Jaloille ei saa ollenkaan lämpöä. Kaikki lämpö tulee ylhäälle päin. Lisäksi se auto oli täynnä turhanpäiväisiä varoittimia. Se varoitti mm. vieressä olevista olemattomista autoista. Se varoitti kehä 3 olevan päällystämätön tie. En tie miksi sitäkin piti aivan koko ajan huutaa. Se tosiaan puhumalla varoitti, että päällystämätön tie. Parkkiin kun sen veti niin ei antanut loppuun asti pysäköidä kun se väitti takana olevan esteen. No siellä oli lunta, mut ei se mikään este sillain ollut. Ei antanut kuitenkaan ajaa lumeen.

En tie miksi ihmeessä autoihin pitää tunkea tuollaista paskaa varusteiksi ja miksi ihmeessä porukka edes haluaa sellaisia autoihinsa?

Kylmiä taitaa jotkut uudet dieselitkin olla. Polttoainekäyttöistä lisälämmitintä joutuu pitämään ajon aikana käytössä, että lämpenee.

Miksipä ei sitä sähköautoonkin voisi laittaa ja varmaan laitetaankin.

Orastavaa nurinkurisuutta täyssähköisyyteen ja fossiilittomuuten pyrittäessä... :)

Varmaan ekat sähköautot kuluttajilla on jotain työsuhdeautoja, toki on Teslas ja Nissan Leafia.

Sellaista tee se itse miehen perusmenopeliä ei ome vielä näkynyt. Jos sellaisia tulee, ei tunnu omakotitalossa vaikealta laittaa lataustöpseliä ja ilma webastoa.

Perus Japsi nelivetopickup vois olla ihan ok sähköllä, johon sitten tekisi omia parannuksia. Sehän olis mukava hörppiä termoskannusta kahvia ja lämmitellä polttoainelämmittimellä.

Pelkällä aatteen palolla ei ehkä hommia saa kehitettyä, vaan hyväksyttävä fysiikan rajoitteet. Minusta on ok kompromissi jos kylmiin maihin tarvitaan polttoainelämmitin.

Liian idealistiset tavoitteet ehkä leimaa niiden esittäjän omituiseksi ja kehitys mener johonkin kompromissisuuntaan.

Tänään manasin Webastoa.
Suurimman osan ajasta aivan turha ja nyt kun sitä tarvitaan, niin savuttaa ja käryää.
Huoltoliikkeet sanoo, että poltin/paloputki uusiksi 585e ja toinen 900e.
2014 mallin autoon saa jo tällaisen laittaa. Koetan välttää näitä jatkossa.

Hyvä koeajoraportti Nerd-O:lta.
Lisää tuollaista infoa.

Mul on Jumperis vanha Webasto ja ei se älyttömän toimintavarma ole ollut. Omakotitalossa letkulämmitin 1500 watin TT-Thermo on Hiluxissa 2LTII moottorilla lämmin yhdistelmä.

Invataksilla ajaessa Webastoa piti käyttää paljonkin. Tottakai lämmitys on oltava kunnossa oli auton käyttövoima mikä vaan.

Eikös ne patterimiehet joka paikassa mainosta, että heidän autoissaan on jotkut minikokoset ilmalämpöpumput jotta voi ajaa vaikka stringit jalassa ympäri utsjokea? Onkos se nyt sitten ihan sontapuhetta?

Reaalielämästä vieraantuneet nykyihmiset tykkää turhista härpättimistä ja käkättimistä, vain eläkeläiset ja muutamat persvakomiehet valitsee mieluummin takavuosien suomivarustepaketin "kuramatot, vetokoukku, takalasin lämmitin ja perusmankka".

Kehuu, ainakin osa. Näistä reilummista pakkasista en vielä ole kuullu, miten veljen kolmos-Tesla on selvinny, mutta jo parin viikon ajojen aikana selvisi että tähän versioon päivitetyssä lämpöpumpussa on joku anturiin liittyvä tyyppivika, joka korjataan jollakin aikataululla. Hieman kiusallinen kuulemma on, kympin pakkasissakin saattaa keksiä alkaa puhaltamaan sisälle niin kylmää kun vain pystyy. Kehui ettei kovin miellyttävä ominaisuus ollut se, ekalla kertaa yllätti, ja kun samanlaisten käyttäjäkokemuksia selvitteli, niin ei todellakaan ihan ennenkuulumaton vika ollut, useampaan oli jo ehditty päivittämäänkin jotakin...

Joulun alla saapui ostos taloon, kokemukset on vielä aika alkuvaiheessa, vasta kertaalleen on saanut turvautua apusähköön kun ei patterissa ollutkaan enää sen vertaa potkua että olisi liikkunut edes latauspisteelle...

Aurinkosähköä ei kuulemma ole katolta paljoa tihkunut sitten joulukuun, vähissä on sähköä tuottavat auringonpaisteet. Tänään tais olla vuoden eka päivä kun jotain sai tuottamaan... Meillä on pieni "huumoripaneeli" talonnurkalla, lähinnä pitempään ajamattoman auton ylläpitosähköä tuottamassa (oli hankinta yhdelle pohjoisen reissulle se paneeli), tämän päivän tuotantoa ei tullut käytyä katsomassa mutta alkuvuoden tuotantoa ei montaa kymmentä wattituntia ole vielä kertynyt. Purkaa auton akkua nopeammin mitä paneeli tuottaa tällä hetkellä, autossa virrankuluttimina vain keskuslukon vastaanotin ja ration muistinvarmennus, sen ikäinen ettei mitään muuta ole virtaa syömässä...

Nyt on vuosi siinä mallissa, että hangessa rupee näkymään muutakin keltaista kuin kusta.

Jos paneelisarjan saa lumettomana tuollaiseen keltaisen valon kohtaan, se potkii varsin hyvin. Sinertävä kohta taas on teholtaan surkea. Verkkoinvertteri touhussa haasteena on miten koko sarjan valo samanlainen. Siihen tarkoitukseen on avuksi optimoijia, joissa voi olla saatavuusongelmia.

Puhelimella voi kuvailla muistiin mihin keltaisen valon kohdat sijoittuu, onko niitä katoilla vai muualla pihassa.

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=235015

Tuossa on asiaa vaihenetotukseen ja epäkohtiin liittyen:
https://yle.fi/uutiset/3-11750233

Omat kokemukset tukee sellaista jos ei ole kyse pienestä akkusysteemistä, löylyä saisi olla ettei koko homma jää ihan harrastamiseksi. Nyt on joihinkin firmoihin tullut jotain 400 watin paneeleita, jotka yleensä hiukan pidempiä. Vieläkin suurempia ja tehokkaampia saa ja on kaksipuoleistakin.

Siis käsitinkö oikein: Tulevaisuudessa voi käyttää oman tuotannon Vaiheesta riip.
 

Edelleen kysymys: Mikä päivämäärä, on se, että voi hyväksi käyttää kolmen eri vaiheen Aurinkosähkön tuoton kulutuksena eri vaiheilla?

Tuo on hyvä ensiaskel.

Ja sitten kun puhutaan Oikeasti aurinkopanelien kansalaisille tuottamasta sähkön hinnasta; siis myyntihinnasta, niin Nortpol antaa hyvää viitetietoa.
-> tammikuussa oli pari päivää, kun sähkö oli huomattavan kallista, toki silloin ei paistanut aurinko maksimi teholla.

Käsitinkö oikein? siis tunti tuotto -kulutus summataan kaikilta vaiheilta jossain vaiheessa? Ja siirto maksut jää maksettavaksi, oliko molempiin suuntiin?

Oletus: Jos sinulla on 10 Kw nimellistehoinen aurinkopaneelijärjeselmä, kiinteillä paneeleilla; siis ei säädettäviä; niin jos myyt kaiken aurinkosähkön verkkoon, niin saat sähköstä muutaman Centin kWh keskimäärin.
Ja syksyllä, talvella ja kevättalvella kWh hinta moninkerainen. Ja kesällä murto-osa....

P.S Suomen sähköntuotanto on ollut pitkään "käytännössä tapissa" ja siitä huolimatta määrättyinä päivinä sähköä on ostettu naapureista noin puolet, siitä mitä itse on tuotettu! siis joka kolmas kWh oli ostettu naapureilta. (ja ns. kalliilla)

Vaihenetotuksen käyttöönotto riippuu ilmeisesti yhtiöstä. Olisi kiinnostavaa jos itsellä olisi kunnollinen analysointiväline, joka kerää tietoa mitä eri vaiheilla tapahtuu.

Sähkön siirtohinta on Elenialla yleissiirrossa 8 senttiä kilowattitunti. Myynnistä ei mene siirtomaksua. Siirtomaksuja ei saa vähennettyä muuten kuin mitä siirron tarve vähenee itselle päin. Sähkön myyntifirman laskua voi pystyä pienentämään lähes olemattomaksi.

Kansalaisen saama suora hyöty aurinkotouhusta hakee vielä muotoaan ja hyvänä puolena on asiaan voi vaikuttaa itse. Ei tarvi niin järeää kalustoa kuin esim. hakkeen kanssa toimiessa. Huonoa, ettei kaikissa kiinteistöissä saa helposti tarpeeksi tehokasta paneelistoa.

Aurinkosysteemin nimellistehon mukaan mitoittaminen voi onnistua jossain oikein hyvässä paikassa kuten pellon reunassa tai rakennuksen katolla, jossa ei mitään varjoja. Tavallisessa omakotipihassa haasteita.

Olen yrittänyt kokeilemalla selvittää mikä pystysuuntainen kallistus on järkevä. Sopivan pilvisellä ilmalla hyvin mieto kallistus paneelien sojottaessa taivaalle oli varteenotettava. Jyrkempi kallistus taas suuntasi paremmin suoraan näkyvää aurinkoa kohti. Puhtaanapidon kannalta jyrkempi parempi. Nyt tähän aikaan vuodesta kun lunta tupruttaa, paneelit saisi olla melkeen jonkun esim. ladon tai hallin seinässä hivenen räystään suojaamina.

Noista reilummista pakkasista, sähköautosta ja sillä pätkäajosta pikkumainintaa...

Pitihän se velipoikaa härnätä, kun pakkaset pysyi tovin parinkympin tietämillä välillä käyden kylmenpänäkin. Sopivasti sille päivälle jota edeltävänä yönä kävi -28 lukemissa, oli heillä ohjelmassa pieniä siirtymiä muutaman tunnin välein. Siis luokkaa 5-9 km ja niiden välissä kolmisen tuntia parkissa ilman latausnarumahdollisuutta... Tottakai testimielessä myöskin, aina esilämmitys ennen liikkeellelähtöä, akut toimii lämpösenä paremmin ja onhan se kiva mennä lämpöiseen hyttiin...

Miten tuommoinen pätkittely sitten vaikutti Tesla 3:n rangeen? Tuskin ketään yllättää, että yli puolet toimintamatkasta katosi kolmanteen siirtymään mennessä, mitä sillä nyt optimiolosuhteissa tarjotaankaan rangeksi jotain yli 600km, niin siitä reilu 300 km katosi alta 20km matkalla... Harvoin toki sattuu olosuhteet tuommoisiksi, mutta hyvä pitää mielessä että sitä rangea voi tosissaan vähentyä jos ristuksenkylmästä lämmittää akuilla autonsa kunnon pakkasissa...

No vastaavat ei varmaan kellekkään tullut puskista. Välillä hymyilyttänyt kun radio- ym. mainoksissa laturihyrpideissä "Jopa 39km sähköllä!" töpselistä irrottaessa jotain aivan muuta vaikka olisikin kesäsää ja keli...

Pyöräillessä sähköläskillä tuuminut, että jo kilowattitunnin akkukapasiteetti on aika jees verrattuna siihen, että pelkästään lihasvoima. Ruokakaupan pihassa oli vanhempi herrasmies, jonka mielestä ladattava Mitsubishi citymaasturihybridi on ihan asiallinen.

Käytetyissä sähkökulkineissa ei oikein ole vielä houkuttelevia vaihtoehtoja. Asian eteen kuitenkin on jotain tapahtumassa jos kerran GM:kin on ottanut tosissaan siirtyä sähkövehkeiden valmistamiseen. Pisnismiehet tuuminut, että sähkötouhuilla lyödään rahoiksi.

Tietokoneisiin verrattuna olisiko sähköautoissa päästy siihen, että parhaat on kuin 286:sia kiintolevyineen.

Onhan se sähköauto "ympäristöystävällinen, ja sähköä riittää"
 

Tuossa pari viikkoa sitten oli Kotimaista sähköä 2/3 osaa, josta osa tuotettiin kivihiilellä, ja nuo Vastapainelaitokset (siis missä tehdään sähköä ja lämpöä) optimoitiin sähkön tuottamiseen, kun tuotä lämpöä saa pölttoöljyllä vara laitoksistakin....

Tuo tuontisähkön osuus oli jossain vaiheessa n. 4600 MW (esimerkiksi Olkiluoto 1 on n. 860 MW, ja sähköauton lataustehot on n. 0,1 MW)

Ja esim. Virosta tuotu sähkö tehdään suuimmalta osalta palavasta kivestä, joka on haikkein huonoin vaihtoehto ympäristön kannalta.
Ja aurinko- ja Tuulisähkö ei paljon lämmitä tammikuussa. Ei suomessa eikä Virossa.

Venäjän sähköntuotannon nykyisestä rakenteesta ei tietoa, mutta varmaan ydinvoimalat pyörii rielulla 100% teholla, ja poltetaan kiveä/kivihiiltä, toki maakaasua on kuulemma alettu hyödyntämään sähkön tuotannossa.

Ja Muutama viikko sitten, kun koko euroopassa oli kylmää, Euroopan Runkosähköverkko oli niin lujilla, että meinasi hajota (siis mennä osiksi, kun taajuuslaskee liikaa, balanssi kärsii ja laitokset tippuu verkosta) Ja Varsinkin pakkasella, Verkon saaminen takaisin ylös on todella vaikeaa... (Kun kaikki lämmityskuorma odottaa Maksiteholla)

Ja Aurinkosähköstä esim. mökkikäytössä: talvella paneelit kannattaa suunnata hivenen alaviistoon, jos paneelien edessä on maassa lunta; valo heijastuu lumesta huomattavan hyvin, ja ei tarvitse putsata paneeleja lumesta.

Väärin käytetty. Semmoset Webastot mitkä syttyy omia aikojaan ja sammuu heti kun auton sammuttaa, menee pätkäajossa varmasti äkkiä karstasta tukkoon ja epäkuntoon. Pitkiä polttoja säännöllisesti niin pelaa. Bensamallit vielä helpommin kun ei tuu sitä karstaa.