Volkswagen LT.hen pidempää vitosta
 

Alkanut kyllästyttämään tuon kuljetusauton vitosen lyhyys tai perävälityksen tiheys. 80kmh vauhtia ylläpitäessä kone huutaa tasaista 3000 kierrosta.

Nythän välitykset on 1:6,17 2:3,23 3:1,84 4:1,27 ja 5:1,0. Perävälitys on 5,375.

Ykkönen on mukavan lyhyt ja autolla pääsee mukavasti mäessäkin liikkeelle, mutta vitonen saisi olla 0,8 tai jopa karvan harvempi. Perävälitystäkin voisi muuttaa ja kuulemma jotain malleja on ollut harvemmalla välityksellä mutta sellaisen löytäminen on käytännössä mahdotonta, koska joko nämä ovat maailmasta kadonneet tai sitten kukaan ei myy mitään.

Pitääkö sovittaa toisen auton taka-akseli?
Pitääkö sovittaa jonkun henkilöauton laatikko ja tyytyä totuuteen että ykkönen pitenee samalla?
Vai voisiko vitoselle sorvauttaa jossain uuden ratasparin?
Tai onko olemassa joku vielä helpompi ratkaisu.

Rengaskoon(195/75R16)muutos ei ole mahdollista, perää en halua korkeammalle ja nykyinen sarja on juuri uusittu.

Tarkennuksena VW LT55 -94

Onkohan lt 35 mallissa erilainen perävälitys tai erilailla välitetty loota? Mulla ois sellainen ylimääräisenä. Vuosimallia 95 ja on vielä sitä vanhempaa koppaa. Se on kevyt kuormuriksi kyllä alunperin leimattu.

tuttu ongelma.. mulla oli aikoinaan 205r16 renkaat alla joka hiukan helpotti ongelmaa..

mutta muistelisin kuulleeni että lt jossa on 14" vanteet olisi pidempi perävälitys, mutta tämä täysin kuulopuhetta

Kaverilla oli LT jossa sama ongelma. Oli kylläkin vanhempaa mallia.
Oli ns luotettavalta taholta kuullut että turbokoneisissa on pitempi välitys.
Käytettyä sellaista ei mistään löytynyt joten kaveri osti uuden akselin joka maksoi muistaakseni 27000 markkaa.

Arvatkaa oliko uudessa akselissa sama välitys:D

Ei taida olla paripyörillä :confused:

Tuohan on 2.4td koneella mikä on sama kuin takaveto volvoissa. Niissä taisi joidenkin mallien vitosen välitys olla luokkaa 0.8 ja ykkönen vastaavalla lailla pidempi. Se olisi mielenkiintoinen onko tuon LT:n ja volvon lootissa yhtäläisyyksiä että voisiko niitä sekoittaa :confused: Tai sopisiko sellainen suoraan :confused:

Oli :D

Vanhat pyöreälamppuiset 35:set olivat paripyörillä, mutta taisivat siirtyä yksikköpyöriin myöhemmin.

Mulla oli joskus 40 paripyörillä ja rengaskoko 185/14

Itellä oli joskus 10v sitten vanhakoppainen pitkä/korkea LT35 2.4TDIC -95.
Piristettynä oli ihan mukava mennä leuhuuttaa trailerikin perässä reipasta satasta, kun kone ei huutanut kovilla kierroksilla.

Lisäksi on ollut noita 2.4D/TDIC -Volvoja ja niitä on sähköisellä ja keppivetoisella 5-vaihteella. Molemmat versiot on ylivaihteilla.
Välityssuhteita en jaksa muistaa, mutta siinähän ne on yleisesti 0.8 paikkeilla. Laatikot sinällään saa sopimaan Volkkariinkin, ainoastaan vaihdevivustojen ja kardaanin pituuden kanssa saattaa tulla askaretta.

Juuri purin tuollaisen Volvo 740 2.4D -85 osiksi, joten siinä olisi irrallaan tuollainen loikkarilaatikko.

Olisi tuossa vielä purkamattakin tuollainen Volvo 740 2.4TDIC kovalla 5:lla, jos tarvii mittailla jotakin... :p

Pakkohan jossain muussa autossa on olla sama laatikko, tai ainakin sopivat rattaat joko 5-vaihteeseen tai perään.

Tuossa jotain mahdollisuuksia:

https://www.proxyparts.com/wiki/gear...agen/model/lt/

Jos oikein ynnäsin niin ei ollut tuota malli listassa :confused:


Tuo volvon loota voisi kiinnosta. Jotain googlasin niin on hyvin samannäköinen kuin LT:ssä oleva. Täytyy vielä viikonloppuna kun saa lavan tyhjäksi katsella lootaa josko siinä olisi jokin numero. OEMPC näkyy taas toimivan niin varaosakuvat saisi ja pitäisi olla vielä oikeat.
Onko samaa näköä kuin volvon lootassa ? Linkki koko lootan kuvaan ja Linkki purettuun Ja kuvat vähän varauksella, ei ollut nyt runkonumerorajausta haussa.



Sen verta isot rummut takana että ei 14 vanne mahdu päälle. Tuo pienempi on ihan eri akselilla.

Volvon laatikko on ihan eri kuin LT:n. Volvon kovalla vitosella oleva M47 laatikko ei kestä edes henkilöautossa turbomoottorin jatkona, raskaammassa pakussa tuskin kestäisi sitäkään vähää. Tosin kestävyyttä saa parannettua kun rakentelee sivuakselille ylimääräisen tuen. Sähköisellä ylivaihteella oleva M46 on ainoa mitä Volvolta on lähtenyt turbomoottorien kanssa. Ja myöhemmin kovalla vitosella oleva M90. M47 ja M90 ovat ihan eri vaihteistoja. Erottaa helposti siitä, että vanhemmassa M47:ssa on irrotettava kytkinkoppa ja M90:ssä kiinteä. Lisäksi M47 pakki ykkösen vieressä, M90:ssä vitosen alla. Sinällään Volvon laatikon saisi istutettua siihen ällitällin moottoriin kun etsii laatikon joka on ollut Volvossa kutosdieselin jatkona. Mullakin kyllä on jossakin M45/M46/M47 ja kutosdieselin yhdistelmään sopiva kytkinkoppa jossakin irrallaan. Mulla oli joskus 240 DTIC ja useita kovalla vitosella olevia laatikoita särkyi kutosdieselin hurjasta voimasta. Mutta kun niitä sai halvemmalla ja helpommin kuin ehjiä nappivitosella olevia...

M45 (irrotettava kytkinkoppa)
1. 3,71 tai 4,03
2. 2,16
3. 1,7
4. 1,0

M46 (sähköinen ylivaihde, irrotettava kytkinkoppa)
1. 3,71 tai 4,03
2. 2,16
3. 1,7
4. 1,0
5. 0,8

M47 (kova vitonen, irrotettava kytkinkoppa)
1. 4,03
2. 2,16
3. 1,7
4. 1,0
5. 0,83

M90 (uudempi kovalla vitosella ja kiinteällä kytkinkopalla)
1. 3,54 tai 3,91
2. 2,05 tai 2,2
3. 1,38
4. 1,0
5. 0,81 tai 0,70

Muistin näköjään just väärinpäin, eli tuossa 740 2.4TDIC:ssä on vielä paikallaan tuo nappivitosella oleva laatikko ja 2.4D koneesta on purettu kovalla 5:lla oleva laatikko.
Tämä irrallaan oleva M46 on kotoisin 240 2.4D -8?.

M46 pituus kardaanin laipasta kytkinkopan reunaan on n. 75cm.
M47 pituus kardaanin laipasta kytkinkopan reunaan on n. 57cm.

Toi M90 lootan vitonen olis kyllä ihan täydellinen tuohon. Mutta ykkönen on sitten sama kun oman lootan kakkonen niin täydessä painossa 5500kg mäestä liikkelle lähtiessä on kytkin kovilla, saati sitten jos on vielä kärry perässä.
M90 ei ollut 2.4 dieselin perässä? Eli ei sovi ihan suoraan muutenkaan?

Täytyis melkein purkaa tuo LT:n loota ja mennä johkin pajalle pyytään rattaita. Kai noita joku vielä tekee? Ei vain viitsisi seisottaa autoa niin pitkään kun on kuitenkin ihan käytössä.

Tässä tuli mieleen että onkos olemassa jotain jälkiasenteisia loikkareita esim. Laatikon perään. Joskus muistelisin tämmösen olleen kaupan jossain:confused:

Voi siinä olla henkilö-volvon loota ihmeissään 5500 kg kokonaispainon kanssa, vaikkei moottorin voima lootalle erikoinen olekaan.

Brittiläinen Laycock tekee loikkareita, mutten muista tekeekö tarpeeksi järeitä tähän tarpeeseen. Kuuklettamalla löytyy lisää tietoa.

Ei ole paripyörillä. Mutta se on välijäähyllä varustettu. Mitä sillä ajelin niin se loota on mielestäni samanlailla välitetty kuin vuoden 89 LT 31. Tuolla LT 31:llä pääsee kyllä yli 120 kelaamaan vauhtia. Yllättävän hyvä jopa ajaa tuossa vauhdissa. Siinä on metrillä pidennetty akseliväliä alkuperäiseen. Mulla oli myös LT 55 muinoin. Se oli vm.90 jos oikein muistan. Kyllä sillä pystyi 130 ottamaan mittariin.

Yksikköpyörät = 5x160 mm jako = erillisjousitettu etupää.
Paripyörät = 6x205 mm jako = jäykkä etuakseli.

Nelivetoiset ovat yleensä myös yksikköpyörillä ja aina 6x205mm jaolla.

Edit: 2 tai 3 kpl VW LT31D 6x14" vanteita löytyy, jako 5x160mm, jonkun päällä oli ikivanhat 205R14 kummit. Halvalla lähtee jos on tarvetta!

Kärry perään niin massaa on 7500kg niin viimeistään siinä antautuu.:D

Kyllä tollakin saman 130 saa, mutta alkaa olemaan kierroksia koneessa. Tuo kapiini kun ei ole maailman hiljasin ja kone huutaa kuskin vieressä niin olisi matkan ajaminen huomattavasti leppoisampaa kun kone mylvisi 90kmh vauhdissa 2300-2500 kierrosta sen nykyisen 3000-3200 kierroksen sijaan. Sitä tässä tavoitellaan

Sitten kun saat tuon LT:n laatikon irti, niin ota vähän kuvia ja mittoja näytille.
Itellä on tarkoitus rakentaa farmarimallin koriin 2.4TDIC:n tekniikka.
Samalla siihen laittaisi vahvemman laatikon, jos vain tunneliin mahtuu.
Ei ole koskaan päässyt vierekkäin vertaamaan noita LT:n ja Volvon laatikoita.

Koitetaan muistaa. Laatikon irrotus ei missään tapauksessa tapahdu ennen kevättä. Näin talven alla ja talvella on kovassa ajossa kun parhaat maasturikelit alkaa 👌

Ja tässä aamulla tuli mieleen. Volvon painoista en tiedä, mutta pihassa olevalla farmarilla on omaa kokonaispainoa n.2500kg ja kärryä saa vetää 2000kg. Hyvin äkkiä tuollainen henkilöauton loota on mitotettu riittämään pelkkä kuorkin kokonaispaino 🤔

Onko siis kyseessä lt55 ykköspyörillä? Vai liittyikö joku kommentti johonkin muuhun...

LT55 paripyörillä kyseessä. Mitä kommenttia meinaat?

Ei kun joku viesti oli ettei oo paripyörillä, niin mietein vaan että siinä on 195 kumi ihmeissään kantavuus kuormilla... mut se liittyi johonkin muuhun. Silloin kun ajelin lt40 niin muistelin välityksiä että ykkönen oli lähes turha pelkällä autolla liikkuessa ja 80km nopeudessa oli kyllä kierroksia riittävästi. Tää oli 14" vanteilla. Viimeksi oli mb 814 ja sen renkaat oli 205/75-17.5 ja siinä oli sama ongelma että kierrokset lähellä punasta 80 nopeudessa, tehtiin ratkaisu kun kevyttä kuormaa niin 235/75 alle muuttui ihan toiseksi autoksi...se muutama sentti halkaisijassa ei paljoa perää korota mut muuten muuttaa kyllä:)

No sehän on ihan perusasia, että kuljetustarpeisiin tehdyissä kamppeissa välityksiä on aina siihen malliin, että täydellä kantavuuskuormalla pääsee liikkeelle ylämäessäkin niin, että nopeutta voi nostaa yli ykkösen maksimikierroksien.

Ison Volvon I-shift robotti esimerkiksi lähtee automaatilla liikkeelle kevyellä kuormalla kolmosella, sitte 5, 8, 10, 11, 12.

Ykkönen olisi haaveena pitää samana. Ei tuolla muuten liikkeelle pääse kuten yllä oli puhe. Ykkönenhän tuossa on pakkilukon takana eikä sitä tyhjänä tarvi, mutta kuorman kanssa on pelastus. Vitoseen kaivattaisiin lisää pituutta kun pienellä piristyksellä jaksaisi kyllä mennä pienemmilläkin kierroksilla.

Täytyy varmaan vähän laskurilla pyörittää tuota rengaskokoa jos se olisikin se helpoin ja halvin ratkaisu ostaa neljä uutta. Kai joku noista uudenkarheista takakumeista jotain maksaisi.

Halvinta on ostaa hyvät peltorit :D

Hyvät korvan ympärille tulevat jbl:ät on jo käytössä:D
Mutta aina voi parantaa:D

Ei ole sama asia.
 

Noista vw/volvon laatikoista ei kokemusta, mutta jos nuo ylivaihdelaatikot on tehty samoin kuin esim. takavetojapsien laatikot, niin eivät kestä jatkuvaa maksimivääntöä kovinkaan pitkään.

-> Siis laatikko on huomattavan kovilla, jos/kun joudutaan vedättämään pitkiä aikoja niin, että voima kulkee sivuakselin kautta:
Näissä ylivaihteellisissa 5- vaihteisissa laatikoissa 5- vaihteella voima kulkee 2 hammaspyöräparin kautta, ja laakerilla suuri kuormitus....
ja 4- vaihde on suora; siis voima menee "suoraan" laatikon läpi; 4- vaihteen lukitusyksikön läpi.
-> 5. vaihteella laatikkoon jää monta prosenttia enemmän häviöitä (arvaus esim. 4% välitetystä tehosta) ja tämä lämmittää laatikkoa, ohentaa öljyä ja yhdessä suuren rasituksen kanssa kuluttaa laakereita ja hammaspyöriä...


Topiikin aloittajan LT:n laatikossa 5- vaihde on suora; siis em. laakeri- ja hammaspyörähäviöt on minimissä, kun ajetaan 5- vaihteella (=suora) ja perävälitys on tehtaalla valittu niin tiheäksi, että yleensä ajetaan täydelläkin kuormalla 5- vaihteella..... -> laatikko kestää hyvin, ei tule takuukorjauksia....


Esim. Mitsussa: Periaatteessa sama laatikko henkilöautossa, vm.-82 2,3 td Galant omapaino muistaakseni 1250 kg
Ja maastoautossa; Pitkä 2,3 td pajero, omapaino muistaakseni melkein 2000kg,

2,3 td Galantissa on turbiinikytkin ennen manuaalilaatikon vauhtipyörä-kytkin pakettia. Tuo turbiini antoi "periksi" noin 200 rpm moottorijarrutuksesta maksimivännöille (syöttöjä ym. "optimoitu")
Ja takavetoisessa galantissa on 5 vaihteisessa laatikossa myös "Parkki- vaihde" siis samanlainen kardaanilukko kuin automaattilaatikoissa.
(ei pysynyt paikoillaan sammuksissa vaihde päällä, vaan lähti valumaan alamäkeen)

Pajeroissa nuo laatikot petti laakereista; varsinkin kytkinakselin ja 5:vaihteen laakereista.
Tuo 2,3 td kone jaksoi vetää kohtuu hyvin 5. vaihteella (ylivaihde) ja osa omistajista veti jopa asuntovaunua 5- vaihteella; jaksoi vetää, varsinkin jos pikkasen ruuvattu, ja kone ei huutanut kuten "suoralla- 4 vaihteella"

Galantissa tuo laatikko kesti hyvin 400-600 tkm, kunhan kytkinakselilla oli se parempi laakeri (olikohan ns. takaisinkutsu, samoin kuin nuo -81 sylinterinkannet)
(Toki Minulla hajosi 3 laatikkoa 80 lopusta/90 luvun puoleen väliin reilun 200 tkm aikana, kaikki hajosi 3. vaihteen synkronoinnista- tai kytkennästä;
tuo kakkoselta kolmoselle vaihto ei aina onnisunut kaasu pohjassa.... ja jos kiihdyttäissä nosti kaasua, niin kiihtyvyys kärsi:cool: siis kun liikennevaloissa syttyi punaisen jälkeen keltainen, niin kaasu pohjaan ja sitten kytkin ylös... ja kaasua ei nostettu, niin pitkään kuin oli tarkoitus kiihdyttää täysillä:rolleyes: Ja mm. syöttöjä olin ruuvannut ns. omiksi tarpeiksi, syöttöruuvia ei kestänyt ruuvata yhtään lisää, ei laskenut enää kierrokset )

Mä kävin ostamassa bitumieristettä ja liimailin sitä sinne ohjaamoon. Hiljeni kyllä melkoisesti. Lisäksi puuilon parkkiksella bongasin samanlaisen LT31 niin juttelin sen omistajan kanssa. Se oli kanssa liimaillut sinne äänieristettä. Oli kyllä todella hiljainen sisältä kun käytiin vetään lenkki sillä. Mitään muuta se ei ollut tehnyt kuin lisännyt sitä äänieristettä. Se käytti vähän paksumpaa bitumieristettä. Mä menin sillä ohkasimmalla. Enkä laittanut sitä kuin osittain siihen penkkien alle ja jalkatilaan. Eli äänieristettä vaan lisää niin hiljenee.

Mä laiton jakopääremontin yhteydessä koko lattian täyteen stp black gold bitiumimattoa ja vuorasin vielä sen koneen kuvun orkkiseristeen lisäksi. Teki kyllä ison eron se on totta, mutta hiljaisempaa kaipaisi. Kai tässä on tullut iän myötä melulle allergiseksi, mutta on tuo vieläkin niin meluisa että radiota ei viitsi kuunnella.

Teillä on sentään silkinpehmeästi käyvät kuutoset, meillä oli LT31D -78, ja koneena 2.7 litrainen Perkinsin nelonen :D

Äänieristystä oli konekopan sisäpuolella, ja hiukan ohjaamon takaseinän alareunassa. Lattialla ohut kumimatto. Muualla olikin sitten iloisen vihreän väristä peltiä.

Vaikka sitä kuinka lisäeristää niin ei se kierroksia laske... ja tosi nätisti käy volkkarin kuutonen ainakin kylmänä:D:D:D

Radiokuulosuojaimet auttaa meluun ja radion kuunteluun. Oliko huudon eliminoimiselle joku muukin peruste? Kaikkea eri iltojen aikana lukemaani en enää ulkoa muista, mutta ykkösen jatkamisen välttely kertoo siitä, että ajoneuvon kantavuuskapasiteettia käytetään hyödyksi. Miksi siis halu heikentää kestävyyttä?

Tässä nyt oli pari hyötyä ja ajatusta takana.

Tuo kone on sellainen että 3000rpm kiertää kivuttomasti ja siinä vielä pysyykin nätisti, mutta siitä ylemmäksi mentäessä pitää konetta "puskea" kokoajan eteenpäin. Käytännössä tämä tekee sen että järkevä matkavauhti asettuu tuohon 70-80kmh väliin. Pidemmällä välityksellä tuota matkavauhtia pystyisi nostamaan sinne 90kmh suuntaan.

Toinen on sitten matkustusmukavuuden nosto. Tuollainen 3000 kierrosta huutava kone ei ainakaan omaan korvaan ole mukavin matkaseura. Tuostakun saisi kierroksia laskettua sen verta että olisivat vaikka 2500-2700 matkassa olisi meno jo paljon mukavempaa. Näkisin että vielä on koneessa niin paljon kierroksia että voimansiirto yms pääsisi kohtuu rasituksella. Sitä en ollut mitenkään ajatellut että kuinka paljon 1:0,8 välitys rasittaa enemmän kuin 1:1. Ehkä se perävälityksen muutto olisi viisain, mutta mistä niitä tuollaiseen löytää?

En halua heikentää kestävyyttä, mutta onhan se totta että ainakun alkuperäistä muutetaan on mahdollista että kestävyys heikkenee. Näen kuitenkin tämän niin pieneksi että minun ajokilometreillä todellista kulumaa ei ehdi tulla. Voimansiirron heikkeneminen ja vikaherkkyyden kasvavinen oli itsellä oletuksena. Konettakin joutuu piristämään että auto jaksaa kuormalla mennä pidemmillä välityksillä. Uskon kuitenkin kestävyyden pysyvän riittävänä.

Tuo ykkösen pidentämisen välttelyssä olet aivan oikeassa. Auto on ostettu aikanaan käyttöön ja käytössä sitä on pidetty. On kunnon lastissa paljon mukavempi lähteä mäkeen liikkeelle tuon ykkösen avulla, kakkosella ei paikoitellen edes tarvitsi yrittää.


Edit: Joku 4 tai 4.2 perävälitys olisi varmaan aika hyvä eikä tuo taitaisi loppulopuin ykköstä niin kamalasti jatkaa. Tuo akseli taitaa olla jotain jenkki/dana sukua. Voisikohan tuohon sopia jonkun jenkkiperän välitys? Kääntyy tuo saksa kovin huonosti kääntäjällä

Kyllä sitä M90 on ollut tuon deekun jatkona, kohtuu harvinaisia ovat. Tuon vaihteiston asentamista tosiaan vaikeuttaa se, että kytkinkoppa on kiinteä osa laatikonkuorta, joten pitää löytää D6:n jatkona ollut vaihteisto tai tehdä kytkinkoppa leikkaa ja sähköliimaa menetelmin.

Yksi tuttu askarteli joskusmuinoin tuommoisesta M46:sta sen ylivaihdeosan oohpelin reksan laatikon jatkeeksi. Kova homma siinä oli kun piti rakennella akseli laatikon ja ylivaihteen välille ja kiinnitykset ylivaihteelle. Vanhemmista Transiiteista löytyy kanssa sähköisellä ylivaihteella olevia laatikoita, itse ylivaihde yksikkö on periaatteessa sama kuin Volvoissa.

Mites olisi joku (Bemarin) Getrag? Niitä asentelevat turbo Volvoihin kun omat laatikot eivät kestä. Vaatii toki kytkinkopan rakentelua, mutta osaajia löytyy. Joku 260 voisi olla kestoltaan passeli, tai hinnakkaampi 265 (vanhat isolohkohko 5-sarjalaiset). Plussana 265:ssa olisi irrotettava kytkinkoppa. Tai vanhemman M5:n Getrag 280. Välityksiltään parhain olisi ehkä 6-lovinen 420G (1=4.227 2=2.528 3=1.669 4=1.226 5=1.000 6=0.828).

Kyllähän tuo deeku ottaa kierroksia hanakasti, mulla oli hivenen pumpultaan sorkittu ja isommalla turbolla oleva D24TIC 240:n keulalla ja leimasetä tuumasi päästömittauksessa, että täähän kiertää kun lentokone. Ei tullut leimaa kun otti n. 5300 rpm ja sallittu oli jotain 5000 paikkeilla. Savuarvo kyllä oli hyvä, vaikka ajossa lykkäsi putken täydeltä hiilipökäleitä kun polkaisi lapun lattiaan, paikallaan kun ei nostanut ahtoja ja savutuksen estin toimi (jota jotkut ahdonalaisen säädöksikin kutsuvat) :D

Joku tuollainen loota olisi varmaan aika paseeli ja luulisi kestävän. Isolla rahalla ku ostasi bemarin 6-lovisen niin varmasti kestäisi.

Itsellä olisi tuo talviraato menossa keväällä purkuun (e39 530da) niin siitä kun nostaisi tekniikan kokonaisenaan LT:hen niin alkaisi rahti liikkua. On vaan lootana tuo surullinen 5L40 joka ei kestä edes vakio bemarin tehoja. Olisi varmaan aika ihmeissään LT:ssä. Vitosen välityshän olisi kiva 0,75 ja turbiinilootahan tekisi ajamisesta yhtä nautintoa. Tommosen myllyn virittämiseen vähän perehtyneenä niin voimaakin olisi tarjolla varmasti riittävästi :D

Onkohan tuo jotenkin eri säädöissä henkilöautoissa. Samaa vaikutelmaa ei tuosta saa:confused: Pitääkö tässä alkaakin nostamaan vaan kierrosaluetta ja ostaa vielä lisää äänieristettä kapiiniin.

Tuo perävälityksen vaihto olisi varmaan helpoin ja viisain. Ei vain ole tullut mistään vastaan eikä oikein ole ajatusta mistä aloittaa kysely

Mitäs jos katselisitkin Sprintteri Mersun periä? Samaa 6x205 mm pulttijakoa niissä, ja voisi löytyä helpommin. On tietysti enempi töitä, kun tuskin istuu bolt-on.

Ensimmäisen sukupolven VW LT ja MB TN1 pitivät olla jo yhteistyön hedelmiä, mutta loppujen lopuksi vain takavalot saatiin samoiksi...

Onkos noita samoilla kantavuuksilla? Jotenkin ymmärtänyt että reiluun 3500kg loppuu. LT kuitenkin 5500 ja tuo 3500 löytyy melkein jo pelkältä taka-akselilta niin kuinka kestää. Lehtijousiperä noissakin niin eiköhän se sinne istahda kohtuu vaivalla. Mikäänhän näistä ratkaisuista ei ole ihan bolt on.

Eikö esim 515 rintteri ole 5 ton koko painolla?

Jos rintteri ei riitä, niin sitten löytyy Vario.

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=224730

Jos sitten haluatkin, niin 9x20" Unimogin vanteita löytyisi, oikealla jaolla :D Kantavuus riittää ilman paripyöriä.

Taitaa sprinterit ja variot olla kovin hinnakkaita ja käsijarru oli muistaakseni joku kompurajuttu mikä ei koskaan toiminu. mut mites vanhanliiton MB 508, 609? Niihin hyvin useasti vaihdettu matkaperää...

Noi mersun akselit vois olla ihan selvityksen arvoset. Kai noi vanhemmatkin on samalla pulttijaolla. Noita luulis maailmalla olevan enemmän kun LT:tä.