PaloMAN
 

Kai tämä tänne projektiosastolle täytyy kirjailla sillä ilmassa on vahvat ennusmerkit siitä että jossain vaiheessa olen kaluston kanssa jonkinlaisen jännän äärellä ja palstan mielipiteet tulevat hyvään tarpeeseen. :)


Kävin Saksassa toivioretkellä ja tuomisina oli MAN 8.136 FAE paloauto. Vm -87, ajettu sen 25000 ja kaikella tapaa helmikunnossa.
Alkujaan homma lähti liikkeelle Nettikoneessa myynnissä olleesta VW LT45 4x4:stä jossa oli lava ja perässä Hiab 022 nosturi. Tyypillinen sähkölaitosmeininki. Tuumin että tuossahan on kaikella tarpeellisella tapaa vantteran oloinen kulkuneuvo. Kävin internetin läpi aiheen tiimoilta (sanan varsinaisessa merkityksessä) ja kävin kaverini kanssa katsomassa autoa. Melko hurskassa kunnossa. Kyselin jo hinnat korin hitsaustöille, penkkien uudelleenverhoilulle ym. Excelin viivan alle kertyi hinta joka antoi aihetta jälleen uudelle itsepetokselle eli kävin selailemaan kalustoa hintaluokassa LT-aihio+kunnostustyöt. Offipalstalla törmäsin jäsenten lantikka ja vmt MANneihin.
Sympaattisen näköisiä (Heavy duty Noriker?) ja asiallisia kulkineita. Kävin siis jälleen internetin läpi mitä tulee Tanskalaisiin sotaväen MANneihin, kyselin hintoja ja suunnittelin jo tanskanmatkaa. Kriteerinä oli auto joka on varustettu vinssillä eli voiman ulosotto on laatikossa valmiina joten valikoima jäi varsin rajalliseksi.

Valokuvien perusteella niissä olisi ollut esissä lähes sama hitsuusavotta kuin aiemmin zoomailemassani LT:ssä. Ulosoton löytäminen jälkikäteen osana on ilmeisesti vähintään vaikiaa joten lopulta vaihtoehdot supistuivat siviilimalleihin ja paloautoihin: Pienet kilsat, käytännössä ruosteettomia, ulosotto, 5t vinssi (jos kohta vetoa ei saa taaksepäin ilman muutostöitä) ja siis hydrauliikka, lukko myös etuakselilla. Ja tietenkin, alle 7500kg kokonaispaino eli ei tarvi hankkia aivan perseettömän hintaista CE-korttia jos kuvittelee vetävänsä yli 750kg vaunua.


Ostin MANnin Issumista Jürgen Schwartzilta. Firma on keskittynyt käytetyn palokaluston trokaamiseen ja touhu vaikuttaa hyvinkin asialliselta. Pihassa oli unimoggia rivissä ja muistaakseni myös jotain sileämmillä renkailla. Asentaja kävi kanssani auton melko lailla juurta jaksain läpi, esitteli toiminnat ym. Noutivat Düsseldorfista, hoisivat uudelleenrekisteröinnin huoltoautoksi, kilvet jne. eli homma kävi kuten elokuvissa. Perjantaina klo 2 yöllä bussilla lentokentälle, Kööpenhaminan kautta Düsseldorfiin puoli kymmeneksi, Issumiin, kaupat, lievät vastoinkäymiset ja reissuun kohti Travemündea. Sieltä Finnlinesillä lievien neuvottelujen (Kyllä, auto on alle kuusi metriä pitkä ja yli 2,1m korkea. Miten niin ei mene autokannelle?) jälkeen autokannelle ja hyttiin nukkumaan. Satuin samaan hyttiin erään asiallisen rengaskauppiaan kanssa.

Lievät vastoinkäymiset liittyvät paineilmaohjattuihin varusteisiin ja etenkin perän lukkoon. Napsuttelin koeajoreissun jälkeen venttiileitä testimielessä laidasta laitaan jolloin ilmeisesti perän lukko jäi päälle. Kuorma-autoista tietämättömänä en osannut kiinnittää kunnolla huomiota vuotavan ilman ääneen vaan oletin että kyseessä on normaali ilmiö. Lähdin kaupanteon jälkeen ajamaan ja huomasin että lukon varoitusvalo syttyi kojelautaan. Parin käännöksen jälkeen asia oli selvä. Peilistä näkee että sisempi takarengas leimaa kuviotaan katuun. Käännyin takaisin pajalle jossa sepittivät lukkoa jarrudynamometrissä pyörittäen. hyväksyin selityksen että vika on viallisessa lukon merkkivalon anturissa sillä perä toimi dynamometrissä pyörittäen normaalisti (renkaat pyörivät vastasuuntiin) Jälkikäteen kävi ilmi että lukon venttiili oli mennyt rikki siten että se ajoi lukolle paineen venttiilin asennosta riippumatta ja vuoti samalla ilmaa turhuuteen. Lukko siis 'korjautui' dynamometrissä paineen vuotaessa niin alas että lukko aukesi. Lähtiessäni satamaa kohti valo syttyi heti uudelleen mutta jatkoin matkaa olettaen että kyse on pelkästä valosta. Asian todellinen laita oli ensimmäisen terävämmän mutkan jälkeen ilmeinen eli jätin venttiilin sijoilleen ja ajelin korostetun loivin liikkein sen 400km satamaan. Tiukemmissa mutkissa mikroautotyyliin vauhdilla painopistettä ulkokaarteelle siirtäen. ;)

Oltiin puhuttu jäsenen vmt kanssa siitä että voitaisiin tavata kun tulen maihin. Nähtiin, ihmeteltiin kalustot, kävin kokeilemassa isopyöräistä sotakonetta ja käytiin kokeilemassa paloauton lukon toimintaa hiekkakentällä. ohjausventtiiliä ropatessa tilanne kehittyi siihen suuntaan että sihinä voimistui ja paineet alkoivat laskea nopeammin kuin kompura ehti tuottaa. Kiireen vilkkaa takaisin varikolle, koppi nurin ja katsomaan mikä vialla. Pikakurssi mannin paineilmajärjestelmään, viallinen venttiili pois välistä ja homma toimi. Toki sillä mausteella että järjestelmän ollessa kokonaan paineeton jotain (Kai siellä on joku vaihtoventtiili joka täyttää ensin toisen säiliön) jumittui ja toinen ilmasäiliö jäi täyttymättä. Sovelsimme säiliöön ilmaa ulkoisella kompressorilla ja se lähti toimimaan ok ensimmäistä kertaa.

Painemittarin neulat toimivat nyt erikseen kun ne aiemmin kulkivat koko ajan yhtä matkaa. Näyttää siltä että paineilmajärjestelmä on tehty huollettavaksi (liittimillä kaikki) eli täytyy puhallella putket puhtaiksi ja käydä systeemi muutenkin läpi.


Koestin Schwarzin puheet siitä miten 'hänelle on maine kaikki kaikessa' jne. tuon venttiilin osalta. Ensimmäinen vastaus oli että etsivät venttiilin välittömästi ja soitti perään myös siitä vaihtoventtiilistä. Tarkat kuvat pitää saada että tulee varmasti oikeat osat. Näyttää olevan enemmän kuin perävalotakuu. ;)


Suuremmat kuin isot kiitokset jäsen vmt:lle kahvista ja ennen kaikkea avusta ilmajärjestelmän ropaamisessa! Offiporukka on maaliikenteen ilmeinen vastine puuveneporukalle. Tarvittaessa löytyy tietoa, apua ja kattava valikoima työkaluja. Tämä palsta itsessään oli kalustopäätöstä tehtäessä olennaisen tärkeä. Hyviä projektikuvia joiden perusteella voi ennalta hahmottaa minkälaiseen mäntyyn on omaa päätään jatkossa lyömässä. ;)


Auto meni konttorilla läpi kehujen ja pienen riesan kautta. Päälikomerolle jouduin hankkimaan lausunnon että se vastaa täkäläisen virkamiehen mielihaluja kiinnitysten, sidontapisteiden ja ohjaamosuojan suhteen. Sain lausunnon Haminasta Rautaheimolta. Loistava paikka.


Vilkkujen kanssa vaadittiin hieman pitkämielisyyttä. Katsastusmies soitti varmuuden vuoksi Trafiin että sopiihan se että vilkut maalaa mustaksi ja poistaa käytöstä (Tuohon ei enää ole saatavilla työkonevilkun värisiä kupuja. Halkaisija 17cm. Kunnon ämpärit..). No ei sovi. Vilkut pitää poistaa kokonaan. Vilkuthan ovat tässä kiinni telineissä jotka on istutettu kattopeltiin kiinni eli otin kuvut sekä majakkakoneistot pois ja laitoin kuvun kierteen tasossa olevaan majakkakoneiston kiinnityspintaan tanakat pyöreät kumilaput jotka peittävät aukot mutta mahdollistavat kosteuden poiston.

Trafille vihjeeksi: Nyt minulla menee se max puoli tuntia että rakennan vilkut ennalleen ja lähden kylille vilkuttelemaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut että tärvelen vilkut vapaaehtoisesti maalaamalla ne mustaksi jolloin ei olisi tullut todellakaan mitään syytä tai mahdollisuutta ennallistaa vilkkuja toimiviksi.

Renkaiden suhteen tuli vesiperä. Elättelin toiveita isompien 14.00R20:en ujuttamisesta alle. Vmt:n MANnia ei kuulemma voi käyttää esimerkkinä hyväksytystä yksilöstä sillä se on kokonaispainoltaan erilainen kuin tämä. Nykyisten säännösten puitteissa rengaskoon muuttaminen ei oikein anna aihetta.


Nosturin suhteen ei ole oikein enää paluuta tai vaihtoehtoja sillä ostin Turusta käytetyn Hiabin. 095-3, kolme hydraulista jatkoa, kourahydrauliikka ja radio. Yhdistelmä ei todennäköisesti tule täyttämään minkäänlaisia vakavuustarkasteluja eli ei tarvi antaa vieraalle käyttöön ja vakuutusyhtiö hymyilee viistosti jos erehtyy ottamaan yhteyttä nosturivahingon sattuessa.

Ajattelin tehdä nosturille auton perään tuppisovitteen joka sattuneesta syystä muistuttaa vahvasti levykiilaratkaisua jota Uusimäen konepaja käyttää Jake -sovitteissaan.

Nosturin kiinnitys on mielenkiintoinen rakenteena. Pitäisi olla jäykkä mutta kuitenkin antaa rungon elää. ?!?

Olen saanut kommentteja että nosturi kannattaisi sijoittaa ohjaamon taakse mutta tällöin keulaan tulee melko paljon painoa, nosturia joutuisi haalaamaan jatkuvasti mukana ja lavan mitta jäisi lyhyeksi ellei tee tolkutonta peräylitystä. Lavan osalta olen hahmottanut sellaista että varapyörä siirtyy päälirakenteen ja ohjaamon välistä lavalle jolloin lavan mitta kasvaa melkein puoli metriä ja pyörän voi tilan tarpeen yllättäessä jättää pois kyydistä.


Kävin joku päivä sitten paikallisella soramontulla kokeilemassa kulkuja. Kyllä sillä nyt ainakin niihin paikkoihin pääsee minne traktorilla ja leveyden puolesta mahtuu.

Melkein ehdin jo innostua kunnes tilanne rauhoittui peilin lävähtäessä vauhdilla sivulasiin. :rolleyes:


Tänään voisi olla päivä jolloin MANni vapautuu palokopperosta. Ei ole kovin monimutkaisesti kiinni. Muutama pultti runkoaisojen perässä. Etupäässä on sivuliikkeen runkoaisoja vasten rajoittavat laput ja vieterit joilla koppi pidetään runkoa vasten. Ei voi olla kovin paljoa enää elävämmin kiinni. Sakemanni ei kaikesta päätellen ole tehnyt näitä ihan yksin kappalein.



Pakokaasujarru! En käsitä miten olen tullut toimeen ennen! Kuulostaa kuulemma myös ulos oikein mainiolta. :D



-

ASiaa! Hyvä sä ja kuveja rojektista kun etenee. Onko jo koppiaihioo, vai siis nosturihan nyt olikin se keikka ;)

Multa kanssa tuommoinen!

Mä muuten just kotiuduin siltä hankintamatkalta, mistä oli puhetta, kun MANneja ihmeteltiin ja vähän toista sepitettiinkin. :D N2G, 6,7l, 400 hv, 1085 Nm...

Noihin alkuperäisiin renkaisiinhan saa lisää sen 10% kuitenkin, jos se sääntö jo voimassa. Siis 105 mm noin. Mikäs se Samin auton rengaskoko olikaan ja mahtuisiko se siihen..?

Otin kopperon pois. Autosta tuli urheiluauto yhdellä kertaa. Epämukava ajaa ja rakettimaisen nopea. :) Kiekaisee moottoritiellä punarajalle suorastaan silmänräpäyksessä eikä perä todennäköisesti jousta lainkaan.



-

Tietämättä otteeseen merkittyä käyttötarkoitusta, muista että tyhjällä kuorkilla ajelu ei oo kaikkien mieleen (pelkkänä alustana käyttö siis)

Soittelin aikanaan katsastuskonttorille suunnitelmasta ja sanoi sielläkin etteivät pelkät runkoaisat täytä päälirakennevaatimuksia. Tässä tapauksessa ei ole edes lokasuojia tai alleajosuojia. Pelkkää avointa, vinhasti pyörivää kumia ja rautaa. Päälirakenne on korjauksessa. Siirtoajoa.

Tuohon tulee asiallinen kappaletavaralava päälle mutta ensin pitää saada mitat määrittelevä tekijä eli nosturi halliin mitattavaksi. Mittaan ja teen 3d-mallit autosta sekä nosturista jolloin niiden keskenään naittaminen on 'helppoa'. Liikkuvat palikat ovat siinä että nosturi tulee irroitettavaksi, kuvittelen pudottavani nosturin kiinnitystason mahdollisimman alas ja lava olisi kuitenkin mainiota saada pois nostettavaksi. Ja koko kompleksi pitää saada päälirakentajan hyväksymäksi (Tässä kohtaa se 3d tulee arvoon arvaamattomaan). Lavamestari sanoi kyllä että on projektina sellainen että voi mielellään konsultoida vaikken heiltä mitään ostaisikaan. :)
Todennäköisesti lavan pohjaan u-palkit rungoksi avoin osa alaspäin niin että ne makaavat runkoaisojen päällä olevan tuppisovitteen apurungon päällä. Nousee vain luokkaa sentin ja asiallinen kiinnitysmekanismi on ns. tehtävissä.


-

Pieni punainen kuorma-auto ilman kopperoa. Kävin peruuttelemassa lumikasan päälle hahmottaakseni takajousituksen toimintaa. Jota ei siis käytännössä ole. Syyllinen löytynee taka-akselin takana olevasta kallistuksenvakaajasta jonka veikkaan johtavan myös kivikovaan kyytiin. Sinällään loogista. Toiselle takapyörälle tuleva töyssy välittyy vakaajan kautta toiselle puolelle ja vetää perää molemmilta puolilta alas.

Vakaaja: Kuvassa MANVW-kilven ja renkaan välissä oleva korvake josta taakit alas akselista taaksepäin olevaan u:n muotoiseen vakaajatankoon. Täytyypä katsoa löytyisikö sujuvaa konstia vakaajan toisen yhdystangon tarpeenmukaiseen irroittamiseen. Tällöin vakaaja kulkisi nätisti ripustettuna mukana ja olisi tarvittaessa otettavissa käyttöön jos tekee mieli pin point precision kaarreajoa. :D


http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=172046

No onhan siitä parempikin kuva. Hyvä että on tuo kuva olemassa sillä en komeronirrotustohkeissani hoksannut mitata miten paljon alempana auto kulki kuorma päällä. Tuossa on vielä koppi päällä ja pohjaanlyöntikumiin oleva matka näkyvissä.

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=171110


-

Onha orvon näköinen ilman koppii ;) Joustoo tulee kans kun ottaa lehden pois. onko tossa lukot kummallakin akselilla?

Joutaako Sulta ne siniset kuvut koneikkoineen mulle?

Onko tuo 95 kNm, ts 9,5 tonnimetrin nosturi? Paljonkohan yli tonnin mahtaa painaa?

Ei tosiaan olisi mitään mieltä laittaa sitä hytin taakse, kun sitten sun auton kokonaispainolla kantavuus olisi sen lisäksi aina alle kaksi tonnia. Etuakselimassakin saattaisi olla täynnä jo tuolla. Siispä alkuperäisen suunnitelman mukaan taakse ja helposti irroitettavaksi! Laitappa kuvia, kun nosturin kiinnityksen runko piirreltynä.

Ei heru. :) Kun menit kysymään, googlasin nyt hieman vähemmän tuli hännän alla (vrt. ennen katsastusta) ja löysin kuin löysinkin NOS keltaiset kuvut. Ovat niin hulppean kokoiset ämpärit että täytyyhän nuo säästää.


-

Totta. Lava jää hieman nihkeän mittaiseksi mutta se on nieltävissä. Nosturi painaa sen puolitoista tonnia. Lohtua antaa se että on noita isompiakin laitettu kuten kuvissa alla. ;) Pilkki yli 2500kg, aika jämäkän näköinen vahvikerunko ja etujalat, jos kohta näyttää olevan hieman paksumpi pinkka jousilattaakin. Runko näyttää olevan pidempi kuin jo valmiiksi akseliväliltään pidemmässä FAE mallissa eli voipa olla joku tehtaalta lähtien nosturiksi tehty auto. Nosturin painopisteen osalta ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja: Puomi etuasennossa noin 1,4m nosturin kiinnitystasosta ja 1,2m kääntökeskipisteestä eteenpäin. Puomi viikattuna painopiste putoaa hieman alle metriin ja siirtyy taakse. :) Ja kai noissa telineissä on sitten viety jotain pylväitä tms. :D


http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=172413
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=172412



Kaveri keksi konstin vietereiden ja kantavuuden toteamiseksi. Pajalla on kolmen tonnin painoinen teräskuula jolla saa nosturin ja koukkuvaa'an avulla painotettua runkoa halutulla kuormalla ja halutusta paikasta. Takaylitystä ei ole akselilta kuin tarkka metri mutta kolmella tonnilla voi simuloida hieman vipuvarttakin joten näkee miten keula kevenee.


Otin tänään rungosta hieman mittoja. Äkkiseltään näyttäisi siltä että jos nosturin saa pudotettua edes runkoaisojen tasalle, tukijaloille jää liki 40cm iskua reserviin maakosketuksen jälkeen. Ei siis tarvi rakennella mitään jatkovirityksiä.

Laitoin pari kuvaa. Todellisessa muodossa ei ole kuin runkoaisat ja niissä olevat päälirakenteiden kiinnikkeet. Nosturi on mittojensa (Kiinnityspisteet ja äärimitat) puolesta kuvassa.

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=172410

Luulisi pysyvän pystyssä ainakin takasektoriin jos auton voisi olettaa painavan sen nelisen tonnia:

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=172411

Nosturi tulee ilmeisesti loppuviikosta. Kävin Kotkasta Turussa ajelemassa terveisiä. Lähdin toiverikkaasti 'hakemaan' nosturia lava-LT:llä jossa kantavuus oli nippa nappa siinä ja siinä. Ulkomittojen ja painopisteen mallailu mielessä on kuitenkin eri asia kuin paikan päällä suoritettu mulkaisu ja instant riskianalyysi. Jäi sinne. Suvannon kaveri ei kuljetuskaluston selvittyä edes kysellyt mielipiteitä vaan alkoi suoraan järjestämään rahtia. ;)


Pesin auton kuumavesipesurilla. Miellyttää jollain perverssillä tavalla kun vuosien saatossa pumpatun vaseliinin alta paljastuu käytännössä uutta pintaa. Oikeaa ruostetta löytyi pohjaanlyöntikumien kannakkeiden kupeista.
Nyt täytyy kiireen vilkkaa sotkea se uudestaan rasvalla että pysyy hyvänä. ;)


Riittääkö se +1000Nm yhtään mihinkään? ;)



-

Mullahan oli hetken tuollainen, Ferrarin 4500 pilkillä. Kantavuutta oli 3700 kg jäljellä, kokonaismassa otteella oli 9300 kG, ja tässä oli kakskerroksinen sähkölaitoslava. Kuvaa en heti hoksannu, mutta vanhasta myynti ilmosta löyty speksit: http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=80114

Oliko tämän kaltainen:

http://www.nettikone.com/man/man/1373396



-

Näyttää ihan siltä, että hommaa on suunniteltu jo aika pitkälle..! :)

Mielenkiinnolla odottelen, kunhan ne kiinnitykset rakentelet. Olikohan tuo minun auto ihan identtinen rungon takaosaltaan ja siihen kiinnityviltä osiltaan?

Oma auto painoi viime katsastuksessa n. 5 tonnia, joten eiköhän tuo sinunkin sen 4,5 t noilla renkailla ja kunhan lavan saat rakenneltua. Huomenna taas katsastus, niin näkee, onko paino vielä sama. :)

Kyllä se +1000 Nm on hyvin mua jaksanut työmatkat kuljettaa ja eleettömästi hakureissulla kyllä kuljetti n. 7 tonnin yhdistelmää. Nyt kun viikon olen ajanut taloudellisuusajoa ja todennut sen taloudelliseksi, niin kohta sitten voi alkaa vähän suorituskykykä enemmän testailemaan! :D

Muuten hyvinkin ilmon kaltainen, paitsi että pilkki oli heti hytin takana

Bullshit suunniteltu. :) Tilanne kaatuu eteen sitä mukaa kun huomaa että kaikki ei olekaan aivan kuten valokuvien ja kuulopuheiden perusteella kuvittelin. :D Tässähän kävi niin että ajattelin asian valmiiksi militääriMannin kannalta mutta tämä paloauto on vinssin osalta olennaisesti erilainen.

Saa siis nähdä kostutko rakenteiden/rautojen osalta juurikaan ellet ole halukas laittamaan lavaa uusiksi:


Sen hetken kun uppouduin runkopalkkeja 'syvemmälle' eli todella kävin mittaamaan mitä tilaa siellä oikeasti on tarjolla, mitä on muutettavissa ja mitä liikutettavissa, tilanne on melko vittumainen. Vinssi on tässä mallissa likimain vetopalkista seuraavana ja tekee tilan todella ahtaaksi.
Jousien takakorvakkeet eivät ole kovin helposti korvattavissa tai ainakaan sinne ei mahdu mitään merkityksellisen vahvaa materiaa väliin eikä vietereitä saa siirrettyä akselilla ulospäin, kiitos akselivalussa olevan klunssin. Tällä tietoa kyseeseen tulisi apurunko runkopalkkien päälle suorakaideprofiilista, kiinnitys orggiskiinnityskorvakkeisiin sekä runkopalkkien kylkiin takapäästään. Ottaa pystysuunnassa momenttia vastaan ja riittävästi ristiinjäykistettynä myös kiertoa. Alkuperäinen vetopalkki mäjelle ja tilalle apurungon takaosan yhteen kytkevä palkki johon tuppisovite on vielä jollain tarkemmin määrittelemättömällä tavalla integroitu. Laser- ja vesileikkaus tulee olemaan kuuminta hottia.

Se mikä ratkaisussa närästää on se että sovite tulee runkopalkkien sisäpuolelle eli heti toistakymmentä senttiä kapeammaksi joka taas ei yleisesti ole hyvä lujuuden kannalta. Toisaalta tukijalat ottavat sivusuuntaiset voimat vastaan eli ongelma on lähinnä ajon aikana. Varmaan joku varmuusvaijeri että pysyy mukana jos rojahtaa tielle. :rolleyes:


Parametrit suunnittelun tässä vaiheessa:

-Vinssistä ei luovuta.
-Levyrakenteinen tuppisovite tyyliin Jake
-Nosturi tulee asennettavaksi mahdollisimman alas.
-Sivuille kaatava kippi, nosturivoimalla (Lenkit sivuilla jotka voi raksilla kytkeä koukkuun) kippaavana. Varsinainen taka-ajatus on se että apurunko tarvii joka tapauksessa poikkituet ja tulee mahdollisuus vaihtaa toisenlainen päälirakenne saranoiden päälle.

Mistä luovuttu:

-Näppärä rakenne jossa kulkevat kivat muotoon leikatut ja rei'itetyt levyt runkoaisojen sivussa mihin sovitetaan takajousen korvake ja takaosaan tuppisovite.


En ole vielä hahmottanut/piirtänyt tilannetta lavan pituuden suhteen eli tilanne helpottuu olennaisesti jos lavan takalaita tulee (Eli se näyttää hyvältä=pääsuunnittelukriteeri. :D ) runkoaisojen yli ja siis tuppisovitteet eivät jää törröttämään lavan takalinjan taakse. Tämä avautuminen kuitenkin tämänhetkisillä vitutuksilla ja tiedoilla.


Jossain näin (FMG itävalta) Moggiin laitetun nosturille hieman saman tyylisen kiinnityskorvakkeen kuin kauhoissa ym. jossa pilkin kiinniketarjotin lasketaan yläosastaan aisojen päissä oleviin koukkuihin ja vedetään alhaalta hahloihin. Olisi ainakin lyhyt.

Hetken jo mietin että vittu, vanhan liiton tuppisovitteet apurungon palkkien sisään mutta ei. Ei ainakaan vielä. :D Tulee olennaisesti ja ihan kaikella tavalla työläämmäksi kuin elättelin mutta niinhän se aina.



..huokaus ja haikeus.. ;)

-

Kiinnitin tänään aamulla huomiota siihen ettei öljynpainemittari enää pompannut samalla tavalla kuin aiemmin.
Mainitsin asiasta eräälle tutulle ja heitin vitsinä että varmaan öljy on niin vähissä että vetää välillä ilmaa sekaan. Paloauto EVP, raivohuollettu saksalaisella pieteetillä ja kaikki. Heh. Heh.

Katsoin kuitenkin öljytikkua, ensimmäistä kertaa ikinä. Täysin kuiva. Muistelin jostain lukeneeni että viivojen väli taisi olla neljä litraa eli ostin pari neljän litran pönttöä tilkkeeksi ennen varsinaista öljynvaihtoa joka on joka tapauksessa esissä ensi viikolla. Menihän sinne sitten se hieman vajaa kahdeksan litraa. Lainatkaa minulle autonne. Lupaan pitää siitä hyvää huolta.


Tuttu jonka kanssa haastoin öljyistä sanoi että synteettisten kanssa käy niin että ajan myötä moottoriin kertynyt moska lähtee kiertoon ja piru nokkii. Maito on toki sikäli maassa että tilasin jo pöntöllisen jotain täyssynteettistä ihmelientä. Se ei pelaa joka pelkää eli katsotaan mistä kaikkialta tursuaa läpi. Kuten tähänkin asti, :) luotan että auto on pidetty hyvissä öljyissä ja vähät kilometrit eivät ole ehtineet kerryttää mitään pikikakkua öljykanaviin.

Onko kenelläkään ensi/toisen käden tietoa öljyn pesevyyden aiheuttamista ongelmista?


-

Kaverilla poksahti bmv;n v12 aikaisempi omistaja oli ajellut suositusten mukaisilla liemillä, sit edellinen omistaja meinasi, et laatuauto laatuöljyt, niin lähti paskat liikkeelle ja sit nokka leikkasi kiinni kun voitelu katosi ja samalla kaunista metallihohdetta lähti kiertoon, niin alakerran laakerit valmiit :mad:



Mites jos sen vaarivainaan keksimän tuppisovitteen unohtaa ja laittaa tanskalais tyylisen "traktorin kauha" kiinnityksen koukut ylhäällä ja silmät alhaalla

Tarpeeksi vankan kun tekee niin voi nostaa alatuet ylös, jolloin ne ei tutkaa kaikkia kantoja ja kiviä kun ojan tuolle puolen siirtyy

Mä en ikinä oo uskaltanu laittaa ikäluokkansa öljyjä oleellisesti parempia / pesevämpiä, jollei oo ollut kone välissä auki. Perusteluna justiin pelko siitä, että lähtee ryöhnät liikkeelle ja iskee joko

- hallitsematon öljyjen ulossyöksy vrt verensyöksyn hauskuus

- rajumpi tukkeuma öljynkiertoon vrt sydänkohtauksen riemut


Esimerkkinä noihin vanhoihin meesuihin Delvaccia vaan, vaikka hiukan tiuhemmalla vaihtovälillä ...

Mulla on jostain (voi olla 110% väärää tietoa) mielikuva, että dieselmoottoriöljyt ovat aina peseviä, olivat sitten synteettisiä tai mineraaliöljyjä.

Öljyihmisiä palstalla?

Vakavuus- ja jäykkyyssuunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, vaivaa ja vaikka hieman rahaakin, sitä tulee monesti säästettyä.

Nosturikauppiailla on käytössä yleisesti TrailerWin-ohjelman laajennus CraneWin ja FrameWin, tutustumisen arvoisia ohjelmia.

Nosturiautojen apurunkorakenteissa sorrutaan monesti siihen, että laitetaan mutuna paljon ja paksua rautaa, monesti sillä saavutetaan paljon painoa ja kiertyvä runko, kun taas roturauta asennettuna ennen kaikkea oikeaan paikkaan ja muotoon säästää paljon painoa ja lopputulos on jäykempi.

Nosturin (=vaatii jäykän apurungon) yhdistäminen kiertyvään maastorunkoon on lähtökohtaisesti hankalaa, varsinkin toteuttaminen niin ettei auton maasto-ominaisuudet kärsi ja/tai runko katkea "murroskohdasta".

Ruåtsalainen hinurirakentaja toteutti asian melko innovatiivisesti ja mielestäni asiallisesti tässä:

https://www.youtube.com/watch?v=Lb_aZpUN8D0

Videolla kohdassa 1:56 näkyy hienosti miten apurunko sallii rungon joustaa ja tarvittaessa (hinattaessa) sen saa hydrauliikan voimin jäykistettyä.

Lähtökohtaisesti ajatus siitä että itsessään jäykkä apurunkorakenne kiinnitetään auton omaan runkoon takaa kylkilevyin ja edestä esim. keskeltä keinuvana kuulostaa loistavan yksinkertaiselta ja toimivalta ratkaisulta, tietty takasektorilta nostettaessa täytyy apurungon etupää "lukita" jotenkin joustavalla ratkaisulla (ketju?) runkoon jotta auton massa saadaan mukaan vastapainoksi.

Yleensä taka-asenteisissa nostureissa ongelmaksi ei millään muotoa muodostu tuo takasektori, vaan nimenomaan etunurkat, ja niiden suuntien vakavuuden parantamiseksi tarvitsee reilusti levenevät tukijalat.

Roturaudoista vielä sen verran, niiden merkitys nosturiauton vakavuuteen on isompi kuin pelkän murtolujuusvertailun perusteella arvaakaan, laadukkaiden rakenneterästen (esim. Weldox, Optim) myötöraja on huomattavasti korkeampi kuin paskaraudoissa, tällä saavutetaan alusta asti jäykempi rakenne, jolloin alkuvakavuus on parempi ja painokeskipisteen siirtyminen nostettaessa on huomattavasti vähäisempää.

Eli kiteytettynä, kaikki paino mikä on tukipisteet (tukijalat ja renkaat) yhdistävän suoran sisäpuolella pyrkii pitämään pystyssä ja kaikki mikä on ulkopuolella pyrkii kaatamaan, tavoitteena on saada mahdollisimman paljon massaa ylös mahdollisimman kaukaa, ja jos nostoliikkeen alusta asti alkaa kalusto kallistumaan, puomi siirtyy koko ajan ulommas ja vastaavasti kaikki vastapaino toisella puolella lähemmäs kantavaa pistettä.

Eli jäykkä on hyvä, täälläkin :D

Projekti on komia, helevetin komia ja isot pojat nostaa maastossa. :)

Hmm, sulla oli siis koneessa suunnilleen puolet öljyistä jäljellä! Mihinköhän ne loput oli mennyt, kun oletettavasti edellisen öljynvaihdon jälkeen ei kauheesti ole kilometrejä tullut. Eikä vuodakaan varmasti noin paljon ainakaan?

Omaan laitoin ainakin synteettiset 5W-40 öljyt ihan siitä syystä, kun ei minkäänlaista esilämmitintä ole moottorille, niin lähtee öljy kiertämään pakkasellakin nopeasti. Yläpään 40 tuntuu kanssa ihan hyvälle, niin pysyy kesäkuumallakin tyhjäkäynnillä öljynpaineet korkealla. Vielä ei ainakaan ongelmia ole ilmennyt eikä öljyä kulu merkittävästi.

Samalla menttaliteetilla öljyjen suhteen. Maatalousmoottori, laatuöljyt.

Tieto lisää tuskaa. Kiitos. Meninpä kysymään. :)


Jaken levysovitteessa kiehtoo kiilarakenne jonka ansiosta sovite on välyksetön ja paksu kiilalevy voi jatkua suoraan liitettävän kimpaleen alle runkona ilman että sitä liitetään mihinkään putkeen tms. Sama pätee sinällään 'kauhakiinnitykseen' sillä paksusta levystähän nekin muodot leikataan. Mitä yksinkertaisempi ja levystä leikattavampi muoto sen parempi valmistuksen=sen kannalta jos kuvittelee siihen muita laitteita sovittavansa. Ei siis missään tapauksessa mitään kahteen suuntaan kiilaavia tms. äidin rakkaudella rakennettavia yksityiskohtia.
Täytyy tsekata tanskankiinnikkeet. Kiitokset vinkistä.

Lisälaitteista tulee äkkiseltään mieleen lavanjatke sekä maatalousmallin kolmipistekiinnike. Kyntämään.


Löysin amerikkalaisen nosturin vakavuuslaskentaformun. ( https://www.imt.com/common/pdf/manua...bility-ext.pdf ) laskin hihasta vedetyillä akselipainoilla ja eihän se millään kestä pystyssä nimelliskuormilla pahimpaan suuntaan (Viiva tukijalasta etuakselin keskipisteeseen ja nosturi 90 asteen kulmassa tähän.)
Se on sentään positiivista että kantaa puominsa ulos levitettynä. :rolleyes:

Hyvä laskentalomake siinä mielessä että yhdet tiedot syöttämällä voi ristiinverrata vaihtoehtoja nosturi edessä/takana ja lisätukijaloilla/ilman.


-

Huoltoa ilman huolta.
 

Off road. Kävin takapellolla kääntymässä. Ilmeisesti oli olevinaan ahdasta kun sain peruutettua pakoputken mutkalle. Tarkoitus oli taittaa tarkasti kuusen vierestä mutta pimeys teki tepposet.

Aiempaan kurakaarikysymykseen liittyen, ilmeisesti on niin ettei n2g -luokan ajoneuvossa edellytetä kaaria mikäli ne 'eivät ajoneuvon käyttötarkoitukseen sovellu'. Tällä hetkellä käyttötarkoitus ei just niitä kestä. :) Kaaret tulevat kyllä ensi tilassa. Kaikki pinnat ohjaamosta taapäin ovat tasaisen moskan peitossa.

Tanskalaiskiinnitys tms. (Löysin jonkin palfingerin mallin) nosturin kiinnitykseen vaikuttaa toimivalta ratkaisulta. Kiitokset vinkistä!

Nosturi on menossa hyvää vauhtia palasiksi. Toistaiseksi ei mitään katastrofaalista ole löytynyt. Ellei katastrofiksi katso sitä että hydrauliletkuja on kaikkiaan 51kpl ja hyvin suuri osa niistä menee vaihtoon. Imutyhjennyspytty on äärimmäisen kätevä laite linjojen tyhjentämisessä. Imu päälle putken päähän ja liitinten avaaminen on siistiä hommaa.

Vaihtelin nesteitä. Jäähdytinnesteet ruosteista liejua. Vaihdon jälkeen lämmöt pysyvät termarin lukemissa. Ero ei ole iso (neulan paksuus mittarissa) mutta ilmeinen.
Öljynvaihdon jälkeen paineet käyttäytyvät johdonmukaisemmin. Muutenkin panin merkille että ellei öljyä ole yläviivaan ja autoa vähääkään hyppyyttää paineet notkahtavat jonkin verran. Sille militäärimallin mfa-moottorivariantin tuplaöljypumpulle on ilmeisesti ihan asiallinen syy.
Ja juu, puolen litran käsikäyttöinen mäntäpumppu ei välttämättä ole oikea työkalu 75w90 -öljyn pumppaamiseen. Asiaa tarkemmin ajattelematta kaavailin että pumpulla on helppo annostella sopivat määrät tuoretta öljyä periin ja laatikoihin. Suit sait. Pumppauksia litramäärä kertaa kaksi ja korkki päälle. :)

Kardaanin ristikoiden rasvauksesta, näytti siltä että jossain nivelessä rasva tuli ristikon vastakkaiselta puolelta keskeltä läpi. Kuuluuko asiaan?

-

Rasvatessa kun näät vaseliinin tursuavan, tiedät rasvan liikkuvan, ja jos ja kun se on puhdasta, ja tuoretta, voit huokaista ...

Tanskalaisten käyttämä kiinnike on käytännössä sama kuin traktorin kauhan kiinnitys tai toi jake;n käyttämä

Eli levystä kulma jonka päälle nosturi asennetaan kuten puutavara kuormaimen tuppisovitteessa

En nyt löytänyt yhtään kuvaa tanskalaisten omasta :(, mut esim. tuollainen nuo yläkoukut vain toisin päin auton perään ja siihen nosturin pöytä sopivasti kun tekee niin ton saa lavan alle jolloin lavan saa taakse asti. Sit jos oikeen sovittaa niin vois kokeilla tehdä noi ala silmät sinne auton alle, et ne sais mahdollisimman suojaan toikin kiinnike tosin voi olla melkoisen matala kun ajattelee et 60tonnia nostavassa pillarissakaan ne kiinnitys silmät ei kovin kaukana toisistaan ole

http://www.mp-lift.fi/images/big/tyo...o_ismeQaYk.jpg

Sit pötköttely herkkyyteen vois auttaa lisäjalat nehän voi olla jopa mekaaniset sopivasti vaan tapin reikiä ja sellaiset, et voi ajamalla kaataa ne vaikka kumpaankin suuntaan jos käy niin, ettei tappi haluakkaan reiästä helpata kuorman päälä ollessa.

Siis siinä ristikossa on vapaa läpi reikä eli puserrus tulee suoraan läpi?
laittaisin ite ainakin jotain tulppaa sinne toiselle puolelle, sitä rasvaa ei sit välttämättä kauheasti sinne riskon kuppeihin mene, eli voimaa ei kannata käyttää liikaa

Todennäköisesti tähän ei ole koskaan vaihdettu mitään öljyjä tai jos on niin alaviivalle, säästeliäästi. Ilmeisesti uudet öljyt kestävät sisällä ok. Petaan hieman myös sen öljyn pesevyyden varaan että jos siinä on ollut öljyrenkaat jumissa tms. ja öljy olisi maittanut siitä syystä.

Voimansiirtoöljyjen vaihdon jälkeen auto on kuin uudestisyntynyt. Jopa rullaa eikä vaihteiden käyttö vaadi samanlaista rusikointia. Myyjän mukaan "Ammattilainen vaihtaa vaihteen pehmeästi, sormenpäillä" kun sanoin koeajon jälkeen että vaihteiden käyttöön joutuu asennoitumaan uudelleen. Paskan marjat. Sormenpäillä vaihdetaan silloin jos auto on joskus huollettu. ;)

Öljynpaineet ovat kylmänä neljä, lämpimänä kierroksilla karvan verran päälle ja lämpimänä putoaa tyhjäkäynnilä kahteen.


-

Tuo läpi laskeva ristikko tuntui olevan sitä 'vanha ihminen' -osastoa eli todennäköisesti siellä ei ole mitään vastassa. Voisiko kyse olla siitä että rasva olisi ajateltu leviävän keskipakovoimalla ristikon laakereille?

Täytyypä pudottaa kardaanit lattialle. Toinen mysteerikohde on nimittäin kardaanien pituussuuntaisen liu'un voitelu.

Oli rasvaaminen työnä kuitenkin hieman inhimillisempää kuin odotin. Oletin nimittäin että kyseessä on hirveä edestakainen jumppa autoa työntelemässä ja prässiä auton alla tökkimässä mutta tuohan rullaa kuitenkin kun vähän jalalla pyörästä työntää. Sitä on niin orientoitunut siihen että auto on tunkin päällä ja kaikkinainen liikuttelu on työn ja tuskan takana.


Heitin just Mannin ruostesuojaamolle. Suojaamolla haastetta esitellessäni pistin merkille että lokasuojanlevikkeen ja korin välissä oli ruostetta joten raksin niiltä lämpimiltä levikekaaret, askelmat ja lokarinpätkät rungosta irti ja vein puhallukseen/maalattavaksi. Auto kun on ihan perus RAL-värikarttaa niin voi käyttää tymäkämpiä teollisuusmaaleja. Massaavat lokarit irtaallaan niin viheliäisimmät paikat korissa tulevat hyvin tehdyksi ja voin sovittaa palaset ajan kanssa paikoilleen. Tulee parempi kuin tehtaalta.

Sinällään maalaushomma on lievää hätävarjelun liioittelua sillä muuten kaarten ja rungon välit olivatkin täysin puhtaat. Purkamisesta oli kuitenkin se riemu että kauhulla odottamani porrasaskelmakin (Loukko ja rakenne joka ei talvella kuivu ikinä) osoittautui ihan haltuun otettavaksi tapaukseksi. Siinä on askelmassa epämääräinen kumimaton pala joka on painettu kiinnikkeillään pellistä läpi. Eli odottaa sitä että hiekkaa menee kumin ja pellin väliin hieromaan maalin rikki, odottamaan märkää. Kiinnikkeiden kohdalta pääseekin sitten pellin ja alustamassan väliin jonka jälkeen ruostepiru on irti.

Ei siis kuitenkaan saman tyyppistä umpiloukkoa kuin LT-volkkarissa askelman takana. Sielu lepää kun näkee pellin molemmille puolille. Se että siitä seuraa helvetillinen ohjaamomelu on oikeastaan täysin toissijainen juttu.

Ruostekammo, kenellä? :)


Ylistin aiemmin sitä kuumavesipesuria. Pesin tosiaan rungon puhtaaksi, myös suojavahasta. Päättelin siitä että mm. tuo ruostelaikku ja miljoona muuta ruskeaa tiplaa rungossa tuli esiin tämän pesukeikkani jälkeen. Runko tulee nyt samalla suojattua. Vituttaahan yli kaiken että runko pitää peittää öljytahmalla mutta en just tähän hätään ala purkamaan/maalaamaan runkoa.



-

Googlailin ja kävin haikeana verkkosivuilla TrailerWinia katselemassa.
Apurungonlaskentaohjelma olisi mielenkiintoisin, etenkin tässä kohtaa kun alusta ja pilkki on jo olemassa ja vakavuuteen voi vaikuttaa lähinnä pilkin paikan ja mahdollisten lisäjalkojen avulla.

Mietinpä näin: Apurungon maksimikorkeuden määrittelee se mitä lavan ja auton rungon väliin jää tilaa (Mitoitusperuste tälle on se että se näyttää lavan kanssa hyvältä. ;) ) Apurungon leveys on aikalailla sama kuin auton rungossa. Apurungon poikkisiteiden paikkaa määrittävät lavan kannakkeiden sijainti auton pituussuunnassa ja mahdollisesti edessä apujalkojen palkit.
Lopun edestä juttelen mukavia rakennesuunnittelijan kanssa jonka jälkeen laadin karkean ajatuksen rungon rakenteesta (Millaista palkkia/koteloa). Tämän jälkeen mallinnus Solidworksiin ja lujuusanalyysiä eri materiaaleilla/vahvuuksilla.

Olin jo katselemassa Onnisen katalogista valmiita suorakaidepalkkeja mutta mainitsemasi roturaudat ;) kävivät kiinnostamaan siinä mielessä että Mannissa ei kuitenkaan ole niin valtavasti sitä kantavuutta hassattavaksi. Ja toissijaisesti siksi että haikailemani apujalat eivät oikein sujuvasti toteudu standardisuorakaideputkista.
Erikoisterästen kanssa taitaa vain olla niin että niiden kanssa lähdetään suorasta levystä liikkeelle.

Yksi kulma on toki hinta. On eroa siinä tehdäänkö putki- tai c-palkista pätkimällä vai särmätäänkö ja hitsataanko levyä. Onni on se että on konepaja ja sen palvelut käytössä. Kahvipöydässä voi jutella paljon mutta raaka työ ottaa aikaa ja maksaa oikeaa rahaa.


Vinkkisi materiaalista ja rakenteesta otettu visusti talteen ja välittömään hyötyyn. Kiitokset niistä!



Enpä olekaan miettinyt tuota niin että olisi _niin_ irrallaan. Vaan olihan tuo alkuperäinen koppikin kiinni perästä ja edestä ainoastaan 'hahlossaan' jousipulteilla sidottuna. Tämä on juteltava päälirakentajan kanssa joka joko hyväksyy rakenteen tai sitten ei.
Ajatukseltaan oikeastaan juuri sama kuin nosturin kiinnitys jossa pystypuomi on kiinni rungossa kiinteästi ja nosturin etupää saranassa joka mahdollistaa rungon elämisen tässä tapauksessa sillä 70cm matkalla.

Tuolla FMG:n sivuilla olen hakenut vaikutteita. Linkin takana on apurunkoja joita ovat toteuttaneet. Lähin kokoluokassa on 40kNm nosturille ja sekin on kohtuullisen rimppanan näköinen. Se mitä sanoit turhasta ylimitoittamisesta olisi hyvin suurella todennäköisyydellä toteutunut. ;)

http://www.fmg-austria.com/en/suppor...crane-subframe


:)




-

Kiinnitysrakennetta pitää mutustella. Olemassa olevissa rakenteissa on lähtökohta se että lukitusmekanismit ym. reteleet jäävät nosturiin kun fiksu olisi tehdä juurikin noin päin kuin esmes ismes että kiinnitettävä laite on mahdollisimman yksinkertainen.




-

Tanskalaisilla on rungossa vain tuo kuvan palikka koukut ylöspäin ja kaikki muu sit nosturissa

tuonkaan palikan ei tartte olla metrien korkuinen

Liitteenä kuvatus joka saattaa selventää tai sittei :p

Kuinka sattuikaan, tänään juuri istuin lounaspöydässä erään tunnetun suomalaisen pitkän, tai sanoisinko tässä tapauksessa piiiitttkkkän linjan hinausautoilijan kanssa ja hänen kanssaan turistiin (taas kerran) rakenteista ja materiaaleista.

Heittipä hauskan tiedon palasen, oli omaa kalustoa rakentaessaan laskenut hinnan myötörajalle, eli sille pisteelle kun kuormittaessa alkaa metalli taipumaan ja yllätys yllätys, halvin vaihtoehto ei ollutkaan perinteinen "viiskakkonen".

Vaikka korkealujuusteräksissä kilohinta on kovempi, jää rakenteen hinta alemmaksi koska sitä niin paljon vähemmän kuluu.

Kun saat suunniteltua ja ideoitua, kannattaa kysäistä levytavaraa Jessirec Oy:stä Masalasta, heillä on leikkuri, cnc-plasma ja kantti syntyy paksumpaankin palaseen, palvelu ja hinnat olleet asiallisia.

Ainakin Ruukin Optim -levyjä ollut jonkin verran hyllyssäkin.

Tuli mieleen et olisko kiilatappi sovite mitää tuoho pilkkiin. Jos pilkki on perässä niin olis simppeli ottaa pois ja asentaa takas.
Nostaa tukijaloilla ilmaan ja jättää puomin maahan nii voit ajaa auton alta pois. Sama idea kun joissain puutavaranostureissa.

Hahmottelin nosturin kiinnitystä. Ei tuo paketti nyt onneksi aivan epäsuhtainen ole. Mannin päälirakenneohjeen mukaan vasta metrin yli runkoaisojen oleva päälirakenteen painopiste antaa kimpoilemisen aihetta. :)

Kääntelin virtuaaliniveliä ja näyttäisi siltä että puomin saa taitettua lavalle nippa nappa niin että nostopuomi on vaakatasossa ja taittopuomin pää lavan etulaidassa.

Materiaali olisi pääsääntönä 12mm heavydutyterästä. Materiaalivahvuutta on todennäköisesti mahdollista pienentää tuosta.

Kompleksi on koostelma kahdesta eri ideasta. Kiinnitysmekanismi on täysin siekailematta varastettu Palfingeriltä. Mitat brosyyreistä ja detaljit myynnissä olevia käytettyjä zoomailemalla. Ainut muutos on kannakkeen kaventaminen vastaamaan Mannin runkoprofiilin (210x70x5) leveyttä.

Kiinnityksen integrointi nosturin tukijalkapalkkiin on mukaelma kahvipöydän ideariihestä jossa esitin täysin puolivalmiin luonnoksen jossa ei ollut kuin nosturi ja auton runko eikä mitään siinä välissä. 'Joku tuki tuohon pitäisi hitsata' johti oivallukseen että nosturi on terästä ja ihmisten (Ruotsalaisten) tekemä. Tottelee siis laikkaa ja hitsikolvia. Painosta jää ~sata kiloa pois.

Itse nosturi tule edelleen alkuperäisillä pulteilla tukijalkapalkkiin kiinni ja kääntömaljassa oleva tappi kiinnikkeessä olevaan poikkitukeen niin että nosturin saa tarvittaessa nostettua irti tukijalkapalkista.

Nosturia ei todennäköisesti saa tuon alemmas sillä puomi/jatkosylinteri ottaa nipussa ollessaan kiinnikkeisiin kiinni.

Hieman lyhyemmäksi kannakkeen olisi saanut tekemällä nosturin 'etutapille' paikan suoraan autoon (Toimii rakenteellisesti sillä irroitettaessa tapilla ei ole käytännössä mitään kuormaa) mutta silloin puomi vie jo pituussuunnassa tilaa lavalta ellei muuta rakennetta niin että nosturi olisi nipussa pystypuomin takapuolella.

Siinä mielessä parempi näin että oikaisevan momentin kannalta on parempi mitä etäämmällä tukijalat ovat auton painopisteestä. Ajossa nosturin keulaa nostava momentti on suurin piirtein saman suuruinen kuin moottorin ja voimansiirron alas painava momentti. Keula kevenee muttei aivan tolkuttomasti.

En ole ottanut vielä mitään kantaa kiinnitykseen auton runkoon. Nyt kuvassa on neljä identtistä kiinnityslappua mutta todellisuudessa jousien takakorvakkeet menevät uusiksi ja rungon sisäpuolella ei auta edes uudelleenrakentaminen. Vinssi on niillä sijoillaan kuin on. Alhaalta olevassa kuvassa näkyy rungon sisällä pari viivaa kulmassa. Molemmilla puolilla on suurin piirtein kyseisten viivojen mukainen ala vapaana. Kunhan raksii vetopalkin pois.. Sisäpuolisten levyjen virka tuleekin olemaan kiinnikkeen kynsilevyjen tukeminen sisäpuolelta. Varsinaisen kuorman kantavat ja jakavat rungon ulkopuoliset levyt.

Vetokoukulle todnäköisesti kannakkeen runkolevyjen takalaitoihin korvakkeet joihin voi pultata sopivan koukkukompleksin. Täytyy kuitenkin tsekata onko koukulle jotain määräyksiä sillä noissa irrotettavissa konsoleissa pruukaa olla niin että konsolin läpi menee aisanpätkä jolla konsolissa kiinni oleva vetokita kytketään auton vetokitaan. Tässä kohtaa kyseeseen tulee kuitenkin lähinnä kuula eli olisko mitä ratkaisu jossa autossa on kuula, nosturissa pätkä aisaa jonka perässä kuula jne. ? ;)

Sivulle kaatavan lavan 'oksien' sijoittelu näyttää tällä akselivälillä olevan melko jännää. Takarenkaan paikan lisäksi sijoitteluun vaikuttaa mm. vinssi joka sojottaa runkopalkkien yläpuolella ja siis estää poikkituen asentamisen sille kohdalle vaikka paikka olisi lavan kannakkeelle hyvinkin bueno.


Auto kävi joo ruostesuojaamolla. Perkele. Jos olisin tiennyt millaista smörjaa se tavara on, runko olisi saanut niskaansa korkeintaan jotain kotelosuojaa jollaista oletin aineen olevan. Veikkaan että jokunen kirosana tulee artikuloitua, etenkin ilma- ja hydrauliikkahommien aikana. Onneksi sain mukaan kanisterillisen liuotinta jota massa ihan kiitettävästi tottelee.

Maitoon liittyvää vanhaa sanontaa mukaellen: 'turha enää itkeä kun mannin runko on massattu'.


-

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=174751
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=174752
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=174753
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=174754
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=174755
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=174756

-
 

Sinähän oot saakeli taiteilija :D

Ihailtavaa suunnittelua, mainiota tarinan tuottoa!!

Tuosta asennuksesta ei voi tulla kuin hyvä! Toteutuksesta taitaa vaan tulla niin vaativa, että omilla vehkeillä ja taidoilla ei pysty kopioimaan ainakaan suoraan... Mielenkiinnolla seuraan!

Tiedäthän että nosturin katsastusmahdollisuudet muuttuvat noin 1000 kertaa vaikeammiksi kun kajoat sen rakenteeseen?

Muutenkin vaikuttaa jotenkin vaikealta tuo systeemi, itse olen aina mennyt siitä missä aita on matalin :D

Oma homma noissa nosturiasennuksissa on, itse laitoin 045 hiabin protosisuun siitä kuvia ja tarinaa sisufoorumin puolella.
http://www.sisua.net/forum/viewtopic.php?f=10&t=2840

Nosturiauto (vaikka) väkisin.
 

Kävin kollaamassa linkin. Hyvää settiä Proton kanssa! Aidan mataluudesta voi olla monta mieltä sillä tulokulma on vain eri. Itse kun olen hitsaustaidoton (Siinä mielessä kun pitäisi pysyä tonni rautaa saumojen varassa), levyjen piirtely Sketchupilla on kannaltani se matalimman kynnyksen reitti. Panin protoketjusta merkille että käytät samaa ohjelmaa. ;)


Rakenteen monimutkaisuus on kahden kauppa. Osaltaan haluan säästää painoa sillä auton kantavuus nosturi niskassa jää muutenkin olemattomaksi. Toissijaisesti, levyrakenne tuossa muodossaan on rakenteellisesti melko kaunis. Suorat levyt joissa on sekä ripustus autoon että tartunta nosturin runkoon.

Nosturin rakenteeseen kajoaminen on muutoksen 'radikaaliudesta' huolimatta melko pieni. Ajatus on elänyt siinä määrin että nosturia ei ole tarpeen hitsailla. Samalla etukiinnike voi olla yksinkertaisempi sillä kiinnike voidaan asentaa nosturiin suoraan edestä työntämällä. Meininki on periaatteessa sama kuin hitsausliitoksessa mutta niin että jalkapalkki kiinnitetään pulteilla omista kiinnikkeistään.

Tarkistin muutosasiaa Etelä-Suomen AVIn julkaisemasta ohjeesta kuormausnosturitarkastajille. Uudelleen asennuksessa, rakenteiden muutoksen tms. yhteydessä 'vähintään koekäyttö suurimmalla sallitulla kuormalla'. Juoni apurungonkin osalta on se ettei sille ole varsinaisia suoranaisia ehtoja suunnittelulle. Toteutetaan 'Järjen kanssa'. Ehdot tulevat kuitenkin käytäntöön epäsuorasti sitä kautta että käyttöönottotarkastuksessa testataan nosturi pyöräyttämällä puomi ympäri maksimiulottumalla/kuormalla jolloin nosturin sijoituksesta ja alustasta riippuen sallitaan tukijalkojen nostoa ym. tietyissä rajoissa. Toisin sanoen, apurungon suunnitteluparametrit on määritelty sillä jos haluaa nosturin pääsevän käyttöönottotarkastuksesta läpi. ;)

Uazimiehen vinkit suurlujuusteräksestä menevät hyötyyn. Päälirakentaja oli vahvasti sitä mieltä että ihan sama mitä rautaa laittaa sillä kaikki paino auton päällä ei ole missään nimessä pahasta. Tässä tapauksessa, materiavahvuuden voi mitoittaa niin että saa sen massan ja toisaalta, reilusti vääntöjäykkyyttä.


Soittelin Nosturilloydsin tarkastajalle. Tarvittaessa nosturi voidaan katsastaa pienemmällekin kuormalle. Teettää muutoksia nosturin asetuksiin (nosto- ja taittosylinterien painemittaus ja toiminnan rajoitus niiden mukaan ilmeisesti).
Kymppitarkastus ei ole iso kustannus kun osat purkaa ja pesee itse plus on apuna osia kääntelemässä.

Kokeilin just huvikseni millä taakalla tämä setuppi täyttää erään nosturivalmistajan vakavuuslaskelman varmuuskertoimella 1.4:

9,1m varren päässä 68kg. Toisin sanoen, kouran kanssa pyöritellessään saa olla varovainen. ;)


Vetopalkin kanssa meinaa olla jännää. Nehän ovat perkeleet todellakin hyväksynnän kautta kulkevaa ja asennettavaa tavaraa. Joko pitää tinkiä kärryn painosta kuulakytkintä käyttämällä jolloin ei ole aivan niin nökönuukaa tai opiskella vetokytkin/vetopalkkikuvio niin että vetopalkin saa laillisesti alemmas. Himottaisi nimittäin hankkia joku dolly kärryaihioksi jossa on jarrut ja joka on ennen kaikkea valmiiksi kilvissä.


Onko kenelläkään tietoa pitääkö vetopalkin droppauksessa tarvittavien asennuslevyjen olla erikseen hyväksyttyjä? Ellei niin ole -ja miltä näyttää sillä esim. VBG:llä on myynnissä itse porailtavia sivulevyjä- veikkaan että apurungon kiinnityslevyille tulee jousten takakorvakkeiden lisäksi tehtäväksi vielä vetopalkin ripustus. Toki varmistettava että kelpaako orginaali vetopalkki uuteen kohteeseen sijoiteltuna/tulkitaanko se hyväksytyksi jo sillä että se on ollut autoon asennettuna.


On, perkele, opettavaista.



Mannimiehet! Missä lukemissa teillä on öljynpaineet ajossa?



-

Riippu vähän. Normaalisti yli sen 4 bar merkin. Oikein kuumana tyhjäkäynnillä 600 rpm 2 bar. Viileämpänä tapissa yleensä.

Onko sulla öljynpainehuolia?

Juu sketch upilla piirtelen kun se on sopivan yksinkertainen ohjelma yksinkertaiselle hitsarille :D

Vasta nyt huomasin sun nosturivalinnan, aika raju pilkki jos autokin painaa lastattuna alle 7500kg :eek:
Sisu painaa tyhjänä suunnilleen tuon ja mun mielestä jopa toi 045 on turhan jööti, nostelee huoletta tukijalkaa kun vähän enemmän nostaa.

Toki sulla on jäykkä runko ja alusta parantamassa tilannetta, sisussa joustaa kaikki kuin kuminauha niin ei saa "painoa nosturille"
Etunurkkaan kun nostaa niin niiaa kuin kaupunkibussi mummolle :D

Ja apurunkojahan voi tosiaan tehdä vaikka minkälaisia mutta se nosturin rakenne tuntuu olevan "pyhä" ainakin tämänperän tarkastajille, toki sen ymmärrän kun voi tulla kuormia vääriin paikkoihin jotka sitten ajan kanssa väsyttävät rakennetta. Eli toi sun muutos nosturin kiinnityksestä pulttaamalla kuten se on tarkoitettu kuulostaa pirun hyvältä :rolleyes:

Tollasen pienen nosturin kymppikatsastaa muutamassa päivässä, ennen kuin meni firman auto mukkelismakkelis niin ajelin 25tm nosturia jibillä, kymppikatsastuksen loppuhinta kaikkineen päivineen noin 20000e, 3 viikkoa pajalla kahteen pekkaan purettiin ja kasattiin niin että olin itse toisena, purettiin tosin 2 nosturia koska valittiin 2 nosturista parhaat osat, onneksi oli varaosanosturi koska käännön pesässä oli ollut öljyn tilalla vettä, tyvi oli kulunut pilalle..... Joten jos sulla on öljyssä oleva kääntö niin kannattaa ne tarkistaa!

Ja muistelen hämärästi että ainoa hyväksytty vetojuttu tuonpainoiseen autoon on 50mm kuula joka rajoittaa kärrypainon 3500kg, kitaa saa käyttää sitten yli 12t autoissa? Säästät myös kitaverossa koska sitä ei kuulemma tarvitse maksaa koska noi kuulakärryt on "kevytperävaunuja" eikä keskiakseli vaunuja..

Onhan siellä jotain painetta mutta varmistelen että mikä on normaalia käytöstä. Öljynpaine pomppii edelleen niin että se on kierroksilla ylimmän viivan (5bar) tasalla ja putoaa ajoittain ~3,5bariin. Kuumana käyttäytyy tyhjäkäynnillä samalla tavalla kuin sinulla.

En tiedä olenko hieman neuroottinen noiden viisareiden kanssa mutta paineen vaihtelu ei oikein käy järkeen. Funtsin nimittäin sitä että jos 3,5bar olisikin normaali ja 5bar on poikkeustilanne jolloin paineensäädössä on jotain hämminkiä joka voisi mahdollisesti liittyä siihen että vaihdoin synteettiset öljyt -> mahdollisesti kierrossa jotain irronnutta shittiä.


Katselin näitä motor flush -kategorian kemikaaleja. Googlailin asiaa ja joku tekee jopa niin että vaihtaa öljyt dieseliin ja pyöräyttää koneen hetkeksi aikaa käyntiin. Kukaan toteuttanut omalla kalustollaan?

Vaihdan siihen ensi hätään öljyfiltterin ja katson vaikuttaako millään tavalla asiaan. Olisiko synteettisten myötä irronnutta moskaa suodatin täynnä ->ohivirtausventtiili auki -> paine notkahtaa. En tosin tullut katsoneeksi onko siinä mitään ohivirtausventtiiliä. Filtteripatruunassa ei ainakaan sellaista ole.

Argh.



Kävin katastuskonttorilla kysymässä mielipidettä vetopalkin kiinnityksestä. Ei suurta hyötyä. 'Kysy päällirakentajalta'.

Löysin imppernetistä jonkin opinnäytetyön jossa oli päälirakentaja tehnyt vetopalkin kannakkeet iha ite eli kait ne sitten ovat tehtävissä, iha ite. Vetokytkimen korkeus selvisi. Kuten myös se että alkuperäinen Rockingerin vetokytkin sietää puolitoista tonnia aisapainoa eli pelittää keskiakselivaunun kanssa jolla pitää säädösten mukaan sietää tonni aisapainoa. Aisapaino ei oikeilla perävaunuilla ole mikään ongelma sillä täysperävaunu ei nyöki eikä kuorma vaikuta aisapainoon mitenkään.

Leikittelin (eli väänsin pakon edessä) ajatuksella 'täysleveistä' apujaloista. Siinähän käy niin että laitteesta tulee nippa nappa vakaa täydellä taakalla. Paikkaa pituussuunnassa mallatessani näytti 'vakauskertoimen' puolesta siltä ettei apujalkoja kannata laittaa mahdollisimman eteen. Veikkaan kyllä että ohjelma jota käytän ei käsitä tilannetta sillä parhaat arvot tulevat kun apujalat ovat suurin piirtein takapyörien edessä. Kyseessä on kompromissi sen suhteen että lähempänä nosturia jalat vakauttavat enemmin mutta raudan on oltava järeämpää kun rungon vipuvarsi lyhenee. Vastaavasti edempänä menee hieman rimppanampikin rakenne. Apinoin sujuvasti rakenteen Hiabista ja mitoituksen promaxilta. Materiaali samoja 10mm/5mm 'roturautoja' kuin muuallakin rakenteessa.


http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=175518

Virittelin takaperän lukon ohjausventtiilin paikoilleen. Aiempi povaukseni homman vittumaisuudesta ruostesuojauksen jälkeen piti paikkansa. Kaikki ilmaosat kabiinin alla ovat paksun töhkän peitossa. Vitutti ankarasti.

Ei kylläkään vituttanut enää siinä kohtaa kun huristelin pitkin joutomaita vahvalla luotolla siihen ettei sellaista paikkaa enää olekaan mistä ei pääsisi pois. Tulee katsottua maisemia ihan eri näkökulmasta nykyään. 'Oliskohan tuolla sen verran kovaa ettei sinne jäisi kovin paljoa renkaanjälkiä?'. :)



-

Tuleeko polttoainemittariin ylimääräisiä neulan heilahduksia vai näyttääkö aina oikein ja loogisesti? Se kun samalla tavalla perustuu vastusarvon muutokseen kuin öljynpaineen mittauskin. Sitä vaan, että eihän mittariston johtojen liitoksista kiinni se öljynpaineen putoaminen välillä..?

Oletko sie käyny Rautaheimon Veskun kanssa juttelemassa tuosta nosturi asiasta? On kokemusta ja tietoa, ne miun mielestä katsastaakin noita?

Valot kun laittaa päälle tai etenkin eberiä sytytellessä jännitetaso notkahtaa sen verran että neulat liikkuvat sen puoli neulan leveyttä max. eli en usko olevan siitä kiinni. Toimii niin täsmällisesti että kyse ei oikein voi olla huonosta kontaktista.

Tosin, kokemusta on italialaisen auton moottorin pyörintäanturin kanssa temppuilemisesta. Tyyppivika joka anturin kelan lämmetessä katkaisee virran kulun. Anturin jäähdyttyä, business as usual.

Huuhtelinpa sitten moottorin kaatamalla vanhojen öljyjen sekaan reippaasti dieseliä ja käyttelemällä suht pitkään. Toimintaan ei mainittavaa vaikutusta. Öljynpaine temppuilee edelleen samalla tavalla.
Filtterissä ei näkynyt mitään erikoista. Laitoin jälleen synteettiset.

Engine flush -videoita youtubesta etsiessäni törmäsin kaveriin joka korjaa Tojoa reippaalla rallienglannilla: https://youtu.be/DI0SHNaFjJo?t=10s Kaveri vääntänyt jo ilmeisesti toista tuhatta videota. Kommenteista päätellen videoille on ilmeistä tilausta.


-

:) Juurikin Veskun kanssa olen käynyt juttelemassa.

-

Ei saa säikytellä. :) Auto on N2G ja 7500kg:lla on merkitystä ainoastaan siinä mielessä että C1E-kortilla (C1=alle 7,5t) voi ajaa 12t yhdistelmää.
N2G tarkoittaa sitä että perävaunussakaan ei ole niin nuukaa alleajosuojien tai kurakaarien kanssa. Perävaunu olisi luokkaa O3 eli yli 3,5t mutta alle 10t. Katsastettava siihen 12t miinus 7,5t -kaliberiin.


Liekö nosturikäyttöön olemassakaan protosisua elastisempaa alustaa? ;) Rungon jäykkyyden puute teettää nosturikäytössä tosiaan sen että eturenkaista ei ole sitäkään vähää apua tukemaan etuviistoon nostettaessa mitä muuten voisi olla. Kaatolinjaksi näytetään yleensä määriteltävän viiva nosturin tukijalasta kauimmaisen akselin keskipisteeseen. Noston puoleisen renkaan jousitukselle ei paljoa lasketa.
Mannissa on tosiaan käytännössä jäykkä runko. Sen verran mitä olen epätasaisella riiputellut, ei se ainakaan pelkällä rungon kuormalla kierry juuri mihinkään. Asiaa auttaa kyllä kallistuksenvakaaja ja kiinteälle kuormalle mitoitetut jouset mutta runko on ilmeisesti ihan normaali g90 mannin runko.


Siitä se ajatus sitten lähti: Tai tarkemmin ottaen samalla konseptilla VW LT4x4 + Hiab 022) mutta tuosta katsoin verrokin sille että on tuollainenkin tehty ja kalustosta päätellen ihan tarpeeseen.

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=172412
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=172413

Tuo 145 painaa yli 2,5t. Kuvan asennossa nosturin painopiste on asennustasosta 1,4m korkeudessa, hieman taka-akselin takapuolella. Apurunko on melko järeä (alkuperäinen runkopalkki on 21cm korkea) näköjään kiinnitetty jäykästi runkoon ja on tuossa apujalatkin.
Alusta on kyllä 9.150 eli akseliväli 40cm pidempi.

Kymppikatsastukselle sanoi hinnaksi muutaman satasen kun osat on valmiiksi levällään ja pestyinä niin että pääsee tekemään. Mainitsemasi hinta kattoi varmaan koko operaation kustannukset. Isossa nosturissa on varmaan aika savotta purkaa. Pelkässä jibissä jo niin paljon hiluja kuin pienessä nosturissa itsessään. ;)
Omalla Hiabilla suurin kustannus olisi työ jos sille laskisi jonkin arvon. Letkut menevät uusiksi ja maalaus ottaa jonkun verran mutta muuten pääsee melko vähillä. Lähinnä jotain pisteosia että saa sen näköisen että on yritetty. ;)

On tämä olennaisesti sirompi kuin 145:

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=175636

Nämä siitä ovat irronneet:

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=175638


Taidan ryhtyä valokuvaamaan ammatikseni. :I

-

Haudi taas!
 

Mitenkäs tämä projekti etenee?

Pakko sen verran kommentoida tähän:

"Päälirakentaja oli vahvasti sitä mieltä että ihan sama mitä rautaa laittaa sillä kaikki paino auton päällä ei ole missään nimessä pahasta."

Kaikella kunnioituksella, edelläoleva on kyllä täysin menneen ajan mietteitä. Pienen järjen rahtusen siitä löytää jos ollaan istuttamassa autoon reilusti ylikokoista nosturia.

Hyvänä esimerkkinä mainittakoon pk-seudulla työskentelevä nosturiauto, jossa lavakorkeus 105cm, nosturissa todellisia tonnimetrejä 76 ja autolla omamassaa selvästi (1-2tn) vähemmän kuin muissa vastaavissa ja silti vakavuus ihan omaa luokkaansa, itse olen omin silmin todistanut miten 65% tukijalkapituudella mennään maksimimomenteille eikä yksikään jalka nouse maasta.

Toki tukijalkavoima (=omamassa) tulee olla riittävä, fysiikan lakeja ei mikään nosturi kumoa, sehän vaan siirtää momenttipistettä mutta kaiken a ja o on rungon (apurungon) jäykkyys. Mikäli runko joustaa nosturia kuormitettaessa lähtee pystytolppa kallistumaan kuorman suuntaan jolloin painokeskipiste lähtee myös loittonemaan tukijalkojen päältä.

Summa summarum, tukipisteiden (jalat / renkaat) etäisyys kääntökehältä (tolpasta) on oltava riittävä suhteessa koneen omamassaan ja tukipisteet yhdistävän rungon riittävän jäykkä ja kiertojäykkä että tukipisteet myös toimivat tukipisteinä.

Taka-asenteisessa nosturissa yleensä akilleen kantapäät löytyy etunurkista, ja niiden tukemiseksi tarvitsee yllättävän leveät jalat lavarakenteen etupäähän.

Tulipa tässä kirjoittaessa vain mieleen (fingerpori :D) että mikäli etukulmien nostosektorit osoittautuu epävakaaksi etujousien painuman takia voisi sinne akselin päälle laittaa sylinterit (jousilukot kuten kaivureissa, mobiilinostureissa jne) jotka painaa pienellä paineella pakan päälle kiinni kun alkaa nostelemaan ja kuormanpitoventtiili pitää akselin jäykkänä työn aikana. Paljon kevyempi ja helpompi toteutus kuin lisäjalkapalkki lavarakenteen etupäähän. HUOM! Tokikaan ei yksinään auta jos kiikkeryys johtuu kiertyvästä rungosta eikä joustoista.

Toivottavasti tästä taas jotain hyödyllistä heräsi ajukoppaan.

Tilannetta ja kytkinongelmia
 

Vahvasti haltissa. Ei ole edennyt nosturin osalta kongfretian tasolla lainkaan. Digitaalin maailmassa kyllä jotain pikkudetaljeja kuten jalkojen kippaaminen (Kiinteä pyöreä akseli jalkasylinterin kylkeen ja saranoidaan ~20cm jalan sisään. Normaalisti mekanismi on pulteilla samoissa kiinnityksissä kuin kiinteä jalka) ja pikakiinnityksen joku yksityiskohta (Näin miten se oli tehty jossain Willessä)

Etuviistoonhan tuo tosiaan kaatuu jos on kaatuakseen. Kirjoittelin jo tähän pitkät pätkät siitä että etujalat kannattaisi sijoittaa taakse jolloin tolpat olisivat lyhyemmillä palkeilla 'kaatosuunnassa' mutta että pääsee kevyemmillä materiaaleilla kun tulevat eteen. Olin jo orientoitunut siirtämään tankit ja akkukotelon jalkojen edestä taa mutta jalathan kannattaa ilman muuta sijoittaa niiden taakse. Lyhyempi matka taakse nosturille jolloin kiertojäykkäämisessä on vähemmin savottaa, jalat lepäävät vaakaan taitettuina pyörien eikä tankkien päällä ja laatikoihin pääsee käsiksi myös päältä. Joskus pään pitämisessä perseessä ja siis enimmän hötkyilyn välttämisestä voi olla selvää hyötyä. :)

Tuo ajatus etuakselin jäykkäämisestä ei ole lainkaan pässimpi. Pitää kokeilla mitä laskentaohjelma antaa tuloksia kun etujaloiksi määrittää vaikkapa etupyörien sisäsyrjät. Jos se näyttää millään mitalla vakaalta, teen apurunkoon ainoastaan varauksen etujaloille niin että ne voi tarvittaessa laatia paikoilleen. Lukituksen voisi häxätä vaikka combottamalla paineilmasylinterin hydraulisylinterin päähän/sivulle niin että sylinteri ajetaan paineilmalla kiinni rautoihin ja lukitaan erikseen hydraulisesti magneettiventtiilillä. Kaksineuvoinen hydraulisylinteri ei edes tarvi erillistä säiliötä. (Samaan tyyliin kuin kallistuslukitus nostokoreissa). Kaiken järjen mukaan molemmat puolet toimisivat yksillä venttiileillä? Magneettiventtiileitä haikailen siinä mielessä ettei niiden ohjaus ole mikään ameriikan temppu jollain el cheapo kiinalaisella kaukosäätimellä jonka painikkeet integroitsee nosturin kauko-ohjaimeen.


Kiitokset ajatuksista. Aloitin tämän ketjun piiskaksi itselle. Näyttää siltä että pitää käydä foorumilla useammin että piiska toimii. ;) Semminkin kun katselin että Villekin oli hankkinut ehdan ja kerralla toimivan pilkkiauton. ;)


Se miksi tulin pitkään aikaan foorumille toteamaan tilanteen on odottamattomat vastoinkäymiset MANnin kytkimen kanssa. Ei irrota. Nestepinnassa oli vajausta, mikään paikka ei kuitenkaan vaikuta olevan märkä. Olen ilmannut sitä sekä perinteisellä menetelmällä (auki, polku, kiinni, nosto) että Motonetin alipaineimurilla (Tuntuu vetävän ilmaa ilmausruuvin kierteistä sillä en saa katkeamatonta nestevirtaa imuletkuun). Ei, perkele, toimi. Jotain siellä on työsylinterin takana sillä ilmatessa poljin jää pohjaan (Polkimessa on jousi joka antaa ensin vastetta ja tietyn pisteen jälkeen lähtee painamaan poljinta pohjaan) kun ilmausruuvin ollessa kiinni poljin palauttaa ihan nätisti.

Kytkin kikkaili aiemmin mutta toimi muutaman polkaisun jälkeen aivan normaalisti ja oletin että vika oli sillä selvä.

Ajatuksia?



-

MAN 8.136 kytkinsavotta
 

Irrotin työsylinterin jonka kumin sisässä oli kyllä nestettä muttei niin paljon että kumi olisi ollut ulkopuolelta märkä. Olisi märkä noilla pumppailuilla jos sieltä vuotaisi. Mäntä liikkuu nätisti ja kun virittelin puristimen mäntään vasteeksi, polkimessa tuntui että sieltä löytyy 'kova' vastasta. Pidin painetta jonkin aikaa enkä huomannut että olisi tihkunut nestettä.
Työsylinterin vieressä on luukku josta pääsee näkemään mitä sisällä tapahtuu. Ei ole irtonaisia osia ja sylinterin painama vipu näyttää liikkuvan asiallisesti.

Hämmästyttävää miten konehuoneen suhteelliseen väljyyteen tottuu. Entisen siviiliauton moottorin pyörintäanturia ropatessani toivoin käsivarteen ylimääräistä niveltä ja tekeminen teki nivelten kulmien vuoksi isoa kipeää. Nyt harmittaa ellei pää mahdu runkoaisan ja kytkinkopan väliin ja pääse suoraan näkemään.


Seuraava mitä kokeilen on painaa työsylinterin mäntä täysin sisään ja ilmata apunaisen kanssa niin että polkimessa on paine päällä ennen ilmausruuvin avaamista.


-

Tämä saattaa olla täysin hakuammuntaa, mutta jos nuo oireet vaikuttavat yhtään siltä että kytkimen nestepuolella on ilmaan, niin ainakin linja-auto-scanian kytkimen onnistuu ilmaamaan vain ylipaineella ja alakautta.

Toki siinä on letkua ja mutkaa useamman mannin verran, mutta se tosiaan menee juuri niin että vaikka näennäisesti toimii niin ei ole hyvä ellei jokaikistä ilmatippaa saa pois.

Joko vika löytyi? Mulla kummassakin nestepinta hupenee. Vihreässä en ole vuotoa nähnyt ja pilkkimallissa kastuu lattiamatto. Kummatkin ilmaantuneet aina pelkästään polkemalla, kun nestettä on vaan lisännyt, vaikka kummassakin poljin pudonnut aika lähelle lattiaa..

MAN 8.136 kytkinsavotta
 

Nyt kun sataa on hyvä pohtia ratekijoita. Kun poljin tuntuu aivan normaalilta, siinä tuntuu selkeä 'ylimeno' ja työsylinteriltä lähtevä vipukin näyttäisi liikkuvan niin paljon että paineasetelma (Joka sekin todennäköisesti antaisi omanlaisensa äänen jos olisi rikki) aivan varmasti liikkuu keventämisen tai ainakin luistamisen edellyttämän määrän, täytyy kokeilla jos levy olisikin vain yksinkertaisesti jämähtänyt kiinni. Kokeilin kyllä että auto liikahtaa vaihde päällä käynnistäessä mutten jaksa muistaa poljinko kytkintä (kun se ei kerran toiminut)

Kytkin on niin olemattomalla käytöllä kun kyydissä on lähinnä polttoainetta ja lihaa ettei olisi mikään ihme.

Ihminen heittäytyy varsin mielikuvituksekkaaksi ja toiverikkaaksi keksiessään vaihtoehtoja laatikon irroittamiselle? :D Toisaalta, nyt kun siinä ei ole mitään päällä, homma onnistuisi parin kuormaliinan varaan keventämällä ja jakolaatikolle menevän akselin irroittamalla.


Täytyypä testata miten Wurthin sininen tahmasprayvaseliini käyttäytyy kitkapinnalle päästessään. Ropasin talven jälkeen nihkeäksi äityneen startin auki ja siivosin kaiken 30tkm aikana (Startissa oli merkintä että kyseessä on Boschin kunnostettu varaosa..) kertyneet töhkät pois solenoidista. Ruiskin vaseliinia startin akselille niin ettei sitä tarvitse heti
kohta olla ottamassa pois. On kyllä ehkä vähän kaukaa haettua, etenkin kun paineasetelma on todennäköisesti sivusta umpinainen ja kehältä mahdollisesti lentävä rasva/tahma pyrkii koneen käynnistyessä linkoutumaan pois.

Startin fiksaaminen oli erittäin palkitseva operaatio. Appiukolla on veneessään Bedfordin suurin piirtein saman kokoinen diesel jonka startin kanssa on ollut työmaata. Puuveneessä tihkuu joskus vettä pilssiin ja on ehkä päässyt heittämään vauhtipyörällä vettä starttiin. Siihen on vaihdettu solenoideja, starttikin kokonaisuudessaan kerran ja aina on kova tohina päällä, semminkin kun appiukko on ns. vyö ja henkselit -tyyliin asiat varmistavaa tyyppiä. Ehdotin aikanaan että tsekataan solenoidi kun eivät ne ole mitään rakettitekniikkaa Englannissakaan noihin kehittäneet. Ei. Piti viedä autosähköspesialistille. No. Sain tähänkin ohjeet että pitäisi viedä ammattimiehelle. Ja vitut. Oma rauta, omat konstit. Mökki nurin, startti etupyörän päälle purkuun, ilmeinen vika , putsaten, öljyten, nippuun ja kone käyntiin.

Kun appiukkoa närästää joku asia se alkaa hääräämään ja pitämään sellaista ptyh-ptyh -sylkemisääntä niinkuin olisi ajanut moottoripyörällä suu auki mäkäräparveen. Operaatiossa meni niin naurettavan vähän aikaa ja malmi lähti kolisemaan niin naurettavan lyhyellä startilla että hymyni leveys näkyi todennäköisesti myös selkäpuolelle. Hyvin harva asia on yhtä nautinnollinen kuin päästä osoittamaan omalla kalustolla oman idean toimivuus sen jälkeen kun toinen on ylpeyttään kiistänyt idean toimivuuden ja estänyt kokeilun omalla kalustollaan. (Ja suora leikkaus siihen Kummelin 'EI PERKELE TARTTE AUTTAA!' -sketsiin..)

Veneen startin kanssa on todennäköisesti käynyt niin että solenoidit ovat jämähtäneet saatuaan suolavettä ja lopulta paistuneet kokonaan toimimattomiksi kun on yritetty startata vaikkei startti tekisi elettäkään toimiakseen.


-

MAN 8.136 kytkinsavotta
 

Olihan joo savottaa kerrakseen. Jo startti vapaalla, kytkin pohjassa todennäköisesti irrotti kytkimen.


Mitä tästä opitaan? Jos haetaan vikaa ja liikkuvia osia on enemmin kuin yksi, vianhaussa ei pidä olettaa että tietäisi missä syy on ja jättäisi oletuksen perusteella jotain asioita kokeilematta 'turhina'.

Starttaan normaalistikin kytkin pohjassa, ihan startin kuorman keventämiseksi mutta nyt, starttiremontin ja sen jälkeisten salamastarttien myötä olen ilmeisesti jättänyt kytkimen painamatta. Oletus että kytkinlinjassa on ilmaa, nestemäärän tarkistus ja oletus että siellä todellakin on ilmaa.

Pitääkin heti lähteä käymään soramontulla, jos siitä vaikka vielä löytyisi vikaa!

-

Kytkin pohjassa starttaaminen on toki hyvä ja turvallinen rutiini, mutta ei sovi kaikkeen kalustoon.

Esim 3-sarjan scaniassa on kytkimen tehostaja (kevennin) paineilmakäyttöinen ja laatikon kyljessä.

Riuska mies sen kyllä ilmattomanakin alas painaa, mutta kyllä on vivustot ja letkut kovilla.

Eli käyntiin vaan ja odottaa että on ilmaa ennen kytkimen painamista.

Ja muistetaanhan kaikki raskas kalusto pysäköidä vapaalla, muistetaanhan? :)

Ajokuvia jos montulle menet, kiitos!

MAN 8.136 kytkinsavotta
 

No löytyihän sieltä. Jakolaatikon alennuksen kytkevä sylinteri jumissa. Onneksi ilmeneerasi vasta erään 'jännän' mäen päällä. Jousipalautteinen sylinteri takelteli niin että kun ajelin sitä paineilmapistoolilla, liike vain hiipui ja hiipui kunnes tuli ulos vain ehkä viidenneksen siitä mitä piti.
Silikoniöljyä torveen niin että leviää hyvääst männän päälle, paineilmaa, männän pyörittelyä, huuhtelu puhtaalla öljyllä ja puhaltelua että saa loput öljyt pihalle. Pallonivelen putsaus, vaseliinia perään ja on kö uusi. Teknisesti ottaen käyttämätönhän tuo oli aiemminkin mutta käytön puutteessa sittaantunut.

-

Tuossa on kytkimen osissa volkkarin ja audin logoja ja välissä vähän putkea ja letkua eli puhutaan täysin henkilöauto- tai ainakin jakeluautokomponenteista. :)

Täytyypä napsia kuvia ja kuvaa. Sitä kun on itse puikoissa ja vähän niinkuin pahan teossa (Ei, en murjo paikkoja niin että tulisi sanomista. :) ) ja visiitit tuonpuoleiseen ovat sellaisia hetken 'ihan vaan just siks ku voi' ex tempore -oivalluksia niin ei ole tullut isommin kuvailtua.

Ostin Lidlistä herätehankintana pyöreitä 3M tarralappuja joilla saa 'jotain tarvittaessa kiinni johonkin'. Ovat parina niin paksuja että tarpeen täytyy olla todella suuri jotta niitä tulisi käytettyä mihinkään. Liimaanpa niitä muutaman MANnin kattoon ja kuvauskopterin vakautettu kamera käsitelineessään sinne. Ja mikäänhän ei toki estä laittamasta kopteria leijumaan sopivalle kuvauspaikalle, taltioimaan maltillisen sankarillisia ajosuorituksia. ;)

Kevättalvella olisi kyllä saanut videota kun sattui sopiva keli ja eksyin paikallisen katsastusaseman pihalle koestamaan miten MANni menee pitkää sladia (Lukot päällä, vauhtia ja koneeseen kierroksia niin meneehän se..). Yhdenlaista curlingia ja voihan ne lumet kolata niinkin. Eipä stressannut liukkaalla ajo enää sen jälkeen mutta alkoi himoottaa voiman lisäys ja siis ahdin. Tuossa D0226:ssa on 'samanlainen' pumppu kuin Rameissa käytetyissä Cumminseissa ja tilavuus on suurin piirtein vastaava eli veikkaan olemassa olevan tiedon ja kokemusten toimivan melko lailla yhteen. Samasta moottorista on olemassa busseissa ja matkailuautoissa käytetty D0226MKF joka tuottaa 190 kaakkia ja todnäk vielä suhteessa enemmin vääntöä.

Kyllä kuulostaisi mainiolta yhdistelmältä. Leppoisan näköinen nappisilmä MAN ja avarasta korsteenista tyhjäkäynnillä kuuluva metallinen ahtimen volina.

Ja onhan sillä positiivinen vaikutus polttoainetalouteenkin kun pääsee ripeästi tavoitenopeuteen! :D

(Haikeita unelmia. Turbot.)


-

Ei voi naapuriinkaan mennä kylille ilman ettei ajeta heti päälle! :D


http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=193552

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=193551


-

Ekaa kertaa MANni oikeasti metsässä ja oli niin jännää ettei malttanut ottaa kuvan kuvaa. :) Käytiin Harjussa pyörähtämässä naapurin kanssa. Kovin on koukuttavaa puuhaa enkä just äkkiä muista että autolla ajaessa olisi tullut hiki tai että ajantaju olisi hävinnyt samalla lailla.

Vmt:n auton nähtyään aivan ensimmäinen kommentti tarpeettomista astinlaudoista oli aiheellinen. Luulin että hieroin puskuria kiveen mutta olikin peltiä. Toinen damage sattui tankin kiinnikepannalle joka ilmeisesti tarttui johonkin kierrettävään ja lipsahti pois paikaltaan. Joku muoviheebeli jäi matkalle muttei mitään oikeaa vahinkoa. Käyttöä 3d-tulostimelle. Teen toisesta kopion.

Metsässä kuorma-autoilu on näköjään ihan tehtävissä. Haasteena se ettei uralta saa poistua tai puihin nojailla mutta hämmästyttävän vähällä vekslailulla päästiin. Tomppa kyllä tuntee paikan ja ajatti reitit joista toisessa (kokoontumismontulta loiva mäki ylös ja heti oikealle ylös kalliolle) auton korkeus ei teettänyt mitään ongelmaa ja toinen ('kivinen polku' mainittu) oli matalien oksien ja puiden kiertämisen puolesta hieman työläämpi mutta onnistui sekin hyvin. Sivistynyttä mönkimistä.
Sinne pitää mennä uudestaan ajan kanssa ja nätimmällä kelillä. Jos vaikka saisi muutaman kuvankin. Se tuolla aiemmassa viestissä esittämäni ajatus kameran laittamisesta auton katolle on kuolleena syntynyt. Olen tyytyväinen että äärivalot ja vilkunpohjat ovat yhä tallella ja ehjänä. :)



-

Noniin, siitä se lähtee. Nyt jo siis ekat muutoskohteet löydettynä. :D

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=194876

Kävin ojassa jumissa ja sain apuun tulleelta jeeppimieheltä hienovaraista kuittia rempallaan olevasta tankin kannakkeesta.. ;) Tuumasta toimeen.

Tankin kiinnityspannan muovinikale. Ei identtinen mutta laitan toisen tulostumaan niin on. ;)


Kenellä printteri löytyy, kertokaa vinkkinne ABS -kappaleiden kiinni pysymiseen. Alusta on alumiinia ja lämmitetty 110C. Yleisesti käytetty maalarinteippi ei tuntunut toimivan. Olen käyttänyt laimennettua erikeeperiä jonka annan kuivahtaa ja avaan pinnan katkoterällä siklaamalla. Näppärä sikäls että se on helppo uudistaa siklaamalla.


-

Asetonia ja ABS muovi sekottaa pulloon ja siittä sitte tulostus alustalle litkua vaikka jollain pirkkakortilla levittää. Ohuempikin kerros riittää kunhan on aukoton ja isompi kun tulostettava juttu.

Täytyy kokeilla. Sattuneesta syystä on kertynyt muovisulppua jota liuotella. ;)


-

Asetoni ja ABS;hän tekee pikaliimaa :confused: