Mulla Vattenfalilla tais olla niin, että ylituotannosta, jota väkisinkin syntyy huomattavasti ilman vaihenetotusta hyvitetään käsittääkseni tällä hetkellä kuukauden spot keskihintaan perustuen, mutta laskutus menee tuntikohtaiseen spot hintaan perustuen. Ylituotannosta tuleva hyvitys vähennetään seuraavista laskuista jos ei ole ollut ostoa. Ostoa pitää vuodessa olla enempi kuin myyntiä.

Olisiko siis näin jos sähköä tuottaa tarpeeksi tarmokkaasti, ei Vattenfalilta tulisi vuodessa kuin nimellinen lasku.

Itse saattaisin kovimpina talvikuukausina toimia kuin talkkari puulämmittäen kotona puukattilalla, mutta nestekiertoja ei täällä ole, eikä lämpöä tarvi pelkästään yhdessä paikassa.

Tänän vuonna vaikutti, että tammi- ja helmikuussa maalämpölämmittäjät veti pitkän korren, mutta esim. tänään auringon porottaessa kuivalla kelillä minun kaksi ilmalämpöpumppua hyrisee hyvin mallikelpoisesti.

Hys hys ja nyt turpa kiinni! Paljastuu viellä totuus...

Tsekkasin tuon kun tuli telkkarista. Näin on kun asioita tehdään isossa mittakaavassa, on isoja epäkohtia.

Toisesta näkökulmasta uutisten mukaan on porukkaa, joka ei halua luopua öljylämmityksestä:
https://yle.fi/uutiset/3-11839890

Kuinka hyvä pitäisi korvaavan järjestelmän olla, että se innostaisi... Onnistunut energiainvestointi tuottaa paremmin säästöä, mitä tavanomainen sijoittaminen osinkoa maksaviin firmoihin tuottaa osinkoa.

Monet ihmisten tekemät asiat ovat sellaisia jos tarpeeksi moni tekee niin, on ongelmia. Jos asuttaisiin muutoin autiolla saarella tullen siellä toimeen, voisi ajatella niin, että näin voi jatkua pitkäänkin. Konevoiman, fossiilisten polttoaineiden ja sähkön valjastamisen jälkeen asiat ovat muuttuneet niin nopeasti, ettei sellaista ole tullut, johon tuntuisi hyvältä idealta pysähtyä.

Nyt on tulossa yhä sähköisempi aikakausi ja uudet epäkohdat. Kun sata vuotta menee, on taas uudet ihmiset ratkomassa uusia ongelmia. Mikään vanhoista keinoista tällä väestötiheydellä ja kuluttamisella ei tunnu varteenotettavalta laajasti käytettynä.

Wikipedian mukaan:
- Savutupa oli tavallinen asumismuoto Suomen syrjäseuduilla vielä 1900-luvun alussa, ja harvinaisina savutupia tavattiin eteläisen Suomen harvaan asutuilla alueilla 1930-luvulla sekä Ilomantsin ja Pielisjärven kuntien syrjäseuduilla vielä 1950-luvun alussa.

Mitähän savupirttien asukkaat olisi tuuminut nykymenosta?

Ei turpaa kiinni... Se on vähän sama tilanne kuin Suomessa oli edeltävän sukupolven ollessa nuoria työkäytössä hevosia ja niissä oli omat ongelmat. Tosin väestötiheys oli pienempi. Rupesi yleistymään autot ja traktorit uusine ongelmineen.

Jos halutaan saavuttaa jotain suurta muutoksia, panokset on kovat. Missään muutoksessa ei ole pelkästään positiivisia asioita.

Fingridistä tullut viimeajat seurattua kuinka tuulivoiman osuus on yllättävän hyvä:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkina...estelman-tila/

1800-luvulla oli käytössä höyrykoneita. Konevoiman aikakautta on ihmiskunnan historiassa ollut niin vähän aikaa, että paljon muutoksia, epäkohtia ja ratkaisuja luvassa jatkossakin.

Tietotekniikan ja tietoverkkojen aikakausi ollut vielä lyhyempi ja muutokset rajuja. Epäkohtiakin on paljon ja ei ole hyötyä lakaista niitä maton alle.

Oli miten oli niin kaikkea myydään kuluttajille mielikuvilla, todellisuudessa kaikki kulutus vain lisää päästöjä. Sähkö- ja digitekniikkaa varten tarvitaan isoja ja saastuttavia louhoksia, lyhytikäinen elektroniikkaromu saastuttaa kohta lisää. Maapallukka pilaantuu väkisin, tyylillä tai toisella. Mieluummin palattais vaikka takaisin höyrykoneaikaan, elinympäristö olisi terveempi.

Teknisen tai ympäristöongelman lisäksi yleinen ongelma on ettei pyrkimyksenä ole reilu meininki laisinkaan. Näin vaikutti olevan kongolaisten lastenkin kohtelussa.

Yksi vaihtoehtoisista elämäntavoista mitä mieleen tulee on mahdollisimman omavarainen saaristolaiselämä, joskin se olisi ratkaisu hyvin harvoille. Konevoiman alkuaikoina koneita oli vain rikkailla. Ensimmäisen aurinkopaneelin löysin elektroniikkaromun seasta ja laitoin mielenkiinnosta huolto-autotyylin korin katolle.

Kaupunkilaistunut elämäntapa on epäyhteensopivaa sen kanssa, että voitaisiin kohtuudella siirtyä vanhojen käytäntöjen suuntaan. Mielestäni kiinnostava yhdistelmä on jos voidaan asua väljemmin ja ottaa avuksi soveltuvin osin uusinta teknologiaa. Toki meidän näkökulma on sillä tavoin suppea, ettemme ole juuri tekemisissä sen kanssa miten menee kongolaisella tai kiinalaisella. Kiinalaista työläistä haastateltiin ja sanoi jotain sellaista, ettei ylpeile työllään, vaan miettii lähinnä omaa pärjäämistä.

Tämä meidän Suomi olisi aika hankala maa asua jos ei oltaisi kehitetty asumista, tekniikkaa ja yhteiskuntaa. Verrattuna savupirttiaikakauteen, nyt on tavallisella kansalaisella paljon enemmän valinnanvaraa miten asioita ratkaisee.

Tsernobylissä ei uuden tekniikan kanssa mennyt hommat ihan putkeen ja se on saanut olla aika rauhassa ihmisiltä. Näin saattaa käydä, että terveelliset elinympäristöt maapallolla vähenee ja joudutaan tekemään kalliita ratkaisuja jos halutaan pärjätä. Ehkä väestönkasvu loppuu siihen.
https://youtu.be/WCIOnNy-7o0

Tuulisähkö on kalleinta sähköä veronmaksajille
 

Siis tuulivoimalle on Valtiovalta antanut lupauksen, että myytyä sähkö ei tarvitse myydä markkinahintaan, vaan veronmaksajat maksaa syöttötariffin mukaan suurimman? osan.

en jaksa hakea täsmätietoa, mutta tuossa ylen jutussa lienee tiivistettynä:

https://yle.fi/uutiset/3-11443382

--------Kovan tuulen myötä sähköä saadaan paljon, jolloin tuulivoima itsessään alentaa sähkön hintaa. Kun sähkön hinta on alle 30 euroa, syöttötariffeja maksetaan maksimimäärä eli 53,50 euroa megawattitunnilta.-------

Tänään https://sahko.tk/ mukaan pörssisähkö on tänään ollut vajaa 3 c/kwh, siis alle 30 euroa/Mwh, niin veronmaksajat maksaa
Syöttötarifina suorana tukena maksimin, jopa reilu 2x myydyn sähkön hinnan: 1/3 sähkönmyynnista, ja 2/3 osaa veronmaksajilta!

Siis minusta tuo "-tekniikkamies-" kommentti;

"""Fingridistä tullut viimeajat seurattua kuinka tuulivoiman osuus on yllättävän hyvä:"""

Olipa kallis päivä veronmaksajille, verot vois käyttää paremminkin....

Ja Yleistäen Ulkomuistista:

20.3 tuulivoima tuotti noin 2 000 mwh, ja jos syöttötariffi OLISI tuo ylen uutisen mukainen n. 53 e/mwh, niin """eihän se tee kuin reilu? 100 000 euroa""" k.o 20.3 päivänä

Ja kun tuo n. 100 000 euroa jaetaan jokaiselle suomalaiselle, niin se on pari senttiä?

Toisin päin soveltaen: Paljonko tuolla saisi esim. kotiapu -tunteja vanhuksien kotiasumiseen tms.

Menikö jossain pilkku väärään väliin?

Tuon jutun mukaanhan syöttötariffimenot ovat 2020 n 335 miljoonaa euroa, eli luokkaa miljoonan päivässä. Se on vuodessa n 62 euroa/hlö ja jos ainoastaan maksajat huomiodaan, niin noin 200 euroa/hlö.

Muuten olen sitä mieltä, että sattumanvaraisena aikana tuotettu sähkö on lämpöenergian arvoista - ei sähkön hintaista.

Ainakin tämän päivän Fingrid kaavio kertoo, että tuulivoimaa tulisi kovalla teholla ja jos tähän on uskominen, näyttäisi, että teknisesti on onnistuttu. Päijät-Hämeestä katsoen tuulivoimaloita ei oikein näy missään, joten melkeen on vaikea uskoa...

https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa...gian-tukeminen
- Järjestelmään mukaan päässeet hankkeet saavat tukea 12 vuoden ajan siitä lähtien kun ne pääsivät mukaan järjestelmään. Viimeisten järjestelmän piiriin hyväksyttyjen tuulivoimalaitosten tuki päättyy 2030.

En tiedä mihin suuntaan syöttötariffijörjestelmö kehittyy, ruvetaanko tukemaan esimerkiksi aurinkosähköä. Nythän siihen on lupailtu luxusta vaihenetotuksen muodossa.

Vanhusten kotona pärjääminen on tärkeä asia. Vanhukset voisi ansaita oman keskustelunavauksensa. Itse suosittelin mökkinaapurille, joka miettii eläkkeelle jäämistä, ilmalämpöpumpun tilaamista mökille, jotta säästyisi rahaa tilata jotain palveluja. Ehkä vanhimpia tulisi vapauttaa uuden ajan vaatimuksista jos eivät kerkiä hyötymään niistä.

Kalajoella halutaan olla edelläkävijöitä:
https://kalajoki.fi/irtiotto-oljysta...en-kalajoella/

"Airbus tutkii kryogeenista suprajohtavaa voimansiirtoa sähkölentokoneisiin: ”Mikäli tämä onnistuu, kyseessä on läpimurto”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a...nt=ohjausboksi

Ja sitten herättiin...

Näin voidaan arvella, että melko mullistavaa teknologiaa voi tulla myös ilmailuun, mutta mieleen tulee myös miksi ihmiset liikkuu niin paljon? Itse en ole koskaan mennyt lentokoneeseen. Google Earthilla tarkastellen moni paikka maapallolla on pilattu liian tiheällä asutuksella ja rakentamisella.

Juna on ollut onnistunut sähkökulkuneuvo, mutta melko jähmeä kun ei sillä kovin monipuolisesti pääse.

Ihmiset tekee paljon juttuja jolle ei vakavastiotettavaa tarvetta ole. Nyt on valitettu kun ei pääse tapahtumiin ja ravintoloihin. N. 100 vuotta sitten tultiin toimeen ilman niitä.

Kun hyvää tekniikkaa olisi tarvittu vaikka Suezin kanavalla, mikseihän parasta tekniikkaa saada ohjattua nopeasti tärkeimpiin hankkeisiin? Välineet näytti aluksi aika aneemisilta kiinni juuttuneen aluksen vapauttamiseen.

Voi olla näin, että pystytään kehittämään melkoisen hyvä lentokone, mutta ongelma on siinä, että niillä lennellään suurimmaksi osaksi turhaan.

Toiset nyt vaan on välkympiä kuin toiset...

Tätäkään innovaatioita ei välttis nähdä tällaisesnaan lenskarissa, mutta siitä todennäköisesti tulee monta sivuinnovaatiota maanpäällisiin sovelluksiin.

Itseasiassa tuli heti yksi idea mihin tuollaista voisi hyödyntää. Henk.koht.Kapasiteetti ei kylläkään riitä ideaa pitemmälle.

Tällä hetkellä aurinkosysteemi jo pukkaa tehoa ja tuottoa siedettävästi. Yksi ongelma kuitenkin on vaikka vielä on lämmitystarvetta, ilman vaihenetotusta meinaa mennä myyntiin helposti esim. 2/3 ja omaan käyttöön vain 1/3.

Hyvää kuitenkin, että syö pörssisähkön kallista aikaa.

Pitää vissiin hommata lämminvesivaraajaan uusi termostaatti jos ottaisi sen käyttöön kovimman ylituotannon aikaan kellokytkennällä.

Mulla on 7 kpl 275W paneleita sarjassa ja ne yhdistettynä suoraan kattilan lämmitysvastukseen. Parhaimmillaan pukkaa 1.3 kW teholla vastukselta mitattuna. Paneelit on erittäin loivalla katolla ja todennäköisesti ei antas mitenkään enempää tehoa. Tässä kytkennässä ei sitten sitä elektroniikkaa ole yhtään vaikka alan ihmisiä olenkin.

Tämä viisautta!

Mä tutkin samaa ratkaisua ja harmina oli vastushässäkkä varaajan pohjassa, jossa ei ollut kuin yksi kytkentävaihtoehto. Taidan tsekata jos erotan vastukset toisistaan jos toinen olisi termarikytkennällä vaihtovirralla.

Nyt myydään paneeleita, joissa samassa nestekierto.

https://www.ralos.eco/ralos-hybridipaneeli-pvt360.html

Oma dilemma on siinä että tyyliin 70 prossaa sähköstä kulutetaan kolmena talvikuukautena.

Jos johonkin olisi aurinkoenergiasta iloa, olisi se kait pajan lämmitys, ja mahdollinen kuuma vesi sinne.

Kesäpaikalle on ideana rakentaa aurinko keräin, joka tekee lämmintä vettä.

Tai on siellä jo semmonen. Pelkkä vesiletku nurtsilla riittää pikkumiehen lämpöiseen aamukylpyyn...

Ongelma ajaa pidemmän päälle siihen, että energiaa on tavalla tai toisella varastoitava talvea varten. Monet hyvät keinot, kuten etanolin valmistaminen aurinkolämmöllä kesän aikana ovat kiellettyjä. Metanolia saisi sentään tehdä; ehkä se on vähemmän myrkyllistä kuin etanoli.
Polttopuut ovat siinä mielessä helppo keino, että reaktorilaitos on luonnon itsensä valmiiksi tekemä. Hiukan ongelmia tulee puiden muuttamisessa sähköksi, mutta lämpöä niistä ainakin irtoaa.

PS Jos rakennat mökille, niin tilaa sinne kiinasta 150 euron biokaasulaitos tai rakenna vastaava kehitysmaalaite itse: Kaikki biojäte, nurmisilppu, huussijäte ym lyödään vessanpytystä läpi. Muodostuvalla metaanilla voi vaikka lämmittää saunan muutaman kerran viikossa, tai käyttää aggregaattia (jos pulputtaa kaasun vesitynnyrin läpi jotta se puhdistuu).

Sen sijaan, että pilkkoo hiki hatussa polttopuita, ei tarvitse kuin istua p:lla. Kaasukiuas ei joissain tapauksissa tarvitse edes savupiippua, eli aine palaa todella puhtaasti klapeihin verrattuna.

Tämän tyylisille tyypeille mitä palstalla tuntuu olevan ja teikäläiselle erityisesti on hyvä jos talvea varten puulämmitysmahdollisuuksia. Itsellä ne ei ole niin kehittyneet, että voisi henkseleitä paukutella. Kun rikoin vesivaraajan termostaatin, hain Puuilosta rosterisen pönikän, joka on kiukaan päällä niin, että savut menee sen läpi. Astianpesukone tekee kuumaa astianpesuvettä.

Naapurilla on pikku pönikkä, jossa tällä hetkellä kaksi paneelia sarjassa ja oliko vastus jotain 1000 watin luokkaa jos se olisi verkkovirralla.

Yksi lämmitinidea mitä en ole vielä kokeillut, mitä jos ottaa 1000 litran muovisen vesisäiliön, joita mulla painepesua ja kastelua varten, hakee lattialämmityskaapelia, täyttää sen hienolla hiekalla kiepittäen kaapelia riittävästi sekaan.

Ne mun 7 panelia luovutti tänään jopa 1550W tehoa kattilaan. Näytti tuo pilvisyys kyllä heiluttavan melkoisesti teholukemaa. Kyllä nuo paneelit kohta riittää pitämään talon ja käyttöveden lämpimänä jolloin ei tarttis polttaa puita kattilassa. Pitäs vissiin väsätä sen verran elektroniikkaa tuohon mittaukseen että sais tietoa että montako kWh tuosta systeemistä saa päivän aikana. Ei tuo hetkellinen 1550W kerro koko totuutta.

Vastus osaa yllättävän hyvin hyödyntää paneeleja ainakin jos on sopiva. Itsellähän eka koe jos ei huoltoautosysteemiä lasketa oli akkusysteemillä laittaa virtaa varaajaan niin, että teho usein isompi kuin kuormitus. Näin säätimistä minkälaisissa kilowattitunneissa mentiin.

Sitten jätin akut ja invertterin pois ja varaaja lämpeni niinkin, mutta termari hajos. Keksin laittaa rinnakkain kaksi sarjaa, jolloin tuli tasaisempi. Muuten hyvä juttu, mutta rupesi olemaan niin isoa paneelimäärää, että seuraavaksi tuli verkkoinvertteri.

Verkkoinvertterin mppt on ollut hyvä hyödyntämään kovia tehoja. Olisko paras hetkellinen teho ollut paneelia kohti tänä keväänä jotain 300 watin tuntumassa kun on ollut 285 ja 310 wattisia paneeleita sekaisin.

Ensi viikolla pitäs tulla lisää Tigo optimoijia. Yritän tehdä tehoa klo 8 ja 19 välille. Tigojen kanssa meinaan tehdä toisesta sarjasta sellaisen, johon tulee iltapainotuksella myös paneeleita kun on paikka mielessä, johon voi laittaa iltasuuntauksen.

Tossa teikäläisen kytkennäs ei oikeastaan ole väliä mitkä oli kilowattitunnit kunhan pelaa koska ei niitä pysty muuhunkaan ohjaamaan. Itseä kiinnostaisi jonkinmoinen laadukas kello varaajaan, voisi kesällä laittaa kovinta ylituotantoaikaa siihen ja talvella pörssisähkön halpaa aikaa. Varaaja ihan eri rakennuksessa kuin verkkoinvertteri.

Tasavirtatermostaatin hankkiminen on vähän hankalaa. Tavalliset termostaatit/kytkimet muuttuvat paneelien satojen volttien jännitteellä hitsauskoneiksi, eli kytkimeen jää valokaari ja se kärvähtää.

Muuten kyllä paneeli-vastus suorakytkentä toimii ihan kohtuullisesti silloin, kun paneeli tuottaa hyvin; ohmit vain kohdalleen vastaamaan paneelien tuottoa.

Juurikin näin ja katko kytkimellä poikki kun kaikki vesi alkaa olla liian kuumaa. Ei oikein taho löytyä järkevää termostaatti systeemiä kun jännite nousee reilusti yli 200Vdc ja virtaakin on riittävästi. AC kontaktorit ei kyllä kestä näissä hommissa kun sitä 0V kohtaa ei ole olemassa.

https://asset.motonet.fi/img/3/386067/300/386067.jpg
Kestäisiköhän tuommoinen tai vastaava, kun jännitettä on hitusen enemmän kuin 12 volttia? Kelalle ohjaus tottakai 12 voltin järjestelmästä...

Paljonko on hitusen?

Ajoneuvokäytössä 12V nimellisjännitteellä 14.4V on normaali.

24V jännitteelle löytyy tietysti omat releet/solenoidinsa.