![]() |
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Stihliltä tullut kätevä virtalähde, joskin hinta karkottaa useimmat. https://youtu.be/xp664FIN7Xc?si=ZTNSCtV5hx0yZYVz Kävis vaik mökkisähköksi tai muuten vapaa-ajan käyttöön. |
Tuossa kun tullut ajeltua tuolla maantiellä nyt ja katsellut kun noi karavaanarit on lähtenyt liikenteeseen.
Niin miettinyt että kuinkahan paljon tollanen iso vaunu joita monella on niin vie toimintamatkaa sähköautosta jos niillä nyt niin isoa vaunua saa edes vetää. Eikä noi asuntoautotkaan mitään virtaviivasia ole eikä pieniä. Voi tulla aika lyhyitä siirtymiä jatkossa jos polttomoottorit kielletään ja pakotetaan siirtyyn säköautoihin. Ja saattaa tulla monella karavaanialueella iso sähköremontti toteutettavaksi kun pitää saada autot ladattua ja vaunuihin sähköt. |
Vaunua vedettäessä taukojumppaa voi tehostaa, jos vedettävä pitää irrtoittaa, että pääsee latailemaan sitä nopeammin tyhjentynyttä akkua.
|
Osa sähköautoista on melko vetämispainotteisia. Kalliita.
https://moottori.fi/koeajo/koeajo-fo...na-sahkomorko/ Pihaan tuli kevyehkö 3000 kilon painoluokan kaivinkone. Nytkin se tuli traktorilavetilla. Veto-ominaisuudet on ajoneuvoissa parantunut, joten niitä oletetaan löytyvän myös sähköautoista. Hinnat alkaen autot ei ole ollut niitä kovimpia vetäjiä. |
Lainaus:
Kohderyhmästä arvellaan "...miellyttää todennäköisesti enemmän segmentin ulkopuolelta tulevia asiakkaita kuin perinteistä avolavakansaa". Toivottavasti ja tod.näk. tämä "Tetrikseksi nimetyn" ei kuitenkaan tarkoita, että tehtaan hihnalta tulee autot sellaisella rungolla joka sattuu tulemaan. :D "Tämä puhtaalta pöydältä aloitettu tuote on rakennettu Tetrikseksi nimetyn runkorakenteen varaan" EDIT: https://moottori.fi/koeajo/maistiain...hkoavolavaksi/ |
Lainaus:
Sitä tehdään mistä maksetaan. |
Eilen 4.7. tuli itsellä täyteen 1 vuosi ja 13 tkm sähköautoilua Fiat 500e:llä. Aiempi kokemus rajoittuu vain reilun 300 km koeajoon Tesla Model S 75D:llä.
Tuo Fiathan on kooltaan lähellä Jimnyä, joten siltä osin vähän vertailua autoina. Fiat vm. 2023 Pituus 3631 mm Leveys 1683 mm Akseliväli 2322 mm Omamassa 1365 kg Jimny vm. 2020 Pituus 3645 mm Leveys 1645 mm Akseliväli 2250 mm Omamassa 1135 kg Taajama-ajossahan molemmat ovat kuin kalat vedessä, mutta vähän eri vahvuuksin. Fiatilla sähköautolla ajamisen vaivattomuus (Jimny manuaali) vakiovarusteisella peruutuskameralla ja miksei myös tolppakameroista varoittavalla TomTomin navillla. Jimnyllä puolestaan etuna pikkumaasturin ominaisuudet huolettomaan taajama-ajoon (ei tarvitse varoa kanttari-ihottumaa). Molemmilla on ilo ajaa taajamassa. Maantieajossa vaikka tuo uusimman korimallin Jimny onkin hyvä luokassaan, niin Fiat on toki tunnokkaampi ja vakaampikin ajettava, joskin kovahkot istuimet vaativat istumalihaksilta enemmän. Näihin kun lisätään Jimnyn muut ominaisuudet, niin kokonaisuutena se on monipuolisempi (tiloiltaankin) ja vähemmän taajama-auto vaikka maantieajossa tappio tuleekin. Oma lukunsahan tällä Fiatilla olisi ollut iso arvonlasku vuodessa, jos sen olisi ostanut itselle (siis aivan vastakohta Jimnylle). Sähköautona sitten vain Fiatista. "Tilaisuuden tullen" tartuin koukkuun "yksityisliisarina" vuosi sitten, kun julkisten latausasemien määrä lähti nopeaan nousuun (kiitos EU:n pykälien), mutta on tuo ilman omaa latausmahdollisuutta vieläkin vaatinut hiukan harrastusasennetta eteläisessäkin Suomessa. Tarkoituksella valinta osui tuollaiseen kompaktiin automalliin 42 kWh akulla, 85 kW maksimilatausteholla ja 320 km WLTP:llä ilman ILP:iä ja akun esilämmitystä periaatteena testata ajatuksella "bottom to top" ja "less is more" mikä riittää itselle. Ja onhan tuo riittänyt vaikka muutaman kerran on tullut saavuttua latausasemalle alle 10% lukemilla. Ehkä napsun isompi akku olisi vähentänyt niitä kertoja tai sitten ei. Talviajoa tuli vähemmän (ja siksi ehkä näinkin positiivinen käsitys), koska talvella auton nopean lämpenemisen vastapainoksi pyyhkijät jäätyivät kiinni tuulilasiin (sulat ala-asennossaan lämppärin suulakkeiden alapuolella), pienehkö maavara ja noin kk:n seisonnan jälkeen apuvirtaa kaivannut 12V akku. Mutta kaduttaako? Ei ollenkaan ja ainakin harkintaan asti on päässyt sähköautoilun(kin) jatkaminen ehkä pykälää isommalla autolla ja akulla (tod.näk. ei kuitenkaan mitään yli 2000 kg malmikasaa). |
Lainaus:
https://www.nettiauto.com/maxus/t90-ev/13469185 EDIT: Näköjään ajamattomiakin hintaan 36 900 €. |
Auronkosähkön ihanuutta, tai jotain muuta..?
Teki jo toisen kerran, molemmilla kerroilla ollut runsaan aurinkoinen päivä, eli tutuilla hellanlevyn asetuksilla paistoin sekä riisin että kastikkeen pohjaan. Jälkimmäisellä kerralla ei pelastanut edes pienin nupin asento... Katolla on ne parikymmentä paneelia, ja invertteristä kun käy katselemassa niin "normipäivänä" vaihejännitteet pyörii 403-407 voltin tietämillä, tämmöisinä "pohjaanpolttopäivinä" reilua kymmentä volttia enemmän. Kaikkihan aina kaikkeen vaikuttaa, myös keittiön sisälämpö joka sekin huitelee kolmeakymppiä, mutta tekeehän tuo jännitteen nosto myös tehoa lisää, ainaki sähköopin mukaan... Todennäköinen syy tuolle on se, että sähköverkkoon ei vaan saa enempää sopimaan, sähköä katolta tulisi eikä invertterikään saa enempää lämmöksi muutettua niin sitten nousee jännitteet. Akkupaketti olisi hyvä olla tuossa, talon omistajan sähkö-MG:n patterit on jo pullollaan eikä tuota kuormaa vaan ole normiasumisessa sen vertaa että saisi edes tarjolla olevaa sähköä törsättyä... Utelias kun olen, niin sillä noita invertterin lukemia(kin) tulee seurattua... Ehkä suurin syy, miksei saa määräänsä enempää sähköä siirtymään, on ristuksen vanhat sähköt, talossa vielä osa, mutta pahimpana syöttö tolpasta talolle ja ennenkaikkea muuntamosta/jakamosta tolppaan. Meillä kun viimeinen pätkä syötöstä tulee vielä ilmakaapelina, josta haarautuu kuuteen mökkiin sähköt. Ollaan normitilanteessakin vähän rajoilla, paksumpaa lappua hitsatessa välkkyy naapurissakin, vaan sähköyhtiötä ei ainakaan vielä ole kiinnostanut lähteä ojaa kaivamaan kaapelin päivitystä ajatellen, ja tilanteessa "artisti maksaa" loppuu äkkiä setelirahat taskusta... |
Tämmöinen on tilanne... kohtuullisin ponnisteluin saa sähköä syntymään välillä hyvinkin, mutta ei tiedä mitä sillä tekisi jos hlntakin olematon. Ehkä jatkossa keskityn siihen miten tehdä sähköä mahdollisimman aikaisin ja myöhään.
Sähkön hintavaihteluongelmia ei niin tarvis huolehtia keräinhommissa. Nyt jo jouduin yhtä tuttua vanhanaikaisessa talossa neuvomaan, ettei ota aurinkopaneeleja vaan pelkkä ilmalämpöpumppu. Ikää miehellä ja talolla. |
Tuota ongelmaa saisi kyllä kierrettyä, jos olisi lämminvesivaraaja vastuksilla, tuuppaisi sinne ylimääräisen sähkön. Vaan kun ei tässä talossa ole minkäänlaista varaajaa, lämmönvaihtimella tekee kuuman käyttöveden sekä keskuslämmityksen veden kaukolämmöstä...
Pannuhuoneessa olis kyllä tilaa, siellä kun on ennen kaukolämpöön siirtymistä ollut ensin puukattila, sitten öljykattila vesivaraajan kanssa, saunassa oli vielä muurinpata vaan sekin oli sitten purettu "modernisoinnin" tieltä jo joku vuoskymmen sitten edellisen omistajan aikaan... |
Lainaus:
Jollekin paljuihmiselle voisi sopia. |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Eilen tuli bongattua ensimmäistä kertaa sattumalta sähkömoottoripyörä ihan Suomessa ja vieläpä lataamassa Type2:lla julkisella latauspisteellä (tuskin olisi muuten kiinnittänyt huomiota). Sen verran kiinnosti, että tuli kaivettua speksejä/lupailuja netistä:
Megawattmoto Viking Hinta €6 990 80 % lataus 30–40 minuutissa | 50 % lataus 10 minuutissa 72V 58Ah litiumakku | Helposti irrotettava, paino: 21,9 kg 0–100 km/h 7,8 sekunnissa | Huippunopeus: 110 km/h 125 cm³ vastaava Toimintasäde: Jopa 110 km nopeudella 45 km/h Noin 80 km sekakäytössä Jopa 50 km urheilutilassa Maksimiteho 6 kW (nimellisteho) Latausaika 2-3 h Toimintasäde 50-110 km (35-110 km/h nopeudella) Paino 118 kg Suojausluokitus IP54 (runko), IP67 (sähköjärjestelmä) Ei nyt mitenkään häikäisevät nuo "sähköominaisuudet", mutta Type2 suhteutettuna hintaan ja akun/pyörän paino suhteutettuna toimintasäteeseen ehkä voisivat viitata käyttökelpoisuuteen. |
On kyllä hemmetin rumannäköinen laitos mokoma megawatti. :rolleyes:
|
Tänä kesänä vertaillut kumpi raivaussaha on parempi siimapäällä akulla vai bensalla toimiva kun Stihl toi myyntiin FSA 400:sen.
Tämä akulla toimiva aika painava. Kovassa käytössä voisi reppuakku olla tarpeen. AP 500 S akku kuumenee jonkin verta ja menee aikaa jäähdyttelyyn ennen kuin lataantuu. 3 akkua ja 2 laturia, homma toimis jo hyvin. Bensa Husqwarna jäänyt vähälle käytölle. Tuntuu olevan merkitystä järeysasteella koska sekä bensa, että akkuvehje menee kömpelömmäksi järeyden kasvaessa. Jos ei mitään akkuja ja latureita olis jo valmiina, pienempi bensa nelari siimaleikkuri oli moneen hommaan hyvä, mutta siimapää ei ollut kovin suuri. Akkuvekotin tuntuu olevan aika vääntävä. Ruvennut nyt suosimaan ohuempia siimoja ja vain tarpeen mukaan paksumpaa. |
Lainaus:
Lainaus:
https://www.youtube.com/watch?v=m10qHtvK090&t=29s Juu ja ihan sattumalta tuli oltua latailemassa samaan aikaan eli ei mitään kytköksiä tuohon sähköprätkään. |
Sähköpyöräilyä maastossa harrastaneena hitaaseen nopeuteen optimoitu olis ollut itselle kivoin vaik 2 vetoisena, jolla tehdä omia polkuja talvella.
Sellaisen pystys varmaan tekee Stihlin reppuakkua hyödyntämällä. Huonosti on sähkötouhu omalla kohdalla edennyt autoissa. Muissa välineissä mennyt hyvin. |
Tuli nyt sekin nähtyä kun Teslan perässä oli asuntovaunu.
|
Lainaus:
|
Lainaus:
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net...pw&oe=688E7AF6 |
|
Juhannuksen aikoihin näkyi parikin Teslaa asuntovaunua kiskomassa tässä lähinurkilla. Olohuoneen ikkunasta kun näkyy kylän läpi menevälle tielle, ja kohdilla on risteys mistä pääsi ennen matkaparkkiin josta tosin tälle kesälle on parkkipaikat käsittääkseni poistettu. Näkyy vaan sovelluksessa kuulemma kyseinen paikka vieläkin, niin varsin paljon on as. auto ja -vaunuliikennettä tuossa risteyksessä... Ja jos on tuo matkaparkki edelleen olemassa, niin sähköttömiä paikkoja olivat ne. Satamassa saa sähköllisiäkin paikkoja, oli vaan aika täyden näköistä noihin aikoihin...
|
Lainaus:
Eihän sitä voi tietää. :) |
Viimeksi autoliikkeessä käydessä näkyi erilaisia käytettyjä sähköautoja myös vähän ajettua.
Välillä katsonut näkyykö käytettyä nelivetopickuppia niin, et hinta järkevä uuteen verrattuna. Kaikki ollut ruosteessa rungosta lavan kohdalta. Vaihtoehtona tutkinut myös onko parempi pysyä vanhemmassa tekniikassa. Sähköautoista ei paljoa muuta tiedä kun jotkut kuten Volkswagen iD4 yleisiä ja joitain sähköpakuja on. Tiedä sitten olisiki niin mahdollisimman yleisellä homma toimii paremmin. |
Lainaus:
Eikö ne sähköautotkin ruostu, jos niissä on rautaa vielä käytetty? Siellä akustoa suojaavan, lähes kaiken kattavan pohjalevyn suojassa piilossa saa rauta ruostua rauhassa, eli omistajan tuska on ainakin siltä osin poissa (?). |
Lainaus:
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=247828 En näe mitään ihmeellistä siinä jos sähköautolla vetää jotain?? Ne on huomattavasti parempia vetoautoja. Tosin haittana on, että pitää olla iso akku kun toi vetäminen muuten syö hieman sähköä. Toi vaunu vie vain sellainen 50kwh/100km ja toi traikku auton kera vei 28kwh/100km. Ja ilman autoa toi traikku lisäsi sähkön kulutusta 1kwh/100km. Sähköautossa on sellainen kiva juttu kun tuolla on noita pässejä mitkä ajaa ali nopeutta niin aivan sama mitä siellä perässä on niin sillä muuten ohitetaan melko nopeasti nuo hidastelijat. Lisäksi kun valoista lähtee niin harvassa on ne polttikset mitkä sähköauton perässä pysyy vaikka siellä olisi tuollainen 10m pitkä vaunu. Ja mitä tulee taas siihen lataamiseen niin onni on auto mikä ottaa vauhdilla sähköä sisään. Kerkiät käydä huoltoasemalla kusella ja akkuun on tullut reilu 200km lisää rangea. Ei se sen ihmeempiä taukoja vaadi. |
Lainaus:
|
Lainaus:
Samalla tuli nähtyä uutuus KGM Musso EV. Katselemalla ja kuuntelemalla huomattua: Ensimmäinen yksilö Suomessa, en tiedä onko maahantuojan vai jälleenmyyjän (Kouvola?). Itsekantava kori. Koko luokkaa "normi suomipickup". Hinta 50 tonnia sis. ALV. Maavaraa niukahkosti noin 180mm. Takaa katsoen akku suojassa, mutta sivulta ja edestä ei yhtä hyvin. Keulassa ei tavaratilaa. Koeajo oli mahdollista, en ajanut. EDIT: En mennyt tuonne patteriautolla vaan sähkönsinisellä Jimnyllä, joka olikin hyvä valinta, kun matkalla oli liikennemerkkejä tyyliin "päällystevaurioita x km". Ohitin matkalla mm. yhden Teslan. :) |
Taas on pörssisähkö sahaillut, että kannusti tekemään yhden sarjan lisää. Nyt yritän tehdä mahdollisimman halvalla ja helpolla melko pystyyn aitamaisesti.
Kolmikerroksinen teline oli työläs tehdä puusta. |
Jaa, täällähän on vissiin muitaki "pelle pelottomia, sähkön säästäjiä"
Itellä tämmönen setti. https://mikatauri.kuvat.fi/kuvat/Off...pg/_medium.jpg Katolla sitten 7.5kWp paneleita, talvi menee pörssisähkön hinnan ohjaamalla latauksella verkosta. Viime talvena en käyttäny koskaan yli 3c sähköä ja hyvin riitti. Toivottavasti ens talvi menee samoin. Nyt on menty paneelisähkön varassa tuolta maaliskuun puolen välin tienoilta saakka, toistaseksi riittää mutta paneelien tuotto hiipuu kyllä jo näin syksyllä. Tuossa siis 60kWh akkukapasiteettia. Noiden perässä on kaksi ilppiä, lämminvesivaraaja, puku/pesu/saunan ja autotallin lattialämmöt. Eli koko torpan lämmitys. Sijainti pohjosessa, mutta napapiirin alapuolella, jotkut sanoo meri-lapiksikin. Ei mitään järkeä mutta ompa tullu harrasteltua ja tuhlattua rahaa. :D Tuosta lännen puolelta jos kaatas muutaman ison puun niin sais vuorokausi tuottoa venytettyä erityisesti näin syksyllä kun aurinko paistaa jo aika matalalta, lisää paneeleitakin kyllä katolle mahtuis... nooh jospa sitten jos ja kun joskus päätyy investoimaan sähköpirssiin. EDIT: Verkkoon tästä ei lähde mitään. |
Ompa iso Victron setti!
Tuossa on se hyvä, että voi tehdä itse kuten haluaa. Kallis kuitenkin. Pitäs jaksaa keskittää kaikki tärkeät pikkumökkiin, siellä voi tuhlata sähköä, eikä mene hirveästi. Vessan tekemisestä kiinni. Näin on, että joutuu miettimään mitä puita pitää. Istutellut uusia puita paikkoihin, jossa itselle varjoa, mutta paneeleihin aurinkoa. |
Lainaus:
Sepä noissa tekeekin hommasta harrastelua, koska kunnollisen tarpeeksi ison järjestelmän tuotto kuitenkin talvella ja pimeään vuodenaikaan on kehno, silloin kun sitä sähköä just enempi tarvii (lämmitys/valaistus) kun kesäaikana taas ainakaan itsellä pientalossa kulu juuri mitään. Tosin tollaisella ohjauksella lisäksi halvan pörssisähkön aikaan akkujen latailulla saa vähän enempi irti, mutta systeemin investoinnin ja asennusten kustannuksella makselee aika monta vuotta ihan tavallista sähkönkäyttöä veikkaisin. Ja eikös noilla paneeleillakin ollu joku käyttöikäkin, että käykö niin että joutuu uusimaan ja silloin on ehkä investoinnin hinnan osittain saanut "takaisin" kun joutuu sitten jo hankkimaan taas uudet? Ja käykö niin että pitää sitten jo se ohjauszydeemikin päivittää > kaivellaan lisää euroja lompsasta? |
Itsellä rakentelu lähti käyntiin ostamalla talo, josta purettu jo yhtä ja toista. Ei ollut edes pattereita, mutta sähköt oli muuten.
Ehkä kuukauden kokeilin varaavaa takkaa, tilasin yhden Mitsubishi LN35 lämpöpumpun ja talosta oni jo hyötyä. Aurinkotouhu tuli alunperin autoon, sitten veden lämmitykseen taloon. Joka vuosi jotain ideoita. Kehittäisin enempi nestekiertoisia systeemejä jos itsellä niitä olisi, taidot ja välineet riittävät tehokkaaseen työskentelyyn. Toisaalta rahaa ja vaivaa tarvisi vaikka rakentaisi muita energiasysteemejä. Laadun osalta heikko lenkki voi olla liittimet. Riittävän hyvien telineiden teossa itsellä parantamisen varaa. Homma sujuis jos olis oma kaivinkone, jolla upottaa maahan järeät pylväät. Toisaalta ei kukaan ole pyytänyt rakentamaan näitä. Parempi epämääräiset liittimet telineessä kuin katolla. |
Lainaus:
|
On.
Irto kennot ja basengreenin kotelot, jk:n bms:t Eve MB31 314Ah kennot, 16kennoa sarjassa eli 3.2V x 16 tekee akkujännitteeksi 51.2V, ja kapasiteettia on noin 16kWh / laatikko. Ohjaus hoituu victronin cerbo gx:llä ja homma toimii verkon yli missä päin maailmaa tahansa victronin vrm:llä. Verkkolataus pörssisähkön hinnalla ohjatulla shellyreleellä joka ohjaa kontaktoria joka kytkee verkkosähköt noille inverttereille. https://mikatauri.kuvat.fi/kuvat/Off...ng/_medium.jpg |
Hienoja systeemejä. Tuo voisi toimia verkkoinvertterin lisänäkin.
Nyt olen saanut pystysuuntaisia paneeleita pystytettyä niin, että pitää olla jotain tolppia maassa rivissä. Sitten vähintään 2 kpl vaakasuuntaista kyllästettyä puuta. Paneelin kehykseen esim. gorillateippia puun kohdalle jottei syövy. Poranterällä pikku reikä kehykseen ja siihen rosteriruuvi. Tämä tuntus olevan jees jos ei kaksipuoleisia paneeleja, joiden takapuoli saisi olla varjoton. Äskettäin tein kuistiin tuollaista ja siinä mielessä oli hyvä, että aika jämäkästi tuli paneelia halvoin tarvikkein. |
Lainaus:
https://www.youtube.com/watch?v=FUfXWasO-vg&t=405s EDIT: Tuon juutuuppivideon kommenteista kuukkelikäännöksellä: When asked, Maxus wrote: "However, our engineers are examining a future variant with a different electric motor on the front axle, especially to increase off-road capability. The current solution was chosen in favor of a longer range." KGM:n 180mm maavara tulikin jo noteerattua, mutta se yhdistettyä 315cm akseliväliin ja ylityksiin antaa tuollaiset kulmat: Approach angle 20.2 degree Departure angle 24.3 degree Ramp angle 15.1 degree Lähde: KGM-Musso-EV-2025-INT.pdf KGM-kiertue 30.9.–9.10. https://www.kgm-auto.fi/kiertue/ |
Sivu luotu: 15:32 (GMT +2). |
|