Samanlaisia ajatuksia itsellä pyörii mielessä..

Projektin toteuttajan kohdalla 6-reikäinen vanne on ainoa oikea, kun sellaiset jo nurkissa pyörii, mutta lähtökohtaisesti 8-pulttinen ja 16" vanne olis tällaiseen käyttöön parempi.

Todennäköisesti tyhjällä rahapussilla otsan hierominen saisi tekemään vastaavan ratkaisun omalla kohdalla jos kaikki koneistukset tekisin itse. Jos taas ajattelisin tuosta jotain kaupallista, tai laajempaan levitykseen muuten, niin ottaisin lähtökohtaisesti isomman vannekoon, että jarruvaihtoehtoja löytyisi enemmän.
Sinällään 6-tai 8-pulttisen jaon suhteen on sama kumpaa käyttää. Kumpikin kestää.

Nyt tympii ihan isosti, kun en pääse laskentaohjelmistoihin käsiksi. Nuo hammastukset ja laakerit olisi oikeasti mielenkiintoiset tarkastella ihan kunnolla.:cool:

Lomautus/lomat jatkuu ainakin ensi vuoden alkupuolelle, mutta jossain vaiheessa voisi olla mahdollista niitä mallintaa.

Vielä yksinkertaisempi rakenne eikä koneistustarkkuuden tarvitse olla niin just kuin rattailla tehdessä.

Mihin autoon nämä on tulossa?
Eihän tämmösen projektin jälkeen akselin kavennus enään ole temppu eikä mikään ;)

Tuossa ketjun ekassa viestissähän se lukee

Toinen sarja tulee L200 Mitsuun ja toinen Toyota LJ:hin

Kappas...

Lj helpompi saada leimalle akseleita kaventamalla, jos se on mahollinen idea?

Joo, 100 mm sais muuttua muine muutoksineen. Mutta kaikki-sisään-offsetilla ja tolkummilla jarruilla vois onnistua. Paripyöräjenkkipickupin vanteita mallailemaan. 8-pulttisuus jeesais tosiaan.

Mitataanko leveys navasta vai vanteesta?
Navasta mittaamalla raideleveys kasvaa ~175mm. Ei taida olla asiaa konttorille.
Jos mitataan vanteesta, niin sitten on toinen juttu. Jos LJ:n on saanut katsastettua 10” leveällä ET-44 vanteella niin ei olla kaukana. ET:llä saa pelattua 130mm pois leveydestä. Loput 45mm vaatii jo enemmän ajatusta, mutta jos katsastettavuus on tuosta kiinni, niin silloin se on tehtävä.

Käsittääkseni renkaista mitataan raideleveys, vois olla aika hankala ajaa pelkillä navoilla konttorille:)

"Ajoneuvoon asennettavat vanteet eivät saa merkittävästi lisätä pyöränlaakereihin tai ohjauslaitteisiin kohdistuvia rasituksia verrattuina ajoneuvon alkuperäisiin vanteisiin. Vanteiden vaihdon seurauksena ajoneuvon kunkin akseliston raideväli saa muuttua enintään 30 mm alkuperäiseen verrattuna, ellei ajoneuvon valmistaja muuta ilmoita."

" Ajoneuvon akseliston tai akseliston osien vaihtaminen ajoneuvotyyppiin kuuluvaan akselistoon,
ajoneuvotyyppiin tarkoitettuihin akseliston osiin tai akseliston perustyypiltään muutoksen
kohteena olevaa ajoneuvoa vastaaviin ajoneuvoihin tarkoitettuihin akselistorakenteen muutososiin on sallittu, jos:

c) akselistosta johtuva raideväli muuttuu korkeintaan 100 mm"

Korjatkaa jos luen väärin, mutta eikös tuossa lue että vanne saa muuttaa raideväliä maksimissaan 30mm ja akseli saa muuttaa vain 100mm

Mikäli vanteella passataan niin eihän se auta kuin 30mm eli ei ratkaise vielä tuota 175mm muutosta??

https://www.trafi.fi/filebank/a/1443...13_maarays.pdf

Kiinnityspinnasta kiinnityspintaan mitataan raideleveys akselissa Ja kaventamisen tyrmäsi trafilla sillä,että akseli ei ole enää tehdastekoinen ja näin ollen se ei vastaa esim. luovuttaja auton tietoja, se että sen tekee kaikessa hiljaisuudessa on asia erikseen.

https://www.trafi.fi/filebank/a/1464...Versio_2_0.pdf
Akseliston voi mieltää käsittämään myös vanteet. Ei portaalinapojen ohjausgeometriakaan siedä negatiivisella offsetilla olevia vanteita.

Esim. LJ:tä saanut 0 ja -20 offsetin vanteilla alunperin (jostain syystä ei ole negatiiviseks merkitty toi offset, mutta raideleveys sen kertoo):
https://www.slck.net/galleria/main.p..._itemId=473924
1455mm+100mm=1555mm=suurin sallittu raideleveys
1415mm+175mm=1590mm=portaalinavoilla laipasta laippaan
1590mm-1555mm=35mm/2=tarvitaan vanteet ET+17.5 eli 2.5mm liian iso muutos jos pilkulleen tulkitaan akselistosta ja vanteiden vaihdosta johtuvia raideleveyden muutoksia

Edit: saahan näitä tulkita ahtaamminkin, mutta ei mun mielestä ole näin ristiriidassa määräyksen eikä sovellusohjeen kanssa, jonkun toisen mielestä varmaan on, etenkin kun edellisessä sovellusohjeessa luki näin:
https://pic.useful.fi/Hkc_CoTJ4.png
Salli siis myös käänteisesti akselin kavennuksen. Mut toi päätös jo tosiaan kumottu ja toi sovellusohje sen myötä.

Mielestäni raideleveys mitataan vanteen keskeltä vanteen keskelle koska sehän se on, mutta noissa ohjeissa asiaa ajatellaan toisin.

Tuossahan lukee että portaaliakselin tapauksessa sallitaan muitakin muutoksia mutta vanteella saa silti muuttaa vain 30mm alkuperäisestä.
Eli jos volvon akselin raideväli on alkujaan XXXX alkuperäisillä vanteilla niin siitä saa muuttaa +/-30mm suuntaan tai toiseen. Eli jos volvon akseli kasvattaa alkuperäistä raideväliä 130mm niin sen saa vielä vanteella passattua, mutta ei enempää. Näinhän olit näköjään itsekin todennut.

Tavan suoralle akselille ei tälläistä mahdollisuutta noissa ohjeissa ole vaan se on sen 100mm ja se mitataan kiinnityspinnasta kiinnityspintaan.

Aloittajan akselihan ei vastaa mitään alkuperäistä akselia vaan on valmistuessaan ns. omavalmiste. Mikäli mikään ei estä käyttämästä omavalmiste akselia niin senhän voi passata vanteella kuinka haluaa, koska ei ole olemassa kyseiselle akselille alkuperäistä vannetta:confused:

"g) tehdasvalmisteisella osalla kyseiseen tarkoitukseen valmistettua, tieliikenteeseen tarkoitettua
osaa, jonka valmistajalla voidaan katsoa olevan kyseisen tyyppisen osan valmistamiseen
riittävä asiantuntemus ja kokemus."

Eikös tuon nojalla saa riittävillä todisteilla tehdä itse mitä vain. Tukivarsia, akseleita, apurunkoja jne.?
Vanteen saa omalle akselille valkata haluamansa koska olet akselin valmistaja ja näin ollen voit ilmoittaa alkuperäisen vanteen offsetin ja akselin raidevälin. Vasta tuosta tulee se +/-30mm.?

Laitetaampas tännekkin lukuja, että saadaan keskustelua.
Eli napaportaalien katsastus raideleveyden näkökulmasta Toyota LJ70:een.

Vakioakselin on 1455mm leveä (laipasta laippaan).
Portaaleilla akselin leveydeksi tulee 1625mm (laipasta laipaan).
Eli +100mm sääntö ei riitä, vaan loput pitää pelata vanteella.

Minulla on muutoskatsastettuna 33/12,5R15 renkaat. Eikös 12,5" leveä kumi vaadi 10" vanteen? Mittasin autosta etuakselin leveydeksi vanteesta vanteeseen 1800mm.

Vakioakseli 10" ET-44 vanteella on laskennallisesti 1797mm leveä (vanteen reunasta reunaan).
Akseli portaaleilla ja 8"ET+20 vanteella on 1788mm leveä (vanteen reunasta reunaan).

Vai rajoittaako ET:n muutosta se 30mm sääntö?
8"ET+15 kyllä riittää, jos sitä saa käyttää....

Elämme jännittäviä aikoja

Tämä olisikin ollut liian hyvää ollakseen totta. Kiitos ammattilaiselle palauttamisesta tälle planeetalle.

1415 mm on laipasta laippaan, raideleveys -20 vanteilla tuon 1455 mm.
8.5” ET-30 riittää ja toimii, -44 on teoriassa liikaa.

Tässäpä viimeisimmät versiot kotelon kansi- ja pohjaosasta 3D pdf:nä.

Onks tässä joku juttu mitä en ymmärrä vai enkö osaa vaan avata liitettä. Kun ei vaan näy:(

tyhjä valkonen ruutu vain aukesi..

Pitää olla Adobe readerissa 3D ominaisuus. Löytyy netistä ilmaiseksi.
Ei toimi älypuhelimessa vaan vaatii tietokoneen.

3D pdf, pitää avata adoben pdf lukijalla ladatuista kansiosta, ei voi avata suoraan selaimeen.

Semmoinen tuossa tuli mieleen, kun noita katselin, että onks joku erityinen syy, että toi muoto on tommonen juomutettu? Suorat pinnat olis paljon helpompi ja nopeampi koneistaa ja hintaa säästyisi.

-Kannessa ilmeisesti öljyn täyttöreikä on jäänyt pyöristysten alle
-Pohjassa on ohuen näköistä seinämää kriittisten kiinnitysreikien ympärillä
-Miten napa oli ajateltu kiinnitettävän tuohon?
-Mikä noiden molempiin puoliskoihin molemmille sivuille koneistettavien reikien tarkoitus on?

Sivuissa olevat suorat pinnat ja kierteet on jarrusatulan adapteria varten.
Pitää olla molemmin puolin, jotta jarrusatulat tulee samalle puolelle akselia molemmin puolin autoa.

Mainitsemasi ohut kohta on boksin yläpäässä. Tuohon reikäkenttään tulee ensiöpuolen adapteri, jolla boksi kiinnittyy kääntöpäähän. Huomaa kaksi reikää alempana, jolla vähennetään vääntörasitusta.
Paksummin siihen ei mahdu rautaa, kun tulee vanne vastaan.

Napa tulee kiinni toiseen puolikkaaseen.
Öljyn täyttöreikä pitää korjata.

Näillä näkymin puolikkaat tehdään valamalla, joten muodolla ei niin merkitystä. Alunperin muoto tehtiin painon säästämiseksi, ei toki mikään estä tekemästä myös suorat pinnat.

Mulla avautuu sitten kun hiiren vasemmalla painaa vielä lisäksi valkoiseen ruutuun.

Miten nuo kotelonpuolikkaat on tarkoitus irroittaa toisistaan huoltoa varten? Ulostyöntöpulttien tms paikat on varmaan jo mietitty mutta en vain huomaa niitä noissa kuvissa.