Asentaa diesel Eberin niin rupee pysymään lämpimänä :)
Poltto-öljy on halpaa eikä sitä mene paljon lämmitykseen, bonuksena voi käyttää koko akun kapasiteetin matkan tekoon eikä sitä mene auton lämmitykseen. ;)

Tai säilytä lämpimässä tallissa (koska kaikillahan on tähän mahdollisuus)

https://www.is.fi/autot/art-2000008531106.html

”Suosittelemme akun lataamista joka ilta täyteen, jolloin akku on valmiina, kun lähdet ajoon aamun pakkasessa. Akku, jonka teho ja lämpötila on alhainen, vaikuttaa negatiivisesti jäljellä olevaan toimintamatkaan. Pysäköi autosi siis lämpimään kylmillä ilmoilla niin usein kuin mahdollista, jolloin akun lämpötila saadaan nousemaan”.

^Kätevästi siirtyy autoilun kuluja asumisen kuluiksi...:D

Eiku, tallin lämmitys, sehän on muutenkin jo lämmin, ja sähkö tulee töpselistä. Miten pääsi unohtumaan...

En nyt jaksanut noita kaikkia sivuja selailla. Mutta mä vaihdoin mun paskan sähkökinnerin toiseen sähkökinneriin, joka on suunniteltu pikkusen paremmin.

Eli alunperin oli VW Up, joka siis on suunniteltu alunperin polttomoottorille, mihin VW sit on tunkenut sähkötekniikan. Hyvää tuossa oli se vanhan aikaisuus. Ei mitään hemmetin hipaisunäppäimiä ja vanha kunnon keppi mistä laitetaan automaatin vaihde silmään. Mut haittoja oli sitten melkoisesti. Se otti todella surkeasti sähköä vastaan ja talvella vielä surkeammin. Aina oli sellainen latausahdistus, mistä löytyy laturia kun taas se saatanan akku on tyhjä. Talvella sillä pääsi n.100km ja kesällä n.300km. Tuokaan ei olisi ongelma jos se ottaisi kunnolla sähköä vastaan, mut eih. Edes kesällä se ei ota kunnolla sähköä vastaan. Talvella siitä myös loppui lämmitysteho. Vahva veikkaus tuon liittyvän siihen kun siellä sisällä paistaa peltipinta. Sitä ei ole verhoiltu millään. Minkä myötä se hohkas aika huolella kylmää aina kun oli pakkasta. -10 kun ylittyi niin piti ajella hanskat kädessä kun näpit jäätyi muutoin. Eikä se auta kun keulalla on syyläri, missä ymmärtääkseni kiertää samat nesteet kuin ohjaamossa. Minkä ihmeen takia se pitää keulalla käydä jäähtymässä?? Sitten ne VW lukuisat softa bugit.. Hitto niiden kanssa meni hermo. VW ei todellakaan osaa tehdä softaa. Etäkäyttösoftakin oli suurimmaksi osaksi aina pois käytöstä kun se ohjelma ei vaan toimi. Sit se oli tooooooooodella hidas käyttää.

Nyt alla on BMW i3 94ah Rex. Vaikka tuo on vuosimallia 2016 niin se oli kalliimpi kuin up. Tosin tuo auto on uutena maksanut yli 50ke, joten ei se pahan hintainen enää ole. En tiedä kuka ostaa noin pienen auton tuohon hintaan, mut joku on ostanut. Bimmerissä asiat on pikkusen paremmin kuin upissa. Nimittäin se on alunperin suunniteltu sähköautoksi. Tuossa tiistaina oli -25. Ei mitään ongelmaa lämpiämisen suhteen. Aamulla kun lähti ajeleen niin 10min aikaisemmin aktivoin esilämmityksen. Autoon mennessä se oli mukavan lämmin. Tuon voi ihan etänä tehdä, kuten upissa. Ainut, että bimmellä tuo softa aukeaa melkein heti ja käskyt menee autolle melkein heti. Vielä ei ole ollut ongelmaa softan kanssa. Tuolla ei kauheasti sen pidemmälle ajella kuin upillakaan. Mutta tuo ottaa huomattavasti paremmin sähköä vastaan. Mökillä se 3 tunnissa latas akun melko tyhjästä täyteen. Tampereelta kun lähti ajeleen kohti pk-seutua niin akussa oli 60% virtaa ja se ilmoitti rangeksi 90km. Ei muuta kuin matkaan. Motarin alussa aktivoin autosta löytyvän REX ominaisuuden. Joka on siis Range Extender. Tuo on melkein 5000e lisävaruste ollut muinoin ja se tuo autoon 600cc kaksi pyttyisen polttomoottorin, jonka ainut tehtävä on lataa akkua. Sen kaverina on sitten 9 litran bensasäiliö. Mutta tuo ominaisuus kun aktivoitiin, cruise oli koko matkan 100 määritetty. Rexin bensa loppui myllykukon kohdalla. Akussa oli silloin kapasiteettia 55% (syö siis hieman akkua 100 vauhti enemmän mitä rex tuottaa) ja rangea oli reilu 80km. Siitä hurautin Konalan s-marketin pihaan. Pikalaturi kiinni 10min ajaksi ja siinä saatiin 8kwh virtaa. Nyt rangea oli yli 110km. Hyvin pärjäs taas. Samalla kävin abc:lla vetään tankin täyteen bensaa niin se pelastaa taas kun tulee latausahdistus.

Mut tuollaisia noi kaikki sähköautot pitäs olla. Kaverina tuollainen REX ominaisuus niin ei tule minkäänlaista latausahdistusta. Tuolla teoriassa voisi lähteä vaikka lappiin ajeleen. 10-litran kannu bensaa messiin ja 100km välein tankkaus. Se on nopea homma.

Sitten mitä tulee tuohon sähköhintaan mitä jengi itkee tuolla. Pitääkö olla niin tampio, että ottaa jotain pörssisähköä. Voi voi kun sen hinta voi muuttua. Se on ihan oma valinta jos ottaa sen riskin hinnan noususta. Itse tein kesällä 2v sähkösopparin. Ei vituta yhtään maksaa yösähköstä sitä 0,038€/kwh tai päiväsähköstä sitä 0,05€/kwh. On niin edullista ladata sähköautoa yön aikana akku täyteen. Ei ole paljon jaksanut enää lidliltäkään ilmaista sähköä hakea kun se on niin helppo himassa vaan tökkää laturiin kiinni yöksi. Eikä mua kyllä kesällä haittaa uutiset missä sähkönhinta on romahtanut. Silti latailisin himassa samanlailla kuin ennenkin.

Tollanen sivu osu silmään jostain mainoksesta vaikka ihan muuta kattelin.

Tuolta sais varmaan konversio-osia jos joku innostuu sähköä laittamaan perinteisen tilalle johonkin härveliin....on moottoria ja vaihteistoja ym.

https://cascadiamotion.com/productli...EaAmtMEALw_wcB

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=238812
Meinasi olla hupaisan näköinen tuo paneeli, sopivasti kun höttölunta sateli sen päälle. Selkeästi näki että erillisistä ruuduista on tuokin tehty, ja ruutujen välillä on ilmeisesti sähköisiä eroja kun osasta on sulanut lumi enemmän kuin toisista...

Yllättävän hyvin tekee kyllä sähköä tuokin, ja hyvin tuollakin tulee esille se ettei kummoista varjoa tarvitse kun tuotto romahtaa. Testattiin tuota, laittamalla varjoksi millon mitäkin, jopa ohut naru riitti pudottamaan tehot alle sadasosaan, kun meni koko paneelin yli, ja selkeästi tuossa on neljä erillistä sarjaan kytkettyä ryhmää jotka ovat kytketty rinnan. Yhtä ryhmää kerrallaan varjostamalla sai "hallitusti" pudotettua neljänneksen kerrallaan tehoista...

"Hyötykäytössä" tuokin, toimittaa ylläpitolaturin virkaa yhdelle 90-lukuiselle tietokoneilla lastatulle autolle...

Ei ole helppoa Teslan omistajilla: https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/...2-00ca6f3c6b9d

Sähköautoilussa ei ole vielä itse päässyt eteenpäin. Mikähän maksaa, ettei perus käyttöpickuppeja saa vielä sähköllä? Tosin dieselilläkin niitä on kehitetty ihan kuin ajot suuntautuisi joka päivä Kulosaaren Casinolle, oopperaan ja golfkentälle. Oli mukava jos niitä tehtäisiin perus työkalu malleja.

Tänä keväänä on eniten ollut päänvaivaa rakentaessa puusta kaksikerroksista aurinkopaneelitelinettä, johon on tarkoitus jäädä helppo laajennusmahdollisuus kolmannelle kerrokselle. Olen yrittänyt valita edullisia mutta kestäviä materiaaleja. Sivuttaistueksi ja painoksi tuli kuorittuna kuusi ja mänty, jotka on tarkoitus jäädä paneelien suojaan niin ettei lahoa. Niiden alla on suodatinkankaan päällä pätkittyä sähköpylvästä. Aurinko on viimepäivinä porottanut kunnolla.

"Kuluvana talvena Tesla Model 3:ssa ja Model Y:ssä ilmenneet lämmityslaiteongelmat ovat kärjistäneet tilannetta. Pakkastalvena perusmallin lämmitys lakkasi kokonaan toimimasta, ja igluiksi muuttuneet autot jouduttiin hinaamaan organisaation kahden Suomessa toimivan merkkikorjaamon pihoihin."

:D hyviä kesäautoja, vähän vaan kalliita

Rupes mersun nox / adblue ongelmat olemaan liikaa mielessä niin vaihdoin sen BMW i3 94Ah REx 2018 malliin. Pörssisähköllä olen tuota lataillut ja bensamoottoriin ei oo tarvinnut vielä turvautua. Näköjään kuukaudessa tulee noin 1500km ajettua. Tässä on semmoinen latauksen ajoitus ominaisuus jolla saa yöaikaan ladattua halvemmalla. Talossa on aurinkopaneeleja ja lisää voidaan ostaa mutta kun tuo auto on päivällä työpaikalla niin tuotakaan ei voi hyödyntää mitenkään järkevästi. Se tuntinetotus pitäs olla vuorokausi tasolla niin heti ostaisin reilusti paneeleja lisää.

Tämä on ainakin Ausseissa katukäyttöön rekattavissa oleva sähköpickup https://www.zeroautomotive.com.au/zed70/

Ja sit tää hienohelmojen malli https://rivian.com/

Hummerilta löytyy https://www.gmc.com/electric/hummer-ev

Ja Ford F150 saa myös sähköisenä

Ainoa sähköauto minkä voisin itselleni kelpuuttaa, olisi joku vanha auto sähkökonversiolla, missä olisi niin vähän sähköälyä kuin vain mahdollista. Ei ole mitään mielenkiintoa näihin uusiin tietokonehärveleihin.

Tässä ois perinteisempää mallia tarjolla https://www.nettiauto.com/elcat/cityvan-200/12788867 :)

Toyota on suosikkini. Veikkaan et noi on Suomessa liian kalliita.

Tulee halvemmaksi laittaa kraka kaulaan kuin hienostella autoilla. Ennen herroilla oli keppi ja hieno hattu. Yllättävän harvoin on hienostelutehtäviä. :D

Jaa-a uus dieselcruiseri taitaa maksaa Suomessa 150ke kun ruksaa vähän varusteita (perusmalli 100ke näköjään) ja tosta sähköcruiserista ei mene autoveroa, joten saattais olla halvempi kuin se, mutta kallis kyllä autoksi.

Ei tunnu järkevältä noin kalliit autot. Vertailun vuoksi koeajoin autoliikkeessä joku päälle 5000 euroa maksanutta Mitsubishi Pajero 3,2 did. Siinä oli vikaa mm. nelivedossa. Päältäpäin kaukaa näytti melkeen hienolta vaik ruostetta pukkasi.

Autoissa meinaa pääoman korko ja arvon aleneminen raksuttaa epäedukkaaseen suuntaan omistajan kannalta. En tiedä onko ruvettava katselemaan uusia halpamalleja sähköisten joukosta. Nissan Leaf oli pienemmällä akulla jollain lailla järkevän oloinen.

Mielenkiintoinen uutinen, auto, jossa on runsaasti aurinkokennoja:
https://yle.fi/uutiset/3-12391626

Kävin "simuloimassa" Carunan Virtane-palvelussa aurinkopaneelien määrää ja laskemassa takaisinmaksuaikoja. Oli positiivinen yllätys miten se osasi laskea karttatiedoista katon neliöt, auringon suunnat ja ennustaa vuosittaiset kulutussäästöt kun siellä Carunassa on käytössä talon tarkat toteutuneet kulutustiedot. Päätin siis pyytää sivuston kautta parit tarjoukset mm. Solarwind by Janneniskalta.

Scanofficelta pitää pyytää kans tarjoukset, mutta onko joku saanut jo selville miten se niiden kautta hankittavissa oleva verkkoakku oikein toimii? Sivustolla ei ole juuri asiasta kerrottu.

Olen karkeasti laskenut järjestelmän hintaa ja onko se missään järkevässä suhteessa kiinteistön arvoon. Muuten lähden liikkeelle enemmän tekniikan näkökulmasta ja jostain on kiinteistön energian tultava. Tuuminut näin jos hyviä aurinkoenergiaan ja lämpöpumppuihin liittyviä kehitysideoita ei tule mieleen, kehitän puulämmitystä.

Suhtaudun varauksella verkkoakkuideoihin koska firmat haluaa kuitenkin tienata. En laskisi sen varaan. Riittävästi tehoa ja monipuolisuutta paneelisijoitteluun, jotta hyötyä tulee mahdollisimman monessa tilanteessa. Kaikki paneelit ei ole pakko olla verkkoinvertterin paneeleita, vaan vaikka vesivaraajaan suoraan kytkettyjä. Niistä voi rakentaa vaikka autokatoksen.

Kun kehittää jotain, keksii lisää uusia ideoita, joista aikaisemmista kokemuksista on apu.

5-6kW setti maksaa asennettuna n. 6000e ja siitä saa vähän takas kotitalousvähennyksellä. Sellasen takasinmaksuaika miehekkäät 19 vuotta. Sitä isommilla seteillä aika vaan kasvaa koska keväällä-syksyllä ei kulutusta ole meillä enempää ja verkkoon myyminen ei ole nykyisin järkevää. Sähkärikaveri kun laitto paneelit, niin se tasas kaikkien vaiheiden kulutukset, jotta sai maksimihyödyn. Se on suht helppo homma ja varmasti kandee paneelien kanssa tehdä.

Talven kulutuksen pienentäminen olisi siis kokonaisuutta ajatellen pakko kuitenkin tehdä. No ens vuodeks ois 2 uutta ilppiä kun vanhat hyyty viime talvena. Sit vois vetää puhallusekovillaa talon ja tallin yläpohjiin parikyt senttiä lisää ja pitää selvittää laittaisko toisen takan vielä kun sille on paikka ollut aikanaan.

Tääl kiinteistöllä missä on touhuja aloitellut tilanne oli sellainen, että vain pikkumökissä oli lämmitys patterein, isommassa varaava takka. Melkeen kuin puhdas pöytä, johon keksiä uusi idea. Kaveri kertoi tilanneensa avaimet käteen aurinkosetin jollain n. 10000 eurolla.

Ajattelen verkkoon myymisen käyttäytyvän siihen tapaan, että parhaimmillaan sähkön myyntifirmasta ei tule laskua. Siirtolasku pienenee lukuunottamatta marras-tammikuuta.

Tulee ajankohtia, jolloin on halpaa sähköä ja voi harkita myös pörssisähkösopimusta. Puulämmityksen käyttö ei ole niin uuvuttavaa koska voi aurinkosysteemin takia pitää siitä lomaa.

Muutkaan nykyaikaiset vaihtoehdot ei ole ilmaisia ja aurinkotouhu on vain yksi osa järjestelmää.

Alkaa olla sähköt sellaisissa hinnoissa, että takaisinmaksuaika lyhenee. Kehtaavat kaupitella jotain 13 c/kWh kiinteää sopimusta, mikä tekisi siirtomaksun ja sähköveron kanssa jo 20.2 c/kWh (pelkkä muuttuva kustannus ilman kuukausimaksuja).
Jos saa käytettyä paneelin 4500 kWh vuodessa, tulisi säästöä 909 euroa vuodessa, eli 15% tuotto tai vajaan 7 vuoden takaisinmaksu.
Riippuu tietenkin vaikka mistä, mutta itse en usko sähkön tällä menolla halventuvan. Koska se ei ole halpaa edes nyt, kun Venäjältä ostetaan halpaa sähköä, kivihiiltä, öljyä ja kaasua. Miten se siis voisi olla halpaa noista luopumisen jälkeen.

Vaikea se on uskoa, että sähkön hinnat laskisi, vaikkakin joku vaikutus luulisi Olkiluoto 3:lla olevan.

Kyllä mä luulen, että ne paneelit tulee laitettua. Jos sähkön hinta jatkossa nousee ja aurinkosähköjärjestelmien hintakin todennäköisesti nousee, niin nyt olisi näin ajateltuna oikea aika investoinnille.

Eilen tutkin mielenkiinnosta saksassa yleisessä käytössä olevia lämminvesivaraajia (käyttövesi) joihin on integroitu oma pieni ilppi. Ilppi ottaa sisältä ilman ja viilentää pari astetta sisälämpöä. Suomessa en ole kuullut sellaisia myytävän. Jos paneelit laittaa, niin kesällä siitä ei taloudellista hyötyä tulisi, mutta talvella käyttövesi lämpiäisi edullisesti ja vaikka se viilentää sisäilmaa, niin kai se taloudellisempaa on ilpillä sitä sisäilmaa normitasolle lämmittää kuin lämmittää vastuksella käyttövettä, vai mitä olette mieltä?

Esim. ilmalämpöpumpun tekemä säästö tulee jos se työskentelee kunnon teholla koko lämmityskauden ja ilma liikkuu.

Tuon hyödyt olisi kuumassa maassa viilennetty ilma ja riippuu lämpimän veden tarpeesta kuinka paljon siihen on syytä investoida. Suomessa harvoin tarvii viilennetty ilmaa.

Varaajaan voi laittaa myös yhden vastuksen suoralla aurinkopaneelikytkennällä. Fronius Ohmpilot myös hyvä idea.

Yksi lähestyminen, tilaa jostain invertterin, joka käsittelee kattopaneelit yhdellä mppt:llä, toinen jää vapaaksi paneeleille, jota itse asentaa helpompaan paikkaan.

Tässä taidentaan puhua PILPistä? https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusi...lmalampopumppu

Ne sakemannien käyttämät vehkeet (warmwasser wärmepumpe) ei ole pilppejä, vaan niissä on lämminvesivaraajaan integroitu pieni ilppi. Noita on erilaisia ja erikoisia.

Saksassa noita laitetaan mm. tiloihin missä pesukoneista, kuovausrummuista tai kylmäkoneista tulee ylimääräistä lämpöä, jota pumppu sitten hyödyntää ja käsittääkseni jotenkin sähkövastusta energiataloudellisemmin saa nostettua veden lämmön sen verran korkealle ettei legionellaongelmaa tule.

Ite ajattelin asiaa niin, että vaikka paneeleilla tuottais kesällä ilmaista sähköä, niin tuon avulla riittäis enemmän sähköä myyntiin. Talvella taas jos tolla lämmittäis vettä sähkövastuksia taloudellisemmin vettä ja vaikka toi laskis sisälämpötilaa, niin talon ilpillä sitä voisi kompensoida.

https://www.heiz24.de/Eco-Design-War...SABEgJuQ_D_BwE

https://www.heizsparer.de/heizung/wa...er-waermepumpe

Olin kehunut maajussille aurinkosähköä kun on varjotonta tilaa. Nyt oli asennettavana energiainvestointituen kera, eikä hinta ollut tehoon ja sähkön hintaan verrattuna paha.

Aikaisemmin viljankuivaamo muutettiin hakkeella toimivaksi.

Myös maajussin naapuri HD- ja jenkkiautopapattaja innostui tilaamaan oman systeeminsä.

Jostain syystä kukaan vihreällä imagolla ratsastava ei ole minulta kysynyt mitään tästä aiheesta.

Mulla on kodan katolla 100W paneeli, joka lataa sisällä olevaa auton akkua. Kodassa on valaistusta, radio ja esim kännykän latausmahdolluus.

Tänä kesänä paneeli lakkasi lataamasta. Kun paneeli on säätimestä irti, niin se antaa pilviselläkin kelillä 19-20 volttia. Kun sen laittaa säätimeen kiinni, niin jännite putoaa 1-2 volttiin tai jopa alle. Eli ei lataa.

Vaihdoin kokeeksi toisen säätimen, ei vaikutusta. Akunkin vaihdoin toiseen, ei auta. Miten paneeli voi olla rikki?

Komponentit ovat halvinta kiinalaista paskaa.

Ainakin isompia paneeleita on lumen paino vaarassa murjoa. Yksi vikaantumispaikka on pikaliittimet. Huono juttu oli kaksi erimerkkistä liitintä, muovi oli jotenkin sulanut ja liitin vääntynyt mutkalle.

Jäteasemalta tuli eka paneelini, toimivuutta voi testailla jännitemittarilla ja jollain kuormalla.

Tämän paneelin päällä ei ole ollut lunta. Paneeli on 45 asteen kulmassa, niinkuin kattokin. Ja koska paneeli on matalalla, niin kävin aina joka pyryn jälkeen harjaamassa lumet pois.

Paneelin liittimiä täytyy vielä syynätä. Toisen sain auki paneelia poistamatta, ja sen sisällä oli ruostetta. Hienot kumitiivisteet, mutta vesi oli päässyt jostain sisälle. Rassasin ruosteet pois, mutta ei vaikutusta.

Tyypillinen "vedenpitävä liitin" :D

Oireet viittaavat huonoon kontaktiin jossakin, eli ei ole täysin poikki, mutta ylimenovastusta on sen verran paljon, että kuormittaessa jännite putoaa. Jos huono liitos ei löydy liittimistä tai paneelin takana olevasta kytkentärasiasta, niin sitten korjaaminen voi mennä hankalaksi - on sekin mahdollista, että kennojen välissä liitoksissa lasin alla on joku heikko kohta.

https://www.is.fi/autot/art-2000009021699.html?cs

:D

Kannattaa ottaa huomioon riittääkö virta kevyesti omiin tarpeisiin.

Minulla on akkuvehkeenä Stihlin MSA 220 akkusaha ja bensal 500i. Akkusahan akku riittää mukavasti oksissa. Kun sahaa jotain mihin se ei riitä myös bensavehje latkii bensaa kunnolla vaikka kantojen lyhennyksessä. Bensavehje taas turha polttoaineenlatkija pienes kuormutuksessa.

Oikea vehje oikeaan käyttöön.

Nyt oli vireillä joku aloite dieselin käyttövoimaveron poistoon.

Aamulla radiossa pähkivät että tulevana talvena saattaa olla halvempaa ajella polttiksella kuin sähkö vehkeellä.

Samasta aiheesta: https://www.iltalehti.fi/autouutiset...9-4272af0cce51


"Mutta entä jos on jo myöhässä ja tekee nyt sähkösopimuksen hintaan 30c/kWh? Kaikki sympatia sinulle. Jos pihassa seisoo talviolosuhteissa helposti 35 kWh/100 km imuroiva iso sähköauto, vaikkapa nyt Audi e-tron, tulee sadan kilometrin ajomatkan hinnaksi tuolloin 10,5 euroa. Se on toki aika vähän sen verran ison auton liikuttelusta tällä hetkellä, mutta muutama vuosi sitten saman kokoluokan dieselautolla saman matkan ajaminen saattoi maksaa 7-8 euroa. Tänä päivänä dieselautolla tuo matka maksaisi kuuden litran keskikulutuksella 13 euroa, joten sähköauton hintaetu on kutistunut entisestään.

Toki fossiilisten polttoaineiden hintakehityksestä ei ole tällä hetkellä mitään tietoa, mutta on mahdollista että lämmityskauden alkaessa dieselinkin hinta hyppää esimerkiksi 2,6 euroon litralta. Se tarkoittaa muutaman euron hinnannousua sadan kilometrin ajomatkan kustannuksiin - loppulasku saattaa olla ehkä 15,5€. Jos taas sähkön hinta hyppää lukemaan 50c/kWh, maksaa sadan kilometrin ajaminen esimerkin Audilla 17,5 euroa. Vuosi-kaksi sitten sama reissu sähköautolla maksoi ehkä 3 euroa, siirtomaksuineen.

Vattenfall lähetti just sähköpostia loppuvuoden kvarttaalihinnasta. 51.45c/kWh. Ei paha!:eek:

Onko se sitten otettava pörssistä taas sähkö, että voi edes jotenkin vaikuttaa hintaan... Eletään kyllä käsittämätöntä aikaa!

Voiskohan joku viherpiiperö selittää, että miten ollaan ajauduttu tähän tilanteeseen, että bensa-aggrekaatillakin kannattaa kohta tehdä sähkönsä?

Eli tuon artikkelin esimerkin mukaan sinun sähköautoilu olisi liki 5€ kalliimpaa sataa kilsaa kohden kuin disukalla päästely...

Itsel sattuu olemaan tuo. En tiedä onko jonkinlaista ryhtiliikettä tehtävä puuhommissa.

Tänään katsoin autoliikkeissä autoja ja vähissä oli kustannustehokkaat vaihtoehdot. Uutta oli, että halpoja polttomoottiriautoja ei myöskään näkynyt.

Talvella tulee satavarmasti olemaan kahden euron hintapiikkejä jos on vähääkään enemmän pakkasta eikä tuule.

Virossa meni jo rikki 4€/kWh ja oli kuitenkin kesä.

Monina edellisinä talvina on otettu kannattavina käyttää käyttöön varavoimaloita, kun sähkönhinta on mennyt (hatusta) 20c yli.

Ihmetyttää enemmänkin se, että miksi tällä hetkellä ei ajeta ylös näitä laitoksia? Eikä nyt puhuta pelkästään otsikoissa olleesta meriporista.

Suomi olisi omavarainen tälläkin hetkellä omalla tuotannolla, mutta tätä ei vaan tehdä.


Eletään niin käsittämättömiä aikoja, että toivottavasti edes jotkut tahot tietää mitä tekevät..

Onhan näitä syitä... Rakennettu paljon tuulivoimaa ilman että säätövoimaa on lisätty, fossiilisen tuotannon romuttaminen Suomessa, energian hintamekanismi joka mahdollistaa hinnan manipuloinnin, Saksan ydinvoiman alasajo ja venäläiseen maakaasuun tukeutuminen, Ranskan ydinvoimaloiden samanaikaiset huollot, Venäjän energian tuonnin lopettaminen jne. Kun energian hinta nousee karmeasti, niin samalla jokainen maa jolla on omaa tuotantoa alkaa miettimään viennin rajoittamista, joka pahentaa tilannetta kokonaisuutena.

Saapahan nähdä kauanko menee ennen kuin tilanne normalisoituu. :(:confused:

Onhan niitä juu, mutta sä et saakaan vastata, kun ajelet bensasyöpöllä amerikan autolla, ja vieläpä metsiä sillä tuhoamassa! :D

Aidon todellisuudesta vieraantuneen viherpiiperön näkökulmasta olisi kiva kuulla selityksiä...:rolleyes:

Helvetin kallis sähkö saattaa pahalainen vain olla uusi normaali.

Mikähän olis paras tapa reagoida uuteen tilanteeseen?

Yksi konkreettinen keino voisi olla suurentaa vesivaraajatilavuutta. Puukiuas on nyt tärkeä.

Aika harmillinen vaikka maalämpöön panostaneille kun kulut silti kovat. Aurinkopaneeleja laitettava lisää.

Kyllä tähän pitäisi päättäjien reagoida hyvin pikaisesti ihan EU-tasolla, kun meiän omat päättäjät ei ainakaan saa mitään aikaiseksi. Suihkujen keston lyhentämiset ja huonelämmön lasku asteella parilla on ihan silkkaa näpertelyä kokonaiskuvassa. Vielä kun ottaa huomioon, että suurin osa on jo tähänkin asti säästänyt sähköä, niin ei ole varaa enään paljoa kulutusta pienentää...

Ne maat, jotka ajoivat ydinvoimalansa alas halvan venäjäenergian toivossa, voisivat ottaa ydinvoimalansa jälleen käyttöön.

Joku päivä taaksepäin Ylen sivuilla oli kolumni jossa viherpiipertäjänainen myönsi vihreiden ylireakoineen aikoinaan ydinvoiman vaaroista, ja samalla myönsi ylisuuret odotukset uusiutuvan energian tuotannon riittävyydestä.

Edit: tässä linkki Ylen kolumniin : https://yle.fi/uutiset/3-12591233

Belgia aikoo jatkaa ydinvoimaloidensa ylläpitoa 10v tms, mutta Saksa ei pysty pitämään niitä yllä kuin kuppaseen talven yli koska ovat jättäneet kaikko huollot tekemättä. Saksa kiittää varmasti Merkeliä ja Schröderiä joista jälkimmäinen oli Putinin palkkalistoilla lisäämässä kaasun käyttöä. Aivan kuten Lipponenkin lobbasi saman asian puolesta.

Entiiä täytyykö se ostaa pihalle ressusauna,kiuas vesipadalla.. Laittasin sisälle puukiukaan vaa se mahtaa olla vähä liian kallis operaatio ja sattuu olemaan vielä keskellä taloa, eisaa korvausilmaa..
Pari kaasulämmitintä, liekö mite edullista sillä ois perjaates ottaa kovimilla pakkasilla sisälle lämpöä?
Takka toki onneksi on.. Suora sähkölämmitys muuten..

Puukiuas soveltuu myös ruoan laittoon ja vedenlämmitykseen. Savut voi laittaa takan hormiin. Suunnitelmissa tehdä kiukaan avulla toimiva suihku.

Vesipata ja kierukka sinne. Meillä on pihasaunalla "normikokoinen" pata, ja sen kun vetää kiehuvaksi riittää lämmintä suihkuvettä n. 6 hengelle.
Voisi epäillä, että piipun ympärille tuleva 2-30l säiliö ja kierukka sinne riittäisi nippanappa yhdelle hengelle, jos sitäkään?

Itsensä sillä pesee helposti, minun mielestä vesisäiliö tai pata tuunattava vastuksella, jossa vähän aurinkopaneelia. 1000 watin vastus tuntui käyvän helposti tavanomaisiin paneeleihin.

Kiukaassa oli se hyvä puoli jos tulipesään laittoi ruuan, se imee käryt samalla.

Vika selvisi!

Toinen paneelista lähtevä johto oli hapettunut poikki veden pitävän liittimen sisällä. Aika hyvin, kahdessa vuodessa?

Taidan laittaa nyt jatkoliittimien tilalle ihan vaan kutiste-abiko jatkot, ja joskus tulevaisuudesa katsoa siihen kunnon liittimet.

Liitinten vesitiiviyteen ei kannata luottaa. Rakennellut paneelitelineeseen kolmatta kerrosta ja tuuminut jos uusisi liittimet ennen ylös nostamista kun se käy helpommin matalammalla.

Toinen juttu mikä mietityttää, mitä alumiini tykkää painekyllästetystä puusta. Ehdotettu kattohuopaa väliin suojaamaan alumiinia.

Minulla oli kesämökillä alkuun käytetyssä paneelitelineessä painekyllästetyt 50x50 soirot juoksuina ja niiden päälle oli ruuvattu suoraan kiinni alumiiniset säätöjalat (pystykallistus). Ei alumiini ottanut itseensä sen noin 25v aikana, minkä se teline oli käytössä. Voihan sinne alumiinin ja puun väliin jonkin suojan laittaa, jos epäilyttää.

Kun nyt kesällä purin sen telineen pois, ei pk-puuhun kierretyissä LVI-ruuveissa ollut kierrettä juuri lainkaan, eli ne oli sellaiset ruosteiset naulat enää. Osa ruuveista katkesi avatessa. Haponkestävät ruuvit olisi pitänyt silloin tehdessä laittaa, mutta en silloin älynnyt kuparin vaikutusta.

Pk-puuta en laittaisi sinkkipintaiselle peltikatolle enkä huopakatolle, jossa on käytetty sinkittyjä huopakattonauloja. Tiilikatolle se sopii. Tämä siksi, kun sadevesi pesee puusta kuparia katolle. Sinkki, jäkälät ja sammaleet ei tykkää kuparista.

Millähän alumiinin ja painekyllästetyn puun yhteensopivuuden varmistaisi.

Näin on, että ruuvit rosteria, mutta joitain reikäkulmia ja levyjä on sinkittyjä. Voin korvata rosterilla jos näyttää huonolta. Rosteriruuvit kohtuuhintaisia. Vanerissa huomannut ulkona saman.

Tämän mukaan alumiini ja kupari eivät olisi hyvä yhdistelmä. Toisaalta alumiinin pinnassa on oksidikerros, joka suojaa alumiinia pahaa maailmaa vastaan, ja tekee myös kiusaa hitsarille.

http://www.ruuvihankinta.fi/images/p...Korroosiot.pdf

Sinkki näkyy reagoivan kuparin kanssa enemmän kuin alumiini.

"Traficom on ryhtynyt lähettämään sähköautoilijoille 117 % korotuksella varustettuja verolippuja

Ajoneuvoveron perusosan yli kaksinkertaistamisella korvataan menetettyjä ja menetettäviä autoverotuottoja."


https://www.is.fi/autot/art-2000009144029.html

Tämä oli odotettavissa, eikä varmasti jää viimeiseksi sähköautojen veronkorotukseksi.

Viimeaikoina kulutusta saanut alas hommaamalla pienikulutuksisemman dieselauton, jossa on 1,9 TDI. Traficom muistaa minuakin ihan kiitettävästi ja voi olla, että polttomoottorin turvin ei kulutusta ole enää helppo pienentää.

Hommasin myös kiinalaisen ilmalämmittimen, jolla voi tuprutella dieseliä oli ajoneuvon käyttövoima mikä tahansa. Uusia mielenkiinnon kohteita on, voiko puuta käyttää kekseliäämmillä tavoilla kun sitä kasvaa lähietäisyydellä toisin kuin monessa muussa maassa maapallolla. Puu webasto autoon...

Olettaisi näin, että myös sähköllä liikkuvissa ajoneuvoissa on eri suuruisia veroja.

Tällä hetkellä energiasektorilla on myllerrystä, huonoiten käy niille, jotka on vahvasti riippuvaisia kauempaa tuodusta energiasta. Mikseihän missään ole uutisia siirtymäkauden puukaasuautosta, jossa tietysti olisi nykyiseen tyyliin hirveä kosketusnäyttö ja bluetooth...

Kotona voisi pyöritellä pörssisähkön ollessa kallista lämpöä ja sähköä tuottavaa puukaasutussysteemiä ja sillä sitten ladata esim. sähköautoa.

Seuraavaksi kokeilen akulla toimivaa oksasahaa. Oksista saa bioenergiaa.

Onkos kukaan täällä rakennellut itse pienempiä sähkökulkupelejä? Nykyään kun saa itse värkätyllä ns kevyt sähköajoneuvolla päästellä menemään ilman rekisteröintiä ja vakuutuksia, kunhan moottoriteho on max 1000W, nopeus 25km/h ja leveys 800mm.

Olisi itsellä yksi 1987 Honda TRX70 tallissa, josta puuttuu voimanlähde, niin nyt alkoi kiinnostamaan tämmöinen sähköistysprojekti, jolloin maastoliikenne-Honda muuttuisikin näppärästi liikennekelpoiseksi!:eek: Mahtuisi nippa nappa tuohon 800mm leveyssääntöön.

Saatavilla on valmista bolt-on Honda-type sähkömoottorikittiä, jossa on ihan normaalisti neljä vaihdetta, joten autenttisuuskin säilyisi siltä osin. Moottorin ohjaukseen haluaisin jonkun oikein viimeisen päälle ohjelmoitavan nopeudensäätimen monitoiminäytöllä, niin saisi kaikki herkut käyttöön. Nopeuden rajoitin manuaalisesti, akun tiedot, nopeus, cruise yms.:cool:

Laitappa linkkiä siihen valmiiseen kittiin. Mulla ois 86-mallinen TRX70 😀

Olis kiva tietää tarkemmin mihin tuo riittää kun pyörissä 1000 wattia ilman vaihteita ei ole ylenpalttisesti, mutta herkästi kulkeva pyörä menee asfaltilla aika lujaa jos nopeutta ei rajoita. Läskipyörä 1000 wattisena ahmi jonkin verta paljon virtaa.

1000 watilla pääsee melko helposti kauppaan sopivalla ajopelillä.

Eikös Monkeyn alkuperäinen 50cc kone ole saman tehoinen kuin tuo sähkömoottori, joten ehkä tolla Monkey menee 45kmh. Mönkkäri varmaan kulkee jonkin verran hitaammin kun on enemmän painoa ja vastusta.

EDIT: tällainen rakentelujuttu tuli vastaan https://kaljami.com/skyteam-monkey-e-bike-conversion/

Onhan mankissa vähän enemmän tehoa kuin kilowatti, mutta sähkömoottorilla on varmaan vääntöetu, niin voi välityksillä pelata? Entäs jos tuollaiseen 48voltin moottoriin tarjoilee 60volttia, niin tuleeko ongelmia?

Mutta itse kyllä tuon moottorin tässä jossain vaiheessa hommailen, niin katsotaan miten pikku Honda sillä liikahtaa!

Yks haaste ollut akut, jotka syöttäs riittävästi virtaa. En tiedä pystyskö Stihlin AP 500 S akkua käyttää ajamiseen. Kokoonsa nähden hyvä teho.

Moottorin lämpöä pitäs valvoa jotenkin. Suoravetoinen moottori oli muuten kiva, mut liian nopea.

Stihlin akku on 36V ja aika kalliin oloinen kokoisekseen. Joku sähköpyörän 48V valmis akku telineineen tai ite rakennettu akkupaketti voisi olla parempi. Jos raha ei ole ongelma rakentelussa, niin täältä löytyy erilaisia akkuja https://akkutehdas.com/hetivalmiit-akut/

Akkutehtaan sivuilla lukee tälleen:

48-voltin kyseessä ollessa paketti totetutetaan normaalisti 13s-tyyppisesti, eli 13kpl kennoja sarjassa, josta saadaan siis 46,8V jännite, mutta yleensä kontrollerit sietävät pienen jännitteen noston ja tästä syystä markkinoilla on myös 14s-tyyppisesti tehtyjä akkuja, joiden nominal-jännite on 50,4V. Kannattaa tietysti ensin varmistaa kontrollerin sietämä max. jännite, joka täyteen ladatulla 14s-paketilla pitäisi olla vähintään 58,8 volttia. (14 x 4,2V = 58,8V)

Jos akkukotelointi sen vain sallii, niin tällä 14s-tyypillä saadaan hieman lisää kapasiteettia ja samalla rajoittamattoman kulkineen huippunopeus nousee hieman, ilman että akun hinta paljoakaan nousee.

Tarkoitin jos itse teen jotain uusia juttuja kun mul on jo Stihlin akut ja hyvä laturi.

Sähköpyörien 48 voltin akut oli mul sellaisia, joista luonteva jatkuva teho oli ehkä 500 wattia. Näytöstä näin voltteja ajaessa. En tiedä olisko joku sähköskootterin akku hyvä.

Laturiin kannattaa kiinnittää huomiota. Mul olleet 48 voltin laturit kuumeni, mut ne oli halpoja.

https://youtu.be/Smas4-gJaeE

Tollasta menoa oli 1000 watin läskipyöräl. Jos ei upottanut, teho yleensä riitti. Paljon paremmin tietysti kuin ilman sähköä.

Sähkömaastureihin pohjan panssarointi ja siitä lisäpainoa akkujen lisäksi?

"Pienikin vaurio sähköauton akkukotelossa voi johtaa hylkäämiseen katsastuksessa ja aiheuttaa kalliin remontin."

https://www.autoliitto.fi/uutiset/mi...-suomen-teita/

Näin on, että akut ei tykkää murjomisesta.

Toisaalta nyt tuli lähdettyä liikenteeseen pienellä diesel henkilöautolla, eikä siinäkään maasto-ominaisuuksia ole.

Toyota liikkeessä tsekkasin ensimmäistä sähkö Toyotaa. Ei se hirveän matala ollut, mutta vähän turhan hienosteleva ja hintava omiin tarpeisiin.

Miljoonasakko: Tesla on liioitellut autojensa toimintamatkoja
 

https://www.is.fi/autot/art-2000009304567.html

Teslan toimintamatka kylmässä tippuu jopa 50,5%......kusetusta varmaan muillakin noissa....

30.01.2021 kirjottelin tuommoisia tässä ketjussa..:

Nopea yhteenveto tuosta, -28 pakkaslukemat, kolme siirtymää yhteensä 20km, luvattu eli arvioitu ajomatka putosi 600km:stä 300km:iin eli vaatimattomasti puolittui. No ihan jokapäiväinen tilanne ei tuommoinen ole, ehkä se ääripää missä hävyttömän hätäseen katoaa patterista sähkö...

Vissiin tämä maailma menny sellaseks, että mikäli ei tuota kylmän vaikutusta ajomatkaan ole kerrottu, niin se on sitten huijaamista vaikka omaa järkeä käyttäen niin tulisikin tapahtumaan. Mutta ei, tuokin osataan laittaa kuuluisan jonkun muun syyksi, ja maksattaa sillä se joku muu kipiäksi...

Ja joo, varmasti on kusetusta, ollut aina. Liekö kukaan todellisuudessa päässyt jatkuvassa käytössä bensa/diesel -autollaankaan EU-speksin kulutuslukemilla? Siis niillä lukemilla mitkä valmistaja on kertonut..? Tuolta pohjalta, miten tämä nyt sitten tilanteen muuttaa sähkön ollessa käyttövoima...

Tänään tulee siihen malliin, että kyllä muuten lähtee tuulivoimaa. Keli rupeaa muuttumaan aurinkoystävälliseen suuntaan. Vähän arvoituksellista kuinka suuren sähkön hinnan näkökulmasta kehitellä jatkossa.

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkina...estelman-tila/

Hyvä näin. Mutta mielenkiintoista on nähdä, tuleeko näistä sähkön riittävyyden spekuloinneista talvella jokavuotista iltapäivä lehdistön lööppikamaa, kuten vaikka "talvi yllätti autoilijat".
Itse veikkaan että tulee. Ja perimmäisenä syynä on tuuli/aurinkosähkö, ei ukrainan sota tms.
Ja tästä päästään vasta kun sitä tuuli/aurinkosähköä pystytään järjevästi säilömään ja uudelleenkäyttämään. Mikä se tekniikka sitten onkin, vety kait paras arvaus tällähaavaa.

Haja-asutusalueen omakoti- tai maatila-asujalle puut on hyvä säätelykeino. En tiedä pitääkö ruveta ideoimaan vehjettä joka halkoo pöllit kerralla. Naapuris olis järeitä palkkeja ilmatteeks.

Tuulipotkurit pukkaa tosiaan aika ajoin aika miehekkäästi. Kotikulmilla niitä ei näy.

Tänä keväänä tulossa kolmas kerros telineeseen. Telineeseen vaikuttaa menevän reilusti enempi raaka-ainetta kun korkeus kasvaa, jotta kestäisi tuulta ja lumikuormaa.

Kokeiluluontoisesti laittanut vähäisen määrän seinäpaneeleja sarjalle jatkoksi ja näin helmikuussa pystysuorat tai vähän ylös kallistetut hyvä idea.

Vaihenetotus on nyt käytössä. Se on hyvä, ettei ole pakko rakentaa yli-isoja systeemejä. Omakotitonteilla isojen rakentamista haittaa varjot. Aitamaisella ratkaisulla saisi kohtuuhintaisen ison, mutta osuu varjoja helpostl.

- Akku teknologia on vielä kehityksen alla.
Nykyiset akut voi olla vaarallisia kun akut ja paristot kuluvat käytössä.
On palo- ja räjähdysvaara, Ja vaarana kolarit , yms...
https://youtu.be/_J_Qt8RQpao

Tuo olisi ihan rehellisesti mielenkiintoista testata vastaavalla perus diesel tai bensa autolla ilman roikkassa oloa, että paljon tulisi kulutukseksi /100km jos ottaisi mukaan vielä auton lämmitykset ennen ajoon lähtöä.

Kävin lukemassa JasuT:n koko tekstin ja ymmärsin sisällön. Olen siis samaa mieltä että mukavuus syö tehoa akusta.

Näin kai pitäis ymmärtää. Mistä muualtakaan se lämmön vaatima energia otettaisi jos ei akusta? Pörisevässä sisätilan lämmitys ei syö loppumatkaa, kun hukkalämpöä tulee muutenkin. Teoriatasolla, loppumatka voi olla jopa pitempi kun jäähdytyksen tarve vähenee, tuskin kuitenkaan paljoa varsinkaan -28 kelissä..?

Pitäisikö siis polttomoottoriauton hyötysuhdetta pohtiessa laskea jotenkin hyöty- eikä hukkalämmöksi se mitä sisätiloihin käytetään? Se on pörisevässä mielestäni plussaa ettei mukavuudeksi mainittu sisälämmitys vaikuta matkaan. Kun vaan huolehtii että moottori on tarpeeksi (sopivasti) lämmin, niin siitä tykkää auto, ympäristö sekä kyytiläiset...

Meidän olosuhteissa ei oikein voi jättää huomiotta lämmityksen osuutta. Itseä ahdistaisi kovin, jos matkalla pitäisi pohtia kumman valitsee, paleltumisen vai matkan keskeytymisen...

Toistaiseksi vielä se sähkökinneri kandee valita siihen päivittäisliikkumiseen mihin menee se 90prossaa polttoainekuluista. Sinne Lapin rundille tyylin mukaan sitten sillä Hojolla, Pajerolla tms.äijäpelillä…

Riippuen kilsoista, niin sinne polttiksen polttoiainekulujen sisään saattaa mahtua koko sähkökinnerin kulurakenne…

Onkos kellään mahdollista kokeilla Stihl BR800 lehtipuhaltimella lähteekö sillä maatelineessä lumet paneeleista?

https://youtu.be/_4fgJU6CGoQ

Stihl BGA 86 akkupuhaltimella lähtee autosta ja pakkaslumi paneeleista 2 kerroksisessa telineessä.

Tuosta olen melko varma, et järeällä paineilmasysteemillä lähtis, mut voi ärsyttää omakotialueella. 1000 litrainen säiliö löytys ja tuumam sisähalkaisijalla olevaa letkua.

Ne on vaihtoehtona uusien joukossa. Huonosti tulee nykyisin vastaan äijämaastureita, en tiedä halpeneeko citydieselmaasturit niin paljon, että voi käytettynä ostaa Möllejä, Q7 ja Tuaregeja hinaamaan kärryä.

Esim. uuden dieselpickupin osto ei tunnu hyvältä idealta jos sillä ei ole varaa ajaa tarpeeksi pitkään kun hinnat polttoaineissa nouseen

Tuo sähköistetty UAZ olisi vähemmän hienosteleva. :)

https://www.youtube.com/watch?v=hGipVtx0S-0

Ukrainan tilanne ei innosta ajelemaan noilla.

Tyhjänpäiväinen hienostelu ei nykyvehkeissä miellytä. Voisko Suomessa tehdä Isänmaallisia ajoneuvoja? Sisu sähköauto :)

Oiskohan International hyvä sähköauto...
https://youtu.be/GAIaJWmIbDE

Isänmaallinen sähköauto ladataan kiinalaisella diesel agrigaatilla joka tankataan teboililta…

Mutta asiaan Suomalainen Sisu hybridi pitänee sisällään suomalaisen visedo eli tietenkin ulkomaille myydyn nyt.danfoss sähköyksikön…

Jo viisi vuotta vanhaa juttua…
https://sisuauto.com/sisu-polar-hybr...teen-luokkaan/

Mutta jos tuo vielä kehittyisi täys sähkäriksikin. Toistaiseksi vielä pitää olla säännöllinen ja sopivan mittainen reitti että pelittää ja saa lataukset sinne missä on aikaa.

Näin on, että monia asioita tuotetaan kaukana esim. Kiinassa.

Äsken puhalsin aurinkopaneeleista lehtipuhaltimella lumet pois, tökkäsin lämmityspiuhan kiinni dieselautoon. Kyllä joskus pääsee sähköllä ajamaan ja uusia hankkivista jotkut ajaa nytkin.

Tämä suuntaus, että tehdään vetyä tuo ratkaisua moneen asiaan. Se vaikuttaa enempi kuitenkin firmojen touhulta kun taas kiinteistön omistaja tai maajussi ehkä toimii muulla tavoin. Toisaalta jos vetyä voi tehdä vaikka maatilalla, sitten se on hyvin varteenotettava.

Energia-asiat on mielenkiintoinen pähkinä ratkottavaksi.

Vedyn tuotanto on valitettavasti kuitenkin lähestulkoon varmasti tie kuluttajien(kin) sähkönhinnan rakettimaiseen nousuun ja hintatason siellä pysymisen varmistamiseen.

Eikös tässä ole tilanteena, ongelma on niillä, jotka jäänyt vanhojen hintojen tilanteeseen.

Sama kuin maatiloilla, jotka ei ole uudistuneet, ei ole piikoja ja renkejä eläinten pitoon, vanhat touhut ei kannata. Se ei ole maataloutta, mutta jotkut pitää vielä turkistarhoja. Minäkin olen ollut mukana heinäseipäiden loppumetreillä ja kerännyt pieniä paaleja.

Sähkön hinnan kunnollinen nousu puhaltanut tuulta purjeisiin. Mielestäni vety on siitä hyvä, että sitä esiintyy ympäri maapalloa. Öljyä ei esiinny tasaisesti, joten kovin montaa sukupolvea ei sitä voi lutrata, mutta sen tilalle voi tehdä jotain.

Mistään en mitään tiedä, mutta mä ajattelen asian niin, että Toyota aloitti ekan Prius Hybridin suunnittelun 1994 ja nyt kaikki tuntuu olevan vähintään hybridejä. Vetyautojen kehityksen ne aloitti jo 1992 ja 2014 lähtien tuottaneet niitä. Luottavat edelleen sen läpimurtoon. Jotenkin tuntuu, että luotan heidän vaistoon siitä että sähköautot on vaan välivaihe ja lopulta vety on se mikä myy kuin häkä. Onko sitten syynä se, että Kiina alkaa panttaa maailman akkuraaka-aineita vai se että tuulisähköllä saadaan joskus aikanaan tehtyä vetyä niin halvalla, että kansa on tyytyväistä.

Autoissa on ollut akut käytössä lähes koko ajan kun niitä on ollut. Miksei voisi olla vaikka polttokennoon perustuva vetylaturi. Mahtasko kondensaattoreista olla apua piikkejen tasaamiseen.

Vanhoista rekan perävaunuista nykyisin maajussit tekee hyviä traktorin perävaunuja, niistä voisi tehdä myös jämäkän parhaasseen paikkaan hinattavan aurinkopaneelitelineen. Voisko tältä pohjalta tehdä energiaa vedyn tuotantoon. Pellolle hinaisi nopeasti useammankin vaunun jos ne olisi siistin näköisiä jos paneeleiden peitossa. Vety voisi olla varteenotettava traktorissa.

Lisää vaihtoehtoisia tapoja pyörittää..:

https://www.youtube.com/watch?v=HlD4QWyQpp8
Aika yllättävän helposti lähtee pyörimään, kahvikupin ja sisälämpötilan erolla, ja oletettua nopeammin käynnistyi...

Hieman isommassa kokoluokassa, lämpötilaerosta saa sen verran voimaa että pyörittää vaikka generaattoria. Tai liikuttaa sukellusvenettä, sisä- ja meriveden lämpötilan erolla hiljaisesti...

Joskus tuli tutkittua aihetta enemmänkin, ja tuli aika yllättäviäkin käyttökohteita vastaan. On pitänyt väsätä jonkunlainen jo vuosia, vaan ei ole saanut aikaan, nyt menin sitten sortumaan Kiinan tarjontaan ihan vaan tutustumismielessä...

Vanhakin taipuu sähkövekottimiin: katolle tuli viime syksynä 8.6 kW paneelit ja kuukausi sitten auto vaihtui lataushybridiin. Paneleista ei vielä osaa sanoa mutta aurinkoisina päivinä on jo tullut vähän sähköä omaan kulutukseen. Tollanen lataushybridi sopii meille hyvin, pystyn liki kaikki työajot kaupungissa huristelemaan sähköllä.

Äijä on nössö. Kohta varmaan syöt jo salaattiakin…

Mitä kustansi paneelisysteemi? Kahden vaiheilla hommaanko vai ennnn…

Unelmasetti oisi pitkähyttinen viispaikkainen nelivetosähköpikkis joka ladataan omalla aurinkosähköllä.

Siinä kalpenisi corvettepakut ym.venäjäntankkaus piilofarmarit kummasti.:D:D

Melkeen samanlaisia hinnaltaan on ollut tuttujen aurinkosysteemit muuten paitsi suuremmassa enempi tehoa käytettyyn rahaan nähden.

Hyvä vaihtoehto ottaa pihasta kuvaa ja jos varjoja, nyt hyvä vuodenaika kuvata aamulla ja illalla olevat varjot. Kuvaan voi piirtää systeemin, keskustella siitä ja kun idea valmis, pyytää tarjouksia.

Oma suosikkini on nyt bifacial paneeleilla toteutettu aita.
https://youtube.com/shorts/tTBLtJaiUUU?feature=share

Kaverille tuli aaltopeltikatolle bifacial paneeleita ja vaikutti ampeerit suuremmilta kun itsellä kun katsoin verkkoinvertteristä. Niiden paras puoli on ehkä pystyasennuksessa. Varjoton katto taas ottaa hyvin kesällä ja viimekesänä oli hyvä hyvitys myynnistä. Sen varaan ei voi laskea, että olisi hyvä aina, joten tarpeeksi iso verkkoinvertteri, jolla voi myydä ja omaan käyttöön tarpeeksi. Isompaan saa paremmin rinnakkaisen sarjan ampeerien puolesta. Pienempiin yleensä kaksi eri sarjaa eri trackeriin.

Vinkkinä että älkää ostako Onnisen paneeleita. Nyt lumien jälkeen niitä hajonneena lumien painosta. Onneks ei itellä ole sellasia...

Tuuminut tulisiko paneelien keskellä olla yksi kisko lisää jos normaalisti käytetään kahta. Nykyisin osa paneeleista suuria kooltaan.

Lumen takia sellainen kulma, jossa se valuu välillä pois voisi olla varteenotettava.

Kyllä ne laadukkaat isot paneelit kestää lumikuorman, huonot taas ei kestä. Eikä se kestävyys ole ainoa laatuero niissä.

Nyt alkaa jo sen verran paistaa aurinko että 4-5h keskellä päivää menee ilmasilla sähköillä. Viikon päästä voi toivottavasti jo ajastaa lämminvesivaraajan lämpiämään päivällä ilmaseks yösähkön sijaan.