Dv12 neliakselinen keskiraskas veturi eli suomen yleisin veturimalli se punavalakonen

Moottori: Tampella-MGO V16 nelitahtinen suoraruiskutusdiesel kaksi Brown Boweri VTR 200 turboahdinta ahtoilman jäähdytin (vesi)

Iskutilavuus ja teho: 72 litraa, 1000 kw/1500r/min

katto lisää Mobilisti 4/2003 sivu 58

-mitä hyötyä on maasturista jossei sitä koskaan käytä?-
-86 HJ 61

Nomutta... Eikös kelleen ole juolahtannut mieleen laitella etukammiolliseen diisseliin ILOKAASUJA!! Sais vähän renkaisiin hetkellistä pyörimisnopeutta... Ja helepolla!

-No jos halavalla saa-

No on käynyt mielessä tuokin<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
mut ei mitään hajua miten toimii ja miten saahaan syötöt hetkellisesti ylös kaasua suhautettaessa.. ei perkele.. vois saada koneen oksentamaan metalli murskaa<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>

vielä tuota 6/71 pumppua..
mitä muutoksia se tarttee..kaiken laista on kuultu mut omakohtaista kokemusta ei ole..

joutuuko laakerointeja vahvistamaan (siis pumpusta) eli päätyjä tekemään kokonaan uusiks vai miten..

mites vetopuoli.. vois sorvari löytyä lähipiiristä et hihnapyörien teko ainakin onnistuu..

olisko kellään kuvia muutoksista?

-Blazer k5 -86
-Vette 74 projekti-

nossi maksaa..

5litran täyttö 60,40ekee (5l= n. 3,75kg)

5litran pullo maksaa omaksi 206ekee (siis suomessa täyttöön kelpaava pullo)

täyttö vaatii rekisteröidyn yhdistyksen /yrityksen taustalle..
kiihdytys/viihdytys tiimeiltä voi täyttöä kysellä (jotkut kuulema täyttää jenkkipullojakin)

-Blazer k5 -86
-Vette 74 projekti-

uppaamisekshan tämä menee mut tokko niitä 6/71 on kukkaan muutellu tahi rakennellu autokäyttöön noista v-ärrän aihioista<img src=icon_smile_shock.gif border=0 align=middle>

-Blazer k5 -86
-Vette 74 projekti-

Mites sitten maakaasun syöttäminen diesel-koneeseen? Pitäis hepoja tulla lisää?

EDIT: http://www.mrsharkey.com/lpg.htm vaparissa 5-8% lisää tehoa ja ahdetussa 20-40%
-74 Range, 215cid V8
#4x4@ircnet

Edited by - baxxter on 21/02/2005 17:15:58

Ihan toimiva menetelmä, jo 60-luvulla oli maajusseilla kytössä. En tiedä käyttivätkö silloin jotain yksiasteöljyjä, mutta legenda kertoo että öljy muuttui propaanikäytössä toivottua paksummaksi. Eivätköhän nuo nykyöljyt kestä, sen verran noita tosiaan tarjoatan ulkomailla. En kyllä tiedä mikä on AKE:n tuomio tieliikennesovellusten kannalta, periaatteessahan se ei ole "käyttövoima" vaan katalysaattori dieselin palaessa. Vaikka todennäköisestihän se ei menisi läpi, ei autoilun kuulu olla kivaa.


Edited by - JF on 21/02/2005 21:03:43

300 hv kuulostaa kovalta 3-syl Detroit Dieselistä (vaikka viritettynä), itse muistelen kyseisen pelin tuottavan alta 100 hv. Taikka sinulla on vähän isommilla sylintereillä oleva 3-sylinterinen (sekin mahdollista).

Kaveri osti ison rautaveneen moottoriksi 2*6 syl Detroit Dieselin moottoripakeitin, ne olivat ensimmäisen elämän viettäneet järjestelyveturin keulalla. Muistini mukaan niistä lähti hiukka alta 200 hv per moottori. Paketilla pystyi ajamaan yhdellä tai kahdella moottorilla. Käyntiääni oli miehekäs (2000 rpm =&gt; 24000 työtahtia per minuutti). Moottori on aito teollisuusmoottori jossa voidaan vaihtaa pako ja imusarjan puolta, muuttaa pyörimissuunta tai pistää kaksi moottoria vierekkäin, 2-6 koneen liikkuvat osat ovat hyvin pitkälti samoja jne... Loppujen lopuksi motori ei mahtunut pellin alle, mutta ne kääntiäänet olivat PIRUN KOMEAT testikäytössä. Sen jälkeen moottorit myytiin pyöräkuormaajan moottoriksi, ne oli tarkoitus tulla yli 60t painavan louhoskuormaajan moottoriksi korvaamaan 14l Cumminssin, pelissä oli muistaakeni 18 m3 louhoskauha. Näköala oli hulppea ohjaamon korkeudelta.

Detroit Dieseliä käyttö Suomalainen linja-auton valmistaja Kabus Allison automaatin kanssa (Koiviston auto). Kun Detroittilainen fillaroidessa tuli takaa, ei tarvinnut kääntyä katsomaan, sillä käyntiäänestä tiesi kyseessä olevan Kabus.

2t-diesel ei ole "vääntävä" vaan vääntöä tulee kierrosten mukana... 3-syl Detroit Dieseliin pyöräkuormaajassa tutustunut.

Valmet 1102 ja varsinainen maastopeli Valmet Jehu (metsätraktori, joita puolustusvoimilla oli käytössä) tehtiin Comprex ahtimella. Comprex oli taloudellisempi kuin mekaaninen ahdin, mutta paremmin reagoivampi kuin turbo. Molemmissa oli muistaakseni 611 pohjana. Siinäkin käyntiääni oli mielenkiintoisen vinkuva.

j.h

Eräällä Mazzalla tais olla kaksikin Ihi:n ahdinta stepparissaan(6,2d). Missä lie nykyään vaikuttaa.

Mitenhän tuommoisen sovittaminen 6.2deehen onnistuis?

Heikki H.
==================================================
Chevrolet K5 Blazer 6.2D+TH700+NP205+D44+12bolt

KAsikoneissa tulee varmaan ongelmaksi se, että pakosarjat ovat eri puolilla konetta, eli jotta asennus olisi järkevä, pitäisi laittaa kaksi ahdinta.

Comprex on periaatteessa ihan kiva keksintö, mutta mitään hirmutehoja sillä ei kai saa irti (?). Siinähän pako-ja imusarjat ovat yhteydessä toisiinsa comprexin sisällä, ja moottori sitten pyörittää kampiakselin kautta härveliä niin, että pakokaasupulssit työntävät (ilman mitään väliaineita) imuilmaa suuremmalla kuin ilmakehän paineella imusarjaan. Sitä on ehkä vaikea käsittää ilman kuvaa, menee aika monimutkaiseksi.

Note! This message was posted anonymously!

mazda 626 ja uuvet mersut on komprex ahtimella varustettuja...

Ajellaan me volvolla vaan...ja bankulla!!

Uudet Mersut ovat "kompressor", siis kyseessä on perinteinen mekaaninen ahdin. Niissä ei ole comprex ahdinta. Siis Mersussa pakokaasujen paineaaltoa ei hyödynnetä ahtamiseen (Comprex ahtimen idea), vaan pelkästään kampiakselin käyttövoimaa.

j.h