Toissa viikolla löysin autotallista muovikassillisen OIKEITA kiinan pommeja (kinuja), josko ne nyt tänä uutena vuotena loppuisivat...
:D :D :D

Mopoista:
Rekisterikilpi tuli vakuutusmaksun suorittamisen jälkeen joka vuosi (erivärinen), joten tutkimalla selvisi, jotta kierto oli 10 vuotta --> eli kerättiin kaikki eri värit ja vakuutuksia ei tarvinu siten maksaa, kun oli kilvet "omasta takaa":rolleyes::rolleyes:

- Mankiin 75cc pytty, 22mm kaasari, mopo-sportista viilattu kansi ja pitkät välitykset 4" takarenkaalla, kulki 110km/h ja kytkin ei kestäny mitään... Yber-versiossa 80cc kone siitä ISOSTA (lue harvinaisesta) Hondan "mopo" moottoripyörästä, ja sillä sai mankin raivoisaan kiihtyvyyteen, mutta välitykset rajoitti kulkupuolen aina alle 120km/h nopeuteen... (nyyhkytys):):)

- PV suitsaan minimi RM80 pytty+kaasari (tietysti tasapainoitus) ja putkisto nakkilasta, välitykset uusiksi ja vahvat ketjut, niin alako runko repeemään. Yber-viritys oli laittaa RM125 kone, kulki niin kovaa että mittari meni ympäri rajoittimen väärälle puolelle ja kiihty vielä lisää (mittaria ei uskaltanu enää kattoa!!!) Piikit jäi kuin seisomaan...:D:D

- Solikasta oli paras "läskitankki", varsinkin kun faija hitsas duunissa uudet korvakkeet Hondan 250cc crossipyörän motille ja linjas ketjut "sinnepäin". Sano ettei saa ajaa kuin mettässä, ja vastaus oli "joo, okei" ja takapihalta 100m kävelyä ja laitteet tulille. Sen verran kovaa kulki, jottei kaverin 36hp Aprilia ollut toivoakaan pysyä perässä vaikka kulki 170km/h :eek::eek::eek:
Runko oli vaan niin letku, jotta jäi "paripyörän jäljet" hankeen kun sillä ajeli

- Tunaan aina 65cc pytty ja 21mm kaasari, kampiakseliin kevennys ja tasapainoitus. Kone kiersi n. 14000rpm, ja kesti ajaa kaasu pohjassa 2min, sitten suli kärjet tai kansipahvi "katosi" ja kansi ja mäntä meni ihan pas2...

Ja poliiseja kunnioitettiin, ei lähdetty karkuun, koska faija olis vetäny vielä kovempaa turpaan... Toisaalta laitteet kulki NIIN kovaa, jottei poliisi olis perässä pysynytkään!!!:D:D

Aikanaan kymmenellä markalla sai mopon tankkiin reilut 4 litraa bensaa ja jäi vielä pari 20 pennin kolikkoa Esson pajatsoon.

Nallekarkit oli pennin kappale
Vähän myöhemmin käytetty Soliferi 50 mk
Valtiovallan säätelemä pentsiini 75p/litra
Voi nyyhky...

...ja päärynälimonadi 26 penniä pullo, nallekarkit pennin kappale, tikkarit 5 penniä kappale ja sitten kun jo ajelin töikseni autoa niin diesel maksoi 1,25 markkaa litra.

Ensiksi tuli yksi leffa illassa, ei mitään muuta. Ja ennen sitä ensimmäistä elokuvaa tuli still-kuvia siitä.

Ensimmäisessä elokuvassa mies (sama näytteli dynastia-sarjassa blake carringtonia) ajoi valkoisella 1970 challengerilla jonkun päälle, ja sitä ihmeteltiin koko leffan ajan. En muista elokuvan nimeä. Ei ollut vanishing point, vaikka siinä oli samanlainen auto.

Taisi olla tämä: http://finnish.imdb.com/title/tt0071372/

Noup... Ja autoiluakin siinä on TODELLA paljon, joten vois sanoa osittaiseksi "road movie":ksi

Oliskohan toi ollut musikaali Sound of music?

Olihanse "osittain" musikaali... Muttei tää!:rolleyes:

Olisko syytä välillä miettiä mitä tänne suoltaa
 

Tiedätkö edes mitä tuo sana "holocaust" tarkoittaa??

jos en tiätäisi kattoisin wikipediasta :) sekään ei onnistunut ennen...

silloin ku minä olin nuori ei ollut myöskään nyybejä, ei rekisteröityneitä postauksiakaan...

Joo, lapsuus tuli mullekki mieleen. Autossa oli aina niin huono olo tupakansavusta, että laatta lensi useasti. En kuitenkaan koskaan siihen savuun yrityksistä huolimatta tottunu.

Eipä koskaan ole tullut mieleenkään polttaa.
Naapurin sedät myös antoi selkään milloin mistäkin kolttosista.

Maito oli muovipussissa.
Telkkari oli mustavalkoinen.
Tupakaa sai kuka vaan ja kersana piti usein kioskilta hakee sitä isälle.
Alkossa viinat sai tiskiltä pyytämällä ja sielä käytiin kuin pankista lainaa pyytämässä hattukourassa pelkoperseessä.

On muuten nykyään niin pirun kalliita nuo vanhat mopot. Kuten Monkey tai PV. Eivät varmaan uutenakaan ole maksanut niin paljoa.

Älä pidä enää jännityksessä.... mikä se oli?

Suollamme, mitä haluamme, nyybeistä huolimatta..
 

Tuo nyybien pensaasta huutelu on aina yhtä hauskaa..


Tuo holocaust -talous saattaa hyvinkin olla edessä, taas. Sen verta alkaa ihmiskunta olla päästään kipiä..

Kieli piti laittaa pakkasella pyykkitelineeseen:)

Jyrkän ja korkean kallion päältä potkittiin hiukan lunta alas pehmikkeeks. Jätesäkistä liukurihousut ja kaikkea järkeä vastoin hyppy tuntemattomaan. Alastuloa murehdittiin vasta alhaalla.

tai sitten takana jo tuo holocausttalous, alkoi 9.11.2001 mitä sitten tuolla termillä tarkoitetaankin.

Samaa vois sanoa Helkama Raisusta joka kaupattiin intin huutokaupassa muistaakseni 1600e, Kaveri osti raisun sillon 80-luvulla uutena ja makso n.5500mk. Tuntu sillon tosi kalliilta:D

kakarana olin voimaton, teki tiukkaa kantaa 250 mk:n ostokset kaupasta. Nyt menee keviään 250 euron kassit.

Äitillä oli autona 100A
Yläasteelaiset oli ihan älyttömän isoja
Kesät oli paljon pidempiä
Istuttiin sateella ongella
Heseltä sai ransalaisiin kurkkusalattia
Kavereilla oli 64 ja mulla ei..

Ennen kaikkea, silloin joskus olin paljon onnellisempi ja iloisempi..

Yhteiskunnan eroja
1958-2010
http://www.iskuryhma.com/2010/12/yht...1958-2010.html

Ei ollu ylivoimasen vaikeeta päättää mitä kanavaa katto ku ei ollu ku tv1 ja tv2.
Pikkukakkonen tuli kakkoselta..Helppoa.
Lapsia käytettiin kaukosäätimenä,"käyppä laittamassa ykköselle" mut se oli helppo duuni ku ei tarvinnu vaihdella kymmenien kanavien välillä.
Telkkarin avautumistakin piti ootella vajaan minuutin että putket kerkes lämmetä. Mitään ei saanu heti nyt.
Sillo hiukan korpes ku kaverin porukat osti väritelkkarin ja meil oli vaan se mustavalkonen.
Radion puolellakaan ei ollu ku yleisradio ja rinnakkaisohjelma. Yleisradion puolelta ei tullu juurikaan muuta kun ylen sinfoniaorkesterin harjoituksia,uutiset ja merisää. Eikä tuu muuten tänäpäivänäkään,joku asia sentään pysyny entisellään.
Puhelimen virkaa toimitti vihree Lm Ericson ja siihen piti vastata "18462" eli sen numerolla,näin oli opetettu. Tänäpäivänä jos vastaa puhelimeen luettelemalla oman kännykkänumeron saa ainakin sen lehtikauppiaan hetkeks hiljaseks.