Toimintasädettä pitää olla enempi kuin matka mitä sillä normaalisti meinaa ajaa. Jos taloudessa on toinenkin auto, toimintasäteen puolesta nuo on ok. Silloin se toinen voi olla muukin kuin dieselauto jos sähkövehkeeseen saa suurimman osan ajosta.

Tänään Hiluxin veroa maksaessa tuli mieleen jos kaikkien autojen vuotuisan veron verran parannettaisiin latausmahdollisuuksia kustannustehokkaimmalla tavalla, asiassa tapahtuisi jo paljon edistymistä.

Jos tilanne on tämä, että sähköautoista aiheutuu paloriskiä, joka ei hallinnassa, niin ehkä autolle varattava paloturvallinen paikka, jossa sitä ladata. Luin jostain netistä, ettei palava kaasubussikaan niin miellyttävä ole.

Sähköautostakin joutuu maksamaan käyttövoimaveroa 1,5senttiä/päivä/100kg. Ainakin nyt alkuun, varmasti nousee kun sähköautot yleistyy...

Näin on, että muu maailma yrittää tehdä näillä rahaa. Sama on muuallakin yhteiskunnassa. Esim. miksi terveys- ja sotepalveluilla tehdään bisnestä.

Paljonko sitä kaupunkipyöritystä loppujen lopuksi sitten kenelläkin tulee? ymmärrän jos ajaisi vaikka taksia keskustassa niin asialla on merkitystä.

Vie omakin jeeppi kaupungissa yli 15, liki 20 jos olis pelkkää lyhyttä pätkää kylmästartteineen. Ajoin 3,5km työmatkaa vikkon pakkasilla, niin joku 18l/100km oli kulutus. Nyt ajan 12l/100km kulutuksella töihin koska matka onkin jo 50km/sivu...Kumpi sitten maksaa enempi.

Itselle ei juuri ollenkaan, kaupunkiin kun asioille lähtee niin ensimmäine reilu 20 km on ysitietä. Aiemmin kun asuttiin noin 8 km päässä keskustasta, niin kaupunkiajoa oli pääosa ajosta, ja vuotuinen ajomäärä kolminkertainen nykyiseen nähden. Veljellä taas päivittäiset liikkumiset, kotoa studiolle, vaimon ja pojan kuskaamista kaupunkikohteesta toiseen, ja sitten vastapainoksi keikkareissuja (ennen koronaa, nyt vähemmän) melkein joka viikonloppu... Reilu parikymppiä vuoteen sanoi kertyvän ajoja, itsellä alta kymppiin mahtuu kaikki...

Eilen iltasella spekuloitiin vähän moneltakin suunnalta, ja lopputulema oli että enemmän säästää kun näillä vanhoilla romuilla ajot suorittaa. Kun ei ole pääomakuluja ollenkaan, se muuttaa palettia aika paljosti...

Ja joo, piti sitten laskea, tänä vuonna on tullut ostettua kokonaista 1620 litraa bensaa, josta suuri osa ysikasia. Eikä yhdessäkään keksinnössä dieselveroa...

Itse olen nyt jo muutamaan otteeseen nähnyt töissä Scanian jakeluautoja sähkömoottorilla. Tai ainakin pelkkää suhinaa kuului kun lähti pois..
Kaupunkiympäristössä varmasti hyviä vekottimia niin kuskeille, ympäristölle kuin ympärillä oleville ihmisille.

Vähän sama kuin dieselillä säästäminen, saa ajaa jo verojen takia jonku pari kymppiä vuodessa että on tasoissa, jotkut vaativat enemmän remonttia ja kalliimpia ostaakkin kuin bensaversiot niin saattaa olla 30-40 tonnia ennenkuin ollaan tasoissa ja alkaa säästäminen..

ja tosiaan monen kympin auto säästämistä varten on vain yksi tapa perustella itselleen että haluaa uuden auton.

Kätevän tuntuisissa autoissa on melkein aina dieseli. Itsellä ei yhtään henkilöautoa. 2001 Jumper tuli tyhmyyksissä hommattua kun tavaratila oli hyvä, ok ajaa, mutta liikaa vikaa. Jos on pakko hommata uudempi auto, niin siinä sähkö olis tervetullut.

2000-luvun vehkeissä ei oikein ole sitä leppoisaa harrastamista, jossa mekaanisia vikoja korjailee yksinkertaisin työkaluin.

Onko samaa autoa pensa, diesel, sähkö tai hybridi versiona?
Ja millasethan hintalaput niissä on?

Nimenomaan sähköversiona ei vielä ole paljon käteviä autoja. Olis e NV200 vähän edes yritystö.

En ole ihan selvillä missä menee Caddy ja Transporter tässä. Sellaista ei sähköl silti kohtuuhintaisena käytettynä.

"Miksi liikenteen päästö*keskustelu pyörii itse*pintaisesti hiili*dioksidissa? – ”Polttoaineella on enää marginaalinen vaikutus”
Julkiseen keskusteluun mahtuu päästöasiantuntijoiden mukaan pääsääntöisesti vain yksi aihe kerrallaan."

"”Ajoneuvotekniikan kehityksen johdosta liikenteen päästöhaasteet ovat siirtyneet haitallisista lähipäästöistä voimakkaammin kasvihuonekaasupäästöihin."

"Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusimpien autojen päästötasot ovat tehokkaan puhdistustekniikan ansiosta niin pienet, että polttoaineella on enää marginaalinen vaikutus haitallisiin päästöihin."

https://www.is.fi/autot/art-2000007002073.html

Niin. Mietitäänpä näitä hetki, ja sitten pähkitään että mikä vaikkapa ilmastollinen kuormitus olisi:

https://www.talouselama.fi/uutiset/t...3-7df51592daee

Mutustellaanpa taasen hetki. Vain meidän osuus tulisi olla siis se 700.000 tuhatta. SEITSÄMÄNSATAATUHATTA! Kuinka vitunmoinen kuormitus olisi että koko telluksemme bilikat samassa suhteessa saataisiin akkukäyttöiseksi? Unohtamati että akut eivät todellakaan ikuisia, ja niitten lataamiseen tarvittava sähkö ei nyt vain jostain edelleenkään tyhjästä putkahda. Ja niiden akkujen ympärille kait se autokin olisi ihan kiva rakentaa...

Paljonkohan Jo vain yksistään meidän 700.000 sähköatojen tarvitsemien latauspisteiden metallien louhimiseen, jalostamiseen ja lopputuotteeksi saattamiseen sekä näiden asentamiseen & kuljettamiseen?

Ai niin, vittujako väliä kun se ei juuri meillä ilmastoa kuormita!

Edellisestä aika kuvaavaa erään "vihreän" PK-seutulaisen akan toteamus kun kiimassaan haluaa ajaa Malmin lentokenttää väkisin asuin alueeksi, mutta sen paalutus vaatisi 14.000 km. (juuh, luit oikein. Neljätoistatuhatta kilometriä) paalua. Siis pelkkää tb-paalua muista, vaikkapa viemäröintiin ym. maaperään liittyvistä ongelmista puhumattakaan:

"Malmin paalutukseen tarvittaisiin yli 14 000 km teräsbetonipilareita
4.12.2018
FacebookTwitterWhatsAppEmailShare
Suomen Kuvalehti uutisoi Malmin lentokenttäalueen rakentamissuunnitelmien ympäristövaikutuksista. Maaperän laadusta johtuen alue pitäisi paaluttaa tiheästi. Artikkelissa arvioidaan paalujen valmistamisen hiilidioksidipäästöjä: pelkästään paalujen valmistuksessa syntyy yli 350 000 tonnia hiilidioksidia, lisäksi kasvihuonekaasuja tulee paalujen asennuksesta ja alueen puhdistamisesta. Paaluttamisen kustannukseksi arvioidaan jopa 470 euroa kerrosneliömetriä kohti. Tämä nostaisi esimerkiksi 100 m2 perheasunnon hintaa 47 000 euroa.

Tiedot perustuvat kaupungin teettämiin rakennettavuusselvityksiin ja ao. virkamiehet vahvistavat ne oikeiksi."

https://www.malmiairport.fi/malmin-p...tonipilareita/

Pilareiden valmistamisen osuus siis tuo. Minkähän verran materiaalien valmistuskin kuormittaa? Pelkästään jo raudoituksien.

Ja tämä sama akka toteaa että pk-seudun ilmastokuormitus ei kasva koska niitä EI VALMISTETA TÄÄLLÄ!!! Ne kulkeutuu tänne lie itsekseen lentäen ja uppoavat maahan vain ajatuksenvoimalla...

Ollaan niin vitun vihreää edelläkävijää, ja maksetaan siitä itsemme kipeiksi, ja saastuttaminen laitetaan todellisuudessa muiden harteille. No mutta hei, omakilpi kiiltää vaikka ruoste alla onkin syönyt kaiken!

Siinäpä tekovihreille patteripyllyille pähkittävää.

Toivottavast oppinnet viime vuostuhannen rakennus virheist.
 

Ja ovat oppineet käyttään oikeet betonilaatuu ja ruostumattomii tai haponkestävii rautoi betonin sisäs...Tai sit ei... Ettei tarvii purkaa pakennuksii päältä pois kun paalut happanee alta.....happmas suomaastos......ja soppa ei ei nää pysy lautasel.....
Eikä auta sinkit raudiois kun hetken kun hapan suovesi pääsee rautoihin.
Ja ton jälkeen neliö hinta pompsahtaa 20v. kuluttua aurinkoon.
Ja toi sekä huonot vesieristykset syynä miks noit siltoja on ollu ns. isomman huollon alla viimeiset 5v. Pahimmat jopa valettu uusiks kirkailla raudoilla.
Halpaa kun saippua.....

Järkee saa käyttää......Ja rakentaa oikein......
Eikä tohonkaan ongelmaan injektointi betskuun auta.......ku ei oo mitään mikä sen pitäis kasas.....ku raurat sulanu norjan romiin.
Ja tolla norjan romilla on uskomattomattomasti voimii betskun sisäl.
Kun se alkaa turpoo niin se halkoo kaiken, veden ja pakkasen kanssa.

Eikä nääkään virheet tuota yhtään päästöi......Eikä maksa mitään.....

Sähköauton valmistaminen tuottaa n 10 tonnia enemmän päästöjä kuin vastaavan bensa-auton valmistaminen (määrä riippuu voimakkaasti akun koosta). 700 000 auton tekeminen tuottaa luokkaa 7 miljoonan tonnin ylimääräiset päästöt. Niitä ei tietenkään lasketa liikenteen päästöiksi, koska päästöt eivät synny liikenteessä vaan jo ennen liikennöintiä.

Polttomoottoriautossa vastaava ongelma voitaisiin ratkaista tankkaamalla auto jo valmiiksi tehtaalla käyttämällä muutaman tuhannen litran tilatankkia. Sen tilatankin voisi sitten auton käyttäjä jättää kotiin, ellei halua kuljettaa ajossa mukanaan. Niin kauan kun polttoaine otetaan tuosta tankista, auto on nollapäästöinen.

Ylempänä Wikellä oli hyvä huomio kuinka tulee kaikenlaista muutakin ympäristökuormitusta kuin hiilidioksidipäästöä. Kuormitusta on kokonaisuutena liikaa ja liian paljon ihmisiä kuluttavalla elämäntavalla.

Sitä ei vielä tiedetä minkä verran ongelmia tulee vaikka 50 vuodessa sähköautojen akkujen valmistamisesta ja romuttamisesta. Asiassa ollaan vasta alussa.

Se on kuitenkin selvä, että öljylutraaminen on kallista ja ongelmaista pidemmän päälle. Jo lähitulevaisuudessa moni jolla on varaa uuteen autoon valitsee vaihtoehdon, jota voi ladata edulisesti kotona. Osaa vähän ja joitain enempi. Bensaa eikä dieseliä ei saa mistään edulisesti.

On mahdollista myös, että otetaan käyttöön tekniikoita, jossa energiaa varastoidaan kätevästi muuhun kuin sellaisiin akkuihin mitä nyt käytetään. Ties vaikka nesteeseen tai kaasuun.

Jos maasturilla ajetaan 500 000 kilsaa, kulutus 10 satkulla, on se 50 000 litraa dieseliä. Jos puhutaan ajasta eteenpäin, ajatellaan dieselin hinnaksi 2 euroa litra, se on 100 000 euroa. Myöskin siitä tulee päästöjä kun tämä määrä rahaa tienataan.

Jos oikeasti pyrittäisiin parempaan biodiversiteetin säilymiseen ja ihmisten aiheuttamien haittojen vähentämiseen, niin puhuttaisiin väestönkasvusta.
Ihmisiä on nyt 7823 miljoonaa ja joka vuosi ihmisten määrä lisääntyy noin 80 miljoonalla. Tätä menoa vuonna 2050 meitä on 10 miljardia.

Tavoite pitäisi olla 3 miljardia (1960) tai korkeintaan 4 miljardia (1974) tasossa. Suomalaisten osalta tämä tarkoittaisi noin 4 miljoonaa asukasta.

Periaatteessa Suomessa voisi olla vaikka 15 miljoonaa ihmistä eikä meillä olisi mitään hämminkiä väestöntiheyden kannalta. Sinällään toki nykytilanne on parempi, enkä ainakaan itse kaipaisi tänne juurikaan enempää asukkaita.

Euroopan populaatio on kasvanut 1960- luvulta tähän päivään n.600 miljoonasta n. 750 miljoonaan, eli n.25%.
Pohjois-Amerikka ~200 miljoonasta 370 miljoonaan. Prosenteissa siis n.50%.
Karkeasti sanoen länsimaissa populaatio on siis kasvanut n.800 miljoonasta reiluun miljardiin, eli karvan yli 25%.

Etelä- Amerikan alue n.220 miljoonasta 660 miljoonaan, eli 200% kasvua.

Aasian alueen väestön määrä on kasvanut 60- luvulta tähän hetkeen 1700 miljoonasta 4600 miljoonaan. Kasvua on siis karkeasti ottaen 175%.
Afrikan alueen väestön määrä on kasvanut 285 miljoonasta 1350 miljoonaan, eli lähes 375%.


Vaikka länsimaissa käytetään paljon enemmän luonnonvaroja per asukas kuin kehitysmaissa/ osin teollistuneissa halpamaissa yms., niin tämän maapallon ongelmat on nimenomaan Afrikan ja Aasian alueen aivan tolkuton väestömäärän kasvu, ja osittain Etelä- ja Väli- Amerikan koska siltä(kin) alueelta kaadetaan mm. sademetsää vuosittain todella paljon, ja kasvava väestö muutenkin tuo ongelmia luonnon kanssa.
Sitten sellainen asia mitä moni viherpiipertäjä ja päättäjä ei vieläkään tunnu tajuavan hiilineutraaliuskiimassaan: esim. Kaakkois- Aasian alueella (Malesia, Indonesia etenkin) sademetsät on vaihdettu silmänkantamattomiin jatkuviksi palmuöljyplantaaseiksi. Siinä sitä on luonnollista bioraaka- ainetta :D

Näkisin näin, että Suomessa perhe pystyisi tulemaan toimeen ihan hyvin nykyajan keinoja hyödyntäen hehtaarin tontilla. Silloin voisi ajojakin vähentää.

Kaupunkeihin mahtuu ihmisiä, mutta niihin meinaa syntyä huonoja asuinalueita ja kalliita kustannuksia.

Siinä on vanhempi herrasmies ajatellut talon lämmitystä uudella tavalla:
https://yle.fi/uutiset/3-11633210

Näkisin tuollaisen kehittämisen tuovan elinikää talolle lisää ja hyötyä on myös joskus uusille omistajille.

Tuossa kohteessa otetaan talteen lämpöä aurinkoputkilla ja ilmalämpöpumpuilla isoon, 2500L, varaajaan.

Tuohon kun rakentaisi vielä isomman varauskapasiteetin, niin lämmöstä saisi jo luotettavasti sähkönkin, kiinteistön ja kulkuvälineiden tarpeisiin.
Matalalämpöisestä varaajasta saisi lämpöpumpulla nostettua lämpötilan höyryn puolelle.
Siihen sitten suljetulla kierrolla oleva höyrykone, joka pyörittäisi generaattoria.
Höyrykoneen lauhdelämpö menisi takaisin varaajaan tai kiinteistön lämmityskiertoon.

Kohteessa myös uima-allas, johon myös hyvä varastoida energiaa. Sellainen aparaatti voisi olla fiksu, joka tutkii pörssisähkön hintaa ja ohjaa laitteita. Vaikka kytkee kolmea vaihetta päälle ja pois.

Itsellä tulevaisuuden ideoita miten tehdä betoninen lattia johonkin kätevästi niin, että se varastoi lämpöä. Voisi ajatella, että mukana on nestekierto ja lämmityskaapelit. Jos ei teekään kauhean isoa lattiaa, vaan syvän painavan möykyn.

Tavallinen ilmalämpöpumppu lämmittää kohtuullisesti lähellä olevaa lattiaa, siitä tulee mieleen, että jos lattiassa on vesikierto, levittäisikö se samalla lämpöä vaikka autotalliin.

Kiinalainen Nio on menestyksekkäästi kehittänyt tätä järjestelmää, auton voi myös ostaa liisaamalla akun https://www.youtube.com/watch?v=4bahXXZ6Lxs&t=429s Osakkeen arvo noussut vaivaiset 2500% vuodessa

Standardoituja vaihtoakkuja suunniteltiin käyttöön 1910-luvulla, joten aivan uusi idea ei ole. Silloin ongelma oli, että akkuja tarvittiin moninkertainen määrä autojen lukumäärään verrattuna, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat edes jossain määrin.
Nykyisellä "äly"tekniikallahan tuota ongelmaa voidaan jonkin verran pienentää.

Akkutouhu on tullut näköjään joihinkin työkoneisiin. Jos nämä pienkuormaajat ei olisi niin kalliita, tulis ehkä hommattua pihatöihin sähkö Avantti. Se olis hyvä koska melko pienellä äänellä voisi tehdä muita häiritsemättä hommia.

https://www.avanttecno.com/fi/kuorma...sarja/avant-e6

Taidan tänään käydä hakemassa pienkonebensaa. Pikkujyrsimestä bensa loppu. Jos se toimisi akulla, ei tarvisi hakea.

Rahoiksi lyöminen on käsittääkseni yksi merkittävimmistä syistä miksi sähkö- ja akkuvehkeet lähtee yleistymään. Sama syy on ollut fossiilisten polttoaineiden kohdalla.

"Talosta paloivat aina sulakkeet, kun 15990 euron käytettyä töpselihybridiä ladattiin – lopulta hajosivat myös laturi ja koko auto
Myös ladattava auto voi olla melkoinen murheenkryyni."


https://www.is.fi/autot/art-2000007630391.html

Rehellisesti hitonkaan hajua noista, mutta jotenkin kuullostaa sangen hassulta että sähköhimmeli tarvitsee apuvirta jostain syystä. :) juuh, oli hyrpidick, mutta silti...

"Myyjäliike joka tapauksessa arveli, että vika johtui ulkoisesta syystä ja epäili myös väärin tehtyä apuvirran antamista.".