Boxien kuoret kun tekee amuliinista, ne on varmaan 500-800/kpl 10kpl sarja. Koneaikaa tommosen jöötin kyntämiseen sen verran menee. Tarkkaa määrää ei muutenkaan kannata koneistaa, vaan otta pari varalle. Yksittäiskappaleen teettäminen se sitten vasta itkettääkin.

Takalevy jäänee 100 ja 200 väliin.


Hattua nostan jätkille rohkeudesta lähteä pystymetsästä tekee tämmöstä.

Yhen venäläisen ratkaisu oli, että se booritus olikin napalukon laipassa, joka pultattiin kiinni rattaaseen. Booriholkin voi myös hitsata koneistettuun rattaaseen ja lämpökäsittelyllä poistaa tistauksen aiheuttamat jännitykset. Ei ihanteellinen ratkaisu, mutta yksi tekijä tässä oli kai myös hinnan optimointi?

Tässä projektissa loppusumma on suoraan suhteessa siihen, kuinka paljon osaa/pystyy/voi tehdä itse koneistuksia ja hitsauksia.

Olisko parempi tarkastella suurinta mahdollista kuormaa joka rattaisiin voi kohdistua käyttötilanteessa? Voisiko asiaa
lähestyä staattisena systeeminä jossa voimien ja momenttien summa on nolla, ja peustaa laskemat oletettuun max vääntömomenttiin vetoakselin päässä?

Laakerien kestävyyden voi maksimikuormalla määrittää jo aika hyvin. Jos suurimmat staattiset rasitukset ei ylitä laakerien maksimikuormia ja voitelu pelaa, niin ne tulevat toimimaan.

Kuka kertoo sen maksimikuorman?
Noillehan tulee aika rajuja iskujakin pidon lipsuessa..
Enemmän niiden aiheuttamat kuormat noita tulee rasittamaan kuin varsinainen maksimivääntö.

Alustavassa voimansiirron hammastuksen laskennassa töissä on käytetty 3x maksimimomenttia tyven ja pinnan varmuuden suhteen.. ja sen kanssakin pitää varmuutta hammastuksesta vielä löytyä yli 1.
Silti katkenneita hampaita tuppaa välillä vaihteista löytymään.:mad::eek:

En ole enää laskentapuolella hommissa, mutta hammastuksen kestoa lasketaan ekvivalenttikuormalla, joka on yhteenlaskettu keskiarvokuorma hammastuksen näkemästä rasituksesta oletetun elinajan puitteissa.

Nämä kuormat taas saadaan suurimman käyttömomentin kertoimina ajan funktiona asiakkaalta. :D Asiakas tietää mihin olosuhteisiin haluaa myllyn ja suunnittelun pitäisi keksiä miten vaihde sen kestää. Yhteinen kieli on nuo kertoimet.

Tuo 3x max. momentti on jarrutus tai takapotkutilanteessa täysin mahdollinen.

Tuon kotelon suunnitteluun vois antaa sellaisen ohjeen, että jättäkää sen pohjalle tilaa irtohampaille! ..ja öljylle. Öljytilavuuttakin tuo vaatii, ettei kuumene ihan liikaa.
Nuo kerrotut hammaspyörien hinnat ei ollut pahoja ja hammasvaurion sattuessa saattaa riittää että vaihtaa vain sen hajonneen pyörän, ellei ne irtohampaat kiilaudu kotelon ja alapyörän väliin.. Sitten joutuu vaihtamaan senkin tai huonossa tapauksessa sen kotelonkin.

Todennäköisin rikkoutuva pyörä tuossa ketjussa on tietysti tuo pienin/ylin. Joka olisi sitten halvinkin, jos siinä ei olisi niitä sisäpuolisia muotoja.

Selväähän on että määrittelysi mukaisen ekvivalenttikuoman arviointi on varsin haasteellista. Siksipä mainitsemasi alustava voimansiirron hammastuksen laskenta, joka siis näyttää worst case analyysiltä, lienee se mitä tässä pystyttäisiin mahdollisesti jonkilaisella suuntaa antavalla tarkuudella tekemään.

Tämä ketoisi kestääkö pyörästö edes kerran oletetun max kuormitustilanteen. Mikäli kestää, sitten vaan kokeilemaan kestääkö käytössä.

Voidaan myös laskea se momentti jolla hammatuksen myötö-/ murtoraja ylittyy. Tätä voisi sitten verrata siihen worst caseen. Olisiko tilanne jossa 3× moottorin max vääntömomentti kohdistuu yhdelle renkaalle tällainen?

Kyläsepät huomio!
Keksikääpä keino, millä karkaistuun murrokseen saa uudet boorit vähän eri kohtaan?

Posti toi paketin. Näistä pitäisi ryhtyä muokkaamaan ensiöpuolen akseleita. Olisi helpompaa ja halvempaa, jos näihin saisi uuden boorin.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217617

Murroksen vartalo on liian pitkä ja sitä pitää lyhentää. Napalukottomien autojen murroksissa vartalo taas liian lyhyt. Jos taas tekee kokonaan uuden ensiöakselin, niin miten toteutat siihen murroksen?

Ensinnäkin täytyy antaa kehuja mielenkiintoisesta projektista. Kiva kun joku rakentaa jotain eikä vaan osta valmiita osia ja aina siihen samaan automerkkiin.

Jos nuo on Toyotan murrokset, niin olen joskus koittanut niiden kovuutta eri kohdista. Nehän on induktiokarkaistu maljan sisäpuolelta, ulkokuori on ihan pehmeää paitsi noista tummista kohdista, joissa karkaisu on tullut läpi asti. Nuo akseliosat ei välttämättä ole kovaa, muistakseni pistepuikolla sai jäljen ihan booriosaankin.

Noista minun testeistä on yli vuosikymmen, niin en tietenkään muista oliko se murros alkuperäinen Toyota vai joku tarvike. Ehkä tässä on kuitenkin jotain vinkkiä minkä voisi tarkistaa?

On tutkittu ja hutkittu. Kovaa on, eikä vain pinnasta.
Nuo on Tamgearsin TO7-906 nivelet.

Kai tuo tumma tavara akselin pinnassa on sitten karkaisun jälkiä. Onkohan muissa murroksissa sama tilanne? Rikkinäisiä murroksia luulisi olevan olemassa testejä varten?

Alkupään(2004) Longfieldit oli ainakin jännän pehmeitä vähän vääristäkin paikoista.

Eiköhän se karkaisu pehmene päästämällä, mutta milläs teet uuden induktiokarkaisun maljan sisälle?

Käytettiin aikoinaan Volvossa land roverin tarvike murroksia jotka oli muutettu sopimaan Volvoon niin että katkaistu ulkopää lyhyemmäksi ja booritettu uudestaan eikä niitä ollu mun mielestä karkaistu uudestaan mitenkään ja kesti ihan kohtuudella jopa paremmin kun yks tuotemerkki mikä myi tehdasvalmisteisia.

Toverit näyttäs käyttävän ihan vakiomittaista murrosta, eikö samaan tyyliin saisi onnistumaan:rolleyes:

https://youtu.be/P_J2j3AxZq8

https://youtu.be/_nP2CRpmhoQ

Eli rattaan rakenteessa laakerointi.. Nuo videothan te ootte varmaan kollannu läpi useampaan kertaan mutta muillekkin näytille:)

Edit: pointtina vähän sekin että mahdollisesti sais käytettyä tehdasvalmisteista sulaketta tuossakin välissä :)

Mutta mehän emme pienestä lannistu. Kotelon versio 5.4 valmistui pian edellisten jälkeen. On muuten ihan muutama asia joka pitää ottaa huomioon. Ja onneksi kaikki vaikuttaa kaikkeen, eli iteraatiokierroksia on tarvittu.Toisaalta kotelon suunnittelu on turhaa niin kauan kuin ei ole selvillä mitä sen sisään pitää mahtua.

Heti alusta tiedettiin, että osien koneistaminen tulee olemaan talouspuolen suurimpia satsauksia. Tähän on sitten etsitty ratkaisua erilaisten järjestelyjen kautta. Oravannahoilla tästäkin selviää, mutta jos jollakin on kertoa toimiva ratkaisu koteloiden koneistukseen, niin vihjeitä otetaan vastaan? Koneistustarvetta tuossa on melkoisesti kun umpitangosta lähtee kaivamaan koteloa esiin.

Ajatellaan positiivisesti, että koteloiden koneistaminen järjestyy jotenkin. Tilattiin jo SikaBlock M600 keinopuuta harjoitusmateriaaliksi . Lopullisten koteloiden materiaalin valinta on myös käynnissä. Kilpailussa ovat mukana 7075 työkalualumiini ja perinteinen S355 teräs. Materiaalien lujuus on suunnilleen sama, joten sama design toimii molemmille. Alumiinitankoa tarvitsee noin metrin ja se maksaa euron per pituusmillimetri. Teräs olisi se halvempi vaihtoehto, mutta myös 2xraskaampi. Ja on siinä eroa koneistettavuudessakin. Voi olla, että sen mitä häviää materiaalin hankinnassa, säästä koneistuksessa, tai sitten ei.

Liitteenä myös 3D PDF kansiosasta niin voi tutkailla erisuunnista tämänhetken tilannetta.

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217620



Liite 88689

Tuossa ongelmana valmistaa tuo ratas/sisäbooripaketti tojotan/mitsun booreille. Leveys myös kasvaa jonkinverran.

Eli murroksen booria vastaavan sisäboorin teko on ongelma.
Toinen seikka vakiomurroksen käyttöä vastaan on se, että jarrulevy tulisi todella ulos. Suunnilleen siihen, missä on vakiona napalukko. Eli raideleveys kasvaisi aika hurjasti. Sen huomaa esim tuosta venälaisten versiosta. Heillä boksi leventää raideleveyttä ~250mm puolelle. Aivan liikaa.

Varovainen idea syntynyt toisioakselista, sitä varten tarttis rikkinäisiä tai käytettyjä tojotan 30 boorisia murroksia.
Jos joltain jääny sellaisia talteen niin olis tarve. Tarkoitus hitsata akselin päälle kerros tavaraa, johon sitten koneistetaan
booritus. Tällaisesta kuultiin hyviä kokemuksia vähän isommalta voimansiirtokomponentteja
valmistavalta konepajalta.

Olisiko mahdollista tehdä kotelon reunoista yksinkertaisemmat? Koneistusaika lyhenisi vähän.

Toinen, onko mahdollista tehdä kotelo hitsaamalla, ja sitten koneistaa? Jäisi hyvin suuri osa koneistuksesta pois...

Aukeiskos tämmösistä jotain ajatuksia...

Hilux 2005-->

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217621

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217622


Paljonko maksaa jos tekee valumuotin boxista?
-Tulis äkkiä,Kun koneistais laakeripesät,tasopinnan+reiät

-Itse kappaleet ei olisi kalliita,Mutta toi muotti voi kivuta korkealle?

Tämä voi olla jostain syystä ihan hölmö kysymys kun en tuommosen boksin rakentamisesta tiedä mitään.

Voisiko tuon ihan vaan hitsata paloista kasaan? Jigi johon laitetaan levy leike jossa pulttien reijät. Jigissä reikien kohdalla tapit. Tappeihin putken pätkät ja välit täyttäen latta materiaalilla. Hitsillä kiinni ja lopuksi koneistus mittoihin.

Miks tää ei toimi?

Tarkkuus on riittävä ruuviliitokseen vaan ei laakerointiin.
Samankeskeisyys tai samansuuntaisuus saadaan laakeripesille tehtyä pienimmällä vaivalla kun jännityksien vaikutus kappaleeseen on minimoitu ja kappaleen asetusta ei tarvitse toleroida.

Edit: puhelimelka kun näitä selailee niin eipä näe kaikkea. Eli riköhän tuo onnistune kun taikasana eli lopuksi koneistus mittoihin on. :D

Toyota Takoman napoja on jo hommattuna ja kiinnitys boxiin piirretty:)
Valumuotin teko on kallista, sen verran on siitä kokemusta työelämästä. Pitäis teettää sitten todella iso sarja bokseja.



https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217626

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217627

Jos kyse valuraudan valamisesta niin tee malli itse vanerista/puusta jolloin materiaalit on halpoja.

Tuo valuhomma jäi sen verran kutitteleen, että pitää kysäistä parista valimosta voisko homma onnistua harrastajaystävälliseen hintaan.

Kannattaa kysyä myös Yliopistoista. Joitakin vuosia sitten ainakin Otaniemessä tiedän että tekivät valuja opiskelijatöinä lähinnä siis harjoitusmielessä, mutta jotenkin muistelen että oli puhetta myös piensarjoista maksua vastaan. Oma valumuotti tarvii varmasti olla.

Moniko poorinen toi tacoman napa on?

Hieno projekti, mutta ai saatana että ärsyttää toi boori- sanan käyttö :eek: Boori on alkuaine, spoori on ura :D Ura on englanniksi spline ja ruotsiksi spår. Miten hitossa kummastakaan saadaan väännettyä boori? :confused: