Ihan mikä vaan muu, mut ei pattereita seinälle. Lattian alle kierto jos jonnekkin. Vesi-ilma-ilpillä lämmitys jos ilmailppi ei kiinnosta tai jos pajalla enemmän öljyn kanssa lotrausta niin sekaöljypoltin.

Ihteeni kyllä kesäaikaan kiinnostais kovasti tavan ilppi kun sais viilennettyäkin ja talvella kuivattaa mukavasti kun ilma liikkuu. Helteellä tekeminen ei muuten välttämättä kiinnosta.

Toi vesikierron teko valmiiseen lattiaan on haasteellinen ja kallis, noissa ilmalämpöpumpuissa kiertää myös kaikki pölypaska mukana, pitäisi siivoilla sitä tallia myös usein ja putsailla ne suodattimet. Sekaöljypolttimet tuntuu pelaavan ihan ok, vielä jos noita öljyjä saa jostain niin ilmaista lämpöä. Päivän hintaa en tiedä,pikkuisen arvokkaampia kun tavan öljypolttimet noi on olleet.

Raskas lattiavalu ja lämmitysputket siinä, niin reagointi ulkolämpötilan muutoksiin on hidasta, ei sille mitään voi. Omassa talossa on lattialämmitys betonilaatassa, joka on säädetty niin, ettei se riitä ainoana lämmityksenä, siis vähän alakanttiin. Kelin mukaan sitten säädetään lämmittämällä varaavaa takkaa enemmän tai vähemmän. Eihän se aina onnistu kohdalleen, eli nopeissa ulkolämpötilan muutoksissa tulee viivettä ja virhettä "säädössä".

Näinpä ja ilman kuivaa hiton nopeasti. Mulla se taivaan vanha pikkunen polarin ilmakattila. Vaikka oli pakkasella talli niin 15min kattila täysillä niin on reilusti tallissa lämmintä. Jos maalaa jotain niin lämmön pystyy nostamaan mun tallissa 15asteen pakkasella yli 30astetta sisä lämmöksi kun autoa kuivatettiin. Mut öljyä kyllä menee silloin.

Nopea helppo suht halpa yksinkertainen ja vähän tilaa vievä laite

Tässä vielä referenssitietoja omasta lämpöpumpulla lämpiävästä 100 m2, 450 cm korkeasta tallista. Liukuva 12 kk sähkön kulutus lämmitykseen on nyt 2544 kWh eli ~260 euroa vuodessa. Sisälämpö on n. 17 astetta ja lämmitys tapahtuu VILPillä joka lämmittää lattiassa kiertävää vettä. Pidän pumpulla vakiolämpöä, joten kovilla pakkasilla sisälämpö laskeen parisen astetta.

Tallin ilmavuodot, eristeet yms. tietysti vaikuttaa lämmön tarpeeseen joten joka talli on erilainen. Roilottamisessa ei tietenkään ole mitään järkeä tallin lattiaan, mutta ILPillä ilman lämmitys tapahtuu about samalla COPilla verrattuna tuohon minun konfiguraatioon. Mielestäni lämpöpumppujen helppous ja kustannustehokkuus on kuitenkin niin iso etu että en nää puu- tai öljylämmitystä järkeväksi ainakan jos tallissa ei satu jo valmiiksi olemaan pattereita.

Itse ajattelisin puuhapajan lämmitystä siitä näkökulmasta, että sen voi antaa huilia kylmimmät ilmat ellei kyseessä ole joku täysin ammattiluokan puuhapaja, jossa joka arkipäivä töitä.

Jos puuhapajaan roudaa vaikka vanhan puukiukaan ja 9 kilowatin sähköpuhaltimen, ne on melkeen ilmaiset. Toisaalta jos talo on lähellä, puuhapajan yhteydessä voi olla tarpeeksi suuri puukattila, jolla voisi myös taloa lämmitellä silloin kun lämmön tarve suurinta.

Puuhapajan sisällä voi olla joku paremmin eristetty pikku koppi jos on sellaisia välineitä, jotka ei kestä kylmää.

Sitä lämpöä voi varata varaajaan,eli yksinkertaistettuna paksusta plootusta mankeloit 2 kuution pöntön ja eristät sen hyvin,pajalla ollessasi heittelet klapia pönttöön ja se 2 kuutiota lämpee ja hohkaa paripäivää. Noista ilpeistä sen verran et takuutahan niissä on vuosiakin ja meilläkin on Mitsu joka on toiminut vajaa kymmenen vuotta ilman yhtäkään toiminta häiriötä. Mun mielestä yks tärkee seikka on sekin et nimellis lämpö ja pajotus lämpö pitää olla nopeasti valittavisssa ettei tarvi pajaa lämmittää sillon ku siel ei olla ja sit taas nopeesti ku innostus iskee.

:D, miten noi ihmiset pystyy asumaan taloissa kun on lattialämmitys?
Koko kämppä lämpenee kun lämmittää, paksu valu on tasaisempi,se että josko putket on asennettu liian syvälle valuun saattaa tehdä omia vaikeuksia. On silti tiedossa yksi metalliverstas missä lattialämmitysputket on hiekassa valun alla.
Lattialämmitys riittää ainoana lämmityksenä, reagointi riippuu automatiikasta mutta lämpötila pysyy oikeana koko ajan vaikka keli vaihtelee koska ajetaan matalalämpö vettä.
Varaavaa takkaasi et säädä kun keli muuttuu.
Nää väittämät on kyllä on naurettavia

150m2 talo, 10cm paksu betonilaatta = 15m3 betonia, joka painaa 15x 2360kg (suhteitus paimo) = 35,4 tonnia.
Sie se vaan yönseutuun kelin muuttuessa tuota massaa lämmittelet ja jäähdyttelet automatiikallas?

Meillä on laatan paksuus 12-14cm ja vesikiertoinen lattialämmitys, voin sanoa 12 -vuoden kokemuksella että ei se lämpötila todellakaan muutu kelien mukaan vaan ottaa aikaa useamman päivän. Eka talvi 05-06 kun kelit seikkaili miten sattuu oli Oumanni säätelemässä...illalla reilusti pakkasta ja aamulla plussaa niin loppui huumorinoihin automaatteihin. Nyt on menty lattialämmitys hyvin pienellä lämmöllä ja takalla lämmitys. Jos jollakin on sellainen automatiikka mikä saa betonilaatan reakoimaan ulkolämpötilan mukaan niin kertokoon sen julki...
Meillä oli hallilla löpö käyttöinen ilmalämmitin muutaman kerran päivässä oli päällä, riippuen ison oven avaus määrästä oli termostaatilla säädetty johonkin 10 asteeseen ja parit puhaltimet katossa kierrättämässä ilmaa alas kun korkeutta oli sen 6m.
Ja kotona tallissa 23kw master pakokaasun poistolla reilun 200m3 tila kyseessä, muuten käyttäisin puukäyttöisiä lämmittimiä molemmissa mutta vaatisi sen verran muutoksia rakenteisiin ja tilojen järjestelyihin että ei ole vielä tullut inspiraatiota muutoksiin

x-kokoinen tila vaatii x-määrän w pysyäkseen x-lämpöisenä, ihan sama millä lämmittää tilanne on sama.
Lattialämmitys on tasaisin ja mukavin tuon tuottamiseen.
5cm yleensä tuohon vesikiertoisen putken päälle tulee valua, lämmityshän ohjataan automatiikan ja termostaattien avulla.
Huoneen lämmöksi asetetaan 21 ast, max veden lämpö on 37 ast mitä ajetaan verkkoon, termostaatit sulkee ja avaa piirejä sen mukaan miten hukkuu lämpöä.
Keli muuttuu lämpöisemmäksi niin automatiikka laskee rungossa kulkevan veden lämpöä pikkuisen mutta edelleekin ne lämmityslenkit toimii sen termarin takaa.
Kaikkein tasaisin lämpö on ihan tutkitusti lattialämmöllä.
Ei toi laatta kokoajan lämpene, se on omaa tyhmyyttä jos ei kamppeet toimi tai järjestelmä on väärin tehty.
Patterilämmityksellä saa ihan saman ilmiön ja vielä epätasaisemman lämpötilan, puhumattakaan takasta.

Joo,varmaan se pikkuisen jäljessä kulkee jokainen lämmitysmuoto jos sehlaa lämpötila nyt vaikka -20 ja 0 välissä nopeasti, lämpeneehän rakennus kokonaisuudessaan. Normaalisti se laatta on 10-15cm joka rakennuksessa.
Ei se pelkkä oumanni tee toimivaa mistään lämmitysjärjestelmästä, se ohjaa runkoon lähtevän veden lämpöä ulkoilman mukaan, tuota käyrää saa myös muutettua sen mukaan millainen on rakennuksen eristys / lämmönhaaskaus ja sen mukaan lämmitystarve.
Sinä varsinainen mestari olet jos takalla tasaisemman lämmön saat.
Todellakaan ei tehtäisi lattialämmityksiä jos noin susia olisivat, ei myöskään kehuttaisi ja onhan tuosta ihan tukittukin että tasaisin lämpö saadaan tuolla aikaan

Linkki lättialämmön puelueettomiin tutkimuksiin?
Ei se automatiikka osaa ennustaa, vaan se tekee nykyhetkeä ja laattaan varastoitunutta lämpöä se ei poista, kun lämmöntarve vähenee. Sieltä se lämpö hiljalleen tulee sisälle vaikka tarvetta ei olisikaan ja aikaa menee laatan paksuudesta riippuen.
Lisälämpöä kaivattaessa ilmiö on toisinpäin ja tosi hidas puhuttaessa betonin lämmönvaihtelunopeudesta.
Pattereista lämpö loppuu aika pian kun termari sen sulkee ja taasen päinvastoin kuumenee nopeasti. Tasainen tai ei, mutta nopeampi reagoimaan. Mulla ei oo pattereita.

Takkaa mie poltan just tuon lattian hitauden takia. Vuolukivinen luovuttaa hitaasti ja tasaisesti, enkä mie tulevaa lauhaa keliä vasten sitä lämmittele (sääennusteita vähän seurailen). Mukavinta lämpöä pakkasilla on takkatulen loimu. Jos satun liikaa lämmittämään, niin lattia ei yösähköllä mene päälle turhia hiillostamaan.

Eikä vähennä lämmitettävän massan määrää paljoakaan se kuinka suuri osa laatan betonista on putkien päällä . Maanvaraisen laattalattian eristeiden alla olevan maan lämpötila on keskimäärin vain 2...3 astetta sisälämpötilan alapuolella, reunoilla voi olla huomattavasti enemmän. Tästä seuraa, että melkein koko laatan massa on luovuttamassa/sitomassa lämpöä, ei vain pintakerros.

Asia on juurikin näin kun Jyty asian ilmaisi, ainakin meillä se toimii juurin noin. Toki saa väittää vastaan jos kokee tarvetta,

Edelleen kun se säätö on kunnossa ei se laatta lämpene kuumaksi, max vedenlämpö kun on matala ja jos se huonetilan pyynti on sama.
Jos on väärin tehty lämmityspiiri tai harvassa / pitkiä lenkkejä on laatan lämpeäminen epätasaisempaa.
Sääennuste ei ole yhtä tarkkaa kuin reaaliaikainen ulkoilman seuraaminen, samoin sen säätökäyrän asettaminen omaan kämpäänn sopivaksi
Josko säätö ja termarit ei ole kunnossa ja lämmitää liian kuumaksi on eri asia kun toimiva systeemi, varsinkin jos lämmität takkaa ei se lattia lämene, huoneen vaadittu lämpö on silloin saavutettu, nämä toki taas silloin jos sinulla on kunnossa tuo systeemi.

Juupas eipäs, kuulemiin ja näkemiin.:)

Tämä menee ehkä aavistuksen ohi alkuperäisestä aiheesta, mutta kirjoitellaan kumminkin. Minulla on talossa myös vesikiertoinen lattialämmitys ja sitäkin lämmitän VILPillä. Veden lämpö määritetään ulkolämmön mukaan säätyvällä käyrällä ja lattiatermostaatit on pääasiassa kokoajan auki. VILPin vesi kiertää suoraan lattiassa ilman erillistä varaajaa, ja veden lämpö ei vielä koskaan ole noussut 30 asteeseen. Sisäanturi on myös olemassa, mutta en ole sitä ottanut käyttöön kun sisälämpö on riittävän tasainen ilman sitäkin.

Patterit on tietysti paljon nopeampi reagoimaan ja lämmittämään huoneilmaa verrattuna betonilattian isoon massaan. Ilmalämpöpumppukin lämittää ilman nopeammin ja sammuu tavoitelämmön jälkeen nopeasti. Mutta sitä en ymmärrä minkä vuoksi tasalämpöisessä talossa nopea reagointi olisi tarpeen. Vaikka lämpötila laskee ulkona nopeasti niin ei se hetkessä vaikuta sisälämpöön, ainakaan tälläisessä ~10 vuotta vanhassa talossa. Tallissa ulkolämmön vaikutus on vielä hitaampaa kun siinä lattiassa on 50 tonnia betonia ja yhden asteen muutos tarvitsee 10 kWh energiaa.

Miksi noihin kovanrahan asuntoihin tehdään lattialämmitys jos se on toimimaton?
Ei se lattia kuuma ole, ei kuulukkaan olla, lämpötilan vaihtuessa äkkiä suuntaan tai toiseen on lämpeämisessä viive helpollakin, kuutiot sekä se eristys sekä lämpötila sisällä vaikuttaa, tilanne on sama millä lämmittää.
Patterit jos ei olisi halvempi ratkaisu olisi jäänyt pois uudisrakentamisesta jo 20v sitten.
Jos on liian pienet patterit kämpässä niin ei toimi, sama kuin sudeksi tehty lattialämmitys ja jos siihen vielä liitetään toi ohjauksen ongelma.
Jytyllä on ollut toimimaton systeemi toteutettuna mutta herra itse on tarkempi kuin automatiikka kun vuolukivitakalla saa tarkemman lämmön,oikeasti?

Jep, patteri regoi nopeammin, ainakin tuntuu siltä kun se helottaa kuumana, sama määrä sitä energiaa kuitenkin tarvitaan, lattialämmitys antaan sen huomaamattomammin.
Sinulla toimii järjestelmä ja on oikein tehty, toimii tuo vanhemmissakin taloissa ja ssädöllä sekä käyrien muutoksilla saadaan sopimaan kaikkiin rakennuksiin.
Lattilämmityshän ei kokoajan lämmitä ja jokaista lenkkiä, jos lämpenee ulkona äkkiä ei ajeta lämmintä enää verkkoon niin ei se vaihtelu lämpötilassa muutu. Asia on toki eri jos ajetaan kuumaa vettä laattaan ja lämmitetään se oikeasti kuumaksi mutta se ei ole tarkoitus eikä toimiva järjestelmä.
Osa nykyajan lattiamateriaaleista sallii max 30 asteisen veden lattialämmitykseen.

Mielenkiintoinen keskustelu, jossa ei varmaan ole ilmiselvää voittajaa. Se kuuluisa juttu äidistä ja tyttärestä nääs :)

Itse liputan lattialämmitystä yösähköllä. Sellainen on ollut tuvassa viimeiset 20 vuotta ja kyllä se vaan toimii. Eli lattian lämmöt aika pienellä teholla, ilpillä ja varaavalla takalla loput lämmöt. Enempi toi takka on ongelma, sillä saa tuvan tosi kuumaksi jos liikaa polttaa puita.

Ei ole kyse äidin tai tyttären suhteen. Noita pirttejä on missä ei ole muuta kuin vesikierto lattialämmitys ja toimii kuin junan vessa. Myös noita kun on patterit seinillä ja osassa taloa lattialämmitys ja toimii kuin junan vessa. On uusia sekä vanhoja taloja. Se että jos jollain on tehty huonosti toimiva systeemi on sitten ihan eri asia kuten nyt parin kaverin kohdalla vaikuttaa olevan. On myös noita tullut vastaan. Joskus noita ekoja lattilämmityksiä tehtiin lkv piiristä ja silloin se lattia oli kuuma kun alkoi lämmityksen tarve koska meni 55-65ast vesi

Oon ollu junassa, jossa oli vessa tukossa, kun ei tullu vettä pyttyyn.

Mulla on hallissa lattialämmitys sähköllä ja siellä on tasainen +13, paitsi kesällä lämpeää luonnollisesti ulkoilman kanssa.

Toisessa 120m2 tallissa kiertää talvella 16 asteinen menovesi lattiassa ja se on pelkästään varastokäytössä. Toisessa 150m2 tallissa on puhallin patteri ja termostaatti 16 läpi talven. En nyt oo huomannut hirveesti eroja lämmössa,puhallin patteri ei käytännössä edes pyöri kun tallin valot lämmittää kun työskentelee. Ehkä turhinta on sitä lämpöä säädellä edestakaisin jos yleensä omistaa lämpimän tallin. Sitten jos harvoin tekee ja jotain jäisiä koneita satunnaisesti korjais vois semmoinen airrex olla hyvä.