Tämä on Volvo V70 D2, 2014, 210tkm.
Eli kai tuon webaston ohjauslogiikka on Fordin keksintöä. Elää omaa elämäänsä ja autosta ei edes pääse seuraamaan moottorin lämpöjä.
Viime talvena ja syksyllä poltin kävi 20min joka arkiaamu ja -ip plus 2x 20km ajot sen päälle.
Nyt vikakoodi puhaltimesta, vaikka tuntuisi puhaltavan, ainakin savuaa.
Se, mikä webastossa eniten tympii on varaosien hinnoittelu autonvalmistajien jälkimarkkinan maksimoimiseksi.
Puhallinpaketti 330e, jossa on pakko ostaa ohjainyksikkö mukana ja Volvo vetää vielä päälle 70e softan latauksesta uuteen ohjainyksikköön.
Poltinyksikkö 325e ja vaihdossa saa helposti letkuliittimiä ja pako/imuputkia vaihtokuntoon. 70e tai enemmän joka pikku kilke.
Toivottavasti webaston valmistus loppuu ja tilalle tulee halpoja ja toimivia lämpöpumppuja.

^Taitaa noissa Volvoissa olla samaan tapaan kytketty kuin saman aikakauden PSA väkkäröissä, eli alavesiletkussa lämpökytkin mikä kertoo Webastolle että olis toive lämmitykselle. Ja tosiaan lähtee aina tulille kun kylmässä auton käynnistää, pätkäajossa tukkii puhaltimen, savuttaa ja lopulta lopettaa toiminnan...

Vallan monesta on katkaistu tuon lämpökytkimen piuha, joihinkin laitettu käyttökatkaisija sen tilalle...

Omissa ei onneksi ole noita uusia "tietokoneaikakauden" lämmittimiä, vaan on tullut pysyttyä vanhemmissa krematorioissa. Bensan kanssa vähän vähemmän vaihtoehtoja, paitsi kun mennään tarpeeksi vanhoihin. Rättärin lämmitystä on monet talvet auttaneet Eberin BN-4, muutama Webasto BBW46 on tullut elvytettyä ja laitettua käyttöön, nyt uusin kokeilu on B5W Eberi -jostain Mersusta poispurettu ilmeisesti toimimattomana, ei montaa hetkeä mennyt kun sen sai tekemään bensasta lämpöä, kertaalleen liiankin kanssa kun koekäytössä oli liikaa kuristava pieni kenno ja sitä kautta aivan liian pieni lämmitettävän nesteen määrä...

Eiköhän tuo B5W asetu jossain vaiheessa P38 Rangeen, kun keksii minkälaisen telineen sille kehittelee..?

Sähkökäyttö olis kyllä toisinaan ihan hyvä ratkaisu tässä omiin nurkkapyörityksiinkin, olisi taas Matkahuollossa sen verran pakettia ettei kävellen taida kulkea, ja matkaa sinne on joku sata metriä niin ihan välttämättä ei bensa-veekasia viitsi tuolle siirtymälle käynnistää. Seriekseen kysely menossa Tragicomissa, saako semmoiseen lisätä sähkökäytön bensapöristimen kaveriksi, ei vastausta ole vielä kuulunut. Tuskin kuuluukaan, ilmeisesti aivan liian vaikea kysymys vastattavaksi..?

Nyt on aurinkotouhut siinä vaiheessa, että valoa jo paikoitellen aika hyvin ja yritän saada kaikki paneelit kunnolla lumesta esiin. Niillä kallistetuilla paneeleilla, jotka saanut kohtuupuhtaaksi, koko sarja ei ole vielä saanut tasaista keltaista valoa.

Kaveri tilasi nettikaupasta ilmeisesti Saksasta pari Tigo optimoijaa ja jos ne tulee kohtuullisen ajan kuluessa, saan selville kannattaako koko sarja varustaa sellaisilla. Esim. 24 paneelia pötkönä on senverta pitkä, että helposti osuu varjoja.

Katolla on näkynyt ihan hyvin jo keltaista valoa, mutta kattopaneelit olisi tällä lumitilanteella turhat.

Netotus etenemässä vissiin itsellä tänä vuonna:
https://yle.fi/uutiset/3-11767604

Aina "uutiset" herättää epäilystä asiantuntemuksella, niin kuin nyt!
 

Harvoin kuitenkaan tähän suuntaan:

"""""""""""Tuntinetotus kasvattaa aurinkosähkön säästöjä enimmillään 25 prosentilla – kartta kertoo milloin ja missä"""""""""""

Siis tuo "enimmillään 25%" vois olla jopa "arviolta jopa 25%", jos puhutaan sähkön kulutuksen hinnasta normaalille pientuottajalle siis ilman kuukausimaksuja, niin "tyypillisesti"
-> siis paljonko aurinkosähkön pientuottaja säästää euroja Ilman Tuntinetotusta/Tuntinetotuksella.

Siis tuntinetotus (olenhan käsittänyt oikein?) tarkoittaa sitä, että Osto ja myynti lasketaan tunnin ajalta, ja jos esim. vaihe L1 on syöttänyt 2 kwh verkkoon, ja vaiheet L2 ja L3 on ottanut verkosta molemmat 1 kwh, niin tuntinetotuksella sähkön osto on 0 kwh
(alla ilman tuntinetotusta?)

Muutama vuosi sitten oli käytössä reaaliaikainen mittaus: (ainakin Oulun energia, mistä asiaa kysyin)
Siis Käytännössä: jokaisella kolmella vaiheella reaaliaikanen mittaus:

-karrikoitu esimerkki: Aurinkopaneelit tuottaa 3 kw kolmivaihesähköä, siis 1 kw jokaiselle vaiheelle.
ja Keittiössä 3 kw kahvinkeitin, mikä on liitetty "normaaliin valovirta pistorasiaan", ja esimerkissä muuta kulutusta ei ole.
Sain tuon 1 kw tehon aurinkopaneeleista, ja ostin 2 kw sähköä esim. 10c/kwh; JA samalla myit 2 kw sähköä 2 c/kwh.

Ja totuus vielä kauheampi? Pientuottajalla esim. aurinkopaneelit tuottaa 0,5 kw tehon, ja em. 3 kw kahvinkeitin päällä 10 minuuttia, niin jos paneelit tuottaa 3 vaihe tehoa 167w/vaihe, niin 2,833 kw ostoa....

Tuntinetotuksella tuo o,5 kw paneelien tuotto syöttää verkkoon tunnissa saman verran kuin tuo 3 kw otti 10 minuutissa, siis sähkönkulutus on nolla.

! Huomattavasti yksinkertaistettu..... (Harvoin taloudessa on sähköä kuluttamassa vain yksi kahvinkeitin, varsinkaan 3 kw, mutta pääsin pyörittelemään ns. pyöreitä lukuja)

Tuo tuntinetotusyhtälö lyö kyllä vielä reippaasti aurinkosähköntuottajaa.
Kesällä kun aurinkosähköä saa tuotettua niin kulutus on pientä, eli verkkoon menee halvalla sähköä.
Talvella pimeässä ja kylmässä kun on kulutusta, niin ei ole aurinkoa ja sähköä ostetaan verkosta kalliilla.
Energiavirasto "valvoo" sähkönsiirtoyhtiöitä, joiden lobbaus toimii hienosti poliitikkojenkin suuntaan.

Tanskalaiset ovat osanneet pitää aurinkosähköntuottajankin puolta.
Siellä oli ainakin pari vuotta sitten, kun paikallisten kanssa aiheesta keskustelin, käytössä
vuosinetotus, eli vuoden lopussa maksetaan siitä, mitä on enemmän ostettu kuin myyty.

Netotus on yksi tervetullut parannus. Sekin on tässä parantumassa, että siinä missä ennen oli vaikka 250 wattista paneelia, rupeaa olemaan 400 wattista. Jos vauhtoehtona on itse asentaminen, kaupallinen firma olis laittanut ehkä 20 paneelia ja itse voi laittaa vaikka 40 tai lisää kaupalliseen asennukseen täydentävän sarjan.

Pörssisähkö varteenotettavampi vaihtoehto jos aurinkosähkö syö kallista aikaa.

Näimpä netissä yhdistelmäpaneelejakin, joissa sähkö ja vesikierto.

Tuuminut onko varteenotettava mitoitustapa pyrkiä siihen, että verkkoinvertterissä näkyisi yhtä paljon kilowattituntia mitä kiinteistö on ostanut ennen aurinkosysteemiä. Silloin on varaa ammentaa sähköä uusiin käyttötarkoituksiin.

Ps: puhelimella meinaa kirjoittaa jostain syystä kiliwattituntia...

Ennen oli kaikki paremmin; myös tämä netotus. Jos mittariin syötti tehoa enemmän kuin siitä otti, mittari pyöri väärään suuntaan ja kWh-lukema pieneni.

Jos siihen syötti tehoa jonkin verran, tahti hidastui sen verran, mitä tehoa syötti.

Nyt kun on väännetty kohta 15 vuotta ja syöty kampaviineriä, niin jopa uusi, kallis ja älykäs mittari on saatu tekemään sama.

Kuulostaa uskomattomalta.....
 

Jo noissa Wanhoissa "alumiinikiekko" mittareissa oli (ainakin osassa-) takaisinpäin pyörimisen esto.

Jostain luin, että tuo tunti netotus olisi siirtymässä vielä tiuhempaan 15 minuutin sykleihin.

Parempi olisi pidempi aika väli, vuosi olisi hyvä, mutta senhän tietää, ettei Suomessa sellaista voi.
Olisi edes päivä tai kuukausi, netotuksen laskenta väli, niin saisi paremmin tasattua ostot ja myynnit.


Itsellä ei vielä paneeleja, mutta vuosi sitten kävi 3 eri kauppiasta kertomassa ja tarjoamassa. Huomasi hyvin että jokaisella oli vähän erilainen myynti taktiikka ja erilaiset selvitys tavat järjestelmän koon laskemiseen ja kannattavuutteen, takaisin maksu aikaan, jne. Ja hinnoissa isoja eroja.

Pari myyjä lähti siitä ajatuksesta, että järjestelmä mitoitetaan "pieneksi", kaikki tuotto jää omaan käyttöön, jolloin mitään ei myydä yhtiölle ja tuotto on suoraa säästöä...
Mehän emme olleet edes ajatelleet paneeleja, mutta kun kaveri halusi tulla käymään tekeen tarjous, niin mikäs siinnä.
"Diipa, daapa, koijari huijari".
Hänen tarjous oli 10 panelia, 300 w/kpl, 16 000 e.

Sitten pyysimme meidän verkkoyhtiön oma edustaja.
Tarjous olis 20 paneelia, 275 w/kpl, 14 000 e.

Sain suosituksen ottaa erääseen kolmanteen myyjään yhteyttä.
Hän kertoi paljon laajemmin aurinkopaneeli järjestelmiin liittyen ja hyvää knoppi tietoa. Ajatus oli hänellä, että mahdollisimman iso, myydään ylimenevä verkkoon.
36 paneelia, 275 w/kpl, 17 000 e.



Vuosi kulutus on n. 17 000 kWh.
Aumakatto rakenne. Kaakkoon päin saisi 12 paneelia aamupäivä aurinkoon ja lounaaseen päin 24 panelia iltapäivälle, jos ottaisi koko katto hyödyn. Eli tuo 36 kpl.
Itse kun asentelisi, ja joku puoli tuttu sähkömies kytkisi. Ja vieläpä myisi paneelit ja invertterin tukku hintaan, niin saisi järjestelmän hankinta hinnan melko alas.
Missä se järkevyys menee paneelien määrässä?
Myös iso invertteri, hyötysuhde hivenen huonompi kuin pienempien, ja käyttöikä kun tulee täyteen, niin iso invertteri on kalliimpi uusia.
Paneelithan on nykyään melko halpoja, joka hetki hinnat tulee alaspäin.

Pienillä paneelimäärillä lähdin liikkeelle vesivaraajatouhussa, josta aiemmin kirjoitin. Sähkön monipuolisemman hyödyntämisen takia piti ottaa verkkoinvertteri ja koska siinä tarvi luvan verkkoyhtiöltä, tarvitsi urakoitsijan laittamaan sen. Tuli Fronius Symo 15.0-3-M.

Paneelien fyysinen asentaminen on yllättävän vaikeaa varsinkaan jos ei ole varannut budjettia hienoihin kiinnitystarvikkeisiin. Vieläkin mietityttää jos menee katolle asentamaan, kuinka raju tuenta on tarpeen lumikuorman takia. Tuuminut jos tyytyisi asentamaan vaan harjalle ja silloin pystyisi tekemään tehokkaan kallistuksen. Toinen mieluisa paikka on tasakatto.

Yksi varteenotettava mitoitusvaihtoehto on mitoittaa aamu- ja iltapäivä oman kulutuksen pienentämiseen ja parhaimpaan tuottoaikaan myymismitoitus. Esim. tänään sähkön hintapiikit on klo 9 ja 19 aikaan.

Puhelimella kannattaa kuvata tarpeeksi kuvia, joissa näkyy varjot. Kuviin voi vaikka piirtää ensin paneelistot.

Esim. 12 paneelilla voi tähdä harjoittelusysteemin vaikka vesivaraajaan. Katolle ei ole kiva mennä harjoittelemaan. Isossa systeemissä haasteena löytää tarpeeksi paljon tasaisesti valaistua tilaa, jossa ei ongelmia ottaa paneelikäyttöön.

Jos tilanne olisi kuin monen maatilan talouskeskuksessa, valoisaa tilaa esim. pellon reunassa on hyvin, ostaisin ehkä joku 80 paneelia ja tekisin niistä 4 kpl 20 paneelin sarjoja. Vaikka ne olisi 150 euron hintaisia paneeleita, tähän menisi vasta 12 000 euroa.

Jos haluaa harjoitella 8 kpl 100 euron paneeleita pääsee tekemään vesivaraajakytkennän. Ehkä 1000 euroa menee kokemuksen hankkimiseen. Kokemusta saa myös mökkisysteemillä. Victronin säätimistä näki kännykällä miten oli milloinkin watteja.

Näyttäisin vihreää valoa hankkeelle jos tarpeeksi valoisaa tilaa on käytössä tai valoa helppo järjestää lisää. Kauhean kuumasti porottavassa pihassa ei kiva olla, mutta jos sopiva paikka on olemassa, siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

Minä laittaisin harjalle, jos olisin nyt asentamassa. Kolme syytä:

1) Lappeella oleva paneeli voi toimia lumiesteenä, mikä heikentää tehoja (lunta on paneelin päällä enemmän ja pidempään). Lisäksi paneelin ja katon väliin voi sulaa ja jäätyä uudestaan lunta/vettä/jäätä, joka tunkkaa paneelia irti.

2) Mitä korkeammalla, sen parempi. Naapurit, puut, mäet ja muut tekevät yllättävän pitkiä varjoja syksystä alkukevääseen. Korkealla oleva paneeli saa tuollaisissa olosuhteissa huomattavasti enemmän valoa.

3) Säätö on vapaata. Paneelit kannattaa kääntää pystyyn talveksi, niin ottavat jonkin verran virtaa matalalta paistavasta auringosta, ja toisaalta eivät huurru tai peity lumeen niin helposti.

Haittapuolena sitten suurempi tuulikuorma. Sitä vastaan voi kyllä suojautua kun tekee riittävän jykevät kiinnitykset.

Tässä vois olla jonkinlaisen yhteisen mietinnän paikka miten käytännössä toimitaan harjalle asentaessa, mitä nippeleitä pitää olla ettei katto ruostu tai vuoda.

Itse tein aaltopeltikatolle painekyllästetystä puusta ja sinkityistä reikäleveistä viritelmän, johon saa aamuaurinkoon kaksi paneelia. Oli ikävää hommaa.

Harjoitusmielessä voisi kokeilla neljä paneelia etelään harjalle. Lamppu ei kunnolla syty mitä tarvikkeita todella tarvii.

Nyt pakkasilla on paneelin kuormitettava jännitetaso jonkin verran korkeampi kuin kesällä. Jos vaan paistetta riittää, paneelit on tarpeksi pystyssä, eikä ole lunta paneelien päällä, niin alkaa tuottaa sähköä jo ihan kohtuullisesti.

Näin on, että tällä kelillä tyrkkää jännitettä.

Paneelien kallistuksesta kokemuksena, että jos lumet haluaa pois, on kallistusta oltava ja paneeleiden alla lumelle tilaa. Vähän kallistetuilla paneeleilla oli hyvä puoli toiminta pilvisellä, mutta valoisalla ilmalla. Räystään alla taas lähes pystyssä lumi pysyy pois, mutta räystäs tuppaa varjostamaan.

Lumen poistoon ei ole oikein kätevää konstia vielä keksinyt. Kokeilisin paineilmapuhallusta jos siinä ei olisi meluongelmaa:
https://youtu.be/ih9cjeCALy4

Painepesussa taas on liian kova lämpövaihtelu haasteena.

Ehkä putsausongelman takia siirryttävä suurempaan kallistukseen.

Itsellä lapeasennus ja paneelit paksun hangen alla... Nyt lopputalvesta, kun sähköä oikeasti tarvitsisi, tulisi lisätehoja alhaisen lämpötilan lisäksi siitäkin, kun valo heijastuu hangesta.
Vuosituotto on toki lapeasennuksella parempi, mutta kesällä sitä virtaa tulee muutenkin liian kanssa. Enemmän kaipailisi ilta-aamu-tehoja, pidemmälle syksyyn ja aikaisemmin keväällä.
No, kuukauden päästä arskalla on sen verran tehoja, että lumi sulaa heti jos paistaa.

Kävin viikonloppuna harjaamassa kesämökin paneelit (rannassa 2x280 W). Edelliset lumet oli liukuneet järveen suojasään aikana, mutta uutta pakkaslunta oli taas 10 cm päällä. Paneelit on noin 45 asteen kulmassa.

Victron Energyn MPPT-säätimen tilastotiedoista näkyy, miten harjaaminen vaikutti. Aurinkoa oli ollut aiemminkin, mutta teho on jäänyt kovin vaatimattomaksi. Kuvan taulukossa lumityöt on tehty punaisen viivan kohdalla. Säädin tilastoi tiedot kuukauden ajalta, mutta otin kuvaan mukaan nyt vain pari viikkoa.

Normaalisti tuolla olevan akuston ylläpito tarvitsee vuorokaudessa noin 10 Wh energiaa. Talvisin on aina paljon ihan nollapäiviä, kun on lumi päällä ja aurinko pilvessä. 10 cm pakkaslumen läpi aurinko sai sentään 3 W sähkötehon aikaan. Akusto pysyy tällä kuitenkin kunnossa.

Kuormaa tuolla ei ole kuin säädin ja akuston ylläpito. Eilen 16.2. kävin taas paikalla ja laitoin kokeeksi päälle kaikki valot ja muut kuormat, mitä siellä oli. Kuorman lisääntyessä paneelin kuormitusteho kasvoi aina sitä mukaa, kun valoja ym. sytytin. En löytänyt enempää kuormia, mitä laittaa päälle.

Rinnan kytkettyjen paneelien kuormitettu jännitetaso on kesällä 32-33 voltin välillä. Nyt pakkasilla näkyy jännite olleen liki 40 volttia. 13.2. esiintynyt korkea 16 V akuston jännite johtuu säätimen ajoittain tekemästä "equalization charge"-vaiheesta, jossa jännite nostetaan vähäksi aikaa korkeammalle. Se on säädetty tapahtumaan muistaakseni kahden viikon välein. Nyt pakkasilla latausjännite on korkeampi kuin kesällä.

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=235316

Edit: ei 180 vaan 280 W paneeleita ne on, siis 560 W yhteensä :o

Vihdoin sain Liettuasta Tigo optimoijia - kävi paljon helpommin kuin Suomesta - joskin aluksi vain kaksi ja senverta olen testaillut, että jotain ne tekee. Ainakin verkkoinvertterin sarja toimii edelleen yhden Tigon lisäyksen jälkeen ja Victron MPPT:n edellä näkyy kännykällä, että Tigo tekee touhujaan, joskaan kasi MPPT:tä peräkkäin ei ole hyvä idea. Verkkoinvertteristä saa halutessa tehopisteen etsinnän poiskin jos koko sarja tulee laitettua tico-ticoksi.

Tällä systeemillä pystyisi tekemään sarjan, jossa huomioitua iltaa tai aamua myös.

Jottei kulut kasva liikaa, yritän pärjätä toisessa invertterin MPPT:essä ilman paneelikohtaisia optimoijia.

Rupeekos teikäläisellä jo pelittämään? Itse sain aktivoitua myös aikaisemman ajankohdan paneelisijainnin, joka oli lumen alle hatautunut.

Olen tutkinut tänään tasavirran ottamista sarjasta jostain kohtaa, voiko osan virrasta ohjata suoraan vastuksille vaikka optimoijia käyttäen. Tosiaan pörssisähkö kalleinta aamulla ja illalla. Saas nähdä saako tänä vuonna laajennettua hyvän tehon aikaa.

Juurikin ihan näillä näppäimillä siirrytään milliwateista kilowatteihin. Oli jo aikakin, stana...

Nyt on jo tasaisessa keltaisessa valossa ihan hyviä ampeereita. Tigo optimoijien hyödyllisyydestä tarvii lisätutkimuksia.

Siitä on positiivista kokemusta, että kaksi eri sarjaa aamuisempi meni viimevuonna huonolle teholle joskus n. klo 17. Ehkä 9 ja 18 väliin voisi yrittää hyvää tehoa koska pörssisähkössä aamu ja iltapiikit. Jos ei pörssisähköä, ehkä pelkkä parhaan tuotannon suuntaus riittää.

"Jos puolet Saharan autiomaan pinta-alasta peitettäisiin aurinkokennoilla, ilmasto lämpenisi maailmanlaajuisesti noin 0,4 astetta. Lisäksi Amazonin sademetsä kuivuisi selvästi nykyisestä. Lämpeneminen olisi suurinta Saharan itsensä alueella (2,5 °C), mutta seuraavaksi suurinta pohjoisilla napa-alueilla."

https://www.tekniikkatalous.fi/uutis...nt=ohjausboksi

Suomessa tilanne on se, että jokaiselta neliömetriltä karkaa keskimäärin luokkaa 100W enemmän tehoa avaruuteen, kuin mitä auringosta tulee. Siis megawatti hehtaarilta jatkuvaa tehoa häviää. Toisin sanoen kelit ovat suurelta osin tuontienergian varassa, mitä aina välillä etelä-lounaissuunnasta ilmavirtausten mukana tulee.

Silloin ei olekaan enää ihan selvää, kannattaako maan olla musta vai valkoinen. Jos maan tai veden päällä on lumihanki, lämpöä ei pääsekään pakenemaan niin paljon avaruuteen, mistä kertoo myös pienempi roudansyvyys maalla ja ohuempi jääpeite järvessä.

Ilmasto siis viilenisi eniten silloin, jos täällä vesistöt olisivat sulia tai pelkän jään peittämiä, ja maa lumeton.

Saharassa taas tasapaino on toisinpäin, eli sinne tulee auringosta enemmän lämpöä kuin mitä maasta karkaa.

Tuntuisi järkevältä laittaa samaan verkkoon maantieteellisesti riittävän laajalle näitä erilaisia epätasaisia tuontantomuotoja niin, että ne täydentää toisiaan.

Fingridistä katsoen Suomessa aurinkotouhut on vielä pientä puuhastelua. Tuulivoimassa näyttäisi olevan yllättävänkin hyvin tuotantoa.

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkina...estelman-tila/

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkina.../aurinkovoima/

Muuten homma rokkaa jo itsellä maaliskuun loppupuolella kohtuudella 32 paneelia kytkettynä, mutta hyvän tuoton aika saisi olla laajempi. Ihan optimaalisesti valo ei vielä ole osunut kaikkiin paneeleihin kerralla,, eikä suuntaus optimaalinen, mutta yli 5 kilowatin on jo teho hetkellisesti käynyt.

Puolipilvisellä pelaa hyvin - pilvet tekevät paneelisarjoihin tulevasta valosta tasaisemman ja syö silloin pörssisähkön kallista osuutta.

Tällä hetkellä käsitykseni on sellainen, että jos on valittu pörssisähkö, invertteriin kannattaa laittaa 2 sarjaa, joissa on otettu huomioon ajankohtia n. klo 9 aamulla ja ehkä jopa 19 illalla, mutta vain siinä tapauksessa, että näihin aikoihin suoraa valoa tulee johonkin kohtaan riittävällä tavalla.

Nykyisin on saatavilla paneeleita, joissa suurempi jännite, joten 2 kpl tuhannen voltin sarjoja tulee helposti täyteen.

Jos vaihenetotus jatkossa muutta tilannetta edullisemmaksi, voi olla niin, että 40 paneelilla olisi jo aika hyvä järjestelmä. Mikäli sähköauton lataus tai iso varaaja olisi mukana, ehkä 60 paneelia. Toki on hyvä muistaa, että vielä jokin aika sitten paneelit oli 250 watin luokkaa, kun ne voi lähiaikoina olla fyysisesti suurempia ja 500 wattisia.

Maatilalla 63 ampeerin liittymällä kehittelyyn olisi selvästi paremmat edellytykset kuin itsellä nyt. Maatilalla voisi hyödyntää energiainvestointitukea.

Aikalailla nupit kaakossa puhaltaa järjestelmä; kirkas auringonpaiste ja valkoinen hanki. Pakkanen vielä lisää tehoa kun hyötysuhde paranee lämpötilan alentuessa.

Eli nyt ei ole enää kuin neljä ongelmaa: marras-, joulu-, tammi- ja helmikuu. Samat ongelmat taitavat kummitella monessa muussakin asiassa.

Mulla Vattenfalilla tais olla niin, että ylituotannosta, jota väkisinkin syntyy huomattavasti ilman vaihenetotusta hyvitetään käsittääkseni tällä hetkellä kuukauden spot keskihintaan perustuen, mutta laskutus menee tuntikohtaiseen spot hintaan perustuen. Ylituotannosta tuleva hyvitys vähennetään seuraavista laskuista jos ei ole ollut ostoa. Ostoa pitää vuodessa olla enempi kuin myyntiä.

Olisiko siis näin jos sähköä tuottaa tarpeeksi tarmokkaasti, ei Vattenfalilta tulisi vuodessa kuin nimellinen lasku.

Itse saattaisin kovimpina talvikuukausina toimia kuin talkkari puulämmittäen kotona puukattilalla, mutta nestekiertoja ei täällä ole, eikä lämpöä tarvi pelkästään yhdessä paikassa.

Tänän vuonna vaikutti, että tammi- ja helmikuussa maalämpölämmittäjät veti pitkän korren, mutta esim. tänään auringon porottaessa kuivalla kelillä minun kaksi ilmalämpöpumppua hyrisee hyvin mallikelpoisesti.

Hys hys ja nyt turpa kiinni! Paljastuu viellä totuus...

Tsekkasin tuon kun tuli telkkarista. Näin on kun asioita tehdään isossa mittakaavassa, on isoja epäkohtia.

Toisesta näkökulmasta uutisten mukaan on porukkaa, joka ei halua luopua öljylämmityksestä:
https://yle.fi/uutiset/3-11839890

Kuinka hyvä pitäisi korvaavan järjestelmän olla, että se innostaisi... Onnistunut energiainvestointi tuottaa paremmin säästöä, mitä tavanomainen sijoittaminen osinkoa maksaviin firmoihin tuottaa osinkoa.

Monet ihmisten tekemät asiat ovat sellaisia jos tarpeeksi moni tekee niin, on ongelmia. Jos asuttaisiin muutoin autiolla saarella tullen siellä toimeen, voisi ajatella niin, että näin voi jatkua pitkäänkin. Konevoiman, fossiilisten polttoaineiden ja sähkön valjastamisen jälkeen asiat ovat muuttuneet niin nopeasti, ettei sellaista ole tullut, johon tuntuisi hyvältä idealta pysähtyä.

Nyt on tulossa yhä sähköisempi aikakausi ja uudet epäkohdat. Kun sata vuotta menee, on taas uudet ihmiset ratkomassa uusia ongelmia. Mikään vanhoista keinoista tällä väestötiheydellä ja kuluttamisella ei tunnu varteenotettavalta laajasti käytettynä.

Wikipedian mukaan:
- Savutupa oli tavallinen asumismuoto Suomen syrjäseuduilla vielä 1900-luvun alussa, ja harvinaisina savutupia tavattiin eteläisen Suomen harvaan asutuilla alueilla 1930-luvulla sekä Ilomantsin ja Pielisjärven kuntien syrjäseuduilla vielä 1950-luvun alussa.

Mitähän savupirttien asukkaat olisi tuuminut nykymenosta?

Ei turpaa kiinni... Se on vähän sama tilanne kuin Suomessa oli edeltävän sukupolven ollessa nuoria työkäytössä hevosia ja niissä oli omat ongelmat. Tosin väestötiheys oli pienempi. Rupesi yleistymään autot ja traktorit uusine ongelmineen.

Jos halutaan saavuttaa jotain suurta muutoksia, panokset on kovat. Missään muutoksessa ei ole pelkästään positiivisia asioita.

Fingridistä tullut viimeajat seurattua kuinka tuulivoiman osuus on yllättävän hyvä:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkina...estelman-tila/

1800-luvulla oli käytössä höyrykoneita. Konevoiman aikakautta on ihmiskunnan historiassa ollut niin vähän aikaa, että paljon muutoksia, epäkohtia ja ratkaisuja luvassa jatkossakin.

Tietotekniikan ja tietoverkkojen aikakausi ollut vielä lyhyempi ja muutokset rajuja. Epäkohtiakin on paljon ja ei ole hyötyä lakaista niitä maton alle.

Oli miten oli niin kaikkea myydään kuluttajille mielikuvilla, todellisuudessa kaikki kulutus vain lisää päästöjä. Sähkö- ja digitekniikkaa varten tarvitaan isoja ja saastuttavia louhoksia, lyhytikäinen elektroniikkaromu saastuttaa kohta lisää. Maapallukka pilaantuu väkisin, tyylillä tai toisella. Mieluummin palattais vaikka takaisin höyrykoneaikaan, elinympäristö olisi terveempi.

Teknisen tai ympäristöongelman lisäksi yleinen ongelma on ettei pyrkimyksenä ole reilu meininki laisinkaan. Näin vaikutti olevan kongolaisten lastenkin kohtelussa.

Yksi vaihtoehtoisista elämäntavoista mitä mieleen tulee on mahdollisimman omavarainen saaristolaiselämä, joskin se olisi ratkaisu hyvin harvoille. Konevoiman alkuaikoina koneita oli vain rikkailla. Ensimmäisen aurinkopaneelin löysin elektroniikkaromun seasta ja laitoin mielenkiinnosta huolto-autotyylin korin katolle.

Kaupunkilaistunut elämäntapa on epäyhteensopivaa sen kanssa, että voitaisiin kohtuudella siirtyä vanhojen käytäntöjen suuntaan. Mielestäni kiinnostava yhdistelmä on jos voidaan asua väljemmin ja ottaa avuksi soveltuvin osin uusinta teknologiaa. Toki meidän näkökulma on sillä tavoin suppea, ettemme ole juuri tekemisissä sen kanssa miten menee kongolaisella tai kiinalaisella. Kiinalaista työläistä haastateltiin ja sanoi jotain sellaista, ettei ylpeile työllään, vaan miettii lähinnä omaa pärjäämistä.

Tämä meidän Suomi olisi aika hankala maa asua jos ei oltaisi kehitetty asumista, tekniikkaa ja yhteiskuntaa. Verrattuna savupirttiaikakauteen, nyt on tavallisella kansalaisella paljon enemmän valinnanvaraa miten asioita ratkaisee.

Tsernobylissä ei uuden tekniikan kanssa mennyt hommat ihan putkeen ja se on saanut olla aika rauhassa ihmisiltä. Näin saattaa käydä, että terveelliset elinympäristöt maapallolla vähenee ja joudutaan tekemään kalliita ratkaisuja jos halutaan pärjätä. Ehkä väestönkasvu loppuu siihen.
https://youtu.be/WCIOnNy-7o0

Tuulisähkö on kalleinta sähköä veronmaksajille
 

Siis tuulivoimalle on Valtiovalta antanut lupauksen, että myytyä sähkö ei tarvitse myydä markkinahintaan, vaan veronmaksajat maksaa syöttötariffin mukaan suurimman? osan.

en jaksa hakea täsmätietoa, mutta tuossa ylen jutussa lienee tiivistettynä:

https://yle.fi/uutiset/3-11443382

--------Kovan tuulen myötä sähköä saadaan paljon, jolloin tuulivoima itsessään alentaa sähkön hintaa. Kun sähkön hinta on alle 30 euroa, syöttötariffeja maksetaan maksimimäärä eli 53,50 euroa megawattitunnilta.-------

Tänään https://sahko.tk/ mukaan pörssisähkö on tänään ollut vajaa 3 c/kwh, siis alle 30 euroa/Mwh, niin veronmaksajat maksaa
Syöttötarifina suorana tukena maksimin, jopa reilu 2x myydyn sähkön hinnan: 1/3 sähkönmyynnista, ja 2/3 osaa veronmaksajilta!

Siis minusta tuo "-tekniikkamies-" kommentti;

"""Fingridistä tullut viimeajat seurattua kuinka tuulivoiman osuus on yllättävän hyvä:"""

Olipa kallis päivä veronmaksajille, verot vois käyttää paremminkin....

Ja Yleistäen Ulkomuistista:

20.3 tuulivoima tuotti noin 2 000 mwh, ja jos syöttötariffi OLISI tuo ylen uutisen mukainen n. 53 e/mwh, niin """eihän se tee kuin reilu? 100 000 euroa""" k.o 20.3 päivänä

Ja kun tuo n. 100 000 euroa jaetaan jokaiselle suomalaiselle, niin se on pari senttiä?

Toisin päin soveltaen: Paljonko tuolla saisi esim. kotiapu -tunteja vanhuksien kotiasumiseen tms.

Menikö jossain pilkku väärään väliin?

Tuon jutun mukaanhan syöttötariffimenot ovat 2020 n 335 miljoonaa euroa, eli luokkaa miljoonan päivässä. Se on vuodessa n 62 euroa/hlö ja jos ainoastaan maksajat huomiodaan, niin noin 200 euroa/hlö.

Muuten olen sitä mieltä, että sattumanvaraisena aikana tuotettu sähkö on lämpöenergian arvoista - ei sähkön hintaista.

Ainakin tämän päivän Fingrid kaavio kertoo, että tuulivoimaa tulisi kovalla teholla ja jos tähän on uskominen, näyttäisi, että teknisesti on onnistuttu. Päijät-Hämeestä katsoen tuulivoimaloita ei oikein näy missään, joten melkeen on vaikea uskoa...

https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa...gian-tukeminen
- Järjestelmään mukaan päässeet hankkeet saavat tukea 12 vuoden ajan siitä lähtien kun ne pääsivät mukaan järjestelmään. Viimeisten järjestelmän piiriin hyväksyttyjen tuulivoimalaitosten tuki päättyy 2030.

En tiedä mihin suuntaan syöttötariffijörjestelmö kehittyy, ruvetaanko tukemaan esimerkiksi aurinkosähköä. Nythän siihen on lupailtu luxusta vaihenetotuksen muodossa.

Vanhusten kotona pärjääminen on tärkeä asia. Vanhukset voisi ansaita oman keskustelunavauksensa. Itse suosittelin mökkinaapurille, joka miettii eläkkeelle jäämistä, ilmalämpöpumpun tilaamista mökille, jotta säästyisi rahaa tilata jotain palveluja. Ehkä vanhimpia tulisi vapauttaa uuden ajan vaatimuksista jos eivät kerkiä hyötymään niistä.

Kalajoella halutaan olla edelläkävijöitä:
https://kalajoki.fi/irtiotto-oljysta...en-kalajoella/

"Airbus tutkii kryogeenista suprajohtavaa voimansiirtoa sähkölentokoneisiin: ”Mikäli tämä onnistuu, kyseessä on läpimurto”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a...nt=ohjausboksi

Ja sitten herättiin...

Näin voidaan arvella, että melko mullistavaa teknologiaa voi tulla myös ilmailuun, mutta mieleen tulee myös miksi ihmiset liikkuu niin paljon? Itse en ole koskaan mennyt lentokoneeseen. Google Earthilla tarkastellen moni paikka maapallolla on pilattu liian tiheällä asutuksella ja rakentamisella.

Juna on ollut onnistunut sähkökulkuneuvo, mutta melko jähmeä kun ei sillä kovin monipuolisesti pääse.

Ihmiset tekee paljon juttuja jolle ei vakavastiotettavaa tarvetta ole. Nyt on valitettu kun ei pääse tapahtumiin ja ravintoloihin. N. 100 vuotta sitten tultiin toimeen ilman niitä.

Kun hyvää tekniikkaa olisi tarvittu vaikka Suezin kanavalla, mikseihän parasta tekniikkaa saada ohjattua nopeasti tärkeimpiin hankkeisiin? Välineet näytti aluksi aika aneemisilta kiinni juuttuneen aluksen vapauttamiseen.

Voi olla näin, että pystytään kehittämään melkoisen hyvä lentokone, mutta ongelma on siinä, että niillä lennellään suurimmaksi osaksi turhaan.

Toiset nyt vaan on välkympiä kuin toiset...

Tätäkään innovaatioita ei välttis nähdä tällaisesnaan lenskarissa, mutta siitä todennäköisesti tulee monta sivuinnovaatiota maanpäällisiin sovelluksiin.

Itseasiassa tuli heti yksi idea mihin tuollaista voisi hyödyntää. Henk.koht.Kapasiteetti ei kylläkään riitä ideaa pitemmälle.

Tällä hetkellä aurinkosysteemi jo pukkaa tehoa ja tuottoa siedettävästi. Yksi ongelma kuitenkin on vaikka vielä on lämmitystarvetta, ilman vaihenetotusta meinaa mennä myyntiin helposti esim. 2/3 ja omaan käyttöön vain 1/3.

Hyvää kuitenkin, että syö pörssisähkön kallista aikaa.

Pitää vissiin hommata lämminvesivaraajaan uusi termostaatti jos ottaisi sen käyttöön kovimman ylituotannon aikaan kellokytkennällä.

Mulla on 7 kpl 275W paneleita sarjassa ja ne yhdistettynä suoraan kattilan lämmitysvastukseen. Parhaimmillaan pukkaa 1.3 kW teholla vastukselta mitattuna. Paneelit on erittäin loivalla katolla ja todennäköisesti ei antas mitenkään enempää tehoa. Tässä kytkennässä ei sitten sitä elektroniikkaa ole yhtään vaikka alan ihmisiä olenkin.

Tämä viisautta!

Mä tutkin samaa ratkaisua ja harmina oli vastushässäkkä varaajan pohjassa, jossa ei ollut kuin yksi kytkentävaihtoehto. Taidan tsekata jos erotan vastukset toisistaan jos toinen olisi termarikytkennällä vaihtovirralla.

Nyt myydään paneeleita, joissa samassa nestekierto.

https://www.ralos.eco/ralos-hybridipaneeli-pvt360.html

Oma dilemma on siinä että tyyliin 70 prossaa sähköstä kulutetaan kolmena talvikuukautena.

Jos johonkin olisi aurinkoenergiasta iloa, olisi se kait pajan lämmitys, ja mahdollinen kuuma vesi sinne.

Kesäpaikalle on ideana rakentaa aurinko keräin, joka tekee lämmintä vettä.

Tai on siellä jo semmonen. Pelkkä vesiletku nurtsilla riittää pikkumiehen lämpöiseen aamukylpyyn...

Ongelma ajaa pidemmän päälle siihen, että energiaa on tavalla tai toisella varastoitava talvea varten. Monet hyvät keinot, kuten etanolin valmistaminen aurinkolämmöllä kesän aikana ovat kiellettyjä. Metanolia saisi sentään tehdä; ehkä se on vähemmän myrkyllistä kuin etanoli.
Polttopuut ovat siinä mielessä helppo keino, että reaktorilaitos on luonnon itsensä valmiiksi tekemä. Hiukan ongelmia tulee puiden muuttamisessa sähköksi, mutta lämpöä niistä ainakin irtoaa.

PS Jos rakennat mökille, niin tilaa sinne kiinasta 150 euron biokaasulaitos tai rakenna vastaava kehitysmaalaite itse: Kaikki biojäte, nurmisilppu, huussijäte ym lyödään vessanpytystä läpi. Muodostuvalla metaanilla voi vaikka lämmittää saunan muutaman kerran viikossa, tai käyttää aggregaattia (jos pulputtaa kaasun vesitynnyrin läpi jotta se puhdistuu).

Sen sijaan, että pilkkoo hiki hatussa polttopuita, ei tarvitse kuin istua p:lla. Kaasukiuas ei joissain tapauksissa tarvitse edes savupiippua, eli aine palaa todella puhtaasti klapeihin verrattuna.

Tämän tyylisille tyypeille mitä palstalla tuntuu olevan ja teikäläiselle erityisesti on hyvä jos talvea varten puulämmitysmahdollisuuksia. Itsellä ne ei ole niin kehittyneet, että voisi henkseleitä paukutella. Kun rikoin vesivaraajan termostaatin, hain Puuilosta rosterisen pönikän, joka on kiukaan päällä niin, että savut menee sen läpi. Astianpesukone tekee kuumaa astianpesuvettä.

Naapurilla on pikku pönikkä, jossa tällä hetkellä kaksi paneelia sarjassa ja oliko vastus jotain 1000 watin luokkaa jos se olisi verkkovirralla.

Yksi lämmitinidea mitä en ole vielä kokeillut, mitä jos ottaa 1000 litran muovisen vesisäiliön, joita mulla painepesua ja kastelua varten, hakee lattialämmityskaapelia, täyttää sen hienolla hiekalla kiepittäen kaapelia riittävästi sekaan.

Ne mun 7 panelia luovutti tänään jopa 1550W tehoa kattilaan. Näytti tuo pilvisyys kyllä heiluttavan melkoisesti teholukemaa. Kyllä nuo paneelit kohta riittää pitämään talon ja käyttöveden lämpimänä jolloin ei tarttis polttaa puita kattilassa. Pitäs vissiin väsätä sen verran elektroniikkaa tuohon mittaukseen että sais tietoa että montako kWh tuosta systeemistä saa päivän aikana. Ei tuo hetkellinen 1550W kerro koko totuutta.

Vastus osaa yllättävän hyvin hyödyntää paneeleja ainakin jos on sopiva. Itsellähän eka koe jos ei huoltoautosysteemiä lasketa oli akkusysteemillä laittaa virtaa varaajaan niin, että teho usein isompi kuin kuormitus. Näin säätimistä minkälaisissa kilowattitunneissa mentiin.

Sitten jätin akut ja invertterin pois ja varaaja lämpeni niinkin, mutta termari hajos. Keksin laittaa rinnakkain kaksi sarjaa, jolloin tuli tasaisempi. Muuten hyvä juttu, mutta rupesi olemaan niin isoa paneelimäärää, että seuraavaksi tuli verkkoinvertteri.

Verkkoinvertterin mppt on ollut hyvä hyödyntämään kovia tehoja. Olisko paras hetkellinen teho ollut paneelia kohti tänä keväänä jotain 300 watin tuntumassa kun on ollut 285 ja 310 wattisia paneeleita sekaisin.

Ensi viikolla pitäs tulla lisää Tigo optimoijia. Yritän tehdä tehoa klo 8 ja 19 välille. Tigojen kanssa meinaan tehdä toisesta sarjasta sellaisen, johon tulee iltapainotuksella myös paneeleita kun on paikka mielessä, johon voi laittaa iltasuuntauksen.

Tossa teikäläisen kytkennäs ei oikeastaan ole väliä mitkä oli kilowattitunnit kunhan pelaa koska ei niitä pysty muuhunkaan ohjaamaan. Itseä kiinnostaisi jonkinmoinen laadukas kello varaajaan, voisi kesällä laittaa kovinta ylituotantoaikaa siihen ja talvella pörssisähkön halpaa aikaa. Varaaja ihan eri rakennuksessa kuin verkkoinvertteri.

Tasavirtatermostaatin hankkiminen on vähän hankalaa. Tavalliset termostaatit/kytkimet muuttuvat paneelien satojen volttien jännitteellä hitsauskoneiksi, eli kytkimeen jää valokaari ja se kärvähtää.

Muuten kyllä paneeli-vastus suorakytkentä toimii ihan kohtuullisesti silloin, kun paneeli tuottaa hyvin; ohmit vain kohdalleen vastaamaan paneelien tuottoa.

Juurikin näin ja katko kytkimellä poikki kun kaikki vesi alkaa olla liian kuumaa. Ei oikein taho löytyä järkevää termostaatti systeemiä kun jännite nousee reilusti yli 200Vdc ja virtaakin on riittävästi. AC kontaktorit ei kyllä kestä näissä hommissa kun sitä 0V kohtaa ei ole olemassa.

https://asset.motonet.fi/img/3/386067/300/386067.jpg
Kestäisiköhän tuommoinen tai vastaava, kun jännitettä on hitusen enemmän kuin 12 volttia? Kelalle ohjaus tottakai 12 voltin järjestelmästä...

Paljonko on hitusen?

Ajoneuvokäytössä 12V nimellisjännitteellä 14.4V on normaali.

24V jännitteelle löytyy tietysti omat releet/solenoidinsa.

Tuohon on myynnissä erilaisia värkkejä suoraan varaajaan kytkemiseen:

https://actii.pl/en/ladowarki-prosto...240073919.html


Mielestäni hyvä vaihtoehto on pitää vanha kytkentä, mutta siihen kello, käy vaikka pörssisähkön ja yösähkön kanssa paremmin. Erilinen vastus alitehoisella suoraan paneeleilla kytkentään. Tehoa voi tasoittaa kytkemällä kaksi sarjaa rinnan. Sellaisella porskuttelin testimielessä lokakuuhun, mutta paneeleita oli aika paljon pelkkään varaajakäyttöön.

Verkkosähkö kontaktorin kestävyyttä voi parantaa kytkemällä sarjaan
 

Normaalissa kontaktorissa, missä on 3 taikka 4 sulkeutuvaa kosketinta, tasavirran katkaisua voi parantaa kytkemällä kaikki kontaktorin sulkeutuvat koskettimet sarjaan, (siis että sama tasavirta kulkee jokaisen koskettimen kautta), silloin tuo ilmaväli on 3-4 kertaa isompi, kuin yhdellä koskettimella, ja valokaari ei jää niin helposti palamaan.

Toki oikea tasavirralle tarkoitettu katkaisija/kytkin on se oikea tapa.

Tällainen mielenkiintoinen ilmiö tuli kun tein kokeeksi Fronius Symoon 14 paneelin iltaisemman sarjan, jossa kaikissa on Tigo optimoija, sillä kertyy kyllä vakuuttavasti kilowattitunteja päivän mittaan, mutta aamulla on syttymisvaikeus, joskin kulma on aika jyrkkä ja varjot häiritsee.

Tehot junnaa pitkään 200 watin tuntumassa, ampeerit ehkä 0,4 ja yhtäkkiä teho pompsahtaa 1000 watin yli ja ampeerit myös moninkertaistuu. Outoa aikaa on noin tunti aamulla.

Froniuksen mppt asetukset ei tunnu vaikuttavan tähän. Voi olla, että lähtis paremmin käyntiin jos otan parhaista kohdista pois Tigo optimoijia.

Optimoijat pitää sellaista korkeaa ininää, jonka kuulee kun menee lähelle jos on varjostunut paneeli ja sarjassa on muualla hyvää tehoa.

Tällä 14 paneelin iltasetillä olen saanut paremmin kilowattituntia kuin 16 paneelilla hyvästä paikasta, jotka ei tosin tarpeeksi kallistettuja. Iltasetti on kesää ajatellen liian kallellaan, joka tekee käyntiin lähdöstä jyrkempää.

Mulla on tällä hetkellä tullut jotain 40 kilowattituntia 30 paneelilla päivässä ja vielä on kehiteltävää. Paneeleista suurin osa 285 wattisia monikiteitä. Meinaan etten hae ennen lisää paneeleita kuin keksin jotain järkevää huomattavasti tehokkaampaa. Vähän isokokoisia ollut suurin osa yli 400 wattisista, joiden jäykkyyden riittävyys talvella huolestuttaa.

30 paneelia toimii ihan menettelevästi ja kehittämistä on omaan käyttöön kohdentamisessa.

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=236065

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=236066

Osaakos kukaan sanoa mikä meininki kun viimeajat on pörssisähkö ollut aika kallista?
https://sahko.tk/

Onko sähkön hinta nousussa?


Nyt on Tigo optimoijat toiminut odotetulla tavalla, joskaan en ole yhdistänyt niitä tietotekniikkaan. Kun puusta osuu osittainen varjo, optimoijasta kuuluu inisevää hiljaista ääntä mitä varjottomasta paneelista ei. Kannattaa silti rakennella varjottomaan paikkaan jos sellaista on.

No nyt hallitus päätti sitten nostaa sähköautojen käyttömaksuja kuten viisaat veikkasivat Autovero niissä sen sijaan laskee.

Huominen starttaa yli 20 sentin pörssisähkön hinnalla. Muistelin yhden kunnallisvaaliehdokkaan kampanjoineen jotain sentapaista, että rahat menee herrojen persiisiin...

Niin teki. Toisinsanoen poistuu kokonaan, eli onko se juuri huulipunavihervassarihallitus joka kuoppaa sen väliaikaisen autoveron? Eikö juuri tämä ole ollut kaikkien toivekkin? :D:D:D

Euroissahan tämä on uuden Leafin kohdalla vajaasta 800 eurosta johonkin 1200 euroon. Varusteista riippuen.

Hänellä oli varmaan myös näkemys kuinka hänen kotikuntansa voi asian ratkaista jahka hän pääsee valtuustoon…:D

Mitä 4.8 yöllä on tapahtunut kun sähkö on ollut 0.02cnt/kwh?

Ettei olis peräti puoluetoverisi! Jos en väärin muista, tämä ehdokas kauan sitten, kampanjointi oli sellaista, että jäi mieleen. Olisko ollut vasemmistoliiton listoilla.

https://lahdendemarit.fi/vaaliehdokkaat/taito-rinteela/

Joskus pörssisähkö jopa negatiivinen. En ole varma miten näin kovaan hintavaihteluun suhtauduttava. Uutta ollut tänä menneenä kesänä, että hyvitys myynnistä on aika hyvä.

Pitäs olla joku sähkön hintaa valvova aparaatti, jotta vaihtelua voisi hyödyntää kunnolla. Ilmalämpöpumppujen ajastimella voi vaikuttaa jonkin verta. Harrastetalon lämmitys ajastettu nyt yölle.

Kai muistit äänestää…:D

Se oli 8.8 su aamuyöllä.

Ainakin semmonen juttu että junia ei ole ollut kuin muutama liikkeellä, joten on saattanut olla aika hiljainen hetki. Onkohan katuvalot olleet vielä pois?

Hupainen tilanne ollut muutaman kuukauden: sähkön ostohinta on kiinteällä sopimuksella 4.99 senttiä/kWh. Koska pörssisähkön hinta on syystä tai toisesta korkealla, saan verkkoon syötetystä aurinkosähköstä 8 c/kWh.
Kolme kuukautta on tullut negatiivinen sähkölasku (siirtomaksu on toki se vanha tuttu min 50 euroa, vaikkei käyttäisi lainkaan sähköä).
Ei liity tähän asiaan mitenkään, mutta miten voisi rakentaa mittarin silmukan joka ottaa verkosta sähköä ja syöttää sen sinne takaisin? Saisi 3x25A aurinkosähköä kesät-talvet 24/7.

Jos verkkoinvertteriin laittas paneelien tilalle muuta tasajännitettä, niin tarkoittamasi ilmiö tapahtuisi. Pitäskö se sitten ottaa toisesta sähköliittymästä halvemmalla hinnalla ja myydä toisella kalliimmalla. Tämähän on kuin ikiliikkuja.

Tosiaan pörssisähkön hintavaihtelu on semmoista, että melkeen vois käyttää pörssisähköä vain edulisina aikoina jos olisi toinenkin vaihtoehto.

Poista tämä ennenkuin joku sen keksii :D

Noinhan se tosiaan toimisi. Ostan 1 kWh hintaan 4.99c, ajan sen muuntajan kautta invertterin syöttöön, sitten invertteri muuttaa sen vaihtovirraksi. Kahden muuntajan yhteenlaskettu häviö olisi jotain luokkaa 15%, eli saisin ostamastani sähköstä 0.85 * 8 c = 6.9 c/kWh.
Voitolle pääsisi, ellei olisi siirtomaksuja. Toisaalta saisi aurinkosähköä yölläkin, mistä nykytrendien mukaisesti pamahtaisi muutaman sadan tuhannen innovaatioavustukset ja runsaasti ruutuaikaa. Muuntohäviöillä voisi lämmittää tupaa.

Taisit juuri keksiä ikiliikkujan….:D

Pörssisähkö on viimeajat ollut niin kallis, että piti vaihtaa se toistaiseksi Vattenfalin kvartaalisähköön. Pörssisähköstä olisi enemmän iloa vesikiertoisissa lämmityksissä. Niitä todella halpoja tunteja vain vähän. Arvioidaan tilanne ensi vuonna uudestaan.

Fortumilta soitti joku myyntimynttinen ja yritti kiilata sähkösopparia y tunnuksen alle , koska silloin ei tarvisi odottaa määräaikaisen sopparin päättymistä. Pörssisähköä myi ja esimerkki hinnat alvi nollana. Pyysin tarjousta kiinteästä hinnasta, jota ei meinannut antaa, höpötti vain keskihinnoista.

Lopuksi piti sanoa että lopeta se kiertely ja kerro paljonko alle neljän sentin pääset?

Ukko oli hetken hiljaa ja nielaisi. Ei kun 6,8 cnt/kwh… Verollako? Kysyin… Ei kun alv 0 tuli vastaus… toivotin hyvää päivän jatkoa ja suljin puhelimen….

Tällä hetkellä näyttää, että pörssisähköä pitäisi pystyä ottamaan kovalla teholla klo 1-6 yöllä ja liittymiä pitäisi olla kaksi. Ehkä näin voisi olla jos on iso varaajakapasiteetti.

Kohta olisi aika perehtyä miten jakaa lämpöä kun tuli otettua Mitsubishi LN50 pikkukoppiin, josta puhaltaa lämpö tarvittaessa vaikka pressutallin kautta pihalle kun tulee akuutti remontin tarve. Lämpöpumppuilmat on nyt hyvät. Aurinkosähköilmat taas ollut sellaiset, että tehoa saisi olla ehkä nelinkertaisesti verrattuna tavisten paneelimitoitukseen. Joitain ideoita keksinyt ja kokeillut miten asentaa paneelia mahdollisimman halvalla. Esim. käytetyt sähköpylväät auttaa siinä.

"Sähköautojen autoveron poistaminen tekee valtion ensi vuoden budjettiin 20 miljoonan euron loven".

https://www.is.fi/autot/art-2000008292222.html

Kuullostaa sangen paljolta, kun huomioi että kuinka naurettava sähköpirssien verotus on a huomioi myyntimäärät...

Ensi vuonna myydään siis 20000 sähköautoa? Aika tiukka ennuste.

Halvimman Leafin vero on 770 euroa ja Mersun eqa :n 1200 joten jos jätetään teslat pois laskuista, niin keskimäärin tonni on sitä veroa olnaa. Niiku ehkä. En ole valtiontaloudentarkastusvirastoviikari.

Jatketaas kalkulointia. Tällä säästyy vuodessa 24000000 litraa bensaa, jonka arvo on n.41000000 euroa tästä kun sähkön kulunki on n.1/3 osa niin sähköä menee n.14000000:eurolla. Niin säästöä kertyy n.27 miljoonaa euroa. Eli n.1000 palvelualan henkilötyövuotta. Tämä siis käytettäväksi kotimaassa, tai miksei myös muuhun reissaamiseen.

Ja kuten oikeisiin provokatiivisiin kuuluu tässä ei huomioida esim. Vakuutuksien osuutta millään tavalla.

Itse hankkinut kokemusta akulla toimivasta moottorisahasta. Ihan hyvin sujunut jos ei yritä sellaista mihin malli ei tarkoitettu. Sähköautomainokset ja lehtien kirjoittelut viittaa siihen, että liikkeellä ollaan vielä siitä näkökulmasta, että epäkäytännölliset ulkonäkö edellä mallit riittää.

Persvakoäijämallit vielä puuttuu.

Veikkaan, että kymmenen vuotta menee sähköauton tulemisesta valtavirran vaihtoehdoksi. Eipä minun lapsuudessa ollut akkuporiakaan. Nyt on paljon akkuvehkeitä ja niiden epäkohdat on jo olemassa. Toisaalta vaikka led akkulamppu on monessa mielessä myrskylyhtyä parempi.

Autoissa paremmaksi tuleminen ollut hitaampaa, mutta kyllä ainakin raskaan kaluston vehkeillä hommat sujuu paremmin. Suomessa voidaan olla mukana sähköbisneksessä. Öljybisnekset ollut enempi muualla.

Huoh... :(

Miksi tyrmätä sähköauto etukäteen jos meille sopivia ei ole vielä myynnissä, eikä siten huonoja kokemuksia?

Osa ihmisistä on luonteeltaan sellaisia, että ei innostu uusista vaihtoehdoista. Itse olen huomannut tekniikassa tulee kovalla vauhdilla uutta ja tehokasta - nyt etätyökin todettu yleisesti toimivaksi.

Muutoin yhteiskunnassa tapahtuu kyllä asioita, jotka ei innosta. Itseä kyllä innostaa jos auton voi tankata jatkossa kotona. Päättävät herrat ja rouvat saattaa kyllä huolehtia, ettei tämäkään tule halvaksi, eli se on yksi epäkohta mikä vakavastiotettava.

Polttoaineen saanti ei ole aina varmaa:
https://yle.fi/uutiset/3-12119132

Tuo etätyö tulee kyllä ampumaan sitä tekevää ryhmää vielä lujasti polveen kun yhtiöt lopulta tajuaa, että tässä on nyt maksettu tyhjästä ja paljon…

Kodeissa on ennenkin tehty töitä, korona-ajan kaikki etätyöt ei ehkä kauhean toimivia. Jos työtä hoidetaan puhumalla, kirjoittamalla, laskemalla, eikä fyysisesti tekemällä, voi sitä tehdä helpommin etänä.

Tänään nuohosin savupiippua kun joutuu huolehtimaan myös vanhanliiton asioiden toimimisesta. Eipä suju nuohous kännykällä.

Uudet hommat on sellaisia, että ei ole varma miten niihen suhtautua. Nyt lapset syntyy maailmaan, jossa räpläillään kännyköitä, se näyttäytyy luonnollisena työkaluna hoitaa töitä.

Vaikka uusia mahdollisuuksia tulee, elämä ei välttämättä suju paremmin. Ihmiset ei kerkiä sopeutua kaikkeen muutokseen kun ne on kuitenkin samanlaisia kuin muutkin lajit, on sopeuduttu tietynlaiseen tapaan elää ja liian kovat muutokset on uhka.

TV:ssä kerrotaan nyt muutoksesta, jossa opetusala ei niin innosta. Kielilukiossakin meinasi tulla nenä kipeäksi.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5...6-e6b2f070b78a

Voi olla niin, että välineet paranee, mutta ihmiset voi huonosti.

Jotkut kun on ollut sitä mieltä, että sähköautoa on hankala ladata, näköjään nyt on Motonetissakin tuollainen piuha, joka tarkoitettu tavalliseen kolmivaihetöpseliin.

https://m.motonet.fi/fi/tuote/450190...xoCZjUQAvD_BwE

Itse tuli hommattua keskus, jossa lisää töpseleitä, joista 63 ampeerinen on isoin.

Minkä kokonen sähköliittymä?

En ole viel niin pitkällä, että olisin liittymää suurentamassa koska se nostaa kuluja. Tänne hankitut rojut on sellaisia, joita voin ottaa mukaani jos tarve on muussa osoitteessa. 25 ampeerin sulakkeella olen tähän mennessä onnistunut käyttämään 32 töpseleitä siedettävästi vaikka paineilmakompressorilla. Suurennusvara pitäisi olla kunnossa kun sähkönjakotolppa on rajallani, josta sähköä jaetaan muillekin.

Visio on sellainen jos sähköautoa ladataan, se tapahtuisi kolmesta vaiheesta maltillisesti virtaa ottamalla sellaisessa paikassa, jossa auto voi olla turvallisesti yön latauksessa. Oltasko kymmenen vuoden päästä tilanteessa, jossa tarve latailuun yleistynyt. Vielä ladattavat autot joko kalliita tai Nissan Leaf osastoa, ettei ihan ainoa vaihtoehto.

Tuommoinen tuli tänä vuonna vastaan, että pörssisähkön hintakehitys ei miellyttänyt. En tiedä onko järkee jos pörssisähkö olis toisessa liittymässä. Kohta laitan puukiukaan lämpeämään ettei ole liikaa yhden tekniikan varassa.

Näillä tullaan polttamaan vielä monta tupaa.

Turvaetäisyys voi olla paikallaan. Kerrostalosta mieleen jäi ei ne sähkötolpassa olleet moottorinlämmitin ja sisätilanlämmitin yhdistelmät myöskään parasta bestiä ollut. Lämmitin saattoi lojua ties missä lattialla.

Nuorena olin askarrellut rivitalossa johtovirityksen, joka irtosi asiallisesti kun lähti pakittamaan. Sen heikoin lenkki oli likaantuva valovirtapistoke auton keulassa.

Virran ottaminen kolmelta vaiheelta on askel parempaan suuntaan. Ottamalla vaikka vaan 1000 wattia vaiheelta ilta 8:sista eteenpäin, kerkiää ladata hyvin seuraavaa päivää varten. Joka päivä ei pakko ajaa, voi päivällä hyödyntää aurinkosähköä.

"Sähköauton toimintamatka romahti talvella, ostaja halusi rahat takaisin".

"Ostajan mukaan myyjä arvioi, että toimintamatka lyhenee 10–15 prosenttia talvella. Myyjä kiisti tämän väitteen.

Todellisuudessa talvella toimintamatka romahti ostajan mukaan jopa 50 prosenttiin ilmoitetusta."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/s...nt=ohjausboksi

Itellä ainakin huoltoautotyylin Hiluxissa ihan muhkea kulutus talvella, joskin lämpöä pukkaa hyvin myös. Ekoissa Nissan Leafeissa 24 kilowattitunnin akku, nyt on isompi 62. Tehoa papereissa niin paljon, et vois naapureille antaa ylimääräset. Peräkoukkuasioiden kehittely edennyt aika laiskasti.

Akun on syytä riittää enemmän kuin tarve koska välilatailu ei tunnu kilpailukykyiseltä ratkaisulta. Yleensä jos dieselautolla lähden kauemmaksi, huolehdin riittävästä polttoainemäärästä. Kaikista pisimpien matkojen ajajat voivat toistaiseksi ajaa muilla vehkeillä. Sähkövehje olisi kätevä ostosreissussa kaupunkiin.

Mites 15-20 asteen pakkanen, istut kehä ykkösen ruuhkassa lännestä itään tai toisinpäin 1-2 tuntia kun idän rekka huonoilla renkailla tukkinut liikenteen, aamu/iltapimeällä, valot ja poppikoneet ja perslämmitin päällä, ja lämmitin tuuttaa lämmintä täysillä...pääseekö himaan asti kun viimein pääsee motarille ja matkaa vielä 20-30 kilsaa?

Yksi vaihtoehto on perustaa video striimi kanava, voisi sitten kököttää jumissa, Enska, Hanski ja Simo tyylillä raportoida - se on kauheeta, kun sataa, ei ajeta sitä sataa...

Kaipa siellä jo sähkövekottimia menee. Viimeksi pääkaupunkiseudulla käydessä huomasin, että oli tullut jotain lataustolppia kadun varteen ja oliko jotain Tesla tyylin ajopelejä.

Ei kuulosta mukavalta kököttää siellä ruuhkassa. Lahden ympäristössä arvelisin toimivan jos kehittää kotiin sopivan latausmahdollisuuden. Itse voisin visioida jotain sellaista, että ylimääräinen pieni autokatos, siihen vaikka vesivaraaja aurinkopaneeleita sadesuojaksi, ettei auton päälle sada aina lunta. Erileen muusta, kolmivaihe virtaa varten joku laatikko siinä, ehkä voi olla vaikka hehkulamppu poistamassa kosteutta. Tulin jemmanneeksi maahan jo sellaisen maakaapelin, josta voi olla apua tähän.

:D :D :D

Ei niin, onneks ei ole tarvinnut enää vuosiin siellä istua työmatkaa, tosin onhan siellä tehty liittymiä uusiks. Mutta ne harvat kerrat kun pitäny sielläpäin ajella sattumalta ruuhka-aikana - onneksi just siihen toiseen suuntaan missä ei ihan niin seisota, niin kyllä siellä vaan moni kököttää tänäkin päivänä....ja paljonhan siellä ei tarvita niin se on ihan jumissa, ekat liukkaat ja mälli ni se on siinä...ja toinen suunta on myös tukossa kun jäädään pällistelemään sitä...ehkä jopa ottamaan somekuvia

Ei kun noilla tullaan polttamaan nimenomaan taloja, pistorasioiden syöttöpiuhojen kuumentuessa maksimivirroilla ladattaessa.

Ehkä turvallisesta toteutuksesta voisi olla informointia, jonka ymmärtää mahdollisimman moni. Huonossa lykyssä vanhoja asennuksia ylikuormitetaan.

Norjassa on asiat edennyt, varmaan siellä on tietoa mitä haasteita on.
https://yle.fi/uutiset/3-12126459

Suomessa sähköllä kulkeva ratikka on liian monimutkainen osalle ihmisiä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e...e-303c6a446041

Valitettavasti uusissakin rakennuksissa tulee käryämään.
Vaikka se on aina ollut kiellettyä, väittäisin että suurimmassa osassa taloja, joissa on höyrysulun sisäpuolinen 50mm villa, johdot on vedetty sinne väliin.
Sehän on ollut vähän "maan tapa". Tein miekin niin omaan talliini muutama vuosi sitten.
Eikä niistä ongelmia ollutkaan, ennenkuin sähköautoja alettiin latailemaan.
Ei ennen kuormitettu missään johtoja maksimivirroilla tuntikausia.
Nyt en osaa sanoa numeroina montako tälläistä paloa olisi syttynyt, mutta jo n. 5v sitten ongelmia oli todettu monia ihan täällä meidän kylilläkin, kertoi tuttu stukesin tarkastaja.

Eli piuhat oli jo antaneet käryä. Kaikkia tapauksia yhdisti sähköauton lataus normi pistorasiasta, ja johdot siellä villojen välissä.

Valitettavasti sitä joutuu varmaan itsekin moisen aikanaan hankkimaan, mutta tällätiedolla kyllä tulee oma piuhansa sille vedettyä. Ja vielä niin, että vaikka sulakkeet on 16a niin piuhaksi 4neliötä. 2,5 neliötähän riittää kyllä määräysten mukaan.

Tuo on muuten aivan törkeän kallis. Suomesta ei kannata tilaa noita. Otin puolasta vastaavan. Kustannus alle 300e kotiin toimitettuna. Saa valita lataako 8a, 10a, 13a vai 16a voimalla. Jos hankkii sähköauton niin melkein kannattaa kotilaturi tilaa. Jos on voimavirtaa tarjolla niin laturi on helppo ostaa itse ja asentaa itse.

Nyt on hyviä konkreettisia huomioita tullut. Itse tuuminut, että sillä konstilla voi tulla hyvä kun laitan yhden erilisen keskuksen sinne mistä sähkö tulee kiinteistölle, on mittari ja pääsulakkeet. Se on sivurakennuksessa.

Nyt se erilinen boxi on 63 ampeerin Strömberg, jossa on mittari, sulakkeita ja 16-63 ampeerin töpseleitä. Kaverille lupasin siitä 150 euroa. Toistaiseksi idea lähtee siitä, että tämä boxi olis puolilämpimässä tilassa, jossa on myös aurinkosähkön verkkoinvertteri.

Jos sähköauto ja lataushärveli tulee, ajattelin sen olevan erilään muusta.

Olen samaa mieltä, että tavallisissa sähköasennuksissa ei ole huomioitu jatkuvaa kovaa kuormitusta. Tosin jos pääsulakkeet on 25 ampeeriset, niillä ei ihan hirveen rajuja touhuja voi tehdä.

Tulipaloja (ja Kuolemia) tulee varmasti.
 

Tuo, että johdot on villlojen välissä, on todellinen ongelma.
Ja se, että johdot on ylipäätään asennettu väärin.

Yhteen omakotitaloon oli sähköasentaja asentanut keskuksen kaikki johdot (vanha putkiasennus) kulkemaan saunan katon alaslaskussa, ja vielä yhdessä nipussa.
putket oli sulanut ja tummuneet tumman ruskeaksi ja ML-johtimien eriste myös, ja niin haprastunut, että kun vedettiin johdot pois, niin eristeet varisi kuparin päältä pois!

Tuo -riude-:n ehdottama 4mm2 johtojen käyttö ei ole täysin ongelmatonta;
Liittimet, varsinkin pistorasiassa, on usein suunniteltu 2,5mm2 johtimille.
Tuo 16 amppeeria (nimellisvirta), ja 2,5mm2 johto on riittävä; jos johto on asennettu oikein, ja ennen kaikkea läpiviennit (seinän eristeiden läpi) on tehty oikein; mikä on aika haastavaa nykyisten eristevahvuuksien kanssa varsinkin sähköauton latauksessa, koska niitä ladataan tuntikausia kesähelteellä auringonpaisteessa.

Jos haluaa tehdä viimmeisenpäälle, niin latauspistorasian ja pääkeskuksen väliin, ulos, oma ryhmäkeskus, jonka syöttö sitten paksumpaa kaapelia (vaikka 16mm2) niin ei lämpene läpivienneissäkään.

5x2,5 kaapeli, joka on pinta-asennuksena seinällä, ei lämpene nimeksikään 3x16 A virralla; ja tuo 16 Amppeeria ei edes ole poikkeuksellisen paljon 16A sulakkeelle/varokkeelle, palaminen/laukeaminen vaatii käytännössä yli 20 A virtaa tuntikausia....

Tämmöistä ajatusta kannatan myös. Erilinen laatikko, joka isompaa sähkön tarvetta varten. Sähkön ottaminen sieltä missä on paksut johdot, niin alusta kuin voi - ettei jää epämääräisiä johtoja ja liitoksia välille.

Ehkä vielä niin, että uusi keskus on siellä missä kosteus ei haittaa, eikä kuumuus. Tämmöinen on hyvä paikka myös aurinkosähköinvertterille.

Sähköautotöpselin vieminen niin kauas ettei siitä ole vaaraa.

Juu toki itsekin tarkoitin että vähintään rasia väliin josta sitten 2,5nen häntäpiuha pistorasialle.

Mutta tosiaan tuota ei monikaan usko kuinka monessa ja uudessakin omakotitalossa ne piuhat menee siellä villojen välissä.
Väittäisin että enemmistössä on ne talot joissa ne siellä välissä on.

Tuossa kun porukka mietti miten sähköautolla pääsee talvella. Mullahan on sähköauto. En menisi kehumaan. Aivan jatkuvalla syötöllä sitä lataillaa. Todella stressaavaa kun ei oikein tiedä riittääkö sähkö perille vai ei. Lisäksi kun se lataus kestää ikuisuuden. Nyt kun on nämä kylmemmät säät niin haastavaa on. Esim. mulla oli tiistai aamuna auton akku täysi. Auto ilmoitti, että pääsen 198km täydellä akulla. Jee. No kävin keskustassa, ajoin himaan, kävin jumbolla, ajoin himaan, takaisin keskustaan ja sieltä himaan. Tällä lenkillä tuli mittaa 98km. Kotiin päästyä akkua oli jäljellä 20km ajoon. Kaikki ajot kehä 3 sisäpuolella. Ja kun tuo 20km on ajomatkaa niin sillä autollahan ei mennä oikein mihinkään. Se ei kiihdy enää ollenkaan. Lämmitys ei enää toimi kun se säästää virtaa. Kiva istua kylmässä autossa.

Toki tuo mun auto on markkinoiden halvimpia sähköautoja. Jos olisin sellaiset 10ke sijoittanut autoon lisää niin olisin saanut sen pikkusen isommalla akulla, ilmalämpöpumpulla varustettuna ja akun lämmittimellä varustettuna. Nyt nuo puuttuu. Koska akku on kylmä niin pikalaturi ei muuten lataa kuin max.20kw teholla. Kesällä se lataa 40kw teholla. Tosin sitäkään se ei tee kuin 40% asti, jonka jälkeen teho tippuu reilusti alaspäin.

Tässä eräs päivä vedin tuolla polttomoottorilla traileria missä oli auto kyydissä. Lenkin pituus 500km. Ei muuten tarvinnut tankkaa kertaakaan koko reissulla. Ja kun se piti tankkaa niin tais siinä mennä 5min ja tankki oli täynnä. Taas pääsee sen 800km. Kyllä sähköautolla on pitkä matka tuohon samaan suoritukseen.

Itsellä onnistuu mahduttamaan sataan kilsaan melkeen kaikki asiointimatkat. Tuo oli mielenkiintoinen uutinen, että Wolt lähettifirman myynnistä sai hurjat hillot vaikka sillä kuljetuskalusto taitaa olla kaikkea muuta kuin järeätä.

Vielä 70- ja 80-luvuilla harvoin oli kovin hyviä perävaunun vetoautoja taviksilla. Esim. hydraulisesti kippaavia kärryjä on vieläkin vähän kevyessä kalustossa.

Sähköauton kehittäminen vaikkapa pakettiauton näkökulmasta on ollut vielä hiukan vaisuhkoa. Kaipa se kertoo, että niin monen ihmisen elämäntapa on mennyt urbaaniin suuntaan, ettei käytännön hommia tehdä.

Kyllähän sitä sähköllä nämä omat ajot pääasiassa onnistuisi. Valtaosa 30 kilsan sisällä, joskus satunnaisia sadan kilometrin siirtymiä ja 5-10 kertaa vuoteen anoppilaan reilun parin sadan kilsan päähän -toki paljon näistä sattuu talvipakkasten aikaan, ja seutu on semmoinen minne bussilla pääsee 50 kilometrin päähän, siitä loppumatka sitten jollain muulla. Jostain syystä meidän seitsemän hengen porukalle ei oikein vaihtoehtoja ole bensanpolttimien sijaan, etenkään nykyisten hankinta/myyntihintoihin suhteutettuna. Ei vaan oikein ole minkäänhintaista tarjolla mikä sopisi käytettävään rahamäärään...

Se mitä tuli tuossa eilettän pohdittua, on tämä kustannuksilla ohjailu. Eli kun nostetaan bensan/dieselin hintatasoa, ja lisätään haittaveroja, niin sitä kautta se vähempipäästöisen hankkiminen siirtyy entisestään kun niitä vähiä varoja pitää käyttää polttoaineisiin ja muihin maksuihin. Se ei paljoa nappaa että uusi sähköauto on veroton, kun sitä verotonta summaakin on viisinumeroinen summa eikä eka numero ole lähelläkään ykköstä. Ja kun näkyy asettuneen tuo vuosittaisen suoritteen määrä alle kymppitonniin, joka jakaantuu useamman bensanpöristimen kesken, niin mahdollisella säästöllä mitä polttoaineista saisi ei vielä ihan hirveästi sähköauton osamaksuja suoritella...

Mutta kuten sanottua, elämä on valintoja, toinen toistaan vaikeampia. Ja lisäksi, sitä sähköistä pitää haluta, tämäkin tuli aika pikaiseen esille velipojan jutuissa, kehui suoraan ettei säästöillä sitä Teslan hankintaa pysty perustelemaan, vaan lähes kokonaan halulla hankkia semmoinen...

Tuossa kun tuli asennettua velipojan rintamamiestaloon latauspiste Teslalle, vaikka talon pääsulakkeet on vain 25A niin laitettiin 6 neliöinen kaapeli taululta töpselille. Ihan vaan varoiksi, jos joskus suurentaa pääsulaketta, sekä vähentää kuumenemisen riskiä. Tuolla alta kymmenen metrin pätkällä ei ollut isosti merkitystä laittoiko 2½, 4 vai 6 neliöisellä. Taulussakin on enää vanhaa vain pääkytkin ja pääsulakkeet, muuten on kaikki uutta...

Ei edes kädenlämpöiseksi lämmennyt kun testattiin Teslalla miten amppeerit kulkee, 20A automaatin läpi kesti ottaa 25A ainakin sen parinkymmenen minuutin testauksen, ja tuossa oli muu talo lisäkuormana. Katollakin on (muistaakseni) jotain 16 neliötä paneelia, josta saa aurinkoisella kelillä kivasti lisävirtaa, jopa talosta ulospäin myytäväksikin. Saattoi olla enemmänkin niitä paneeleita, ei vaan muista...

Juurikin noin. Mutta kun 99% ihmisistä ei ymmärrä hölkäsen pöläystä mitää tekee ja suunnittelee.
Se on valitettavan yleinen harhaluulo, että "näin uudessa talossa" olisi asiat käytännössä sen paremmin kuin 30v vanhassakaan.

Se kertoo paljon asiasta, että nykyään myydään 13A sulakkeita kiihtyvään tahtiin. Jotta saadaan sähkökinnerin latausta nopeammaksi.
10A sulakkeenhan saa korvata määräysten mukaan sellaisella, vaikka perässä on 1.5 neliön piuhat. Ja käry nousee entistä varmemmin.

Sähköasioissa on osaamattomuutta kun ihmiset on vieraantunut käytännön sähkötöistä. Mulla on hieno mittari... perssilmämittari, jolla voi mitata karkean mittauksen miten hyvin sähkö johtuu. Mittari ei toimi jos johtimia ei näy. Yleensä perseilmämittarin tunnistama paksumpi johto löytyy ja sitä on seurattava tarpeeksi pitkälle.

Ennen oli helppo erottaa sellainen neliskulmainen töpseli, johon meni paksumpi piuha ja voitiin kytkeä vaik 11 kilowatin Strömberg tähtikolmiolla, joka moottorin päällä.

Olikos näin, että 32 pistokkeeseen sain vaivalloisesti 16 neliöisen kuparijohdon jos käytti vaan neljää johdinta. Ainakin 10 neliöinen mmj onnistunut.

Pitäskö esitellä hienona uutena keksintönä. Iso-isä oli Strömbergillä töissä ja jo silloin oltas osattu kytkeä sähköauto.
https://forums.offipalsta.com/album....ctureid=233248

Nyt jos lukee jotain latauslaitteisiin liittyvää keskustelua, ihme nörtti tarinaa tulee kun 60-luvulla olisi piuha saatu kytkettyä maatilan rengin toimesta, raksalla olevan hitsarin ja tivolissa kummitusjunan kytkijä tietäs, ettei sitä valovirtatöpseliin kytketä.