Asennettuna vajaa kymppitonni. Noita paneleita on joka lähtöön, eli niissä hinnat vaihtelee paljon.

Katsellut talvella eri asennustapojen eroja. Tasakatolla meinaa lumi vieläkin haitata. Melkeen seinän suuntaisesti olleet koepaneelini oli pelikunnossa helmikuussa, lehtipuhaltimella puhdistettuna hiukan varjoista kärsivä maateline ok maaliskuussa.

Harjakatoista jyrkemmät puhdistuu helpommin.
Kotioloissa miellyttää jos on sekä myyntiä, että aikaista toimintaa vuodenaikaan nähden. Melko ylös suunnattu myy kuitenkin kesällä ihan hyvin.

Motivan sivuilla kerrottu hyvin eroista https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusi...en_asentaminen

Jostain netistä löytyy hyvät laskentakaavat eri ilmansuunnillle ja kallistuskulmille, mutta en nyt muista missä ne oli. Niillä voi laskea vuosituotot kuitenkin jos haluaa tai joutuu asentaa optimista poikkeavasti.

Meillä on suunta suoraan etelään ja kattokulma n. 30 astetta. Nyt kun lumet tuli alas katolta, niin 8kWp systeemistä saa 6h päivässä ilmaset talon ja autotallin lämmitykset ja 200 litrasen lämminvesivaraajan lämmitettyä. Kesää kohti alkaa sitten menemään myyntin enemmän kun lämmitystarvekin vähenee.

Omakotitonteilla on usein jotain, ettei täydellistä paistetta ilman varjoja ole. Viimekesän hinnoilla pelkkä tehokkaimpaan aikaan myyntiin keskittyminen oli varteenotettavaa jos kulutus vähissä.

Nyt omalla kiinteistöllä optimilta tuntuu 2 suuntausta 15 kilowatin Froniuksessa kiinni ja jonkinmoinen itsestään puhdistuva pystyratkaisu. Tarvis bifacial paneeleita pystypuuhiin.

Nyt olen tutkinut onko Tigo optimoijat järkeviä verkkoinvertterin sarjassa ja tulos on, että paneelien omat diodit voi riittää ja Tigot käy ehkä siihen jos on erilainen kohta sarjassa. Näyttää vaativan jonkin verta tehoa, että Tigot tekee mitä tarkoitettu.

Täysin itsenäiseen paneelien käsittelyyn joku muu tekniikka parempi. Seinissä ei tarpeeksi yhtenäistä pintaa hyvälle talvisarjalle itselläni.

Akkutekniikassa testaillaan uusia juttuja.
https://yle.fi/a/74-20027889

Aurinkopaneelien osalta mieleen on tullut, mitenhän bifacial paneelit toimii katon harjalla jyrkähkössä kulmassa ja miten ne silloin kiinnitetään... voisi saada monipuolisuutta aamuun ja iltaan.

Vaikka aurinko on mollottanut jo monta viikkoa, on noin yleisesti ottaen keskustelut aurinkopaneelien hankinnoista ja takaisinmaksuajoista hiljentynyt monella foorumilla.
Samaanaikaan kuluttajariitalautakunta uutisoi aiheeseen liittyvien valitusten määrän rajusta noususta.
Paluu arkeen?

Lupasin kyllä laskeskella eräälle isännälle, kannattaisiko hänen aurinkopaneelit ottaa. Tekee polttopuuta myyntiin, ja huhtikuusta heinäkuun loppuun pyörii 13kW puhaltimia 24/7.
Yksinkertaisilla laskemmilla varmasti kannattaa, mutta kun käydään miettimään kuinka tuon toteuttaisi optimaalisesti mutta kustannustehokkaasti, tekniseltä kannalta, pitääkin käydä miettimään.
Kuinka puhaltimia ohjataan kun tuotta alkaa hiipumaan, eikä riitä kaikille puhaltimille. Miten tämä tieto saadaan aurinkosähköjärjestelmästä ulos, ja minkälainen ohjausjärjestelmä tätä tieto käsittelee.
Minkä kokoisia ja montako noita puhaltimia on? Tässä tapauksessa muistaakseni kolme. Ei saa kovinkaan optimaalisesti käytettyä osa aurinkosähkön/osa verkkosähkön takana? Ainakaan suorilla lähdöillä.

Lisäksi nythän on suunnitteilla hirveästi uutta aurinkoenergia kapasiteettia. Hyvinkin pian voidaan olla tilanteessa, jossa auringon paistaessa ei sähkö maksa juuri mitään. Miten käy silloin takaisinmaksuajalle?
Vähän veikkaan että huonosti.

Näin äkkiseltään mietittynä ainakin tuollaisi kysymyksiä tulee mieleen.

Tämä on jotenkin arkipäiväistynyt, jollain osa sähköstä tulee aurinkopaneeleista ja rupee Fingridin sivuilla näkymään jo keltainen väri, että on jo jonkin verta rakennettu.

Itsellä suurin epäluulo kohdistuu kattoasennuksiin, miten kestää ja miten huolletaan.

Yksi kavereista laittoi käyränsä viestillä kun oli tullut omakotitaloon 20 kWp setti ja tässä kuussa oli hyvinä päivinä tullut esim. 120 kWh. Näin saattaa käydä jos tarpeeksi moni rakentaa näitä, sähköstä tulee valoisaan aikaan halvempaa ja jossain tulee raja vastaan, ettei lisäkapasiteetti oikein rahassa hyödytä.

Omasta mielestä nämä on kuitenkin ainakin kiinteistön omistajalle hyvä täydennys ja yhteensopivat muiden ratkaisujen kanssa. Muitakin tarvii kun henkselejä voi paukutella vain osan vuodesta, eikä kaikkia tunteja.

Oma neuvo on se, että suunnitelkaa kunnolla invertteri ja sen liitäntä sähköverkkoon, niin voi tilanteen mukaan skaalata systeemin sopivaksi. Aloittaa vaikka vain yhdellä mppt trackerillä. Kallis sähkö osuu aamuun ja jos siihen saa ensin tehoa, myöhemmin voi rakennella muuta. Voi joutua myös jonkin verta tekemään pihapuuhommia, jotta valo osuisi kunnolla sinne mihin haluaa.

Sähköautoilun saralla on ole yhtä tyytyväinen etenemiseen. Nyt vasta tuli jotain juttua, että voisi tulla sähkö Hilux.

Eipä ainakaan tuo avolava paperilla mitenkään ylitä odotuksia.

vetomassa, jarrullinen 1 000 kg
maavara 16 cm
takaveto
80 kW maksimilatausteho
hinta 70 556 € (alv 24 %)

https://maxus.fi/mallit/t90ev-avolava/

https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/...vin-korkealle/

https://www.ford.com/trucks/f150/f150-lightning/

Tuollainen tuli vastaan Mäntsälässä yks päivä. Vetää jo isompaa kärriä

Vaikka maavaraa olisi, niin akkujen sijoittelu ja suojaus ei kauheasti taida poiketa henkilöautoista?
Meinaan että avolavoilla nuuka joutuu korostetusti varomaan pohjakontakteja?

Siellä ne akut on runkoaisojen välissä ja osassa ne on konehuoneessa pellin alla, joten ei ne arkoja ole mun mielestä. Eiks se bensatankkikin ole siellä pohjassa? Ja helppohan sinne pohjaan on suojaa lisätä kun on runko minne kiinnittää.

Mitenkähän valmistaja suhtautuu ylimääräiseen suojaukseen esimerkiksi akun kanssa? Vaikkapa jäähdytyksen, paskan, jään ja muun ryönän kertyymisen suhteen.

https://www.google.com/search?q=ford...TqZKllms8X-t4M


Yksi mikä myös mietityttää patteri himmeleissä minkään sortin "offi" käytössä, on ns. kahlaussyvyys. Osassa kun lie kielletty ajamasta minkään sorttiseen lätäkköön vähääkään vauhdikkaammin. Eikä siis upotuksesta kyse.

Fantsua tuossa patsku F-150:ssä olisi kyllä että kunnon umpinainen tavaratila JA lava! :)

Noinhan niiden pitäisi olla ja ehkä onkin esim. Ford F-150:ssä. Mutta ainakin tuo takatuuppari-Maxus näyttää jättävän sekä sähkömoottorin että akuston osumille alttiiksi. Ainakin peruuttamalla molemmat näyttävät olevan tyrkyllä kolhuille: "The motor itself is positioned at the back axle and hangs down under the truck. So ground clearance is more limited than in a conventional pickup, further reducing the T90EV’s usefulness over more rugged terrain".

https://www.parkers.co.uk/vans-picku...-pickup-truck/

https://parkers-images.bauersecure.c...-t90ev-093.jpg

EDIT2: https://moottori.fi/wp-content/uploa...2023-EK-16.jpg

Eipä ole tullut ajatelluksi voiman siirtämistä sähkömoottorista jäykkään akseliin. Tuossahan näyttäisi moottori pultatun suoraan vetävän akselin perään. Äkkiseltään aika erikoinen ratkaisu. Jos se haluttaisiin akselia ylemmäksi, niin pitäisi kai olla perinteinen kardaani.

EDIT: Ai Ford F-150 Lightningissa onkin erillisjousitus edessä ja takana. 8-O

Oho, aikamoinen bongaus. Norjalaiset saavat ainakin maistiaiset:

https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/...lkaa-norjasta/

Dana tekee kuulemma akseleita missä sähkömoottori kiinni akselissa. Tiedä sitten missä kaikissa autoissa sellasia käytetään....

Huber Automotivelta ja Tembolta saa 79 cruisereita sähköisenä. Huberissa on Webaston akut ja ne on ECE R100 eli ainakin Huberit saa jopa kilpiin jos tahtoo.

Huono muisti? :)

Ratkaisu olisi suomalaiselle vaikka sellainen, että pitää vanhan tosimiesten maasturin ja hommaa kevyemmän sähköauton.

Perinteiset maasturit on aika harvassa ja ei myynnissä hirveästi. Uusissa polttomoottoriautoissa on sähköhimmeliä harmiksi saakka.

Milloinkohan tämä tulee markkinoille https://www.google.com/amp/s/robbrep...234693117/amp/

Ei tolla ite ehkä kehtais ajaa, mutta vaimolle sopisi

Hyvin mahdollista, että huononemaan päin, mutta se ei haittaa lukemista eikä kirjoittamista. Ainoastaan linkki niiden väliltä puuttuu. :)

Tosiaankin. Yksi sellainen löytyi sattumalta ja siinä sähkömoottori näyttää olevan integroitu akseliin.

https://www.dana.com/product/light-v...s4500r-e-axle/

Tuolta bongasin tuon ja tuolla on myös yksi näkemys enkuksi aiheesta miksi jäykkä vetävä akseli voisi olla väistyvä ratkaisu sähköautoissa (Death Of The Live Axle?):

https://www.theautopian.com/the-surp...k-an-engineer/

Eilen varaosatiskillä asioidessa tuli samalla myyntihallissa polvistuttua tämän kiinaihmeen ympärillä ja kyllähän se näytti livenä takaa samalta kuin noissa kuvissakin. Myös sivuilta akku on alimpana ilman erillistä sivusuojaa. Edestä katsottuna oli sentään joku uloke ennen akkua ottamassa kosketuksia vastaan. Vähän jäi mielikuva polttiksesta suoraviivaisesti konvertoidusta sähköautosta.

Yksi kaveri laitellut viestiä rupesi säästää sähköä sähkön kallistuttua, otti 15 kilowattissen Froniuksen ja mä ehdotin, että sillä voi tutustua.

Menee valoisal paikal myyntiin jo ihan hyvln.

Kukaan ei ole itselle vielä sanonut, ettei tapahtunut juur mitään.

Toisaalta itsestä olis hauska kokeilla myös minimalistista 4 bifacial paneelin settiä mikroinvertterillä vaik mökille auttamaan ilmalämpöpumppua. Pienen setin saisi helpommin hyvään paikkaan.

Tämä olikin varsinainen älyauto, kun antoi ensin varoituslaukauksen ja savumerkin, että ymmärrettiin siirtää pois maan alta parkkihallista ennen varsinaista syttymistä:
https://yle.fi/a/74-20035416
Lainaus aikaisemmasta uutisesta pamaukseen liittyen: https://yle.fi/a/74-20035240

Sinällään olisi mielenkiintoista tietää, mikä sieltä noin räjähtävästi ampuu matkaan palaessa. Eli onko yleisempääkin käyttäytymistä tietyillä autoilla odotettavissa vai onko tämä yksittäistapaus. Uteliaisuus vetää tietysti ihmisiä seuraamaan paloa, mutta jos se noin paukkuu niin kannattaa pitää vähän reilummin etäisyyttä. Ja onhan tuo melkoinen turvallisuusriski brankkareillekin.

Kennot paukkuu ainakin aika iloisesti, mutta aika raisusti niitä saa leipoa.
https://m.youtube.com/watch?t=509&v=...ature=youtu.be