Ajattelin kirjoitella tänne blogiin kaikenlaisista Suzukiin liittyvistä jutuista ja ajeluista tarinoita...
FJDC Helatorstai Safari Virossa 2015 Osa 1
Posted 11.06.2015 at 23:40 by J0hannes
Mitäpä sitä ihminen muutakaan haluaisi tehdä kuin ajella maastossa? No ei juuri muuta!
Tai ehkä hieman valmistella maastossa ajamista.
Viime keväisen helatorstain reissun oltua niin huikea kuin se oli, raapustelin kalenteriini varauksen tälle keväälle. Varailin syksyllä laivaliput jo varmuuden vuoksi ja keskityin opintojen edistämiseen.
Viime helmikuisen Kulmakorvessa ajelun seurauksena niitattu vanne tuli viimein otettua pois auton alta korjausta varten. Vaihtelin sitten vararenkaasta vanteen ajokumiin ja Make_ lupasi tuoda oman vararenkaansa mukanaan varmuuden vuoksi.
Muumipeikkoa taas oli jäänyt "hieman" kaivelemaan viimevuotinen reissu, kun ei päässyt upottamaan paperinkeräyslaatikkoa tarjolla olleisiin poteroihin puuttuneen vinssin takia.
Tätä ei kuulemma saanut tapahtua uudelleen ja puhelikin kaveri pitkin kevättä, että semmoinen vinssi olisi ihan kova juttu. No eipä siinä, taisi olla viikkoa ennen reissua, kun kaverilla oli vinssi kourassa ja ihmetteli, että kuis tää ny leivotaan tähän keulille. Kaikenlaisen vatuloinnin jälkeen oli kauhisteltu, paljonko leikkurilla maksaa reikineen päivineen sopiva levy ja kuinka Protoshopin poijjaat ei olleet pariin päivään kerinneet leikkelemään sopivaa "lattaa" raaka-aineeksi, jotta mitäs ny. IKH myi vinssipetiä, oli aika suolainen, samoin monissa muissakin alaan enempi tai vähempi liittyvissä puodeissa. Plim! Muistin, että MapleHill myy offitavaraa kans ja eikö sieltä löytynytkin Muumipeikon kukkarolle sopivaan hintaan peti. Puhutaan tässä vaiheessa viikonlopusta ennen reissua, kun kaikki palikat on kasasssa asennusta varten. No Hämäläiseltä vinssipedin kiinni kemppaaminen onnistui yllättävänkin ripeästi, kun motivaatiokerroin on kohdallaan. Akuankan tuuria tosin kaverilla kourallinen, kun autokerholta loppui kaasu. Siis ihan kaikki. Mistä sitä nyt sitten sunnuntaina, alkava viikko menee kuitenkin kesätöiden merkeissä. Kerroin sydäntä raastavan tarinan Säätäjä_Sedälle, joka heltyi lainaamaan kympin pulloaan, jotta saadaan paperinkeräyslaatikkoon vinssi kiinni. Rok und roll!
Tai melkein. Vinssi kiinni maanantaina ja sähkökaapeleita modattu asennusta varten, mutta sähköjen vedon joutui jätttämään lähtöpäivälle, kummallakin oli tiistaina muuta menoa.
Keskiviikkona sitten iltalaiva Tallinnaan. Tänä vuonna ei perkele jäädä torstain ajeluista paitsi. Opiskelijan kukkarolle tuo Viikkari on uskomattoman paljon sopivampi, kuin Tallink tai Eckerö. Auto ja kaks pässiä 125€, kun pari kuukautta ennen reissua varasi liput. Voin muuten suositella
No takasi asiaan. Siinä sitten jonouduttiin ennen laivaterminaalia jo liikennevirrassa ja köröteltiinkin nätisti possujunassa autojonoon. Meillä oli siinä tunti aikaa, ennenkuin aloittivat laivan lastauksen, joten miksiskäs ei sitten koleassa iltasäässä sitten vedelty kaapeleihin kutistesukkaa ja tehty hirmu monimutkaisia sähkökytkentöjä
Vaikka valkuaisesta olisi voitu huijata kytkennöissä, pärjättiin kuitenkin iliman
Tidii! Siinä sitten välissä lastattiin autot laivaan ja autokannella suoritettiin eka testipyöritys. Rokkenroll!
Laivasta päästiin sitten puoliltaöin ulos ja hirveä nälkä niin äijillä, kuin autoillakin. Mukavasti lämmitti tankata Nesteellä, kun aine oli 1,15€ litralle. Sataman vieressä nököttävän Statoilin grillistä otettiin sitten norospeciaalit ja lähettiin painelemaan kohti Mustjõe kõrtsitalua, jossa meillä oli päämaja tälle reissulle tiedossa, ja jonne meillä oli Jeeppikerhon Mace ystävällisesti neuvotellut edullisen lisäyön, ettei tarvinnut laivalla tai jossain Tallinnan parkkipaikalla nukkua. Siinä siirtymän aikana Mace sitten lähetteli ohjeita saapumiseen, siltä varalta, että menee nukkumaan. No ei malttanut sitten mennä vaan odotteli meidän saapumistamme siihen noin puoli kolmeen. Nopeat turinat siinä, tervetuloa, täälä nukutaan ja hyvää yötä.
Aamupalan jälkeen virkein mielin sitten käyskentelemään tiluksia ympäri ja täytyy sanoa, että on kyllä näyttävä paikka. Majoitusmuoto mitä nyt vähän askeettinen, mutta ehdottomasti kokemisen arvoinen.
Odoteltiin sitten muita laivoista ja taisipa joku poppoo siinä hieman eksyäkin, mistä johtuen välipalamuotoinen lihapiirakka ja kahvit pääsi vähän viivästymään. Siinä sitten lopulta kaikki oli kasassa ja lihapiirakoita popsiessamme, emäntämme tuli kertomaan, että päivän oppaalle oli sattunut joku force majeure. Mutta ei hätää! Lähellä on ajoharjoittelualue, jolle voisimme mennä omin nokkinemme heilumaan.
Hiekkamaastoa luvassa tälle päivälle siis. Mäkeä ja monttua, niissä sitten viihdytimme itseämme tovin, kunnes keksivät, että alueen sivussa olevan järven voi myös ajaa ympäri. Siinä leikkimisen tiimellyksessä letkan karkaaminen jäi jotenkin huomaamatta, mutta tajuttuamme sen, saimme poppoon kiinni suuhteellisen nopeasti.
Järven kierto vaikutti ihan leppoisalta, kunnes jono pysähtyi. Mitä tapahtuu?
Ah kuraahan se vain siellä. Oli pikku pehmee, jossa pääsimme sitten leikkimään. Suoraan yli ei oikein päässy, vaikka monta hyvää yritystä nähtiin. Päivän yllättäjä oli ehkä Muumipeikko, joka oli koko päivän ajellut epähuomiossa takavedolla ja tuuttasi paperinkeräyslaatikon melkein yhtä pitkälle kuin allekirjoittanut ja mr. president. No vinssillä siitä kaikki kuitenkin noustiin.
Järven kierron jälkeen kokoonnuttiin takaisin tiluksille ja maittavan, julmetullisen valtavan, upean aterian jälkeen emäntä piti meille esittelykierroksen tiluksista. Monen monta tarinaa ja ihmeellistä asiaa kuultiin ja nähtiin kierroksen aikana. Melkein kolmetuntisen elämyksellisen kierroksen jälkeen sitten palloilua hetki ennen iltapalaa. Ja jälleen pöytä notkui toinen toistaan herkullisempia suupaloja. Päivän kruunasi tietysti savusauna ja rautatien kuljetussäiliöstä tehty palju, jossa haaleaa kuravettä ja pihasuihku, josta tuli jäistä vettä. Nautinto vailla vertaa.
Saunan ja sihijuoman jälkeen unta palloon.
Tai ehkä hieman valmistella maastossa ajamista.
Viime keväisen helatorstain reissun oltua niin huikea kuin se oli, raapustelin kalenteriini varauksen tälle keväälle. Varailin syksyllä laivaliput jo varmuuden vuoksi ja keskityin opintojen edistämiseen.
Viime helmikuisen Kulmakorvessa ajelun seurauksena niitattu vanne tuli viimein otettua pois auton alta korjausta varten. Vaihtelin sitten vararenkaasta vanteen ajokumiin ja Make_ lupasi tuoda oman vararenkaansa mukanaan varmuuden vuoksi.
Muumipeikkoa taas oli jäänyt "hieman" kaivelemaan viimevuotinen reissu, kun ei päässyt upottamaan paperinkeräyslaatikkoa tarjolla olleisiin poteroihin puuttuneen vinssin takia.
Tätä ei kuulemma saanut tapahtua uudelleen ja puhelikin kaveri pitkin kevättä, että semmoinen vinssi olisi ihan kova juttu. No eipä siinä, taisi olla viikkoa ennen reissua, kun kaverilla oli vinssi kourassa ja ihmetteli, että kuis tää ny leivotaan tähän keulille. Kaikenlaisen vatuloinnin jälkeen oli kauhisteltu, paljonko leikkurilla maksaa reikineen päivineen sopiva levy ja kuinka Protoshopin poijjaat ei olleet pariin päivään kerinneet leikkelemään sopivaa "lattaa" raaka-aineeksi, jotta mitäs ny. IKH myi vinssipetiä, oli aika suolainen, samoin monissa muissakin alaan enempi tai vähempi liittyvissä puodeissa. Plim! Muistin, että MapleHill myy offitavaraa kans ja eikö sieltä löytynytkin Muumipeikon kukkarolle sopivaan hintaan peti. Puhutaan tässä vaiheessa viikonlopusta ennen reissua, kun kaikki palikat on kasasssa asennusta varten. No Hämäläiseltä vinssipedin kiinni kemppaaminen onnistui yllättävänkin ripeästi, kun motivaatiokerroin on kohdallaan. Akuankan tuuria tosin kaverilla kourallinen, kun autokerholta loppui kaasu. Siis ihan kaikki. Mistä sitä nyt sitten sunnuntaina, alkava viikko menee kuitenkin kesätöiden merkeissä. Kerroin sydäntä raastavan tarinan Säätäjä_Sedälle, joka heltyi lainaamaan kympin pulloaan, jotta saadaan paperinkeräyslaatikkoon vinssi kiinni. Rok und roll!
Tai melkein. Vinssi kiinni maanantaina ja sähkökaapeleita modattu asennusta varten, mutta sähköjen vedon joutui jätttämään lähtöpäivälle, kummallakin oli tiistaina muuta menoa.
Keskiviikkona sitten iltalaiva Tallinnaan. Tänä vuonna ei perkele jäädä torstain ajeluista paitsi. Opiskelijan kukkarolle tuo Viikkari on uskomattoman paljon sopivampi, kuin Tallink tai Eckerö. Auto ja kaks pässiä 125€, kun pari kuukautta ennen reissua varasi liput. Voin muuten suositella
No takasi asiaan. Siinä sitten jonouduttiin ennen laivaterminaalia jo liikennevirrassa ja köröteltiinkin nätisti possujunassa autojonoon. Meillä oli siinä tunti aikaa, ennenkuin aloittivat laivan lastauksen, joten miksiskäs ei sitten koleassa iltasäässä sitten vedelty kaapeleihin kutistesukkaa ja tehty hirmu monimutkaisia sähkökytkentöjä
Vaikka valkuaisesta olisi voitu huijata kytkennöissä, pärjättiin kuitenkin iliman
Tidii! Siinä sitten välissä lastattiin autot laivaan ja autokannella suoritettiin eka testipyöritys. Rokkenroll!
Laivasta päästiin sitten puoliltaöin ulos ja hirveä nälkä niin äijillä, kuin autoillakin. Mukavasti lämmitti tankata Nesteellä, kun aine oli 1,15€ litralle. Sataman vieressä nököttävän Statoilin grillistä otettiin sitten norospeciaalit ja lähettiin painelemaan kohti Mustjõe kõrtsitalua, jossa meillä oli päämaja tälle reissulle tiedossa, ja jonne meillä oli Jeeppikerhon Mace ystävällisesti neuvotellut edullisen lisäyön, ettei tarvinnut laivalla tai jossain Tallinnan parkkipaikalla nukkua. Siinä siirtymän aikana Mace sitten lähetteli ohjeita saapumiseen, siltä varalta, että menee nukkumaan. No ei malttanut sitten mennä vaan odotteli meidän saapumistamme siihen noin puoli kolmeen. Nopeat turinat siinä, tervetuloa, täälä nukutaan ja hyvää yötä.
Aamupalan jälkeen virkein mielin sitten käyskentelemään tiluksia ympäri ja täytyy sanoa, että on kyllä näyttävä paikka. Majoitusmuoto mitä nyt vähän askeettinen, mutta ehdottomasti kokemisen arvoinen.
Odoteltiin sitten muita laivoista ja taisipa joku poppoo siinä hieman eksyäkin, mistä johtuen välipalamuotoinen lihapiirakka ja kahvit pääsi vähän viivästymään. Siinä sitten lopulta kaikki oli kasassa ja lihapiirakoita popsiessamme, emäntämme tuli kertomaan, että päivän oppaalle oli sattunut joku force majeure. Mutta ei hätää! Lähellä on ajoharjoittelualue, jolle voisimme mennä omin nokkinemme heilumaan.
Hiekkamaastoa luvassa tälle päivälle siis. Mäkeä ja monttua, niissä sitten viihdytimme itseämme tovin, kunnes keksivät, että alueen sivussa olevan järven voi myös ajaa ympäri. Siinä leikkimisen tiimellyksessä letkan karkaaminen jäi jotenkin huomaamatta, mutta tajuttuamme sen, saimme poppoon kiinni suuhteellisen nopeasti.
Järven kierto vaikutti ihan leppoisalta, kunnes jono pysähtyi. Mitä tapahtuu?
Ah kuraahan se vain siellä. Oli pikku pehmee, jossa pääsimme sitten leikkimään. Suoraan yli ei oikein päässy, vaikka monta hyvää yritystä nähtiin. Päivän yllättäjä oli ehkä Muumipeikko, joka oli koko päivän ajellut epähuomiossa takavedolla ja tuuttasi paperinkeräyslaatikon melkein yhtä pitkälle kuin allekirjoittanut ja mr. president. No vinssillä siitä kaikki kuitenkin noustiin.
Järven kierron jälkeen kokoonnuttiin takaisin tiluksille ja maittavan, julmetullisen valtavan, upean aterian jälkeen emäntä piti meille esittelykierroksen tiluksista. Monen monta tarinaa ja ihmeellistä asiaa kuultiin ja nähtiin kierroksen aikana. Melkein kolmetuntisen elämyksellisen kierroksen jälkeen sitten palloilua hetki ennen iltapalaa. Ja jälleen pöytä notkui toinen toistaan herkullisempia suupaloja. Päivän kruunasi tietysti savusauna ja rautatien kuljetussäiliöstä tehty palju, jossa haaleaa kuravettä ja pihasuihku, josta tuli jäistä vettä. Nautinto vailla vertaa.
Saunan ja sihijuoman jälkeen unta palloon.
Total Comments 0
