View Full Version : Puuhapajan peruslämpö, öljykattila vs. Ilmalämpöpumppu
lepoantti
09.08.2018, 20:36
Täältä kun on tottunut saamaan vuosien saatossa neuvoja kysyttäessä, hyviä ja huonoja, niin kysytään taas��
Kyseessä asiallisilla eristyksillä oleva n.12x11 ja kork. n.3.4m eli tilavuutta noin 450m3. Keväällä hallia lämmitettiin öljypoltinkäyttöisellä 40kw rakennuslämmittimellä, öisin peruslämpö oli n. 10 ja siitä sitten nosteiin tarpeen mukaan puuhalämpöön mikä milloinkin tuntui mukavalta. Ihan ok juttu mutta kuitenkin peruslämmönlähteeksi mietinnässä jotakin muuta.
Vaihtoehto 1.
Asettaa riittävän suuren ilmalämpöpumpun, sillä peruslämpö ja sitten olemassa olevalla hönkäisee työlämmön.
Vaihtoehto 2.
Hommaa jostakin toimivan öljykattilan ja paiskaa patterit seinälle, tällä samoin vain peruslämpö. Käyttövettä ei tarvitse lämmitellä, siis vain patterit. Em. paketteja saa pienellä etsinnällä erittäin sopivasti kun ihmiset etsii ilmaista energiaa maalämmöstä��
Omakohtaiset kokemukset omakotitalon lämmityksestä öljyllä, kuutiot suunnilleen samat mutta lämpötila korkeampi ja mukana käyttöveden lämmitys. Tällaisesta tiedän aika tarkasti vuosikulutuksen paljonko öljyä palaa.
Ilppeihin varsin skeptinen suhtautuminen, ja erityisesti niiden kestoon. Ja kyllä sekin epäilyttää että 3kw muuttuu esim.6kw, ja lämpöä puristuu vielä uusilla laitteilla -30 kylmällä����
Lämmitys maksaa olipa järjestelmä mikä tahansa, nyt haetaan luotettavaa ja kokonaistaloudellista vaihtoehtoa perustamiskustannukset ja huoltovapaus huomioiden.
offroadjouni
09.08.2018, 21:59
Minä lähtisin ehdottomasti ilmalämpöpumppuun kun ei kerran ole mitään vesikiertoa valmiina. ILPien kohdalla ongelmaksi voi kuitenkin tulla tuo matala tavoitelämpö, kun ne käyttävät sisätilan lämpöä kennon sulatukseen ja jos sisälämpö on liian alhainen niin sulatus ei onnistu. Kannattaa siis katsoa että ILPissä on ylläpitolämmitys tai sitten vaan lämmön säätö riittää haluttuun 10 asteeseen.
Jos pajassa oleskellaan kuitenkin suhteellisen usein, vaikka parikin kertaa viikossa, niin nostaisin lämmön ILPillä saman tien haluttuun työskentelytasoon ja heivaisin löpötykin pois. Jos tallissa on tavaraa joka ei saa jäätyä, niin ILPin lisäksi varalla kannattaa olla vaikka sähköpatteri tai auton sisätilan lämppäri jolla saa lämpöä jos tulee kovia pakkasjaksoja.
Omaan talliin tuli ilppi, kun sattumalta sain käytetyn edullisesti. Enkä enää ihan helposti vaihtais mihinkään muuhun.
Ilppi liikuttaa ilmaa kokoajan ja samalla kuivattaa sitä. Iso etu erityisesti tallissa johon ajetaan lumisia autoja. Väittäisin perstuntumalta, että kuivattaa paremmin kuin lattialämmitys ja seinäpatterit tuollaisessa hommassa on se huonoin vaihtoehto.
Vaikka normaalisti pitäisi vain peruslämmön, niin ilpillä lämpötilan nosto onnistuu kohtalaisen nopeasti jos sää ei ole niin kylmä, että ilppi alkaisi olla rajoilla lämmitystehossa. Veikkaan, että jos ilpin laitat niin ennenpitkää luovut siitä öljypolttimesta...
Ilppi ei vie lattiatilaa kuten pannu tai rakennuslämmitin ja seinätilaakin vain vähän. Toisin kuin patterit.
Muonion korkeudella ei viimetalvena(kaan) ollut montaa päivää jolloin ilpistä olis loppunu teho. Mutta varalla kyllä pitää olla joku muukin lämmönlähde, minulla se on sähköpatteri vesipisteen vieressä.
Tallissa ei ole erillistä mittaria, joten taloudellisuudesta ei ole mitään faktaa. Mulla vaihtoehto olis ollu sähköllä lämpiävä nestekiertoinen lattialämmitys, tuo melkein väkisinki on sitä edullisempi.
Sellainen "vika" minun ilpissä on, että siitä voi valita normaalin lämmitystilan tai 10 asteen peruslämmön. Normaalitilassa alin lämpötila on 18 astetta, eli on valittava se tai 10 astetta kun mielelläni pitäisin 13-15 astetta jatkuvaa lämpöä silloin kun puuhastelen tallissa. Talossa ei ole ilppiä, mutta hyvien kokemusten vuoksi se on vakavassa harkinnassa.
Sulla kun hitsaaminen onnistuu niin teet itse putkipatterit seinille jos öljyyn päädyt. Lämminvesi on n.puolet kuluista mikä on lämmityksellä.
Lämpötilankaan ei tarvi tallissa olla niin kova, jos pikkusen satsaa ja hommaa vaikka käytetyn oumannin ohjaamaan niin saa ohjelmoitua yöpudotukset tai viikko-ohjelmat.
Noita maalämpöjä kehuvat,itse skeptinen, sama ilpit, sellainekin on mutta noita alan hommia 30v alkaa olla ammatiksi takana ja tietää että noita ilmaisia lounaita ei ole, noita hommanneet ihmiset kehuu valtavasti,voi oikeastaan verrata auton kulutukseen kun ihmiset kehuu miten pienellä menee.
lepoantti
10.08.2018, 08:05
Lattiatila ja patterit seinällä ei ole ongelma, ne mahtuu kyllä olemaan ilman että työskentelytila loppuu. Eri laitteiden ja trukkihyllyn vieressä on kyllä tilaa vaikka kattilalle jos ratkaisu siihen johtaa. Samoin patterilinjaston vaatima putkisto ei ole mikään ongelma jos niikseen tulee.
Kyllä ilppi on varmasti hyvä mutta sellaisen kestävyys oikeasti epäilyttää, sellaiselle ei pysty itse tekemään juuri mitään ongelmatilanteessa. Halliin oli joskus asennettu airwell ilppi tai joku tämän tapainen, tästä oli kompura hajonnut aika pian ja korjauskustannukset oli olleet sen verran suuret että laite kojottaa edelleen paikallaan korjaamattomana. Joillakin toimii vuosia ilman mitään ongelmia ja toisilla hajoaa piankin. Öljykattila on kyllä erittäin toimintavarma ja tällaiselle pystyy ti-mieskin tekemään paljon....
Kuinka nopeasti ilpillä saa nostettua lämpötilaa esim. +10->17?
Toi ilppi on suoraan verrannollinen ulkoilman lämpöön ja tilan kuutioihin suhteutettuna pumpun koko. Jos on työkaluja niin se sisälämpö olisi hyvä pitää siinä +16 tai enemmän ettei ala ruostumaan. Kaverin pelliverstaassa oli pellettikattila ja ksk puhaltimet +15 lämmössä alkoi kanttikoneet ym punoittaa mutta pikkuinen nosto lämmössä poisti tuon. Toki hänellä vaikutti kun tuodaan tonni tai pari kylmää pelliä sisälle.
Topi1982
10.08.2018, 11:15
80m2 korkeutta 4m. Lattialämmitys sähköllä, joka tosi harvoin käytössä ihan tulipalopakkasilla, jos pittää lattialla pyöriskellä. Halvin ilmalämpöpumppu normaalisti asetuksessa +10 ja työskennellessä +16. Hyvin on riittänyt. Ilmalämpöpumppu on noin naaman korkeudella ja puhallus alaspäin eli menee ajoneuvon alle. En käsitä niitä pumppujen katonraja-asennuksia, kyllä se lämpö sinne ylös osaa mennä alhaaltakin. Heikoin lenkki on nosto-ovi, jonka lattian rajassa pidän naurettavan näköisiä rättejä esim. vanhoja lakanoita yms., lattialla makoillessa kyllä huomaa niiden "tehon" vedon puutteena.:)
Pienemmät perus-ILPit taitaa kaikki käyttää sisältä saatavaa lämpöä sulatuksiin? Siinä voi tulla joskus ongelmia, jos sisälämpötila on kovin alhainen. Jos ei muuten, niin sulatusaika voi venyä pitkäksi.
Laitoin tallille vähän perus-pienintä isomman ILPin (n. 11kW Hitachi), joka tekee sulatuksen pysäyttämällä sisäyksikön ja pumppaamalla kylmäaineen ulkoyksikköön. Se käyttää sulattamiseen siis lähinnä ulkoyksikön kuluttamaa sähköä, jolloin sulatusteho pysyy samana olipa sisälämpötila mikä tahansa. Kun sulatus on tehty (kennon yläreunan lämpötilaa mitataan), pysähtyy kompressori ja mg-ventiili laskee kylmäaineen takaisin putkistoon. Kennon alareunan putket eivät osallistu lämmön pumppaamiseen ulkoa sisälle, joten kenno ei koskaan mene kuuraan alareunasta, eikä tarvita alareunaa kiertävää sulatuskaapeliakaan. Sulatus lämmittää kennon alareunankin.
- - - -
Sisäyksikön asentaminen ylös voi joskus olla ihan paikallaan. Jos sisäyksikön lämpötilasäätö ei ylety riittävän alhaisiin lukemiin, niin sellainen alas asennettuna pitää (tai ainakin yrittää) liian korkeaa lämpötilaa yllä. Korkeassa tilassa katonrajassa on sitten aivan turhan lämmintä, eikä se ilma sekoitu alhaalla olevan viileämmän kanssa.
Naapuri ratkaisi tällaisen korkean tilan ongelman laittamalla IV-kanavan ja siihen kanavapuhaltimen tuomaan lämmintä ilmaa katon rajasta sisäyksikön imupupuolelle.
Toki sisäyksikköä voisi huijata laittamalla sopivan vastuksen lämmittämään sen lämpöanturia tai katkaista ja jatkaa anturin johtoa sen verran, että saa anturin siirrettyä miittaamaan sinne katon rajaan. Sellainen kuitenkin vaatii hieman perehtymistä, että saa säädön toimimaan halutulla tavalla.
Sisäyksikkö ylhäällä taas pitää katonrajan lämpötilan säädettynä ja kun se laitetaan puhaltamaan alaviistoon, sekoittuu alahaalla oleva viileämpää ilmaa mukaan. Oman pumpun sisäyksikkö menee alimmillaan +17 asteeseen. Se on n. tuhannen kuution tallissa ollut aika sopiva arvo neljän metrin korkeudella, josta puhallus alaviistoon. Pään korkeudella on lämmityskaudella n. 10-13 astetta, mikä on aika sopiva työskentelylämpötila, eikä sen alle tarvitse alhaalla mennäkään. Sisäyksikkö on sellainen kanava-asennukseen tarkoitettu malli, jonka puhaltimessa riittää boforia puhaltaa lämmin ilma pitkälle.
Itse kanssa harkinnut ilpin asentamista talliin, jossa nyt lämmitys sähköpattereilla. Talli on n. 100m2 ja korkeutta n. 3,5m.
Mietityttää vaan miten noi sisäyksiköt kestää kun tallissa tehdään metallitöitä: hiotaan, hitsataan jne. Siitä tulee kuitenkin paljon pölyä jne.
tapsa4x4
10.08.2018, 15:56
Mulla 80neliöinen 4.2m korkea talli ja ilmakiertoinen öljykattila lämmittimen ja kaverina ollu halvin ultimaten il pumppu nyt 2011 vuodesta ja toiminu pääsääntöisesti tallin lämmittimet ja öljyllä jeesettu kovilla pakkasilla. Ni mä oon ollu tyytyväinen tohon. Sisä yksikköä täytyy muistaa välillä putsailin paineilmalla kun aivan tukossa.
Kattoon meinasin laittaa isoja tuulettimia puhaltamaan lämmintä ilmaan katon rajasta alas. Ja nyt kun oli hitolliset helteen ni oli kiva pitää hallia kylmänä ni sais tehtyä jotain
offroadjouni
10.08.2018, 16:01
Kuinka nopeasti ilpillä saa nostettua lämpötilaa esim. +10->17?2,4TD kirjoitti jo tarkemmin, mutta lämpötilan nosto on pääsääntöisesti kuitenkin hitaampaa verrattuna löpölämmittimiin. Nimellistehosta voi tehdä jotain arvauksia, mutta ulkolämpötilan laskiessa teho pienenee huomattavasti. ILPeissä taitaa kaikissa kuitenkin olla ajastustoiminta, jolla pystyy laittamaan pyynnin ylemmäs esim. arkisin klo 17-22 ja viikonloppuisin 9-22 tai mitkä omat talliajat onkaan. Jos eristykset rakennuksessa on kohdallaan niin harkitsisin kuitenkin pitämään lämpöä tasaisena.
ILPeissä on suodattimet jotka varmasti menee tukkoon tallioloissa nopeammin kuin asunnoissa, joten niitä pitää muistaa imuroida tai puhaltaa puhtaaksi. En ole itseasiassa tutkinut että onko laakerit suodatetulla puolella vai onko ne suoraan tallipölyssä, joten en tiedä niiden kulumisesta.
lepoantti
10.08.2018, 16:07
Näiden ilppien kanssa keskustelu meinaa olla hankalaa, sellaista neutraalia mielipidettä saati tietoa vaikea saada. Ne joilla toimii ja on pelannut vuosia niin suhtautuminen liki hurmoksellista, velat on muuttuneet saataviksi ja sähkömittari pyörii väärinpäin. Sitten on toinen ääripää joiden ilppi on tuutannut varattua ja sen myötä kaikki ovat sysi paskoja.
Ajatuksena äärimäisen houkuttava ihmismielelle että 1kw=3 tai jopa enemän... Tämä siis esimerkkinä.
Topi1982
10.08.2018, 16:36
Eristys on kuitenkin tärkein koko tivolissa. Mulla tuossa torpassa ollut koko kuuman kesän 20-22 astetta, en oo jäähdyttäny, pitäny ovia auki turhaan. Ehkä tärkeää myös: ei oo yhtään ikkunaa talvella hukkaamassa lämpöä ja kesällä auringon lämpöä sisälle keräämässä. Upsista onhan siinä heikoimmassa lenkissä 3 muoviaukkoa, mutta onneksi auringolta suojassa.
Pumpun sisäyksikön päällä on hylly, joka vähentää tukkeutumista, kun osa pölyistä jää siihen hyllylle. Miten se alhaalla oleva laite voi lämmittää turhaan vs. ylhäällä oleva? Mie en ainakaan katon rajassa useinkaan oleskele vaan ihan lattialla. Jos termari haistelee sitä väkisinkin kuumempaa katonrajaa ja katkoo sen mukaan tehojaan on alhaalla kylmä? Lattialämmityksenkin lämpö loppupelissä sinne kattoon katoaa. Pitäiskö senkin termari panna sinne yläilmoihin? Vittumaisesti voisin kysyä, että pittääkö se lattia nostaa sinne kattoon, että ymmärtää oikein lämmittää?
petroman
10.08.2018, 16:59
Kannattaa harkita myös polartherm:n lämmittimiä.
Yhdessä hallissa kyseinen öljyä polttava, puhaltimella varustettu lämppäri, niin eipä ihmeitä syö öljyä. Thermostaatilla ohjattu. Ja jos haluaa äkkilämpöä, niin sitä tulee.
Kierrättää hyvin ilmaa. Palokaasut tietty menee ulos peltihormia pitkin...
Miten se alhaalla oleva laite voi lämmittää turhaan vs. ylhäällä oleva? Mie en ainakaan katon rajassa useinkaan oleskele vaan ihan lattialla. Jos termari haistelee sitä väkisinkin kuumempaa katonrajaa ja katkoo sen mukaan tehojaan on alhaalla kylmä?
Jos luit mitä kirjoitin, niin kerroin tilanteesta, jossa sisäyksikön lämpötilasäätö ei ylety riittävän alhaiseen arvoon. Jos siis pään korkeudella pöhisee lämmitin, joka pitää siinä vaikkapa +17 astetta, niin se on ainakin omaan makuun liian lämmin sekalaisiin tallihommiin. Silloin korkeammassa tilassa on katon rajassa pitkälti yli 20 astetta, joka on turhaan lämmittämistä, koska lämpövuoto rakennuksen yläpohjasta on yleensä suurin (jos ei ole suuria ikkunapintoja). Lämmin ilma kerrostuu, jos ei ole kunnon sekoittavaa puhallusta.
Jos sitten laitetaankin se +17 tuottava lämmitin ylemmäs, niin siellä katon rajassa ei ole +24, vaan vähemmän. Energiaa säästyy ja alhaalla on viilemäpi. ILPin säätimellä saa laitettua sellaisen lämpötilan, että alhaallakin on hyvä. Kunnon puhallus alaviistoon, niin ilma sekoittuu ja lämmön kerrostuminen vähenee. Jotkut laittavat korkeampii tiloihin vispilämallin tuulettimia kattoon sekoittamaan ilmaa ihan samasta syystä, ettei katonrajan ja hartiakorkeuden lämpötilaero olisi turhaan niin suuri.
Olen kokeillut tämän omalla ILPillä, jossa saa termostaatin toimimaan joko sisäyksikön tai ohjauspaneelin mittaamalla lämpötilalla. Jos noin 180cm lattiasta olevan ohjauspaneelin laittaa säätämään lämpötilaa, tekee pumppu täysillä töitä pitkät ajat ja katon rajassa on +25 astetta, koska sinne ylös se lämmin ilma kohoaa, kuten totesitkin. Tätä sanotaan kerrostumiseksi. Jos laitan ohjauksen tapahtumaan sisäyksikön lämpöanturilla, joka on siellä ylhäällä, niin siellä on +17...+18 ja alhaalla pään korkeudella on +10...+13 pakkasista riippuen. Minulle se ainakin on ollut sopiva lämpötila ja katon rajassa ei ole tarpeettoman (tuhlaavan) kuuma.
Lattialämmityksenkin lämpö loppupelissä sinne kattoon katoaa. Pitäiskö senkin termari panna sinne yläilmoihin? Vittumaisesti voisin kysyä, että pittääkö se lattia nostaa sinne kattoon, että ymmärtää oikein lämmittää?
Ihan ilman mitään v-tuiluja on pakko kysyä, onko oikeasti käytännön kokemusta ja mittaustietoa lattialämmityksestä? Kun iso lattiapinta toimii tilan lämmittimenä, on lämpöä luovuttava pinta-ala niin suuri, että tarvittava lämmittävän pinnan lämpötila jää alhaiseksi. Lattialämmityksessä lämpötilaero lattian ja ilman välillä on hyvin pieni verrattuna johonkin patteri- tai ILP-lämmitykseen, joissa lämmittimen lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin ympäröivän ilman. Pieni lämpötilaero lämmittävän pinnan ja ilman välillä tarkoittaa samalla pientä kerrostumista. Lämpötilaero puoli metriä lattiasta ja puoli metriä katosta mitattuna ei normaalisti ole paljonkaan, ellei tila ole huomattavan korkea tai rakennuksen eristys tavallista heikompi.
Näiden ilppien kanssa keskustelu meinaa olla hankalaa, sellaista neutraalia mielipidettä saati tietoa vaikea saada. Ne joilla toimii ja on pelannut vuosia niin suhtautuminen liki hurmoksellista, velat on muuttuneet saataviksi ja sähkömittari pyörii väärinpäin. Sitten on toinen ääripää joiden ilppi on tuutannut varattua ja sen myötä kaikki ovat sysi paskoja.
Ajatuksena äärimäisen houkuttava ihmismielelle että 1kw=3 tai jopa enemän... Tämä siis esimerkkinä.
Jep,ja sama maalämmön suhteen, parin ekan vuoden jälkeen se alkaa tuottamaan rahaa :D
Meillä on 10v ollut ilp, haista veen kampe asuntoon, keväällä ja syksyllä auttaa kosteutta poistamaan ja pitää ylläpitolämmön. Toki asunnossa on noita kulmia / huoneita ja se ilman leviäminen on huonompaa kuin tallissa. Talvella taas kun on pakkasjaksoja niin on ollut pois päältä meillä.
Maalämpöäkin joskus meinasin ja soittelin noihin firmoihin, 30v ammatikseni alan hommissa ja sanoin että eivät pidä myyntipuhetta vaan keskustellaan reaalipohjalta ja katsotaan tuleeko kaupat. Nykyisellä energiakulun hinnalla ei koskaan maksa maaläpö itseään mulla takaisin.
fournier
10.08.2018, 19:25
Talli 110m2,korkeus 4,2m. Lattialämmitys vesikiertoinen öljykattilalla. Lisäksi vesikiertopuhallin kun tarvitsee enemmän lämpöä. Peruslämpö karvan alle 10 astetta. Öljynkulutus noin 500l/v. Olen tosi tyytyväinen ollut, talli lämpöisem tuntuinen vaikka peruslämpö noinkin alhainen. Järjestelmässä kiertää glykoli.
petroman
10.08.2018, 19:47
Tuossa polarthermissä vielä sekin puoli, että voi lyödä vaikka kylmäksi tilan halutessaan. Ei mitään jäätyvää itse laitteessa.
BJ-40/76
10.08.2018, 22:12
Oulussa ei ole oikein kunnon pakkasia juuri koskaan, verrattuna n. 100 km itäänpäin.
Toki täälläkin on usein sitä -30---35 pakkasia.
Ostin pumput, siis ultimatemarketin 13 pro basic:t muistaakseni 2007.
Tässä pumpussa ei ole mitään ylimääräistä, siis esim. ylläpitolämpö puuttuu, säätöväli alkaa 16 asteesta. ja kyseessä on ns. on/off pumppu, siis ei mitään invertteriä.
Pumput maksoi kaiikkineen, siis myös alipainepumppu mittareineen tuli mukaan, 1000e kotipihaan tuotuna.
Autotalliin tuo 16 astetta on ilman muuta liikaa, joten virittelin vaihtokytkimen ja vastuksen tuolle anturille: toisessa asennossa alkuperäinen säätöalue, ja toisessa vähennettynä 10 asteella, siis alue alkaa +6 asteesta.
Tuon virittelyn seurauksena ulko yksikkö jäätyy joka talvi, joskus useamman kerran kuukaudessa, pahin keli on räntäsateet, toki jäätyy myös kovallapakkasella.
Sulatan ulkoyksikön siten, että 9 kw sähkölämmittimellä autotalliin lämpöä, ulkoyksikkö pressukääreeseen, ja jäähdyttämään tallia +6 asteeseen; taikka vaihtoehtoisesti laitan auton sisätilan lämmittimen tuonne pressukäärön sisään sulattamaan tuon ulkoyksikön.
Jos nyt olisin asentamassa noin yksinkertaisia laitteita, niin laittaisin ulkoyksikön puhaltimelle erillisen kytkimen, jolla sen saisi sammutettua manuaalisen sulatuksen aikana.
Nyt talo menossa purkuun, ja uuteen tulee maalämpöja vesitakka; ja autotalli taitaa tulevaisuudessa lämmitä myös maalämmöllä.....
Noissa lämpöpumpuissa, olipa kyse sitten ilmasta-ilmaan (ilp), ilmasta-veteen (vilp) taikka maasta veteen (mlp), niin hyötysuhte paranee, mitä pienempi on tarvittava lämpötilaero on.
Ja kaikki tietää, että lämmitystä tarvitaan sitä enemmän, mitä kylmempää on.
Maalämmössä, varsinkin porakaivossa, lämpotila heittelee vuodenaikojen mukaan vain muutaman asteen, keskiarvo varmaan pikkasen plussalla, siis esim. +1c
En jaksa alkaa kaivamaan faktaa, mutta ero on suuruusluokkaa seuraava: (toki vaikuttaa se, onko 300e paketti, vai 30 000 euron, rahalla saa ja hevosella pääsee; siis saa parempaa tekniikkaa)
Ja kyse on minun hämäristä mielikuvista, toki olen opiskellut/tutkinut tuota kylmätekniikkaa jo jonkin aikaa, siis ei kannata vetää herneitä, jos esim. hyötysuhteessa on reilukin virhe.
Siis haasteellisin on juurikin tuo Ilmasta veteen (vilp) ja vanhassa patterilämmitteisessä talossa: patteriveden pitää olla käytännössä jopa 65c, kun ulkona on kova pakkanen; esim. pyöreinä lukuina -35 astetta: siis lämpötilaero 100 c astetta.
tällöin hyötysuhde on käytännössä yksi, ja sekin sen ansiosta, että vilp:ssä on vastaavat lämmitysvastukset, kun normaalissa lämminvesivaraajassa. siis lämpö tulee suoraa sähkövastuksista.
Toki esim. syksyllä, kun ulkoilma on +10c ja ilmankosteus 100% JA ei tarvita kuin 20 asteista vettä, niin hyötysuhde voi olla todella suuri, esim. 6? Mutta silloin tarvitaan lämmitystä todella vähän, esim. 1kwh/vrk; niin säästö olisi 10 hyötysuhteella n. o,1 euroa/vrk.
Paras on maalämpöpumppu (mlp) yhdistettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen:
Lämpötilaero on suuruusluokkaa 30 c astetta tulipalopakkasilla, siis jos ulkona on -35 astetta pakkasta, niin kalliokaivon neste on nollassa, ja lattialämmitys tarvii n. +30 asteista vettä.
Tällöin hyötysuhde on usein suuruusluokkaa 5. (ja mitä enemmän on pakkasta, sitä enemmän tarvitaan lämpöenergiaa)
Ja vielä tuohon minun autotallin ultimaten ilp:iin: niin uskomattomalta kuin se kuulostaa; vielä -20 astetta pakkasessa sen hyötysuhde on 2, taikka pikkasen yli, kun sisälämpötila on n. 6-10 astetta!
Siis pumppu ottaa silloin pikkasen vajaa 700w ja että pumppu sammutettuna saa saman lämpötilan, pitää olla auton sisätilan lämmittimiä kaksi; ja ne ottaa saman mittarin mukaan 1400-1600 w.
Toki mittaukset on tehty halvalla schuko-pirtotulppa/rasia mittarilla, olikohan joku 30e tarjous taannoin.
Tuota mittaria vertailin paikallisen sähkölaitoksen mittariin; siis mitä lainataan asiakkaille, niin näytti muutaman prosentin tarkkuudella samaa, ja molemmat osasi laskea tehokertoimet. (nippu loistevalaisimen loistehon komp. kondensaattoreita, virta reilu amppeeri, tehoa reilu 10 w, ja sama tyhjäkäyvällä sähkömoottorilla)
Ja sitten tuo kuivatus: kosteus pitää saada hallista ulos, tavalla taikka toisella.
Ja jos hallissa on lämmitin, joka käyttää jotain polttoainetta, esim. nestekaasu, diesel; ja siitä ei ole "savupiippua/pakoputkea" ulos, niin se toimii ilmankostuttimena! siis jokainen gramma, joka poltetaan huoneilmassa, lisää vettä tilaan kosteiden pakokaasujen muodossa.
Taidan ilppiin kallistua itekki,meillä on ollu tölliä lämmittämässä ilp ja kWh mittarin perusteella 30-40% sähkön kulutus pieneni ilpin hankinnan myötä,ja ennen lämpöä lykättiin sähköpattereilla. Tölli on n.80 neliöö ja normaalia korkeampi kun on harjalle asti auki. Takka on myös ja käytetään ahkerasti ja sauna kerran viikossa ja puilla. Se ilp toimii hyvänä lisänä muille lämmön lähteille koska se haistelee sisäyksikön naamassa olevalla anturilla(laser) ja puhaltaa sinne lämpöä missä on kylmä ja lämmittämätöntä sinne missä on kuumaa,ilma sekoittuu hyvin. Se anturi ei siis haistele lämpöä kuten kainaloon laitettava kuumemittari vaan on laser tyyppinen ja haistelee monen metrin päästä ja olikohan yhdeksästä vai useammasta kohtaa,ja softan pätkän ohjaamana sit hönkäilee niin et sais kuumat ja kylmät sotkettua,pömpelin puhallin ei tosin pysty puhaltamaan itsensä yläpuolelle joten yläkertaan sekoitusvaikutus ei oikein yllä,lämpöä on yläkerran takanurkassa joku pari astetta enemmän talvella ja kesällä. Pömpelistä kauimpana on makuuhuone ja sen takanurkassa käytetään kovilla pakkasilla patteria lisänä,toki kylppärissä on lattialämmitys. Normaalisti pattereita ei tarvita. Kesällä ilp poistaa hyvin kosteutta,mikään muu ei oikein poista. Omaa ateljeetani(autotalli)n.40m2 lämmitän 500W koiran koppi patterilla ja lämpö on n.5 astetta,kovilla pakkasilla joutuu laittaa toisen patterin. Asennus lämpöön pääsee sähköpuhaltimella 3kW noin puolessa tunnissa,ongelma on talvisin kun ajaa lumisen auton sisälle,silloin on kosteutta ihan vitusti ja joutuu pitää ilmanvaihtoa suurella kun muuten ruostuu. Tällöin menee sähköä paljon,nykyään on kaasulämppäri joka on toki tehokas mutta vaatii ilmanvaihtoa koska tuottaa kosteutta,maalaus hommissa ei kosania voi käyttää. Noin yleensä sanoisin et se ilp on paras,ei se lämpö ilmaiseksi tuu silläkään mut muuten sopiva. Nykyäänhän ei alle 100 neliön taloon laiteta maaämpöä kun ei kannata,trendi on nyt "ilmasta veteen" tyyppiset eli vesikierto lattia lämmitys joka ottaa kuumat ilmalämpöpumpusta. Löpön huono puoli on hinta,halvin se ei ainkaan ole,halvin on useinkin klapi tai pelletti ne ei vaan oo kovin käteviä tai helppoja. Sähkökin on kallista ja kaukolämpöö ei oo, joten ilp on loppujen lopuksi paras,siihen isolöpö tai kaasu poltin avuksi jos tarvii äkkiä lämpöä nostaa. Jos nyt rakentaisin isomman tallin ni varaisin kopperon kattilaa ja varaajaa varten,siihen klapikattila,sen lisäksi tavallinen ilp jolla pidettäs nimellislämpö ja ilman kuivatus tarvittaessa. jos halvalla sais ni kombikattila jossa vois polttaa puuta tai jäteöljyä. Jostain ST1 tai jonku sivuillahan oli paljon tietoo paljonko lämmön tuottaminen milläki maksaa ja LVI insinöörin ku löydät jostain uhriksi niin nehän nehän ynnäilee näitä ihan työkseen,itsekin sain konsultaatiota edm. ammatin harjoittajalta.
Topi1982
11.08.2018, 06:52
Kokemuksia lattialämmöstä.
1. Vesikiertoinen kaukolämmöllä 2 kerroksinen talo. Teinköhän liian paksun laatan, kun reagoi liian hitaasti ulkolämpötilan vaihteluihin. Ei ollu viihtyisää asumista, tosin ohjaukset ei ollu nykytasoa.
2. Vesikiertoinen maalämpöpumpulla. Samoja vaivoja kuin edellä. Onneksi lämmönjakohuone oli tallirakennuksessa äänekkyytensä takia. Porakaivo oli 90m syvä ja osui vesisuoneen, joten hyötysuhteen luulisi olleen hyvän.
3. Nykyinen asunto yösähköllä lattia ja lisänä 2 lämpöpumppua, 245m2 talo ja 80m2 talli lattialämpö (käytössä vain tosi pakkasilla, jos pittää lattialla makkailla) ja pumppu. 2017 sähkö maksoi n.250€/kk ja poltin 5-10m3 halkoja. Keskellä taloa on 3 tonnia vuolukiveä, jota on "pakko" lämmittää tai se alkaa jäähdyttämään torppaa. Antaahan se miellyttävää lämpöä. Näillä kuluilla menis aika kauan esim. maalämmön kuoletuksessa.
Mittailutuloksia ei ole esittää, lämmityksen peruste on ollu asuinmukavuus eikä luvut.
Lämpöpumpun asennuskorkeus on mielestäni oltava mahdollisimman alhaalla. Miksi veisin sen yläilmoihin, kun lämpöä alhaalla tarvitaan? Jos se "kuumuus" siellä ylhäällä askarruttaa, pittää puhallella sitä alas tai viedä sinne termostaatti jolloin saa varmasti "väärän" lämpötilan alas.
Tallissa on hyvät eristeet. Esim. katto 6cm pelti-villa-pelti janka päällä 30cm puhallusvillaa ja ei kiinnosta jahkailut mahdollisista kastepisteistä, joita ei oo pellin yläpintaan ilmestyny.
Siis lattialämpöhän on parhain ja mukavin lämmitysmuoto, antaa tasaisimman lämmön.Toki jo on teeseitse ja senkin onnistuu pilaamaan ,on toki asia eri.
Kovin vähän kerrotaan miten paljon noissa vilp ja mlp on ollut kortti/kärkivikoja tai kompuravikoja.
Vilp saa leutona talvena hyvän hyötysuhteen, tarvii silti huippuaikoihin kaverin esim takka auttamaan.
Mlp on suht äänetön, ei tarvi huippuaikoina sitä kaveria. Kaivon poraaminen kallis jos ei kallio ole lähellä, 180m reikiä poranneet kun kuuntelee.
Noissa toki se pumpun mitoitus pitää olla riittävä, on ollut kohdalla sellaisia kun on myyty liian pieni pumppu eikä tuotto riitä, käyttää sähköä silloin.
Noita vuosikuluja sinänsä hankala vertailla, rakennusvuosi ja asunnon malli vaikuttaa paljon,myös asujien määrä (sekä ikä) ja käyttöveden kulutus, meillä 205 neliöö yhdessä tasossaja 6-7hlö kun käyttää vettä (250mottia/v) ja vuodessa on kulut siinä 1700-1800 eur. Kämppä rakennettu -62.
En ole ajatellutkaan vaihtaa lämmitysmuotoa, tai mahtuisikohan se raha jonnekkin minkä maalämpö tuottaisi vuositasolla?
BJ 40/60 on hajulla , ei puututa pikkuseikkoihin. Pattereilämmitykseen vaan moni ajaa turhan kuumaa vettä ja kierrättää kovaa vauhtia, säteilylämmitin niin se patterin koko vaikuttaa paljon.
Lattialämmitys on muuttunut vuosien varrella, nykyään 37 ast vettä ajetaan max
kun ennen noita oli vielä käyttövestä ja ajettiin jatkuvasti 60 ast vettä.
Noissa kun laskee kokonaishinnan vielä mitä mikäkin maksaa, siihen halvimman kanssa erotus ja montako vuotta on takaisinmaksuaika saa hyvän harkintapohjan.
Noita ultimaten pumppuja täällä alan liike kieltäytyy asentamasta, pari aikoinaan laittoivat ja pelkkiä murheita vaikka netissä ei muuta eroa ole kuin eri kuoret vs kalliimmat.
Eli vertailupohjaksi pitää otta ns laadukkaat kamppeet, noihin pumppuihin pitää laskea joku huoltomaksu koska noita on jouduttu korjailemaan sen verran.
Maalämpö ei kovasti paljoa 20 000eur heitä,pumppu,kaivo+asennus.
lepoantti
11.08.2018, 08:03
Talli 110m2,korkeus 4,2m. Lattialämmitys vesikiertoinen öljykattilalla. Lisäksi vesikiertopuhallin kun tarvitsee enemmän lämpöä. Peruslämpö karvan alle 10 astetta. Öljynkulutus noin 500l/v. Olen tosi tyytyväinen ollut, talli lämpöisem tuntuinen vaikka peruslämpö noinkin alhainen. Järjestelmässä kiertää glykoli.
Tässä hyvä konkreettinen esimerkki. Kyllä lattialämmitysputkisto olis kova juttu mutta en lähde roilottamaan 130m2 lattiaa ja tai toisaalta tekmään uutta pintavalua, vaikka lattialämmitys on aivan loistava tallissa.
Jatketaan vaan keskustelua, tunteisiin ei kannata antaa tällaisen aiheen alkaa menemään vaikka tietäisikin kaikesta kaiken ja joku esittää erilaisen näkemyksen.
Puunpolttaminen olisi hieno ja terapeuttinen asia, sitä saisimme pojan kanssa molemmat työpaikoiltamme ihan hyviä määriä. Siinä on vaan se että mihin varata lämpö ja kuka lämmittää yöllä jolloin pakkanen on usein kireimmillään. Kun ei ole kivitalo niin lämpöä ei paljon varaudu rakenteisiin.
Ilppi on varmasti hyvä, mutta kaikesta huolimatta tekniikan herkkyys epäilyttää. No, elämä on täynnä valintoja ja kaikki maksaa
Jos puuta on tarjolla niin Airhot ilmalämmitin
Vaihtoehto 2.
Hommaa jostakin toimivan öljykattilan ja paiskaa patterit seinälle
Ihan mikä vaan muu, mut ei pattereita seinälle. Lattian alle kierto jos jonnekkin. Vesi-ilma-ilpillä lämmitys jos ilmailppi ei kiinnosta tai jos pajalla enemmän öljyn kanssa lotrausta niin sekaöljypoltin.
Ihteeni kyllä kesäaikaan kiinnostais kovasti tavan ilppi kun sais viilennettyäkin ja talvella kuivattaa mukavasti kun ilma liikkuu. Helteellä tekeminen ei muuten välttämättä kiinnosta.
Ihan mikä vaan muu, mut ei pattereita seinälle. Lattian alle kierto jos jonnekkin. Vesi-ilma-ilpillä lämmitys jos ilmailppi ei kiinnosta tai jos pajalla enemmän öljyn kanssa lotrausta niin sekaöljypoltin.
Ihteeni kyllä kesäaikaan kiinnostais kovasti tavan ilppi kun sais viilennettyäkin ja talvella kuivattaa mukavasti kun ilma liikkuu. Helteellä tekeminen ei muuten välttämättä kiinnosta.
Toi vesikierron teko valmiiseen lattiaan on haasteellinen ja kallis, noissa ilmalämpöpumpuissa kiertää myös kaikki pölypaska mukana, pitäisi siivoilla sitä tallia myös usein ja putsailla ne suodattimet. Sekaöljypolttimet tuntuu pelaavan ihan ok, vielä jos noita öljyjä saa jostain niin ilmaista lämpöä. Päivän hintaa en tiedä,pikkuisen arvokkaampia kun tavan öljypolttimet noi on olleet.
Raskas lattiavalu ja lämmitysputket siinä, niin reagointi ulkolämpötilan muutoksiin on hidasta, ei sille mitään voi. Omassa talossa on lattialämmitys betonilaatassa, joka on säädetty niin, ettei se riitä ainoana lämmityksenä, siis vähän alakanttiin. Kelin mukaan sitten säädetään lämmittämällä varaavaa takkaa enemmän tai vähemmän. Eihän se aina onnistu kohdalleen, eli nopeissa ulkolämpötilan muutoksissa tulee viivettä ja virhettä "säädössä".
tapsa4x4
11.08.2018, 19:28
Tuossa polarthermissä vielä sekin puoli, että voi lyödä vaikka kylmäksi tilan halutessaan. Ei mitään jäätyvää itse laitteessa.
Näinpä ja ilman kuivaa hiton nopeasti. Mulla se taivaan vanha pikkunen polarin ilmakattila. Vaikka oli pakkasella talli niin 15min kattila täysillä niin on reilusti tallissa lämmintä. Jos maalaa jotain niin lämmön pystyy nostamaan mun tallissa 15asteen pakkasella yli 30astetta sisä lämmöksi kun autoa kuivatettiin. Mut öljyä kyllä menee silloin.
Nopea helppo suht halpa yksinkertainen ja vähän tilaa vievä laite
offroadjouni
11.08.2018, 21:58
Tässä vielä referenssitietoja omasta lämpöpumpulla lämpiävästä 100 m2, 450 cm korkeasta tallista. Liukuva 12 kk sähkön kulutus lämmitykseen on nyt 2544 kWh eli ~260 euroa vuodessa. Sisälämpö on n. 17 astetta ja lämmitys tapahtuu VILPillä joka lämmittää lattiassa kiertävää vettä. Pidän pumpulla vakiolämpöä, joten kovilla pakkasilla sisälämpö laskeen parisen astetta.
Tallin ilmavuodot, eristeet yms. tietysti vaikuttaa lämmön tarpeeseen joten joka talli on erilainen. Roilottamisessa ei tietenkään ole mitään järkeä tallin lattiaan, mutta ILPillä ilman lämmitys tapahtuu about samalla COPilla verrattuna tuohon minun konfiguraatioon. Mielestäni lämpöpumppujen helppous ja kustannustehokkuus on kuitenkin niin iso etu että en nää puu- tai öljylämmitystä järkeväksi ainakan jos tallissa ei satu jo valmiiksi olemaan pattereita.
tekniikkamies
11.08.2018, 22:23
Itse ajattelisin puuhapajan lämmitystä siitä näkökulmasta, että sen voi antaa huilia kylmimmät ilmat ellei kyseessä ole joku täysin ammattiluokan puuhapaja, jossa joka arkipäivä töitä.
Jos puuhapajaan roudaa vaikka vanhan puukiukaan ja 9 kilowatin sähköpuhaltimen, ne on melkeen ilmaiset. Toisaalta jos talo on lähellä, puuhapajan yhteydessä voi olla tarpeeksi suuri puukattila, jolla voisi myös taloa lämmitellä silloin kun lämmön tarve suurinta.
Puuhapajan sisällä voi olla joku paremmin eristetty pikku koppi jos on sellaisia välineitä, jotka ei kestä kylmää.
Tässä hyvä konkreettinen esimerkki. Kyllä lattialämmitysputkisto olis kova juttu mutta en lähde roilottamaan 130m2 lattiaa ja tai toisaalta tekmään uutta pintavalua, vaikka lattialämmitys on aivan loistava tallissa.
Jatketaan vaan keskustelua, tunteisiin ei kannata antaa tällaisen aiheen alkaa menemään vaikka tietäisikin kaikesta kaiken ja joku esittää erilaisen näkemyksen.
Puunpolttaminen olisi hieno ja terapeuttinen asia, sitä saisimme pojan kanssa molemmat työpaikoiltamme ihan hyviä määriä. Siinä on vaan se että mihin varata lämpö ja kuka lämmittää yöllä jolloin pakkanen on usein kireimmillään. Kun ei ole kivitalo niin lämpöä ei paljon varaudu rakenteisiin.
Ilppi on varmasti hyvä, mutta kaikesta huolimatta tekniikan herkkyys epäilyttää. No, elämä on täynnä valintoja ja kaikki maksaa
Sitä lämpöä voi varata varaajaan,eli yksinkertaistettuna paksusta plootusta mankeloit 2 kuution pöntön ja eristät sen hyvin,pajalla ollessasi heittelet klapia pönttöön ja se 2 kuutiota lämpee ja hohkaa paripäivää. Noista ilpeistä sen verran et takuutahan niissä on vuosiakin ja meilläkin on Mitsu joka on toiminut vajaa kymmenen vuotta ilman yhtäkään toiminta häiriötä. Mun mielestä yks tärkee seikka on sekin et nimellis lämpö ja pajotus lämpö pitää olla nopeasti valittavisssa ettei tarvi pajaa lämmittää sillon ku siel ei olla ja sit taas nopeesti ku innostus iskee.
Raskas lattiavalu ja lämmitysputket siinä, niin reagointi ulkolämpötilan muutoksiin on hidasta, ei sille mitään voi. Omassa talossa on lattialämmitys betonilaatassa, joka on säädetty niin, ettei se riitä ainoana lämmityksenä, siis vähän alakanttiin. Kelin mukaan sitten säädetään lämmittämällä varaavaa takkaa enemmän tai vähemmän. Eihän se aina onnistu kohdalleen, eli nopeissa ulkolämpötilan muutoksissa tulee viivettä ja virhettä "säädössä".
:D, miten noi ihmiset pystyy asumaan taloissa kun on lattialämmitys?
Koko kämppä lämpenee kun lämmittää, paksu valu on tasaisempi,se että josko putket on asennettu liian syvälle valuun saattaa tehdä omia vaikeuksia. On silti tiedossa yksi metalliverstas missä lattialämmitysputket on hiekassa valun alla.
Lattialämmitys riittää ainoana lämmityksenä, reagointi riippuu automatiikasta mutta lämpötila pysyy oikeana koko ajan vaikka keli vaihtelee koska ajetaan matalalämpö vettä.
Varaavaa takkaasi et säädä kun keli muuttuu.
Nää väittämät on kyllä on naurettavia
Topi1982
12.08.2018, 08:01
150m2 talo, 10cm paksu betonilaatta = 15m3 betonia, joka painaa 15x 2360kg (suhteitus paimo) = 35,4 tonnia.
Sie se vaan yönseutuun kelin muuttuessa tuota massaa lämmittelet ja jäähdyttelet automatiikallas?
Meillä on laatan paksuus 12-14cm ja vesikiertoinen lattialämmitys, voin sanoa 12 -vuoden kokemuksella että ei se lämpötila todellakaan muutu kelien mukaan vaan ottaa aikaa useamman päivän. Eka talvi 05-06 kun kelit seikkaili miten sattuu oli Oumanni säätelemässä...illalla reilusti pakkasta ja aamulla plussaa niin loppui huumorinoihin automaatteihin. Nyt on menty lattialämmitys hyvin pienellä lämmöllä ja takalla lämmitys. Jos jollakin on sellainen automatiikka mikä saa betonilaatan reakoimaan ulkolämpötilan mukaan niin kertokoon sen julki...
Meillä oli hallilla löpö käyttöinen ilmalämmitin muutaman kerran päivässä oli päällä, riippuen ison oven avaus määrästä oli termostaatilla säädetty johonkin 10 asteeseen ja parit puhaltimet katossa kierrättämässä ilmaa alas kun korkeutta oli sen 6m.
Ja kotona tallissa 23kw master pakokaasun poistolla reilun 200m3 tila kyseessä, muuten käyttäisin puukäyttöisiä lämmittimiä molemmissa mutta vaatisi sen verran muutoksia rakenteisiin ja tilojen järjestelyihin että ei ole vielä tullut inspiraatiota muutoksiin
150m2 talo, 10cm paksu betonilaatta = 15m3 betonia, joka painaa 15x 2360kg (suhteitus paimo) = 35,4 tonnia.
Sie se vaan yönseutuun kelin muuttuessa tuota massaa lämmittelet ja jäähdyttelet automatiikallas?
x-kokoinen tila vaatii x-määrän w pysyäkseen x-lämpöisenä, ihan sama millä lämmittää tilanne on sama.
Lattialämmitys on tasaisin ja mukavin tuon tuottamiseen.
5cm yleensä tuohon vesikiertoisen putken päälle tulee valua, lämmityshän ohjataan automatiikan ja termostaattien avulla.
Huoneen lämmöksi asetetaan 21 ast, max veden lämpö on 37 ast mitä ajetaan verkkoon, termostaatit sulkee ja avaa piirejä sen mukaan miten hukkuu lämpöä.
Keli muuttuu lämpöisemmäksi niin automatiikka laskee rungossa kulkevan veden lämpöä pikkuisen mutta edelleekin ne lämmityslenkit toimii sen termarin takaa.
Kaikkein tasaisin lämpö on ihan tutkitusti lattialämmöllä.
Ei toi laatta kokoajan lämpene, se on omaa tyhmyyttä jos ei kamppeet toimi tai järjestelmä on väärin tehty.
Patterilämmityksellä saa ihan saman ilmiön ja vielä epätasaisemman lämpötilan, puhumattakaan takasta.
Meillä on laatan paksuus 12-14cm ja vesikiertoinen lattialämmitys, voin sanoa 12 -vuoden kokemuksella että ei se lämpötila todellakaan muutu kelien mukaan vaan ottaa aikaa useamman päivän. Eka talvi 05-06 kun kelit seikkaili miten sattuu oli Oumanni säätelemässä...illalla reilusti pakkasta ja aamulla plussaa niin loppui huumorinoihin automaatteihin. Nyt on menty lattialämmitys hyvin pienellä lämmöllä ja takalla lämmitys. Jos jollakin on sellainen automatiikka mikä saa betonilaatan reakoimaan ulkolämpötilan mukaan niin kertokoon sen julki...
Meillä oli hallilla löpö käyttöinen ilmalämmitin muutaman kerran päivässä oli päällä, riippuen ison oven avaus määrästä oli termostaatilla säädetty johonkin 10 asteeseen ja parit puhaltimet katossa kierrättämässä ilmaa alas kun korkeutta oli sen 6m.
Ja kotona tallissa 23kw master pakokaasun poistolla reilun 200m3 tila kyseessä, muuten käyttäisin puukäyttöisiä lämmittimiä molemmissa mutta vaatisi sen verran muutoksia rakenteisiin ja tilojen järjestelyihin että ei ole vielä tullut inspiraatiota muutoksiin
Joo,varmaan se pikkuisen jäljessä kulkee jokainen lämmitysmuoto jos sehlaa lämpötila nyt vaikka -20 ja 0 välissä nopeasti, lämpeneehän rakennus kokonaisuudessaan. Normaalisti se laatta on 10-15cm joka rakennuksessa.
Ei se pelkkä oumanni tee toimivaa mistään lämmitysjärjestelmästä, se ohjaa runkoon lähtevän veden lämpöä ulkoilman mukaan, tuota käyrää saa myös muutettua sen mukaan millainen on rakennuksen eristys / lämmönhaaskaus ja sen mukaan lämmitystarve.
Sinä varsinainen mestari olet jos takalla tasaisemman lämmön saat.
Todellakaan ei tehtäisi lattialämmityksiä jos noin susia olisivat, ei myöskään kehuttaisi ja onhan tuosta ihan tukittukin että tasaisin lämpö saadaan tuolla aikaan
Topi1982
12.08.2018, 10:49
Linkki lättialämmön puelueettomiin tutkimuksiin?
Ei se automatiikka osaa ennustaa, vaan se tekee nykyhetkeä ja laattaan varastoitunutta lämpöä se ei poista, kun lämmöntarve vähenee. Sieltä se lämpö hiljalleen tulee sisälle vaikka tarvetta ei olisikaan ja aikaa menee laatan paksuudesta riippuen.
Lisälämpöä kaivattaessa ilmiö on toisinpäin ja tosi hidas puhuttaessa betonin lämmönvaihtelunopeudesta.
Pattereista lämpö loppuu aika pian kun termari sen sulkee ja taasen päinvastoin kuumenee nopeasti. Tasainen tai ei, mutta nopeampi reagoimaan. Mulla ei oo pattereita.
Takkaa mie poltan just tuon lattian hitauden takia. Vuolukivinen luovuttaa hitaasti ja tasaisesti, enkä mie tulevaa lauhaa keliä vasten sitä lämmittele (sääennusteita vähän seurailen). Mukavinta lämpöä pakkasilla on takkatulen loimu. Jos satun liikaa lämmittämään, niin lattia ei yösähköllä mene päälle turhia hiillostamaan.
Topi1982
12.08.2018, 11:39
Eikä vähennä lämmitettävän massan määrää paljoakaan se kuinka suuri osa laatan betonista on putkien päällä . Maanvaraisen laattalattian eristeiden alla olevan maan lämpötila on keskimäärin vain 2...3 astetta sisälämpötilan alapuolella, reunoilla voi olla huomattavasti enemmän. Tästä seuraa, että melkein koko laatan massa on luovuttamassa/sitomassa lämpöä, ei vain pintakerros.
Asia on juurikin näin kun Jyty asian ilmaisi, ainakin meillä se toimii juurin noin. Toki saa väittää vastaan jos kokee tarvetta,
Linkki lättialämmön puelueettomiin tutkimuksiin?
Ei se automatiikka osaa ennustaa, vaan se tekee nykyhetkeä ja laattaan varastoitunutta lämpöä se ei poista, kun lämmöntarve vähenee. Sieltä se lämpö hiljalleen tulee sisälle vaikka tarvetta ei olisikaan ja aikaa menee laatan paksuudesta riippuen.
Lisälämpöä kaivattaessa ilmiö on toisinpäin ja tosi hidas puhuttaessa betonin lämmönvaihtelunopeudesta.
Pattereista lämpö loppuu aika pian kun termari sen sulkee ja taasen päinvastoin kuumenee nopeasti. Tasainen tai ei, mutta nopeampi reagoimaan. Mulla ei oo pattereita.
Takkaa mie poltan just tuon lattian hitauden takia. Vuolukivinen luovuttaa hitaasti ja tasaisesti, enkä mie tulevaa lauhaa keliä vasten sitä lämmittele (sääennusteita vähän seurailen). Mukavinta lämpöä pakkasilla on takkatulen loimu. Jos satun liikaa lämmittämään, niin lattia ei yösähköllä mene päälle turhia hiillostamaan.
Edelleen kun se säätö on kunnossa ei se laatta lämpene kuumaksi, max vedenlämpö kun on matala ja jos se huonetilan pyynti on sama.
Jos on väärin tehty lämmityspiiri tai harvassa / pitkiä lenkkejä on laatan lämpeäminen epätasaisempaa.
Sääennuste ei ole yhtä tarkkaa kuin reaaliaikainen ulkoilman seuraaminen, samoin sen säätökäyrän asettaminen omaan kämpäänn sopivaksi
Josko säätö ja termarit ei ole kunnossa ja lämmitää liian kuumaksi on eri asia kun toimiva systeemi, varsinkin jos lämmität takkaa ei se lattia lämene, huoneen vaadittu lämpö on silloin saavutettu, nämä toki taas silloin jos sinulla on kunnossa tuo systeemi.
Topi1982
12.08.2018, 13:34
Juupas eipäs, kuulemiin ja näkemiin.:)
offroadjouni
12.08.2018, 14:26
Lisälämpöä kaivattaessa ilmiö on toisinpäin ja tosi hidas puhuttaessa betonin lämmönvaihtelunopeudesta.
Pattereista lämpö loppuu aika pian kun termari sen sulkee ja taasen päinvastoin kuumenee nopeasti. Tasainen tai ei, mutta nopeampi reagoimaan. Mulla ei oo pattereita.
Takkaa mie poltan just tuon lattian hitauden takia. Vuolukivinen luovuttaa hitaasti ja tasaisesti, enkä mie tulevaa lauhaa keliä vasten sitä lämmittele (sääennusteita vähän seurailen). Mukavinta lämpöä pakkasilla on takkatulen loimu. Jos satun liikaa lämmittämään, niin lattia ei yösähköllä mene päälle turhia hiillostamaan.Tämä menee ehkä aavistuksen ohi alkuperäisestä aiheesta, mutta kirjoitellaan kumminkin. Minulla on talossa myös vesikiertoinen lattialämmitys ja sitäkin lämmitän VILPillä. Veden lämpö määritetään ulkolämmön mukaan säätyvällä käyrällä ja lattiatermostaatit on pääasiassa kokoajan auki. VILPin vesi kiertää suoraan lattiassa ilman erillistä varaajaa, ja veden lämpö ei vielä koskaan ole noussut 30 asteeseen. Sisäanturi on myös olemassa, mutta en ole sitä ottanut käyttöön kun sisälämpö on riittävän tasainen ilman sitäkin.
Patterit on tietysti paljon nopeampi reagoimaan ja lämmittämään huoneilmaa verrattuna betonilattian isoon massaan. Ilmalämpöpumppukin lämittää ilman nopeammin ja sammuu tavoitelämmön jälkeen nopeasti. Mutta sitä en ymmärrä minkä vuoksi tasalämpöisessä talossa nopea reagointi olisi tarpeen. Vaikka lämpötila laskee ulkona nopeasti niin ei se hetkessä vaikuta sisälämpöön, ainakaan tälläisessä ~10 vuotta vanhassa talossa. Tallissa ulkolämmön vaikutus on vielä hitaampaa kun siinä lattiassa on 50 tonnia betonia ja yhden asteen muutos tarvitsee 10 kWh energiaa.
Juupas eipäs, kuulemiin ja näkemiin.:)
Miksi noihin kovanrahan asuntoihin tehdään lattialämmitys jos se on toimimaton?
Ei se lattia kuuma ole, ei kuulukkaan olla, lämpötilan vaihtuessa äkkiä suuntaan tai toiseen on lämpeämisessä viive helpollakin, kuutiot sekä se eristys sekä lämpötila sisällä vaikuttaa, tilanne on sama millä lämmittää.
Patterit jos ei olisi halvempi ratkaisu olisi jäänyt pois uudisrakentamisesta jo 20v sitten.
Jos on liian pienet patterit kämpässä niin ei toimi, sama kuin sudeksi tehty lattialämmitys ja jos siihen vielä liitetään toi ohjauksen ongelma.
Jytyllä on ollut toimimaton systeemi toteutettuna mutta herra itse on tarkempi kuin automatiikka kun vuolukivitakalla saa tarkemman lämmön,oikeasti?
Tämä menee ehkä aavistuksen ohi alkuperäisestä aiheesta, mutta kirjoitellaan kumminkin. Minulla on talossa myös vesikiertoinen lattialämmitys ja sitäkin lämmitän VILPillä. Veden lämpö määritetään ulkolämmön mukaan säätyvällä käyrällä ja lattiatermostaatit on pääasiassa kokoajan auki. VILPin vesi kiertää suoraan lattiassa ilman erillistä varaajaa, ja veden lämpö ei vielä koskaan ole noussut 30 asteeseen. Sisäanturi on myös olemassa, mutta en ole sitä ottanut käyttöön kun sisälämpö on riittävän tasainen ilman sitäkin.
Patterit on tietysti paljon nopeampi reagoimaan ja lämmittämään huoneilmaa verrattuna betonilattian isoon massaan. Ilmalämpöpumppukin lämittää ilman nopeammin ja sammuu tavoitelämmön jälkeen nopeasti. Mutta sitä en ymmärrä minkä vuoksi tasalämpöisessä talossa nopea reagointi olisi tarpeen. Vaikka lämpötila laskee ulkona nopeasti niin ei se hetkessä vaikuta sisälämpöön, ainakaan tälläisessä ~10 vuotta vanhassa talossa. Tallissa ulkolämmön vaikutus on vielä hitaampaa kun siinä lattiassa on 50 tonnia betonia ja yhden asteen muutos tarvitsee 10 kWh energiaa.
Jep, patteri regoi nopeammin, ainakin tuntuu siltä kun se helottaa kuumana, sama määrä sitä energiaa kuitenkin tarvitaan, lattialämmitys antaan sen huomaamattomammin.
Sinulla toimii järjestelmä ja on oikein tehty, toimii tuo vanhemmissakin taloissa ja ssädöllä sekä käyrien muutoksilla saadaan sopimaan kaikkiin rakennuksiin.
Lattilämmityshän ei kokoajan lämmitä ja jokaista lenkkiä, jos lämpenee ulkona äkkiä ei ajeta lämmintä enää verkkoon niin ei se vaihtelu lämpötilassa muutu. Asia on toki eri jos ajetaan kuumaa vettä laattaan ja lämmitetään se oikeasti kuumaksi mutta se ei ole tarkoitus eikä toimiva järjestelmä.
Osa nykyajan lattiamateriaaleista sallii max 30 asteisen veden lattialämmitykseen.
Mielenkiintoinen keskustelu, jossa ei varmaan ole ilmiselvää voittajaa. Se kuuluisa juttu äidistä ja tyttärestä nääs :)
Itse liputan lattialämmitystä yösähköllä. Sellainen on ollut tuvassa viimeiset 20 vuotta ja kyllä se vaan toimii. Eli lattian lämmöt aika pienellä teholla, ilpillä ja varaavalla takalla loput lämmöt. Enempi toi takka on ongelma, sillä saa tuvan tosi kuumaksi jos liikaa polttaa puita.
Ei ole kyse äidin tai tyttären suhteen. Noita pirttejä on missä ei ole muuta kuin vesikierto lattialämmitys ja toimii kuin junan vessa. Myös noita kun on patterit seinillä ja osassa taloa lattialämmitys ja toimii kuin junan vessa. On uusia sekä vanhoja taloja. Se että jos jollain on tehty huonosti toimiva systeemi on sitten ihan eri asia kuten nyt parin kaverin kohdalla vaikuttaa olevan. On myös noita tullut vastaan. Joskus noita ekoja lattilämmityksiä tehtiin lkv piiristä ja silloin se lattia oli kuuma kun alkoi lämmityksen tarve koska meni 55-65ast vesi
Topi1982
12.08.2018, 15:44
Oon ollu junassa, jossa oli vessa tukossa, kun ei tullu vettä pyttyyn.
Mulla on hallissa lattialämmitys sähköllä ja siellä on tasainen +13, paitsi kesällä lämpeää luonnollisesti ulkoilman kanssa.
Toisessa 120m2 tallissa kiertää talvella 16 asteinen menovesi lattiassa ja se on pelkästään varastokäytössä. Toisessa 150m2 tallissa on puhallin patteri ja termostaatti 16 läpi talven. En nyt oo huomannut hirveesti eroja lämmössa,puhallin patteri ei käytännössä edes pyöri kun tallin valot lämmittää kun työskentelee. Ehkä turhinta on sitä lämpöä säädellä edestakaisin jos yleensä omistaa lämpimän tallin. Sitten jos harvoin tekee ja jotain jäisiä koneita satunnaisesti korjais vois semmoinen airrex olla hyvä.
Joo,lattialämmityksessä on puolensa,talossa toimii sekin. Pajassakin toimii varsinkin silloin kun lämpö pidetään tasaisena aina. Me sniidut(köyhät) yritetään vaan säästää sillä että pidetään nimellislämpö silloin kun ei puuhailla,tämmösiä aikojahan saattaa tulla kun on kipiä,lomalla tai muuten vaan muuta kiirettä. Onhan sillä suuri merkitys talvella energian kulutuksessa. Sitte ku yht äkkiä tullaan turaamaan ni ei onnistu jos ateljeessa on +5 kun näpit on nippu kikk..PORkkanoita. Tällöin tarvitaan joku 12-15 astetta,näin ongelmaksi ainakin mulla tulee että lämmityksen pitäis mukautua nopeasti,äkkiä lämpimäks ja äkkiä nimellislämpöön,siinä patterit tosiaan reagoi nopeammin,vesikiertoinen tai sähköpuhallin taitaa olla nopein reagoimaan. Näin vaikkapa lattialämmitys on hyvä nimellis lämmitykseen ja puuha lämpö puhaltimella. Perustus kustannukset sitte sanelee paljolti minkä laittaa sitä vettä sit lämmittämään,jos on klapitehtailija tai öljysheikki ni maalämpö ei tuu kysymykseen ku porareikä+pumput ja tilpehöörit on niin kalliita et takaisinmaksu aika voi olla 20 vuotta jolloin vehkeet on uusittava,tällöin ilp voi tulla kyseeseen. Pienempään talliin ilma/ilma pumppu taitaa olla halvin perustaa ja on suht halpa käyttää,joutunee tosin varautumaan siihen et käyttöikä on sen kymmenisen vuotta.
BJ-40/76
13.08.2018, 00:38
Siis ollaan yhtä mieltä siitä, että hyötysuhde sitä huonompi, mitä suurempi lämpöero? tarkoitin noilla wanhoilla "rintamamiestatoilla tms" taloja, joissa vesipatterit, jonne on pakko ajaa esim. +60 C-asteista vettä pakkasella.
Patterin koko vaikuttaa todella paljon,. Mutta säteilylämmitys on liioittelua?
Ja minä kerroin, että nykyiseen omakotitalon lattiaan ajetaan paljon alle 37 asteista vettä, taikka sitten pitää alkaa laskea luo lattialämmitys uusiksi.
BJ 40/60 on hajulla , ei puututa pikkuseikkoihin. Pattereilämmitykseen vaan moni ajaa turhan kuumaa vettä ja kierrättää kovaa vauhtia, säteilylämmitin niin se patterin koko vaikuttaa paljon.
Lattialämmitys on muuttunut vuosien varrella, nykyään 37 ast vettä ajetaan max
kun ennen noita oli vielä käyttövestä ja ajettiin jatkuvasti 60 ast vettä.
Noissa kun laskee kokonaishinnan vielä mitä mikäkin maksaa, siihen halvimman kanssa erotus ja montako vuotta on takaisinmaksuaika saa hyvän harkintapohjan.
Noita ultimaten pumppuja täällä alan liike kieltäytyy asentamasta, pari aikoinaan laittoivat ja pelkkiä murheita vaikka netissä ei muuta eroa ole kuin eri kuoret vs kalliimmat.
Eli vertailupohjaksi pitää otta ns laadukkaat kamppeet, noihin pumppuihin pitää laskea joku huoltomaksu koska noita on jouduttu korjailemaan sen verran.
Maalämpö ei kovasti paljoa 20 000eur heitä,pumppu,kaivo+asennus.
Ja tuo kaivo (200 + metriä, kallio oletettavasti noin 7m syvyydessä, ja putkitettavaa kalliota n. 5 metriä) ja maalämpöpumppu kellariin asennettuna n.150-300 litran käyttövesivaraajaalla ja n. 8 kw.
-> siis tuossa on koko lämmitys rakennuksille ja käyttövedelle, olikohan 95% teholla.
ja tuo 20 ke ei toivottavati ole täynnä, toki silloin on tuo MLP, jossa on 100-200 litraa kuumaa vetta, ja jos meinaa loppua niin sähköllä loput!
satasella saa paljon osalämpömitoituksella.
P.S noista ultiman pumpuista kokemuksia juurikin sen takia, että piti saada 40m2 omakotitaloon jäähdytys (en tykkää kuumasta tms)
Mutta kun pystyvät myös lämmittämään, niin tuo "taloudellinen/käsityä tms. hyötysuhde on OK=
Edelleen kun se säätö on kunnossa ei se laatta lämpene kuumaksi, max vedenlämpö kun on matala ja jos se huonetilan pyynti on sama.
Jos on väärin tehty lämmityspiiri tai harvassa / pitkiä lenkkejä on laatan lämpeäminen epätasaisempaa.
Sääennuste ei ole yhtä tarkkaa kuin reaaliaikainen ulkoilman seuraaminen, samoin sen säätökäyrän asettaminen omaan kämpäänn sopivaksi
Josko säätö ja termarit ei ole kunnossa ja lämmitää liian kuumaksi on eri asia kun toimiva systeemi, varsinkin jos lämmität takkaa ei se lattia lämene, huoneen vaadittu lämpö on silloin saavutettu, nämä toki taas silloin jos sinulla on kunnossa tuo systeemi.
Juu,aika nopeestihan sen kokeilee miten se lämpö pysyy tasaisena,jos on harva talo ja joutuu ajaan lattian johki 25 asteiseks (pintalämpötila) et ei tarvi pipoa ja sit yht äkkii ulkolämpö nouseeki -30 asteesta suojalle ni sit voi hetkeks tulla hiki,mut näinhän se pitäis olla et jos pirtissä on +20 ni lattian lämpö olis jotain +22, silloin ei huone lämpö heittele on ulkona mitä tahansa. Ongelma tulee esim. sillon ku lämmittää takkaa ni huone lämpö pomppaa ylös kun lattia on sen +22 seuraavat 12tuntia vaikka vetäis kierron kiinni,tai jos meet saunaan ja piippulämpee ja lämmöntalteen otto hönkää 26 asteista ilmaa tulo venttiileistä. Tällöin olis hyvä energian kulutuksen ja asumismukavuuden kannalta et erilämmön lähteet reagoisivat nopeasti ja "keskustelisivat" keskenään. Tallissa tilanne on helpompi ku voi ihan fiilispohjalta käännellä kahvoja tarpeen mukaan,eihän kukaan sentään asu pajalla,eikä lattian tarvi olla niin justiinsa kun kengät jalassa mulla on ainakin pajalla ja jotku haalarinrähjätkin yleensä,tänä kesänä oon kylläkin jopa hitsannu shortseissa mut en suosittele. Mut se kiinnostaa et mistä sen vaikka huononki lämmityksen sais mahdollisimman halvalla.
Ripax, kyllä jos joku muu lykää lämpöä niin eihän se lattia silloin lämpene ja talvella on lämmöntarvetta vaikka se keli lauhtuukin äkkiä ja jos lattia on siinä lämpötilassa että se lämmittää huoneen haluttuun lämpöön ei vettä ole siellä kiertänyt enää silloin kun lämpö ulkona on kohonnut.
Tilanne on sama kaikilla lämmitystavoilla, vaikka sillä patterilla, ainoa poikkeus on ollut jyty, hän osaa kelin lauhtuessa lämmittää vuolukivitakkaansa niin vähän että se ei puske ylimääräistä lämpöä kämppään :D
Tallissa voi varmaan ennakoida? Josko on pakkasta ja laittaa vuorokautta ennen lämpöä ylös? Nopeastihan se ei nousen muulla kuin puhaltimella, jos on vesikiertoinen puhallin niin vaatii rajun lämmönlähteen,normikattila on kyykyssä äkkiä.
Bj, jep se delta-t (meno-paluu l.tila ero)pitäisi olla mahdollisimman suuri, silloin on hyöty jäänyt kämppään.
Säteilylämmitinhän se patteri on ja monessa pirtissä se paluuvesi kattilaan on lähes yhtä kuumaa kuin lähtevä.
Toi 37 ast max mitä saisi ajaa lattiaan nykymääräysten mukaan.
Kaivostasi sain väärän kuvan kun kirjoitit 95m syvyydestä, toi kallio on sinulla laskenut kaivon tekokuluja 10euroa metri taitaa olla putkituslisä?
Toi 20k on liki se hinta, kaivo,pumppu, asennus ja tarvikkeet hinta.
Onhan muuttujia, kaivaa itse keruupiirin peltoon, asentaa pumpun itse ja pumpuissakin hintaeroja jne.
Lerssinen
13.08.2018, 06:43
Kaivoin itselle 400 metrin kiepin putkea peltoon, maksoi putkineen n 900,-
Sillä ei taida saada porarilta edes käsipäivää..
Ilmalämpöpumput on talossa ja tallissa. Vajaa kymmenen vuotta ovat toistaiseksi hönkineet ilman isompia ongelmia. Talossa pumpun tulon jälkeen lyheni puulämmityskausi parilla- kolmella kuukaudella.
Tallissa (reilu 80 m2 ja korkeus noin 3m) pumppu riittää yleensä ihan hyvin. PItemmät yli -20 jaksot saattavat aiheuttaa ongelmia sulatuksessa, jos sisälämpö on alle 16. Silloin olen laikkanut kaveriksi pientä sähköpuhallinta. Jos jostain syystä tarvisi reilummin lämpöä nosta, on varalla vielä 12 kw nestekaasulämmitin.
Isomman rälläköinnin, hitsauksen ja maalauksen ajaksi olen sammuttanut pumpun. Talli pitää lämpönsä kyllä muutaman tunnin, jos ei kauheasti läpiä auo. Toisinaan tohautan varovasti paineilmalla pumpun puhtaaksi. Aika hyvin kyllä pölyä kerää.
Mielestäni pumppu on hinnan, hyödyn ja vaivattomuuden suhteen ihan ok kampe. Toki puulämmityksessä olisi kieltämättä ideaa, mutta ostopuilla ei tuokaan ole niin edullista.
Ripax, kyllä jos joku muu lykää lämpöä niin eihän se lattia silloin lämpene ja talvella on lämmöntarvetta vaikka se keli lauhtuukin äkkiä ja jos lattia on siinä lämpötilassa että se lämmittää huoneen haluttuun lämpöön ei vettä ole siellä kiertänyt enää silloin kun lämpö ulkona on kohonnut.
Tilanne on sama kaikilla lämmitystavoilla, vaikka sillä patterilla, ainoa poikkeus on ollut jyty, hän osaa kelin lauhtuessa lämmittää vuolukivitakkaansa niin vähän että se ei puske ylimääräistä lämpöä kämppään :D
Tallissa voi varmaan ennakoida? Josko on pakkasta ja laittaa vuorokautta ennen lämpöä ylös? Nopeastihan se ei nousen muulla kuin puhaltimella, jos on vesikiertoinen puhallin niin vaatii rajun lämmönlähteen,normikattila on kyykyssä äkkiä.
Tarkoitin sitä tilannetta et on kylmä keli ja lattia lämmitys hohkaa suurella teholla,ja sit ku työntää takan pesän täyteen (joka ei ole vesikiertoinen) ni lämpö käy jonkun tunnin turhankin korkeella kun se lattiakakku hohkaa pitkään vaikka termostaatti olis katkassu lattialämmityksen. Että lämpö olis tasainen pitäis pystyä ennakoimaan niin että lattialämmityksen teho laskis samaan tahtiin ku takan nousis,ja se lattia ei kerkee mukaan kun on paljon termistä massaa.
Kyllä se on takka kun hohkaa siinä vaiheessa, ei lattia, vai miten kuumaa vettä ajat lattiaan?
Onhan noita taloja tehty missä on lattialämmityksen lisäksi tulisiija.
Meillä ei ole lattialämmitys kun kosteissa tiloissa kun muualta en lattiaa ole rikkonut, puulämmitteinen kiuas ja lämenee joka päivä yleensä. Tila kuumempi kuin takalla lämmitetty tila,lattia ei tee kiusaa. Jos on lämmin keli niin toki pirtti lämpenee kun lämpö talteen otetaan ovet aukaisemalla kun kosteus on pois mutta sekään ei ole lattialämmityksen vika.
Kyllähän koko rakennukseen varautuu enemmän lämpöä kylmällä kelillä koska silloin enemmän lämpöä tarvitaan.
Pattereissa pieni koko määrää kuuman veden että tila pysyy halutussa lämmössä, eli ne watit mitä tarvitaan.
Lattialämmityksessä noi sitten lasketaan putken halkaisjan, metrien sekä asennusvälin kautta koska on matalalämpöinen vesi mikä ajetaan, vielä kun se tehdään oikein niin että ulkoseinille omat lenkit ja muuten spiraaliin "meno" ja "paluu" vierekkäin niin lämpö on tasaisin.
Asunnossa sitten vaikuttavia tekijöitä on koneellinen ilmastointi, kerrokset ja lämpöä vaativat kuutiot,sisälämpö, eristys mökissä, noihin voi joutua asumisen aikana hakemaan automatiikalla säädöt kohdilleen.
Noista löytyy kyllälämpökameralla kuvattuja tuloksia jostain netistä miten tasainen on.
Josko on tottunut pattereihin ja sen kuuman huomaa, samoin ehkä vedon tunteen niin lattialämmityksellä ei huomaa.
Kyllä se on takka kun hohkaa siinä vaiheessa, ei lattia, vai miten kuumaa vettä ajat lattiaan?
Onhan noita taloja tehty missä on lattialämmityksen lisäksi tulisiija.
Meillä ei ole lattialämmitys kun kosteissa tiloissa kun muualta en lattiaa ole rikkonut, puulämmitteinen kiuas ja lämenee joka päivä yleensä. Tila kuumempi kuin takalla lämmitetty tila,lattia ei tee kiusaa. Jos on lämmin keli niin toki pirtti lämpenee kun lämpö talteen otetaan ovet aukaisemalla kun kosteus on pois mutta sekään ei ole lattialämmityksen vika.
Kyllähän koko rakennukseen varautuu enemmän lämpöä kylmällä kelillä koska silloin enemmän lämpöä tarvitaan.
Pattereissa pieni koko määrää kuuman veden että tila pysyy halutussa lämmössä, eli ne watit mitä tarvitaan.
Lattialämmityksessä noi sitten lasketaan putken halkaisjan, metrien sekä asennusvälin kautta koska on matalalämpöinen vesi mikä ajetaan, vielä kun se tehdään oikein niin että ulkoseinille omat lenkit ja muuten spiraaliin "meno" ja "paluu" vierekkäin niin lämpö on tasaisin.
Asunnossa sitten vaikuttavia tekijöitä on koneellinen ilmastointi, kerrokset ja lämpöä vaativat kuutiot,sisälämpö, eristys mökissä, noihin voi joutua asumisen aikana hakemaan automatiikalla säädöt kohdilleen.
Noista löytyy kyllälämpökameralla kuvattuja tuloksia jostain netistä miten tasainen on.
Josko on tottunut pattereihin ja sen kuuman huomaa, samoin ehkä vedon tunteen niin lattialämmityksellä ei huomaa.
Ripax taitaa tarkoittaa sitä että se lattialämmitetty laatta luovuttaa sitä lämpöä pitkään senkin jälkeen kun kierto on seis takan aiheuttaman lämpötilan nousun takia jolloin lämpötila sisällä nousee.
Juuri tuota olen kans yrittänyt sanoa, pakkaskelillä ajetaan tietyn lämpöistä vettä että haluttu sisälämpö pysyy. Kun säät lauhtuu niin lattia pysyy useamman päivän vielä lämpöisenä joka saattaa olla liian lämmin,
Samsonite
14.08.2018, 17:19
Meillä on 1968 talo kokonaispinta alalta 224 m2, asuinneliöt ehkeen noin 180. Vesikiertolämmitystä on kaikki, lattiassa noin 50 neliöö kivilaatallla ja loput seinä patterilla. Lattiapiirejä 3 virtaussäätimillä, ja koko höskä termostaatin perässä, maks 32c vesi kulkee.Loput seinäpattereilla, jopa siellä noin 40 neliön tallissa .Olohuoneen 40 neliön tilassa on vuolukivitakka. Kodinhoitohuoneessa puuhella. Vettä lämmittää maakaasukattila, ulkolämpötila ohjaa oumannia, sekä kiertoveden lämpötila.
Ei kyllä ole mitään ongelmia tasaisen halutun lämpötilan kanssa, jossei akka innostu takan kanssa. Ei sinne lattiaan kannata liian lämpöstä vettä ajaa, ikinä. Eikä tarvii jos systeemit kunnossa ja oikealla mitoituksella. Ihe laittelin lattialämmöt.
Kyllä se on takka kun hohkaa siinä vaiheessa, ei lattia, vai miten kuumaa vettä ajat lattiaan?
Onhan noita taloja tehty missä on lattialämmityksen lisäksi tulisiija.
Meillä ei ole lattialämmitys kun kosteissa tiloissa kun muualta en lattiaa ole rikkonut, puulämmitteinen kiuas ja lämenee joka päivä yleensä. Tila kuumempi kuin takalla lämmitetty tila,lattia ei tee kiusaa. Jos on lämmin keli niin toki pirtti lämpenee kun lämpö talteen otetaan ovet aukaisemalla kun kosteus on pois mutta sekään ei ole lattialämmityksen vika.
Kyllähän koko rakennukseen varautuu enemmän lämpöä kylmällä kelillä koska silloin enemmän lämpöä tarvitaan.
Pattereissa pieni koko määrää kuuman veden että tila pysyy halutussa lämmössä, eli ne watit mitä tarvitaan.
Lattialämmityksessä noi sitten lasketaan putken halkaisjan, metrien sekä asennusvälin kautta koska on matalalämpöinen vesi mikä ajetaan, vielä kun se tehdään oikein niin että ulkoseinille omat lenkit ja muuten spiraaliin "meno" ja "paluu" vierekkäin niin lämpö on tasaisin.
Asunnossa sitten vaikuttavia tekijöitä on koneellinen ilmastointi, kerrokset ja lämpöä vaativat kuutiot,sisälämpö, eristys mökissä, noihin voi joutua asumisen aikana hakemaan automatiikalla säädöt kohdilleen.
Noista löytyy kyllälämpökameralla kuvattuja tuloksia jostain netistä miten tasainen on.
Josko on tottunut pattereihin ja sen kuuman huomaa, samoin ehkä vedon tunteen niin lattialämmityksellä ei huomaa.
Senkin öykkäri porvari kun lämpöä harakoille päästät!! teet pilkkaa meistä köyhistä! Ni onko se sit niin et takkaa ei pidä käyttää jos on lattialämmistys ettei tuu kuuma? Mites lattia lämmityksen kanssa jäähdytys? lattia tulee kylmäks ja villa sukat jalkaan?:eek:
Samsonite omaa sentään järjestelmän joka toimii. Lienee säädettykin oikein.
62 korsu itellä ja 205 asuttua eteinen, pukuhuone wc, sauna ja pesuhuone lattialämmöllä mikä ryöstetty patteriputkista ja tehty oma ryhmä, olisiko 30 neliöö ja 4 piiriä.
Jmk ei ole ymmärtänyt mitä selittää jytyn kanssa, jotenkin herrojen älli naurattaa, lattialattaa mihin ajetaan haaleaa vettä syytetään että on liian kuuma ja hohkaa pitkään, siksi pitää lämmittää vuolukivitakkaa koska sen saa säädettyä mutulla ja säätietoja katsomalla vaikka se painava kivikasa on oikeasti kuuma ja villa kuoren välissä.
Puilla lämpenee hella köökissä aina joskus ja sauna, se sitten lähes päivittäin kun ei ole ulkona älytön helle,se on tiedossa miten hankalaa säätöä se on.
Ripax, en päästä lämpöä harakoille vaan saunasta pirtiin, saunomisen jälkeen muutama klapi pesään ja kun kosteus sitten jossain kohtaa on pois ja pellin laittaa kiinni niin jättää oven auki ja lämpö leviää pirttiin.
Noissa lattiaviilennuksissä ei kauhean kylmää ajeta.
Kyllä tulisijoja voi lämmittää ihan samoin lattialämkityksen kaverina kuin muunkin lämmityksen kaverina.
Topi1982
15.08.2018, 09:00
Jmk ei ole ymmärtänyt mitä selittää jytyn kanssa, jotenkin herrojen älli naurattaa, lattialattaa mihin ajetaan haaleaa vettä syytetään että on liian kuuma ja hohkaa pitkään, siksi pitää lämmittää vuolukivitakkaa koska sen saa säädettyä mutulla ja säätietoja katsomalla vaikka se painava kivikasa on oikeasti kuuma ja villa kuoren välissä.
Ai myökö lämmitettään takkaa, kun lattia on liian kuuma? Siulla saunominen perustuu ulkoilmaan?
petroman
15.08.2018, 09:01
Onpa mukava seurata riitelyä, jossa kaikki ovat oikeassa.
Topi1982
15.08.2018, 09:21
Männöö jo henkilökohtasuuksiin.:)
Mie myönnän, että oon ollu ihan väärässä koko ajan.
Lattialämmitys on maailman paras ja tarkin lämmitysmuoto.
Ihanin ja puhtain.
Halvin ja helppohoitoisin.
Takat on ihan perseestä. Voi kun ois puukiuas ja puuhella takkojen sijasta, kyllä elämänlaatu ja tasalämpöisyys paranis!
En ymmärrä ällilläni mistään mittään.
Samsonite
15.08.2018, 15:17
Voi vitalis. :D:D
Ai myökö lämmitettään takkaa, kun lattia on liian kuuma? Siulla saunominen perustuu ulkoilmaan?
:D, juurikin näin. Sinä se moiteit miten lattialämmitys ei toimi ja hohkaa pitkään lämmintä, takkaa sitten sen sijaan saa sopivasti lämmitettyä kun katsoo säätiedotusta.
Mukava olisi saada vaikka lämpökamerakuvaa 3-4 pvä ajalta miten noi tasaisuudet ja lämmöt on, toki jos se sun järjestelmä ei ole säädöissä, ne ei toimi tai on väärin rakennettu niin se ei tee huonoa systeemistä.
Kaikki noi suunnitelmat perustuu mitoituksiin.
Joo mulla saunominen perustuu ulkoilmaan kun kämppä lämpee liikaa jos ulkona on +30 ja joka päivä lämmittää saunaa, vaikka onkin vanha kämppä niin se lämpö pysyy sisällä.
Taisi jollain muullakin mennä liian kuuma vesi tai olla vialloinen järjestelmä.
Parilla kaverilla itseni lisäksi oli toimiva ratkaisu löytynyt ja onhan noita toki muillakin ympäri maakuntaa.
Työkseni noita putkihommia tehnyt 30v ja jos joku ihan älytöntä väittää niin ei kannata vetää palkoja jos koittaa perustella asiaansa...
Männöö jo henkilökohtasuuksiin.:)
Mie myönnän, että oon ollu ihan väärässä koko ajan.
Lattialämmitys on maailman paras ja tarkin lämmitysmuoto.
Ihanin ja puhtain.
Halvin ja helppohoitoisin.
Takat on ihan perseestä. Voi kun ois puukiuas ja puuhella takkojen sijasta, kyllä elämänlaatu ja tasalämpöisyys paranis!
En ymmärrä ällilläni mistään mittään.
NII!! eikä se oo ällittömien vika et sua verrataan niihi!
Mahtava keskustelu! Jatkakaa.
Onpa mukava seurata riitelyä, jossa kaikki ovat oikeassa.
Näkemyseroja, vai onko kaikkien oltava samaa mieltä? Eiköhän netissä ole ihan sama valtaosalla mitä kysyy niin asiaan kertoo usein mutulla joku, sitten se asia kerrotaan moneen kertaan yleensä että kaikki saa osallistua.
Toki joukkoon sopii aina myös turhia kommentteja mitkä ei liity koko aiheeseen mutta pitää saada kirjoittaa, saattaa ehkä ärsyttää, joko kirjoitus tai se että ei itse tiedä mistä on kyse.
Tosta säätöjärjestelmän toimivuudesta, itsellä kaukolämpö ja oumannin säädin sekä venttiilit ja toimilaitteet. En pidä oumannin venttiilejä laadukkaina koska niissä on ollut vikoja. Toukokuu ja Heinäkuu olivat kk kun lämmitystä ei ole tarvinnut, Kesäkuussa oltiin 2vkoa Unkarissa niin ei voi ottaa vertailuun ja venttiilit vaihdoin silloin Belimon tuotteisiin, toimilaitteet myös. 24,8 euroa putosi lasku. Noi oumannin venttiilit eivät ole yhtä tarkkoja ja pikkuisen päästivät läpi eli turhaan oli kulutusta jo nyt kun ei ole vielä tarvetta lämmölle. Joutuu varmaan vielä pikkuisen käyrää säätämään pienemmälle kun lämmityskausi alkaa
Mulla on ilp tallilla, neliöitä joku 114m2 ja korkeutta 4m. Pumpun pyyntilämpötila on yleensä 16, joskus jotain maalaushommaa tai muuta näpertämistä kun tekee olen nostanut pyynnin 20.
Aluksi annoin pumpun itsekseen sekoitella ilmaa ja puhallusta mutta nyt on pari vuotta ollut puhallus täysillä ja ilmaan mitään sekoituksia, talli on etenkin pakkasella paljon tasalämpöisempi ja tuntuu että vähemmän menee sähköä.
Seinän takana vuokralaisella on tuplakokoinen tila ja isompi pumppu. Siellä on kaverina 30kw mepu öljypolttimella pelaava ilmalämmitin millä saa joutuisaa lisälämpöä mutta peruslämmitykseen melko janoinen laite.
lepoantti
17.08.2018, 17:18
Tilanne selkiintyi ratkaisun osalta, tai sitten ei... Lunastin kaverilta kattilan kaikkine tarpeineen, oumanin säädin, oilonin poltin ja 1500 l säiliö valuma-altaalla. Ei puutu kuin vähän ja asennus
Saa samalla lämmintä vettä, vaikka käsien pesuun
lepoantti
18.08.2018, 07:27
Vaikka paljon puuhastellaan niin 10 l vai oliko peräti 15 l varaaja riittää siihen tarpeeseen, vaikka tietenkin kattila sitäkin tekisi. Ei vaan taida kiinnostus piisata muuttaa järjestelmää, varsinkin kun ulostetoimisto, pyykikone, lavuaari sijaitsee vastapuolen nurkassa kuin mihin kattila tulee.
petroman
18.08.2018, 09:04
Näkemyseroja, vai onko kaikkien oltava samaa mieltä? Eiköhän netissä ole ihan sama valtaosalla mitä kysyy niin asiaan kertoo usein mutulla joku, sitten se asia kerrotaan moneen kertaan yleensä että kaikki saa osallistua.
Toki joukkoon sopii aina myös turhia kommentteja mitkä ei liity koko aiheeseen mutta pitää saada kirjoittaa, saattaa ehkä ärsyttää, joko kirjoitus tai se että ei itse tiedä mistä on kyse.
Sehän tästä vielä puuttuisi, jos kaikki olisivat samaa mieltä.
Ehkäpä tarkoitin sitä, ettei ole yhtä ja ainoaa oikeaa lämmitysjärjestelmää. Moni kehuu yleensä omaansa, vaikka toiset katsovat sivusta ja tuomitsevat systeemin ultimaattisen paskaksi... Näkemyseroja tietenkin monesti.
Sehän tästä vielä puuttuisi, jos kaikki olisivat samaa mieltä.
Ehkäpä tarkoitin sitä, ettei ole yhtä ja ainoaa oikeaa lämmitysjärjestelmää. Moni kehuu yleensä omaansa, vaikka toiset katsovat sivusta ja tuomitsevat systeemin ultimaattisen paskaksi... Näkemyseroja tietenkin monesti.
Lähinnä oli kyse omalta kohdalta tuossa se kun parasta systeemiä alettiin väittämään toimamattomaksi.
Järjestelmiä kun tekee niin moni,parhaat teeseitse ja säästää, tekee väärin ja haukku koko systeemin.
Myös noiden ohjaus kun on toimiva niin mahtava systeemi.
Keskenään on huono vertailla kuluja jne sen takia kun kuutiot vaihtelee, samoin eristys koska on erilaisia rakennuksia.
Myös se energian määrä on vakio,sillä saa vertailtua mitä milläkin systeemillä tuotettuna se x-määrä Megawatteja maksaa.
Kulutusta sitten saa pienennettyä lämpötilaa laskemalla, käyttämällä korvaavaa lämmönlahdettä (takka tms).