tarttis tietoo turbon laittamisesta bj-40:seen...

elikkäs tuli hommattuu tollanen-77 vuoden bj ja näin artikkelin 4*4 lehessä tbo bj:stä ja tulin siihen tulokseen et jos orkkis kone ahdettuna kestää niin mulle kans.. eli tieto olis tarpeen esim. joutuuko männät vaihtaa vai kestääkö orkkikset? kanteen tehtävät muutokset?käykö orkkis ruisku? eli kuten huomaatte ,turboista en hirveesti tiedä ja nyt apu olis tarpeen! eli kaikkee mahollista tietoo,kiitos!

Note! This message was posted anonymously!

[Kupla]

Elikkäs se sininen Bertta mikä oli 4x4:sessa on Japen, joka kirjottelee täällä nimellä Takku. Katteleppa Takun rofiilista yhteystietoja.

__________________

<img src=/smiley/rasp.gif border=0 align=middle>

[JF]

BJ-40 on astetta ongelmaisempi turbottaa kuin BJ-42, moottoreissa on pieniä eroja kuten puristussuhde ja männänhelmojen öljysuihkut, mutta onhan noita B-koneitakin jonkun verran turbotettu, niissä täytyy vain pitää suhteellinen tehonlisäys astetta pienempänä kuin 3B:ssä. Mäntiä ei kai yleisesti ole vaihdettu, ahdot on vain pidetty sen verran kurissa ettei koneiden hyvää alavääntöä ole tarvinnut hukata. Vrt. 2L-T jossa puristussuhde on muistaakseni 17:1 kun taas B:ssä se on kai 21:1 ja 3B:ssä 20:1.

Minulla on itselläkin turbotus vaiheessa, näillä näkymin homma vaatii ainakin seuraavat tarvikkeet ja toimenpiteet:

1. Turboahdin. Kannattaa valita (kansantarinoiden mukaan) iskutilavuudeltaan noin puolta pienemmästä bensakoneesta turbo, tai noin samankokoisesta dieselistä. Mitä uudemman löytää, sitä herkemmin se todennäköisesti lähtee käyntiin. Siitäkin on maastoautoilun kannalta etua jos pakopesä on pienempi kuin kompressori (kuulemma). Hukkaporttikin on iso plussa, ja vielä isompi jos sen tanko on säädettävää mallia. Ahdin on todennäköisesti käytetty (muutenhan kannattaa miettiä ihan uutta moottoria, voi päästä halvemmalla) eli ostettaessa kannattaa tarkistaa muutama asia: kun kurkkaa kompressoripesään (puhdas puoli) akselin päästä, vispilän siivissä ei saa olla halkeamia tai niistä ei saa puuttua paloja. Sitten kun ottaa akselin päästä kiinni ja heiluttaa sitä eri suuntiin, saa laakerivälystä olla (nämähän pääsääntöisesti ovat öljylaakeroituja), mutta päittäis/pitkittäisvälystä ei saisi olla ollenkaan. Kannattaa myös tarkastaa ettei ahtopesä ole öljyinen sisältä, ettei ahdinta joudu heti lähettämään tiivisteiden vaihtoon. Dieselmoottoreissa ei ole A/R-suhde niin kriittinen kuin bensakoneessa, jossa sopivaa seossuhdetta on ylläpidettävä väkisin, dieselin kun kuuluu aina käydä laihana. Liiallisesta syötöstä ei seuraa kuin turhaa lämpötilan nousua ja voimasavua...

2. Pakosarjaan liittäminen. Rippuu tietysti konehuoneesta ja siitä, kuinka jyrkkiä mutkia viitsii putkiin tehdä, mutta minulla (BJ-42) ei ahdinta saa mitenkään fiksusti laitettua nykyiseen pakosarjaan, vaikka sen kääntäisi ylösalaisin (laippa on sikäli symmetrinen). Laturi, alipainepumppu ja ilmanputsari ovat hankalasti tiellä. Sitten jos siirtää ilmanputsaria voi joutua siirtämään molemmat akut samalle puolelle jne, eli kannattaa miettiä ja sovitella miten päin vehje sinne mahdutetaan.

Itse olen tullut siihen tulokseen että teen kokonaan uuden pakosarjan, haponkestävistä mutkista ajattelin hitsata, ja tehdä tai teettää laipat koneen kylkeen ja ahtimeen. Lueskelin tuollaista pako- ja imusarjojen suunnittelua käsittelevää oppikirjaa ja tiedän aika hyvin miten se kannattaa tehdä. Yksinkertaiset pulssikonvertterit jokaiseen pakoaukkoon, putkia mutkalle ja Sulzer-tyypin pulssikonvertteri juuri ennen turboa siihen missä putket yhdistyvät, niin ei pakokaasu pääse virtaamaan väärään suuntaan. (Suomeksi: suppilomaiset putkenpalat nopeuttavat kaasuvirtausta kriittisissä kohdissa oikeaan suuntaan niin ettei takaisinvirtausta juuri pääse tapahtumaan). Jonka lisäksi peltipakosarjalla pulssit saa tasaisesti turboon, pulssitus ei tainnut olla kovinkaan korkealla tärkeysjärjestyksessä alkuperäistä pakosarjaa suunniteltaessa.

Jos tekee tolkuttoman korinkorotuksen, mahtuu ahdin varmaan konepellin alle ihan käännettyyn vakiopakosarjaankin pienellä sovitekappaleella, mutta uudella pakosarjalla saa turbon keskitettyä, ja tulot ja lähdöt menevät ainakin minulla fiksusti.

3. Ruiskupumppu. Rivipumpuissa pitäisi riittää tuottoja enemmän kuin kone kestää, eli sille ei tarvitse tehdä juuri mitään. On vielä kesken selvittää miten Toyotan hassu pneumaattinen (oli niitä Boschillakin, mm. 60-luvulla) ruiskutuksensäätö reagoi ahtamiseen, mutta näitä on maailmalla tehty niin paljon ettei tässä pitäisi olla mitään ihmeempää. Täytyy vielä käydä vakoilemassa mm. Korpivaaran toteutusta mutta siitä lisää myöhemmin. Toinen vaihtoehto mistä oli hiljattain täälä palstallakin puhetta oli että siirtäisi koko kaasuläpän ennen turboa.

4. Pakokaasun lämpömittari. Ilman tällaista lämpömittaria ei syöttöjä kannata lisätä kuin ihan vähän kerrallaan, ja kokeilla korkealla kuormituksella missä vaiheessa kone alkaa lämmetä. Pakokaasun lämpömittari on väittämän mukaan ainoa väline jolla syötön saa säädettyä turvalliseen maksimiinsa, ja jolla käytön aikana näkee reaaliajassa kuinka kuumana kone käy, eli esim. pitkässä ylämäessä ehtii höllätä ennen kuin kansi halkeaa tms. Turvallinen maksimilämpötila on DTLC:n listan tietojen mukaan n. 600 celsiusastetta. 24-volttisia pakokaasulämpömittareita saa mm. veneilyalan liikkeistä, Helsingin Haagassa on yksi, ja kaipa Maritiminkin kautta niitä saisi, hinnat voivat viimeksimainitussa olla aikamoisia. Lämpömittari lienee paras asentaa ennen turboa, koska liika lämpö saattaa pitkän päälle vahingoittaa itse ahdintakin, joten lämpöä on hyvä seurata siellä missä se on korkeimmillaan.

5. Pakoputki. Turbosta eteenpäin täytyy pakoputki joko uusia tai liittää vanhaan.
Toisin kuin bensakoneissa, joissa ainakin ennenvanhaan nokka-akseleiden säätöjen takia jouduttiin pakoputkeen rakenteellisesti aiheuttamaan vastapainetta, ei dieselmoottoreissa vastapaineesta ole mitään hyötyä, päinvastoin. Tämä koskee niin ahdettuja kuin ahtamattomiakin. Liian isoa putkea ei kannata tietenkään tehdä, muuten virtaus saattaa muuttua pyörteilyksi, mutta alkuperäinen voi olla vähän liian ahdas turbotuksen jälkeen, etenkin alkuperäisen mittaisena. BJ-40/42-sarjalaisissa kannattaa minusta Suomen oloissa tehdä apukuskin astinlaudan alta ulos tuleva pakoputki, kun helposti syttyvää savannia ei paljoakaan maastosta löydy, ja laki sen nykyään sallii. Äänenvaimentajankin teen itse, mutta turbottamisen jälkeen kasvatan putken halkaisijan noin 60 mm paikkeille. Ei se kaasuvirtaus pääsääntöisesti alle 3000 rpm (max 4100 rpm) kiertävässä moottorissa ole kuitenkaan niin huima.

6. Välijäähdytin. Ahdettaessa lämmenneen ilman jäähdyttämisestä ei ole muuta kuin hyötyä, paitsi kohtuullisen paljon tilaa vievän välijäähdyttimen ja hankalahkon putkiston reitittämisen johdosta. Onhan niitä kaikenmaailman vesisuihkujakin, mutta itse koetan välttää turhien sähköhömpötysten asentamista maastoautoon.

7. Turbon voitelu. B- ja 3B-koneissa on turbon voitelun vaatima öljy yleensä otettu haaroittamalla öljynpaineanturin kolosta. Turbo ei tolkutonta öljyvirtausta tarvitse, eli turbolle menevä öljyputki voi olla muutaman millin halkaisijaltaan, mutta ettei öljy menisi turbon tiivisteistä läpi pako- tai ahtopesään, kannattaa öljyn poistoputki tehdä niin isoksi kuin mahdollista, yleensä tehdasasennuksissakin näkyy jopa 15 mm putkia. Mieluiten öljy kannattaa reitittää suoraan öljypohjaan, mutta näissä Toyotan koneissa on kätevästi huohottimen pelti pakosarjan alapuolella, johon hitsaten tai muutoin voi tehdä liitoksen jota pitkin öljyn saa viemäröityä, pellin takaa löytyvät kanavat ovat aika tilavia. Tässä on vain se ongelma että mikäli kone huohottaa paljon, saattaa ohivirtauksen mukaan joutua turbon poistoöljyä, ja B-sarjan koneissahan huohotus on suoraan ulkoilmaan, eli hyvässä lykyssä kone ruuttaa öljyjä tasaisena norona pihalle. Tilanteen mukaan kannattaa pohtia mihin liitoksen tekee.

Tällaista tuli aiheesta äkkiseltään mieleen, voi olla että tuossa on asiavirheitä tai isojakin puutteita, mutta kommentoikaa ihmeessä jos jotain huomaatte, olen koettanut mahdollisimman kattavasti ottaa asioista selvää ennen kuin alan koheltaa. Aika paljon rakentamista ja suunnittelua tällaisessa hankkeessa on, mutta juuri sehän tekee tästä harrastamisen arvoista.

Irtisanoudun sitten kaikesta vastuussa jos joku kosauttaa koneensa tai kärsii muuta vahinkoa tämän tekstin takia...




Edited by - JF on 14/09/2004 13:34:34

[anttir]

Loistava tarina, kiitos JF!

Pari kommenttia:

quote:
BJ-40/42-sarjalaisissa kannattaa minusta Suomen oloissa tehdä apukuskin astinlaudan alta ulos tuleva pakoputki, kun helposti syttyvää savannia ei paljoakaan maastosta löydy, ja laki sen nykyään sallii.

Oletko muuten varma että apparin puolen sivupakoputki on ok? Joskus sitä kysyin joltain viranomaistaholta (katsastus-Matti tai AKE), ja vastaus oli, että kai se on (?!), mutta varmuudella on laillinen jos tulee kuskin puolelta.

quote:
6. Välijäähdytin. Ahdettaessa lämmenneen ilman jäähdyttämisestä ei ole muuta kuin hyötyä, paitsi kohtuullisen paljon tilaa vievän välijäähdyttimen ja hankalahkon putkiston reitittämisen johdosta.

Tässä pitää ottaa huomioon se, että jos auto on alle 25 (20?) vuotta vanha, pitää välijäähdytetystä koneesta olla kaikenmaailman mittaustulokset TTK:lta ($$$), koska Toyotalla ei ole vastaavaa välijäähdytettyä konetta vertailumoottoriksi.

Nämä molemmat ovat parin-kolmen-vuoden takaista tietoa; en tiedä onko säännökset taas muuttuneet.

quote:
Irtisanoudun sitten kaikesta vastuussa jos joku kosauttaa koneensa tai kärsii muuta vahinkoa tämän tekstin takia...

...tai siksi, että jättää tämän tekstin hyödyntämättä. Niinniin. <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>



--
Antti R.
1978 HJ-45LP

[-MaTTi-]

quote:
Oletko muuten varma että apparin puolen sivupakoputki on ok? Joskus sitä kysyin joltain viranomaistaholta (katsastus-Matti tai AKE), ja vastaus oli, että kai se on (?!), mutta varmuudella on laillinen jos tulee kuskin puolelta.

Kyllä se laillinen on vänkärin puolellekin. 1.4.2001 on suuntausta koskevat määräykset poistuneet M1- ja N1-luokilta.

quote:
Tässä pitää ottaa huomioon se, että jos auto on alle 25 (20?) vuotta vanha, pitää välijäähdytetystä koneesta olla kaikenmaailman mittaustulokset TTK:lta ($$$), koska Toyotalla ei ole vastaavaa välijäähdytettyä konetta vertailumoottoriksi.

Nämä molemmat ovat parin-kolmen-vuoden takaista tietoa; en tiedä onko säännökset taas muuttuneet.

Tuokaan ei ole ongelma. Dieseleiden muutoskatsastuksessa riittää käytönaikainen mittaus pakokaasupäästötason selvittämiseksi vähäpäästöisen rajaan asti, eli käytännössä tuonne -90 luvun alkuun. Säännökset muuttuneet parin viime vuoden aikana.

Muutoskatsastukseen tarvitaan tehonmittaustodistus (moottoriteho DIN-normin mukaan, max. ahtopaine oltava merkitty sekä mahd. välijäähdyttimen olemassaolo), mihin liittyen: teho saa nousta 20 % vertailumalliin verrattuna (eli 1,2 x FJ40:n teho = 1,2 x 135 hv = 162 hv = ei muodostu ongelmaksi).

P.S. Missäs vaiheessa JF:n puhallinasennus on? Joko vislaa?

[Turbo]

Turbon paluuöljyputkea tehdessä öljypohjaan kannattaa huomioida että putki pitäisi laittaa öljypohjan yläreunaan eikä alareunaan.

LandCruiser HJ61
Hilux 4x4

[JF]

Ei vielä vihellä, ei, pikemminkin kerätään tarvikkeita ja voimia isompaan kertarytistykseen. Pitäisi kai hankkia digikamerakin niin saisi vähän taltioitua rakennusvaiheita.

[jjtp]

jf tossa offijouni nosti ton topikin ylös missä saa noita laippoja teetettyä,vai missä meinaat tarvittavat laipat saada teetettyä?

[Eskimo]

Jatkellaampa tänne...

Haaveissa olisi ruveta kasaamaan (joskus) pöydällä B pataa ja heittää se nokalle sitten valmiina pakettina.
Noita kun on tuonne nurkille eksynyt äkikseltään laskettuna ainaki neljä aihiota.
Luonnollisesti hyrrä tulee kylkeen.

3B pannussahan on ne öljysuihkut mäntien alla.
Onko niistä paljoakaan käytännön apua vai onko luokkaa 600 tkm ilman suihkuja ja 650 tkm suihkujen kanssa?

Mietin, että millanen homma olisi toteuttaa ne suihkut B-koneeseen?
Nehän 3B:ssä vissiin on kiertokankien päässä jos en nyt ihan väärin ole älynnyt?
Kierteet ja suuttimet....?

-jm


KoMk ry. Off Road Team

[lepoantti]

minä kevät talvella virittelin ahtimen -79 bj:n B moottoriin. ahdin perimätiedon mukaan 940 volvosta eli garretin t3:nen, pako ja imuröörin halkaisija muistaakseni noin alle 40mm. pakosarja ylösalaisin ja tuubikäyrällä ahdin sopivaan sijaintiin että sai lähdöt coolerille, lapiat kannattaa tehdä min.15mm lootusta jottei vääntyile.

kaasuläppä on alkuperäisellä paikalla ja hyvin tuntuu toimivan. syöttöpumpun päästä lisää syöttöä ja menoksi. ahdot noin 0.7-0.8 riippuen miten mittarin lukee ja mitä se näyttää, mittaus on justa ennen läppää eli likipitäen tuo menee koneelle. tehoista en tiedä mutta muutos oli huikea entiseen, enää ei nuuski ylämäkiä vaikka alla n.35" renkaat. gepsin mukaan kerran uskalsin 110km/h ajaa ja nopeutta olis kelannut kevyesti lisää. alavääntö ja reagointi pedalin polkaisuun on maastossakin erinomainen.

turbokuvia topicissa on aika paljon juttua tästä aiheesta...

[ugly_hj]

Kun en taaskaan mitään tiedä,niin täytyy kysyä,että voiko tuon ahtopaine mittarin kytkeä hoojiissä tuohon ruiskupumpulta imusarjan etupuolelle tulevaan letkuun vai minne se yleensä laitetaan.Kun tuossa perjantai iltana sain inspiksen laittaa turbon tuohon autoon.Hyvin tuntuu voima nyt riittävän tuolleenkin,eikä juurikaan savuta kiihdyttäessä kun syöttöjä lisätty vajaa kierros,mutta ei uskalla vielä tehä mitään radikaalimpaa kun ei tiedä nuista paineista.

[JF]

Voi sen paineen siitäkin mitata (jos tajusin paikan oikein), onpahan lähellä imusarjaa. Jos mittari näyttää myös alipainetta, voi olla mielenkiintoista laittaa se kaasuläpän ja imusarjan väliin (se pumpulle menevä letku joka menee säätimen takapäähän). Toisaalta voi kannattaa katsella painetta ahtimen puoleltakin, ettei tule mahdottomia painepiikkejä kun täyskaasulta päästetään kaasuläppä nopeasti kiinni.

Useissa ahtimissa olisi kyllä muistaakseni 1/8-tuuman putkikierteellinen reikä kompressoripesässä samaa tarkoitusta varten, tosin tällöin ei kanaviston painehäviöiden vaikutuksesta näe tarkkaa moottoriin menevää painetta, tosin aika pieniähän nämä pääasiassa ovat.

Kai sinulla on jäähdytin ahtimen ja imusarjan välissä?

[ugly_hj]

Ei ole vielä jäähdytintä siellä,mutta tarkoitus on laittaa,muutenkin oli meininki että laitan koko turbonkin vasta sitten kun olen hommannut välijäähdyttimen,mutta kun perjantaina sain nuo öljyletkut ja silikooniputket niin ei enää malttanut.Kulmassa ajoin lauantaina kevyttä offia ja sitten jonkun verran moottoritie revitystä niin lämmöt pysyneet kokoajan alle puolen välin ja tosiaan iloisesti vetelee.



Edited by - ugly_hj on 19/03/2007 05:40:08

[kenni]

quote:
Turbon paluuöljyputkea tehdessä öljypohjaan kannattaa huomioida että putki pitäisi laittaa öljypohjan yläreunaan eikä alareunaan.

LandCruiser HJ61
Hilux 4x4

Aijaa, kyllä mulla on toiminu vaikka paluuputki menee öljyophjan pohjaroppuun.



-WWW.PROFANTASYSAFARI.COM

[jkholma]

quote:1. Turboahdin. Kannattaa valita (kansantarinoiden mukaan) iskutilavuudeltaan noin puolta pienemmästä bensakoneesta turbo, tai noin samankokoisesta dieselistä.

Olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin? Eikö dieselissä pidä olla isompi ahdin kuin samantehoisessa pensavehkeessä<img src=icon_smile_question.gif border=0 align=middle>
Selvempää olisi puhua tehosta kuin tilavuudesta, siis nyrkkisääntönä diesel tarvitsee isomman turbon kun samantehoinen bensakone.

-------------------------------
Ennen postausta <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> THE Search

[arsenix]

quote:

Olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin? Eikö dieselissä pidä olla isompi ahdin kuin samantehoisessa pensavehkeessä<img src=icon_smile_question.gif border=0 align=middle>
Selvempää olisi puhua tehosta kuin tilavuudesta, siis nyrkkisääntönä diesel tarvitsee isomman turbon kun samantehoinen bensakone.

-------------------------------
Ennen postausta <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> THE Search

No kyllä sen about tollee voi verrata näin kotitarpeisiin , jos
otetaa 3 litran matalakierroksinen diisseli ja siihe turbo jostain 2 litran bensasta
joka kiertääki liki tuplasti diisselin verrattuna. Saa sen ahtimen
heräänki järkevillä kierroksilla.

--
Välihin on aivan virkistävää hairahtua tuntemattomille poluulle!

[sisua45]

quote:Aijaa, kyllä mulla on toiminu vaikka paluuputki menee öljyophjan pohjaroppuun.

Saattaa joo toimiakin. Mutta riskinä on kylmillä kankeilla öljyillä se, että paluuöljy ei ehdi valua pohjaan. Silloin se menee tiivisteiden läpi kompressori- ja/tai pakopesään. Itse suosittelen öljyn pinnan yläpuolisia paluu paikkoja.

Size [u]does</u> matter, Sisu A-45

[kenni]

quote:

Saattaa joo toimiakin. Mutta riskinä on kylmillä kankeilla öljyillä se, että paluuöljy ei ehdi valua pohjaan. Silloin se menee tiivisteiden läpi kompressori- ja/tai pakopesään. Itse suosittelen öljyn pinnan yläpuolisia paluu paikkoja.

Size [u]does</u> matter, Sisu A-45

Järkevämpää tietty noin se on. Tuo nyt sattu vaan oleen viritys mikä oli maahantuojalla jo tehty.. Ja hyvin se mun mielestä on toiminu jo 233tkm. Ahtimelle ei oo taidettu tehä mitään tona aikana. En tiä kyllä olisko jo syytä. <img src=icon_smile_blackeye.gif border=0 align=middle>



-WWW.PROFANTASYSAFARI.COM

[TOHJ61]

Mulla on ollut ahdin noin 7 vuotta B koneessa vm-78.
Pari ekaa vuotta ajelin normi paineilla, eli 0,7.
Nyttemmin vähän vireltynä ei tarkkaa tietoa, kun
mittarin alue loppuu 1,7:mään, ja se saavutetaan
välittömästi, kun polkasee kunnolla!

Pari kuvaa selittää asiaa.


Vähän mittaustuloksia, ja hummia on karvan alle 120.

[TOHJ61]

Oho toi eka kuva onkin vaan ilmanputsarista.

Tässä turbo

[Jesseh]

Eikös tuo kaasuläppä kannattaisi laittaa turbon imupuolelle koska B-moottorissahan on se kalvo pumpussa mikä säätää syöttöä kaasuläppä kotelossa olevan alipaineen avulla? Jos kaasuläpän laittaa ennen turboa pitäisi sen säädönkin vielä toimia, kun taas jos sen laittaa turbon jälkeen niin se käsittääkseni säätää syöttöä pienemmälle koska kalvon toiselle puolelle tuleekin ahtimen tuottama paine. Korjatkaa jos olen väärässä.

[mikkohen]

Nostellaan taas...

Näin turboista tietämättömänä täytyy heittää taas muutama nolo kysymys! Tarkoitus ois laittaa tuollaiseen BJ40 vm79 turbo kylkeen, jotta sais hieman lisäpotkua... Mitään extreme turbotusta ei ole tarkoitus harrastaa! Bonuksena ois tietenkin "vaivaton" asennus operaatio. Meneekö metsään jos tuo turbon asennus on karkeasti tyyliin...
- pakosarja toisinpäin ja tehdään tarvittavat laipat yms. (naitetaan turbo pakosarjaan)
- öljyletkut turbolle ja turbolta öljypohjaan
- lisätään tarvittavat mittarit paineille ja lämmöille
- Turbolta putki imusarjalle
- Turbolta pakoputkistoon
- Entinen öljykylpyilmansuodatin mäkeen ja jotain muuta tilalle
- Ööh jotain mitä en nyt tiedä...

Onkos tuo niin, ettei tuolle kaasuläppä systeemille välttämättä tarvitse tehdä mitään!? (ymmärsinkö lepoantin tekstin nyt oikein)

Onko välijäähdytin pienillä paineilla vielä välttämätön?

Onkos noissa turboissa tuollaista ahtopaineen säätöä erikseen jollain venttiilillä

Mikä ois tuohon passeli turbo (merkki, malli ja missä autoissa käytetty), jos pyritään vain tuollaisiin pieniin paineisii &lt;1, kun ei ole tarkoitus todellakaan "halkaista" vasta remontoitua mottia

Eiköhän tässä taas vähäksi aikaa... Eihän hermostuta eihän

BJ40 vm.79
SLCK #378

jos kaasu läpän laittaa ennen turboa nii eikös se ala vetään turbon läpi öljyä kompura puolelle kun läppä on kiinni ja koneessa kierroksia !!!!

Note! This message was posted anonymously!

[JiiBee]

Itellä Schwitzerin S1 turbona ja ahtaa 0,8-1 eli aika passeli tuollaiseen pikku piristykseen. Riittää vielä ruokakin tuolla vakiolla bertan syöttöpumpulla.
Jonkinlaisen välijäähyn ajattelin kyllä laittaa koska siitä ei ainakaan haittaa ole. Ja jos ensin kävisi dynossa, leimaisi turbon ja vasta sen jälkeen cooleri, niin tiedossa olisi uusi dyno- ja leimareissu...
Ilmanputsarina mulla Transporterin/Hiacen pönttö, istuu nätisti lokarin päälle ja snorkkelillekin saa nätisti valmiin lähdön.

------------------
JiiBee
Beejii 40
OffRoad Kainuu Ry
------------------

[osilpi]

Mulla olisi tuohon rojektiin suuri sopiva käyttämätön turbo:

http://www.petrisimolin.com/ThePalst...TOPIC_ID=37919

Halvalla harrastajalle. Välijäähykin löytyy.

HJ 60 -82