Budjetti akkuvesi?

[Eskimo]

Se kun on niiin kallista, että oiva säästövinkki olisi poikaa <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

Toissailtana kuivausrummun vesisäiliötä tyhjentäessä sain "kuningasajatuksen".
Tämähän on höyrystynyttä vettä eli passaisikohan se akkuun?

Eikös suolojen jne. akkkua vahingottavien aineiden pitäisi jäädä kamppeisiin?

Käyttäähän ne sadevettäkin akuissa.

Luulisi tämän olevan parempaa.

Kemistit herätys?


____________________________________
- jm

KoMk ry. Off Road Team. SLCK #110.

[arsenix]

<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>

hyörystyny ja tislattu kuitenki vähä eri asia, mutta voitha sää sitä sinne kipata jos mieli tekee

in the middle of nothing.

[A-P]

Mutta ei kös se tislauksessa juurikin höyrystetä?

A-P
Kotimainen diesel on jees!!!
Kuvia: http://aph.1g.fi/kuvat/

[Eskimo]

quote:
<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>

hyörystyny ja tislattu kuitenki vähä eri asia, mutta voitha sää sitä sinne kipata jos mieli tekee

in the middle of nothing.

Eikai siinä oo muuta eroa kuin lämpötila?

Höyrystymällähän se liikkuu tislaamisessakin ja lauhduttimen pinnalta valutetaan pönttöön.


____________________________________
- jm

KoMk ry. Off Road Team. SLCK #110.

[arsenix]

juu, tislaus o nimenomaan hitusen tarkempaa puuhaa ku tommonen tavan hyörystyminen, mutta kyllä ne siinäki taitaa suurimmat epäpuhtauvet kavota siitä nesteestä..

in the middle of nothing.

[Jugga]

quote: Tislaus perustuu siihen, että höyryssä on pelkkää vettä: suola, bakteerit ja muut lisukkeet jäävät veteen eivätkä seuraa kaasuna ylös nousseita vesimolekyylejä. Näin saadaan puhdasta vettä.
Tislauksessa itse asiassa matkitaan luonnon omaa kiertokulkua, sillä maapallo on jättimäinen tislaamo: joka päivä maailman meristä ja mantereilta haihtuu ilmakehään 500 000 miljardia tonnia vettä, joka tulee ennen pitkää sateena alas ja täyttää joet ja järvet. Matkalla siihen voi sekoittua jonkin verran ilmakehän epäpuhtauksia, mutta se on taatusti suolatonta.

Periaatteessa se siis on ihan yhtä tislattua kuin tislattukin vesi. Mittaa yleismittarilla vastusarvo siitä vedestä ja jos se on ääretön niin on tislattua.
Vesi kun on sen verran kummallinen aine et se höyrystyy (sublimoituu) vaikka jäätyneenä.

[Pauli]

quote:
Se kun on niiin kallista, että oiva säästövinkki olisi poikaa <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

Kallista on, 4litraa maksaa n. 3-3,50€

Kyllähän niihin akkuihin voi kaataa vaikka suovettä, sillä saa akun kuin akun tapettua varmasti, nimim. kokemusta on.<img src=/smiley/no.gif border=0 align=middle>

Tislauksesta tiedän sen verran, ettei toi kuivausrumpuvesi ole lähellekkään oikeeta ainetta.<img src=/smiley/wine.gif border=0 align=middle>

[Eskimo]

quote:
Tislauksesta tiedän sen verran, ettei toi kuivausrumpuvesi ole lähellekkään oikeeta ainetta.

Nyt Pauli faktaa kehiin mikä niissä oleellisesti eroaa?

Suovettä ei kyllä tullut mieleen kaataa akkuun.

Pitääpä tässä ruveta laboroimaan mittarin kanssa.

Olisi varmaan parempi työntää vähän reilumpaa jännitettä (12V...100V) veteen ja mitata virta kuin mitata yleismittarin ohmi puolella.

Virtaahan sekin mittaa mutta jännite on aika pieni niin saattaa erot olla mittaamattomissa.


____________________________________
- jm

KoMk ry. Off Road Team. SLCK #110.

[kivinen]

Minäpä valotan:

Katsos nesteillä on kaikilla oma höyrystymislämpötilansa tietyssä paineessa. Jos puhutaan tollasista normaalipaineista, niin esim. alkoholiseoksesta metanoli höyrystyy 76 asteessa Celsiusta. Eli jos laitetaan lämpömittari mittaamaan tässä tapauksessa alkoholiseoksesta nousevaa höyryä, niin sen lämpötila ei nouse yli 76 asteen, ennenkuin kaikki metanoli on seoksesta haihtunut. Seuraavaksi nesteestä alkaakin höyrystymään etanoli 78 asteessa. Jne.

Veden kiehumispiste on sitten n. 100 astetta, eli siinä vaiheessa, kun höyrynlämpömittari näyttää 100 astetta, niin tuosta höyrystä tiivistetty neste on tislattua vettä. Tisle voidaan tislata vielä uudetaan ja näin saadaan aina puhtaampaa tuotetta. Rajattomasti tisle ei kuitenkaan puhdistu, vaan tislauslaitteiston rajat tulevat jossakin vaiheessa vastaan.

www.alanmiehet.com #1

[A-P]

quote:Pitääpä tässä ruveta laboroimaan mittarin kanssa.

No niin tehdas pystyyn!
Bebek www.bebek.fi myy laboratoriolaseja joka lähtöön.
Näkyyhän nuita vieläkin olevan tyrkyllä.
Samallahan saisi tehtyä pissapojannesteet...

A-P
Kotimainen diesel on jees!!!
Kuvia: http://aph.1g.fi/kuvat/

Kelpaisko ionivaihdettu vesi, eli suolavapaata kattila lisävettä. Tuotamme sitä 100-200 m3/vrk täällä duunissa. Käsittääkseni sitä pidetään puhtaampana kuin kauppojen akkuvedet. Jos joku tulee käymään niin lupaan kanisterillisen antaa for free.

En usko että tuo kuivausrummun lauhdevesi ihan puhdasta on, eikös niissä ole pyörivä rumpu eli keskipako heittää vettä myös pois. Mutta jos vesi kledjuista höyrystetään pois ja sitten lauhdutetaan niin periaatteessa kyseessä on tislaaminen.
Tislaaminen on prosessi missä tislauskolonnissa eri kiehumispisteessä olevia nesteitä höyrystetään ja lauhdutetaan eri lämpötiloissa.

Hector nyybinä.

Note! This message was posted anonymously!

[Latekki]

Vanha akun käynnistys kikka( myyntiautoissa käytetty.) ruokasuolaa akkuun ...ja taas starttaa.

[JiiPee]

quote:
En usko että tuo kuivausrummun lauhdevesi ihan puhdasta on, eikös niissä ole pyörivä rumpu eli keskipako heittää vettä myös pois. Mutta jos vesi kledjuista höyrystetään pois ja sitten lauhdutetaan niin periaatteessa kyseessä on tislaaminen.

Se keskipakovoimaa käyttävä veden poisto pyykistä on linko. Kuivausrumpu taas pyörii hitaasti, ettei pyykit menisi tiiviksi rummun ulkoreunaa vasten. Kuivausrummussa pyykkiä pöyhitään mahdollisimman ilmavasti ja läpi puhalletaan lämmintä tai jopa kuumaa ilmaa. Kuumalla ilmalla on kaksi tärkeää ominaisuutta, joita siinä käytetään: se siirtää energiaa veden höyrystymislämmön saamiseksi pyykkiin ja pystyy pidättämään itsessään enemmän kaasumuodossa olevaa vettä kuin huoneenlämpöinen ilma. Lämmin ilma kuivataan jäähdyttimessä, josta hienojakoisella pölyllä lisätty vesi kertyy säiliöön tai menee viemäriin.

Likaistahan se kuivausrummun tuottama vesi on, ihan kuten kylmäkoneesta saatava kondenssivesi. En laittaisi akkuun.


Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on

[Eskimo]

quote:
Veden kiehumispiste on sitten n. 100 astetta, eli siinä vaiheessa, kun höyrynlämpömittari näyttää 100 astetta, niin tuosta höyrystä tiivistetty neste on tislattua vettä. Tisle voidaan tislata vielä uudetaan ja näin saadaan aina puhtaampaa tuotetta. Rajattomasti tisle ei kuitenkaan puhdistu, vaan tislauslaitteiston rajat tulevat jossakin vaiheessa vastaan.

www.alanmiehet.com #1

Kiehumispisteellähän ei ole mitään muuta tekemistä höyrystymisen kanssa kuin se, että kiehuessa höyryä vapautuu muualtakin kuin veden pinnalta.

Siispä höyrystyminen on huomattavasti tehokkaampaa. Siksi kiehutusta käytetään.

Höyrystymistä veden pinnasta tapahtuu aina kun se on sulaa.

Siispä kysymys kuuluu mitä eroa on kiehumispisteessä syntyneessä höyryssä ja sen alapuolella syntyneessä?

Kiehumisessa kuolee pöpöjä kun taas rummussa ei. Sen takia tislattu vesi voi olla puhtaampaa.


____________________________________
- jm

KoMk ry. Off Road Team. SLCK #110.

[kivinen]

quote:

Kiehumispisteellähän ei ole mitään muuta tekemistä höyrystymisen kanssa kuin se, että kiehuessa höyryä vapautuu muualtakin kuin veden pinnalta.

Siispä höyrystyminen on huomattavasti tehokkaampaa. Siksi kiehutusta käytetään.

Höyrystymistä veden pinnasta tapahtuu aina kun se on sulaa.

Siispä kysymys kuuluu mitä eroa on kiehumispisteessä syntyneessä höyryssä ja sen alapuolella syntyneessä?

Kiehumisessa kuolee pöpöjä kun taas rummussa ei. Sen takia tislattu vesi voi olla puhtaampaa.


____________________________________
- jm

KoMk ry. Off Road Team. SLCK #110.

Koitetaas vielä uudestaan, eka vastaus oli ehkä hieman vaikeaselkoinen.

Katos, kun matalassa lämpötilassa siihen höyryyn tulee mukaan kaikenlaisia epäpuhtauksia, mm. matalalla kiehuvia aineita. Mutta jos otat sitä 100 asteista höyryä ja tiivistät sen, niin se on puhtaampaa kuin tuo matalalla haihtuva höyry. Höyryyn ei siirry kovinkaan paljoa suoloja.

Ionivaihdettu vesi on tosiaan suolatonta ja ionivaihtimia on ainakin ennen myyty korjaamoille akkuveden valmistamiseen. Mutta harva korjaamo on regeneroinut ioninvaihdinmassan riittävän usein(tai koskaan) suolahapolla niinkuin pitäisi. Siksi laittaisin mielummin kaupan vettä akkuun, kuin korjaamojen ionivaihtimen läpi tullutta.

Ja muuton, tislata voi ilman tislauskolonniakin.

www.alanmiehet.com #1

quote:
...
Katos, kun matalassa lämpötilassa siihen höyryyn tulee mukaan kaikenlaisia epäpuhtauksia, mm. matalalla kiehuvia aineita. Mutta jos otat sitä 100 asteista höyryä ja tiivistät sen, niin se on puhtaampaa kuin tuo matalalla haihtuva höyry. ...

Yhtälailla siinä 100 asteisessa höyryssä on herkemmin höyrystyvät aineet mukana, jos niitä ei ole erikseen pienemmällä lämmöllä tislaten poistettu. Eli kuumennettu esim 80 asteeseen ja ajettu ohi lauhduttimesta. Toki lauhduttimessa tiivistyy tehokkaammin vettä kun esim hiilivetyjä eli pitoisuus pienenee. Enpä tiedä onko noista kevyemmistä aineista haittaa kun ladatessa sitten syntyy vetyä, joka kosahtaa vielä helpommin.

Puheena ollessa vedessä on varmaa pölyä ja muuta epäpuhtautta niin paljon että kraanavesikin on parempaa...

Johtavuutta voi kokeilla vaikka akkulaturilla. Eli kuinka lähelle hauenleuat voi uittaa toisiaan enne kun sulake rapsahtaa.


Note! This message was posted anonymously!

[Flugfiske]

quote:
Kelpaisko ionivaihdettu vesi, eli suolavapaata kattila lisävettä. Tuotamme sitä 100-200 m3/vrk täällä duunissa. Käsittääkseni sitä pidetään puhtaampana kuin kauppojen akkuvedet. Jos joku tulee käymään niin lupaan kanisterillisen antaa for free.
Hector nyybinä.

Note! This message was posted anonymously!

Kelpaa erittäin hyvin. Akkuvedet on yleensä käänteisosmoosilla tai ioninvaihdolla puhdistettuja vesiä, ne kun on hiukka edukkaampaampia toimintoja kuin tislaaminen (lämmittäessä kuluu paaaljon energiaa hukkaan).
Ioninvaihto taas on liioittelua akun puhtaustarpeeseen nähden. Mutta on aivan yhtä kelvollista akkuun kuin osmoosipuhdistettu akkuvesikin.
Isoissa varastoissa joissa on paljon trukkeja ja akkuja vesitetään paljon, käytetään sellaista pientä sekaioninvaihdinta juurikin akkuveden tuottoon omiin tarpeisiin.

Ja mitä tulee siihen alkuperäiseen kysymykseen, niin tahtoo nuo kuivauslaitteet olla sen verran likasia, ettei se kondenssivesi ole siitä pinnalta valutettuna tarpeeksi puhdasta, eli en laittais akkuun

quote:
Mutta harva korjaamo on regeneroinut ioninvaihdinmassan riittävän usein(tai koskaan) suolahapolla niinkuin pitäisi. Siksi laittaisin mielummin kaupan vettä akkuun, kuin korjaamojen ionivaihtimen läpi tullutta.

www.alanmiehet.com #1

Kun tässä puhdistuksessa käytetään yhtä patruunaa, se pitää regeneroida sekä hapolla että emäksellä. Siinä yhden patruunan järjestelmässä kun käytetään nk. sekaioninvaihdinta. Anionit ja kationit vaativat kumpikin oman aineensa siinä ioninvaihtoprosessissa. Regeneroinnissa ne tarvitsevat myös emat "elvyttimensä".
Teollisessa toiminnassa on käytössä myös järjestelmiä, joissa vesi ajetaan ensin yhdestä ja sitten toisesta vaihtimesta, jolloin elvytykseen riittää happo tai emäs, riippuen kumpi vaihdin on kyseessä, mutta jotta lopputulos olisi haluttu, niin käyttää pitää kumpaakin vaihdinta.
_______________________________________
Täydellinen AMATÖÖRI

Edited by - Flugfiske on 14/03/2006 17:20:07

No meillä ionivaihto sarjat elvytetään hapolla ja lipeällä heti kun lähtee johtokyky nousemaan. Nekun kattilat joissa tehdään höyryturbiineille höyryä eivät oikein tykkää suoloista.

Muistakaa että veden kiehumislämpötila on riippuvainen paineesta. Esim. täällä duunissa meillä vesi höyrystyy kattilassa n. 265 asteessa kun kattilan veden/höyryn paine on aboutiarallaa 52 bar.

hector

Note! This message was posted anonymously!

[juza]

Töissä on sellanen kätevä trukin akun täyttä systeemi. Siin on sellai metrin korkee suodatin jossa on sisällä pieniä hartsikuulia ja vieressä johtavuus mittari. Siitä sitä vettä saa kun laskee hanasta kanisteriin! Eipä kyllä koskaan ole tarvinut..

[Nerd-O]

Tulipahan tässä mieleen että kuinkahan usein noihin akkuihin pitää lisää vettä ja kuinka monta litraa niihin menee tuota vettä? Itselläni on litran purkki ollut varmaan kohta 7v.. Ja vieläkin on jäljellä.. Eikä se nyt oikeesti niin kallista ole. Tuossa voipi miettiä sitä mitä tapahtuu kun laittaa jotain viemärivettä sinne. Akku hajoaa ja mennään kauppaan ostamaan uutta akkua. Mitä maksaa uusi akku ~ mitä maksaa akku vesi? <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

-- Ensi kesän hittituote on oma rakentelu projekti --

Nerd-O

[Eskimo]

quote:
Tulipahan tässä mieleen että kuinkahan usein noihin akkuihin pitää lisää vettä ja kuinka monta litraa niihin menee tuota vettä? Itselläni on litran purkki ollut varmaan kohta 7v.. Ja vieläkin on jäljellä.. Eikä se nyt oikeesti niin kallista ole. Tuossa voipi miettiä sitä mitä tapahtuu kun laittaa jotain viemärivettä sinne. Akku hajoaa ja mennään kauppaan ostamaan uutta akkua. Mitä maksaa uusi akku ~ mitä maksaa akku vesi? <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

-- Ensi kesän hittituote on oma rakentelu projekti --

Nerd-O

Eikai tässä tosissaan kukaan oo muutamaa euroa säästämässä eli säästön takia ei olisi kannattanut koko topiccia avata.

Vähän sama homma sen viemäriveden kanssa kuin suo tavaran, että jää ainakin mulla laittamatta akkuun.
Rumpuvettä saatan jopa joskus kokeilla kunhan saan mittailtua siitä johtavuuden jos se näyttää hyvältä.

Kannattaa kovasti harkita kuivausrummun puhdistamista jos se vesi näyttää viemäritavaralta <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
Meillä sitä käytetään pesukoneen jälkeen pyykkien kuivaamiseen. Ei niiden suossa ryvetettyjen haalareiden.


____________________________________
- jm

KoMk ry. Off Road Team. SLCK #110.

[offroadjouni]

Mikäs ero tislatulla ja hanavedellä nyt sitten on akun toiminnan kannalta? Muistelen jostain lukeneeni että nyky-Suomessa vesijohtovesikin kelpaisi akkuun... Ja itse olen sitä välillä käyttänytkin, eikä ainakaan heti ole akut rikkoontuneet.

/* Life Begins at 35" */

[arsenix]

quote:
Mikäs ero tislatulla ja hanavedellä nyt sitten on akun toiminnan kannalta? Muistelen jostain lukeneeni että nyky-Suomessa vesijohtovesikin kelpaisi akkuun... Ja itse olen sitä välillä käyttänytkin, eikä ainakaan heti ole akut rikkoontuneet.

/* Life Begins at 35" */

kaippa se o siinä että siihe hanaveteen liukenee sieltä vesijohtoverkostosta kaikenlaisia mineraaleja ja epäpuhtauksia, mitkä just ei ois kovinkaan suotavia akun toiminnan kannalta.
mutta lienee ne pitoisuudet niin vähäsiä että ei haittaa paskan vertaa
jos sitä vähäse lirauttaa sinne akkuun.

in the middle of nothing.

[Jugga]

Käsittääkseni tislauksessa korkeampi lämpötila nostaa aina tisleen epäpuhtautta, mutta samalla vähentää siitä bakteereja ja nopeuttaa tislausta. Tietys jos lämmitys vaiheessa ennen veden kiehumispistettä höyrystyneet aineet otetaan pois on lopputulos hyvä.

quote:Nesteen sisässä paine on vähintään ulkoisen paineen suuruinen. Niin kauan kuin veden höyrynpaine on tätä pienempi, höyryä voi muodostua vain pinnalla. Lämpötilan noustessa kiehumispisteeseen höyrynpaine saavuttaa ulkoisen paineen, jolloin höyryn muodostuminen käy mahdolliseksi myös nesteen sisässä. Neste kiehuu.

Ja se vesijohto / ojavesi ei käy sinne akkuun sen vuoksi kun se on sähköäjohtavaa. En toki sinne laittaisi sitä kuivausrumpuvettäkään. Ja jos jollakin on kestänyt se yksi akkuvesipullo 7 vuotta, niin en sitäkään laittaisi akkuun, puhtaan veden päästessä kosketuksiin hiilidioksidin kanssa se alkaa ennenpitkään johtaa sähköä?

Mutta veden höyrystymistä tapahtuu siis kaikissa lämpötiloissa ja kiehuminen on vain höyrystymistä muuallakin kuin pinnassa.